Suomi on taas onnistunut hyvin Pisa-testeissä. Pisa-testit mittaavat koulutuksen tuloksia, mutta PISA-testien tulokset korreloivat vahvasti myös äo:n kanssa.
Osmo Soininvaara mm. toteaa:
Pisa-tutkimus mittaa jokseenkin samaa kuin nuo älykkyystutkimukset...
Yksilön korkea äo edistää oppimista voimakkaasti.
Maailmanpankin jo aiemmin referoidun raportin mukaan PISA-testin tulokset ennustavat erittäin hyvin talouskasvua: jos PISA-tulos nousee yhden keskihajonnan verran, BKT:n vuosikasvu nousee 2 %-yksikköä.
Suomalaista koululaitosta on vaalittava. Koska PISA-tulokset eivät synny vain koulussa, vaan myös yhteiskunnassa, suomalaista elämäntapaa on yleisesti vaalittava. Suomalaisen yhteiskunnan huonot puolet on kuitenkin samalla nöyrästi tunnustettava - se on osa suomalaisuuden vaalimista.
Mitä vaaliminen merkitsee ? Se on monisyinen kysymys ja kysymykseen vastaaminen vaatii mm. tutkimusta ja avointa keskustelua.
Tiedämme jo ainakin sen että alhainen äo lisää rikollisuutta, alentaa koulutustuloksia ja heikentää talouskasvua. Vaaliminen merkitsee siis dysgeenisen maahanmuuton torjumista.
Tiedämme myös sen, että yhteiskunnan vahva diversiteetti heikentää kansalaisten keskinäistä luottamusta, mikä taas osaltaan heikentää kansalaisten välistä yhteistyötä. Maahanmuuttoa maista, joissa valitsee joko hyvin erilainen kulttuuri kuin Suomessa tai joissa vallitsee ns. epäluottamuksen kulttuuri, on rajoitettava - ei välttämättä kokonaan torjuttava.
Yhteisöllisiä asioita kuten perhettä, avioliittoa, yhdistystoimintaa, naapuriyhteistyötä ja omistusasumista on vaalittava.
Suomalaisen elämäntavan vaaliminen ei aina ole siistiä sisätyötä. Ei se ollut sitä talvisodassa, eikä se ole sitä Mikko Ellilän tapauksessa. Sen sijaan että suomalaisen elämänmuodon vaalija saisi työstään kiitosta, hän saattaa saada syytteen oikeudessa.
Vaalimisen vastustajat - destruktorit - sen sijaan saavat jos eivät nyt sentään kunnioitusta niin ainakin hyvää palkkaa "työstään". Destruktorien vaatimus, että Suomen on matkittava muita Euroopan maita esimerkiksi maahanmuuton suhteen, tulee erityisen outoon valoon. Miksi Suomen olisi esimerkiksi matkittava Ruotsia - maata joka jäi hyvin pitkälle jälkeen Suomea PISA-testeissä ? Maata, jossa kouluja poltetaan.
On luontevaa ottaa oppia muilta voittajilta - ei häviäjiltä.
perjantaina, marraskuuta 30, 2007
tiistaina, marraskuuta 27, 2007
Venäjällä on pitkä matka demokratiaan ?
Venäjän demokratian tila on heikko. On tapana sanoa, että "Venäjällä on vielä pitkä matka demokratiaan".
Jos mies lähtee Leppävaarasta kävelemään Vanhaa Turuntietä Turkuun, matka on pitkä ja ohikulkija voi todeta, että "on sinulla edessäsi pitkä matka !".
Mutta jos mies tässä vaiheessa toteaa ohikulkijalle, että "niin on mutta olen aina halunnut käydä Tampereella", niin ongelma ei ole enää matkan pituus vaan suunta.
Jokin tässä vertauksessa tosin mättää. Kukaan tuskin voi kiistää sitä vauhtia jolla Putin johtaa maataan yhä kauemmas demokratiasta. Putin on moderni ja tehokas johtaja. Venäjä etenee hänen johdollaan tehokkaasti kohti fasismia. Putinista tulee ehkä Venäjän Mussoliini, joka saa taas junat pysymään aikataulussa !
"Upeaa, modernia ! Loistava Uusi Venäjä !", sanoisi ehkä Olavi Paavolainen.
Jos mies lähtee Leppävaarasta kävelemään Vanhaa Turuntietä Turkuun, matka on pitkä ja ohikulkija voi todeta, että "on sinulla edessäsi pitkä matka !".
Mutta jos mies tässä vaiheessa toteaa ohikulkijalle, että "niin on mutta olen aina halunnut käydä Tampereella", niin ongelma ei ole enää matkan pituus vaan suunta.
Jokin tässä vertauksessa tosin mättää. Kukaan tuskin voi kiistää sitä vauhtia jolla Putin johtaa maataan yhä kauemmas demokratiasta. Putin on moderni ja tehokas johtaja. Venäjä etenee hänen johdollaan tehokkaasti kohti fasismia. Putinista tulee ehkä Venäjän Mussoliini, joka saa taas junat pysymään aikataulussa !
"Upeaa, modernia ! Loistava Uusi Venäjä !", sanoisi ehkä Olavi Paavolainen.
maanantaina, marraskuuta 26, 2007
lauantaina, marraskuuta 24, 2007
Suomenruotsalaiset - osa 4
Sain mielenkiintoisen vastineen postaukseeni suomenruotsalaisuudesta. Vastine oli oikeastaan linkki keskusteluun, joka käytiin vuonna 2005 suomi24:n keskusteluryhmässä Svenskt i Finland.
Keskustelu alkoi siitä, että Ruotsissa syntynyt ja lapsuutensa elänyt suomenruotsalaisten vanhempien lapsi (nimimerkki Outsider) kertoo miten hän muuttaa Suomeen. Häntä ei kuitenkaan ilmeisesti aksenttinsa takia hyväksytä oikeaksi suomenruotsalaiseksi.
Tämä on tietysti täysin linjassa esittämäni teorian kanssa, jonka mukaan suomenruotsin ainoa (?) funktio on nimenomaan olla sisäänpääsyehto sosiaaliseen verkkoon, jota kutsuin nimellä "Den finlandssvenska ankdammen".
Nimimerkki La Castafiore, joka suom24.fi keskustelussa käyttää nimimerkkiä en_av_oss vastaa aikalailla linjassa sen kanssa mitä postauksessani sanoin.
Käänsin tekstin tähän vapaasti, nopeasti ja hiukan lyhennellen:
Mitä oikeastaan odotit ? Oletitko pääseväsi suoraan mukaan jengiin ? Mitä tarkoitat että sinua ei hyväksytä ?
Ihmisestä ei tule suomenruotsalaista vain siksi että hän puhuu ruotsia, suomenruotsalaisuus merkitsee paljon muutakin. Suomenruotsalaiset tuntevat toisensa, käymme samaa koulua, lapsemme käyvät samaa koulua, vanhemmat tuntevat toisensa, olemme serkkuja tai pikkuserkkuja, olemme kesämökkinaapureita. Näin riippumatta siitä olemmeko pohjalaisia, itäuusmaalaisia, länsiuusmaalaisia, helsinkiläisiä tai turunmaalaisia.
Käytännössä kaikki tuntevat toisensa.
Suomenruotsalaisuutta on ulkopuolisen vaikea ymmärtää. Suomenruotsalaisuus on sosiaalinen verkko, joka muistuttaa perhettä enemmän kuin yhteiskuntaa. Ankkalampi on todellisuutta hyvässä ja pahassa.
Suomenruotsia puhutaan käytännössä vain kotona ja toisten suomenruotsalaisten kanssa. Tästä syystä se on erittäin inside juttu.
Jos menet johonkin suomenruotsalaiseen porukkaan, useimmat porukan jäsenet ovat tunteneet toisensa kauan - ehkä lapsuudesta alkaen. Se minkä koet syrjinnäksi on pikemmin sitä että toiset tuntevat toisensa tavallaan liian hyvin ja moni asia on selvää ilman sanoja. Tapana ei ole ottaa huomioon sitä, että joku ei tiedä noita sanomatta selviä yhteisiä juttuja.
Ei sinua syrjitä, mutta et yksinkertaisesti ole varsinainen suomenruotsalainen niin kuin minäkään en ole Ruotsissa ruotsalainen.
Kuinka paljon olet pitänyt yhteyttä Suomeen lapsuutesi aikana ? Oletteko sinä ja vanhempasi ylläpitäneet juuria Suomeen ? Kieli ja murre ovat tärkeitä, mutta kulttuurinen yhteenkuuluvuus vielä tärkeämpää.
Suomessa suomenruotsalaiset eivät puhu riikin ruotsia. Ruotsissa asuvat suomenruotsalaiset saavat aksentin takaisin muutamassa päivässä kun käyvät Suomessa tai ovat jopa säilyttäneet aksentin Ruotsissakin.
Jos joku Suomessa asuva osaa sujuvasti suomea ja riikinruotsia, hän ei ole suomenruotsalainen. Jos joku puhuu minulle riikinruotsia, oletan hänen olevan riikinruotsalainen.
En usko että kenelläkään suomenruotsalaisella on mitään riikinruotsalaisia vastaan. Riikinruotsista on sinulle kuitenkin vain kielellistä etua, ei kulttuurista.
Ei ole kyse pahasta tahdosta vaan siitä että haet jäsenyyttä klubiin joka on toiminut kauan ja jolla on omat säännöt ja tavat jotka pitää osata jotta pääsee täysjäseneksi.
Keskustelu alkoi siitä, että Ruotsissa syntynyt ja lapsuutensa elänyt suomenruotsalaisten vanhempien lapsi (nimimerkki Outsider) kertoo miten hän muuttaa Suomeen. Häntä ei kuitenkaan ilmeisesti aksenttinsa takia hyväksytä oikeaksi suomenruotsalaiseksi.
Tämä on tietysti täysin linjassa esittämäni teorian kanssa, jonka mukaan suomenruotsin ainoa (?) funktio on nimenomaan olla sisäänpääsyehto sosiaaliseen verkkoon, jota kutsuin nimellä "Den finlandssvenska ankdammen".
Nimimerkki La Castafiore, joka suom24.fi keskustelussa käyttää nimimerkkiä en_av_oss vastaa aikalailla linjassa sen kanssa mitä postauksessani sanoin.
Käänsin tekstin tähän vapaasti, nopeasti ja hiukan lyhennellen:
Mitä oikeastaan odotit ? Oletitko pääseväsi suoraan mukaan jengiin ? Mitä tarkoitat että sinua ei hyväksytä ?
Ihmisestä ei tule suomenruotsalaista vain siksi että hän puhuu ruotsia, suomenruotsalaisuus merkitsee paljon muutakin. Suomenruotsalaiset tuntevat toisensa, käymme samaa koulua, lapsemme käyvät samaa koulua, vanhemmat tuntevat toisensa, olemme serkkuja tai pikkuserkkuja, olemme kesämökkinaapureita. Näin riippumatta siitä olemmeko pohjalaisia, itäuusmaalaisia, länsiuusmaalaisia, helsinkiläisiä tai turunmaalaisia.
Käytännössä kaikki tuntevat toisensa.
Suomenruotsalaisuutta on ulkopuolisen vaikea ymmärtää. Suomenruotsalaisuus on sosiaalinen verkko, joka muistuttaa perhettä enemmän kuin yhteiskuntaa. Ankkalampi on todellisuutta hyvässä ja pahassa.
Suomenruotsia puhutaan käytännössä vain kotona ja toisten suomenruotsalaisten kanssa. Tästä syystä se on erittäin inside juttu.
Jos menet johonkin suomenruotsalaiseen porukkaan, useimmat porukan jäsenet ovat tunteneet toisensa kauan - ehkä lapsuudesta alkaen. Se minkä koet syrjinnäksi on pikemmin sitä että toiset tuntevat toisensa tavallaan liian hyvin ja moni asia on selvää ilman sanoja. Tapana ei ole ottaa huomioon sitä, että joku ei tiedä noita sanomatta selviä yhteisiä juttuja.
Ei sinua syrjitä, mutta et yksinkertaisesti ole varsinainen suomenruotsalainen niin kuin minäkään en ole Ruotsissa ruotsalainen.
Kuinka paljon olet pitänyt yhteyttä Suomeen lapsuutesi aikana ? Oletteko sinä ja vanhempasi ylläpitäneet juuria Suomeen ? Kieli ja murre ovat tärkeitä, mutta kulttuurinen yhteenkuuluvuus vielä tärkeämpää.
Suomessa suomenruotsalaiset eivät puhu riikin ruotsia. Ruotsissa asuvat suomenruotsalaiset saavat aksentin takaisin muutamassa päivässä kun käyvät Suomessa tai ovat jopa säilyttäneet aksentin Ruotsissakin.
Jos joku Suomessa asuva osaa sujuvasti suomea ja riikinruotsia, hän ei ole suomenruotsalainen. Jos joku puhuu minulle riikinruotsia, oletan hänen olevan riikinruotsalainen.
En usko että kenelläkään suomenruotsalaisella on mitään riikinruotsalaisia vastaan. Riikinruotsista on sinulle kuitenkin vain kielellistä etua, ei kulttuurista.
Ei ole kyse pahasta tahdosta vaan siitä että haet jäsenyyttä klubiin joka on toiminut kauan ja jolla on omat säännöt ja tavat jotka pitää osata jotta pääsee täysjäseneksi.
perjantaina, marraskuuta 23, 2007
Time-lehti moraalista
Time-lehdessä on hyvä juttu moraalista biologian ja aivotutkimuksen näkökulmasta.
Artikkelissa käsitellään aika paljon samoja teemoja - yhteisöllisyyttä ja altruistista rangaistusta - kuin Kansankokonaisuus-blogissakin.
Artikkelissa käsitellään aika paljon samoja teemoja - yhteisöllisyyttä ja altruistista rangaistusta - kuin Kansankokonaisuus-blogissakin.
Kansanedustaja Osmo Soininvaara inhoaa rasisteja
IDA lainasi omassa postauksessaan Soininvaaran uusinta äo-postausta:
“Harmi, että nuo älykkyystutkimukset ovat kaiken maailman rasistien riistaa niin, ettei niihin sivistynyt ihminen voi koskea kepilläkään. Olisi tärkeätä analysoida sitä, miten kansakunta kehittyy kansakuntana älykkäämmäksi. Tiedolla voisi olla käyttöä niin Suomessa kuin vähän muuallakin.”
Samalla logiikalla voisi sanoa:
Suomessa ympäristöasioissa touhuaa ihmisiä, jotka ihailevat Bader-Meinhofia, Pol Potia tai Hitleriä. Siksi ei sivistyneen ihmisen pidä koskea ympäristöasioihin pitkällä tikullakaan.
Minusta tuo on hiukan väärin ajateltu. Ymmärrän toki sen että Soininvaara ei haluaisi olla ns. rasistien tai kansallismielisten kanssa missään tekemisissä. Minusta on joka tapauksessa erittäin arvokasta että Soininvaara toteaa vastenmielisyytensä ääneen.
Soinivaaralla on muutenkin tilastotieteilijänä tarvittava tieteellinen ymmärrys seurata äo-tutkimusta. Äo-tutkimus on nimittäin puhdasta tilastomatematiikkaa päinvastoin kuin esimerkiksi yhteistyön ja yhteisöllisyyden tutkimus, joka perustuu klassiseen ja evolutiiviseen peliteoriaan.
“Harmi, että nuo älykkyystutkimukset ovat kaiken maailman rasistien riistaa niin, ettei niihin sivistynyt ihminen voi koskea kepilläkään. Olisi tärkeätä analysoida sitä, miten kansakunta kehittyy kansakuntana älykkäämmäksi. Tiedolla voisi olla käyttöä niin Suomessa kuin vähän muuallakin.”
Samalla logiikalla voisi sanoa:
Suomessa ympäristöasioissa touhuaa ihmisiä, jotka ihailevat Bader-Meinhofia, Pol Potia tai Hitleriä. Siksi ei sivistyneen ihmisen pidä koskea ympäristöasioihin pitkällä tikullakaan.
Minusta tuo on hiukan väärin ajateltu. Ymmärrän toki sen että Soininvaara ei haluaisi olla ns. rasistien tai kansallismielisten kanssa missään tekemisissä. Minusta on joka tapauksessa erittäin arvokasta että Soininvaara toteaa vastenmielisyytensä ääneen.
Soinivaaralla on muutenkin tilastotieteilijänä tarvittava tieteellinen ymmärrys seurata äo-tutkimusta. Äo-tutkimus on nimittäin puhdasta tilastomatematiikkaa päinvastoin kuin esimerkiksi yhteistyön ja yhteisöllisyyden tutkimus, joka perustuu klassiseen ja evolutiiviseen peliteoriaan.
torstaina, marraskuuta 22, 2007
Mustalaisten avioliittoinstituutio
Lueskelin muutama kuukausi sitten kirjastossa jonkun YK:n alajärjestön raporttia Suomen vähemmistöistä. Kirja oli 70-luvulta. Siinä todettiin että Suomen mustalaisilla ei ole varsinaista avioliittoinstituutiota.
En ole löytänyt asiasta muuta mainintaa, mutta en ole myöskään löytänyt artikkeleita mustalaisten hääseremonioista. Käsittääkseni mustalaiset kyllä menevät Suomessa muodollisesti naimisiin mutta tapa johtunee alunperin yhteiskunnan painostuksesta.
Suomi24 keskustelun Romano-ryhmässä mainitaan:
Romanit käy maistraatissa ja sen jälkeen hää "juhla" parin elämäntavan mukaan joko kokoushuoneella tai ravintolas. Morsian pukeutuu samaan mustaan samettihameeseen kuin aina ennenkin, röijy vain on valkoinen. Häävalssiakaan tuskin tanssitaan ja lahjoina halpakauppojen astiastot.
Toinen mainitsee Romano-keskusteluryhmässä vanhan sanonnan:
Sade mustalaisen vihkii.
Vuoden 1966 Suuri Tietokirja kertoo että suuri osa mustalaisväestöstä eli silloin "laillistamattomassa avioliitossa". On huomattava että tuohon aikaan valtaväestön keskuudessa "salavuoteus" ei vielä ollut sosiaalisesti hyväksyttävää, vaikka salavuoteuden illegalisointi päättyikin jo vuonna 1926. Termi avoliitto keksittiin vasta 70-luvulla.
Minulla on se tuntuma että tässä on taas yksi romaanikulttuurin liittyvä tabu, josta ei mielellään puhuta.
Ilmeisesti mustalaiskulttuurissa nainen kuuluu miehelään mentyäänkin omaan sukuunsa - eikä niin kuin suomalaisessa kulttuurissa aiemmin siirry miehen suvun jäseneksi. Naisen ulkopuolisuus miehensä suvussa ilmeisesti aiheuttaa ongelmia esimerkiksi jos miehen ja vaimon suvun välille syntyy verikostotilanne.
En ole löytänyt asiasta muuta mainintaa, mutta en ole myöskään löytänyt artikkeleita mustalaisten hääseremonioista. Käsittääkseni mustalaiset kyllä menevät Suomessa muodollisesti naimisiin mutta tapa johtunee alunperin yhteiskunnan painostuksesta.
Suomi24 keskustelun Romano-ryhmässä mainitaan:
Romanit käy maistraatissa ja sen jälkeen hää "juhla" parin elämäntavan mukaan joko kokoushuoneella tai ravintolas. Morsian pukeutuu samaan mustaan samettihameeseen kuin aina ennenkin, röijy vain on valkoinen. Häävalssiakaan tuskin tanssitaan ja lahjoina halpakauppojen astiastot.
Toinen mainitsee Romano-keskusteluryhmässä vanhan sanonnan:
Sade mustalaisen vihkii.
Vuoden 1966 Suuri Tietokirja kertoo että suuri osa mustalaisväestöstä eli silloin "laillistamattomassa avioliitossa". On huomattava että tuohon aikaan valtaväestön keskuudessa "salavuoteus" ei vielä ollut sosiaalisesti hyväksyttävää, vaikka salavuoteuden illegalisointi päättyikin jo vuonna 1926. Termi avoliitto keksittiin vasta 70-luvulla.
Minulla on se tuntuma että tässä on taas yksi romaanikulttuurin liittyvä tabu, josta ei mielellään puhuta.
Ilmeisesti mustalaiskulttuurissa nainen kuuluu miehelään mentyäänkin omaan sukuunsa - eikä niin kuin suomalaisessa kulttuurissa aiemmin siirry miehen suvun jäseneksi. Naisen ulkopuolisuus miehensä suvussa ilmeisesti aiheuttaa ongelmia esimerkiksi jos miehen ja vaimon suvun välille syntyy verikostotilanne.
keskiviikkona, marraskuuta 21, 2007
Sensuurista kirjastoissa.
Tämänpäiväisen (21.11.2007) HS:n kulttuurisivuilla Heikki Poroila valittelee kirjastonhoitajien harjoittamaa pehmosensuuria - esimerkkinä porno ja väkivaltaviihteen sensuuri kirja- ja lehtiostoissa.
Mielestäni kirjastojen pitäminen vapaana pahimmasta pornosta, roskakulttuurista ja väkivaltaviihteestä on hieno asia - ja olen tässä tapauksessa iloinen sensuurista.
Silmään pistää pahasti seuraava Poroilan väite:
"Kenelläkään ei ole tarjota mielipiteitä vahvempia todisteita siitä että pornografia tai seksuaalisuus sinänsä olisi lastensuojelullinen ongelma"
Kun kuuntelen omien lapsieni suht usein toistuvaa valitusta mm. avoimesta seksuaalisesta viestinnästä, olen itse muodostanut sen intuitiivisen käsityksen, että lapset kärsivät seksuaalisuuden näkemisestä. Poroilan väite ei siis ainakaan siinä mielessä pidä paikkaansa, että aika monella vanhemmalla on sentään kokemukseen perustuvaa intuitiivista tieto asiasta, eikä pelkkiä mielipiteitä.
Tällaisissa asioissa luottaisin aika paljon herkän ja empaattisen vanhemman - siis esimerkiksi itseni - intuitioon. Uskon että tutkimustietoakin aiheesta löytyy.
Mielestäni kirjastojen pitäminen vapaana pahimmasta pornosta, roskakulttuurista ja väkivaltaviihteestä on hieno asia - ja olen tässä tapauksessa iloinen sensuurista.
Silmään pistää pahasti seuraava Poroilan väite:
"Kenelläkään ei ole tarjota mielipiteitä vahvempia todisteita siitä että pornografia tai seksuaalisuus sinänsä olisi lastensuojelullinen ongelma"
Kun kuuntelen omien lapsieni suht usein toistuvaa valitusta mm. avoimesta seksuaalisesta viestinnästä, olen itse muodostanut sen intuitiivisen käsityksen, että lapset kärsivät seksuaalisuuden näkemisestä. Poroilan väite ei siis ainakaan siinä mielessä pidä paikkaansa, että aika monella vanhemmalla on sentään kokemukseen perustuvaa intuitiivista tieto asiasta, eikä pelkkiä mielipiteitä.
Tällaisissa asioissa luottaisin aika paljon herkän ja empaattisen vanhemman - siis esimerkiksi itseni - intuitioon. Uskon että tutkimustietoakin aiheesta löytyy.
tiistaina, marraskuuta 20, 2007
Maailmanpankin raportti kognitiivisten taitojen vaikutuksesta BKT:hen
Maailmanpankin tutkimus toteaa, että koulutuksen kestoaikaa on yliarvostettu yhteiskunnan talouskehityksen moottorina.
Tärkeämpi moottori ovat ns. kognitiiviset taidot, joita voi Maailmanpankin mukaan mitata mm. Pisa-testillä. Maailmanpankki ei mainitse äo:ta - eikä Lynniä eikä Vanhasta. Mutta kun otamme huomioon, että Pisa-tulokset korreloivat voimakkaasti äo-mittausten tulosten kanssa, johtopäätös on selvä:
Maailmanpankin raportti tukee Lynnin ja Vanhasen johtopäätöstä eli äo selittää suuren osan BKT-vaihteluista maitten välillä.
Mankind Quaterly toteaa Maailmanpankin tutkimuksen pohjalta:
Modernization theories propose that third world developing nations will eventually undergo a transformational process where they will go from traditional agrarian societies to industrialized ones, eventually reaching the development levels of Western, first world nations. It remains to be explained why industrialization has worked for only a small handful of European and Pacific Rim countries and has failed for most other nations of the world in South Asia, the Pacific Islands, Latin America, and sub-Saharan Africa. The 2007 World Bank Report Education Quality and Economic Growth demonstrates that education quality and cognitive skills, measured by international standardized test scores, are stronger predictors for national economic growth than educational quantity, measured by years of schooling and enrollment rates.
... the intelligence quotient (IQ) is highly correlated with international standardized test scores and other indices that complement income levels as indicators of national well-being. As IQ is substantially heritable, blunt strategies directed at simple resource expansions or institutional changes are unlikely to be effective at reducing disparities in international cognitive skills. Imminent workable solutions geared towards reducing global economic inequalities continue to remain elusive. Implications from the consequences of global inequality are discussed in the context of 21st century human migration in the West and Northeast Asia.
Maailmanpankin raportti on tässä.
Tärkeämpi moottori ovat ns. kognitiiviset taidot, joita voi Maailmanpankin mukaan mitata mm. Pisa-testillä. Maailmanpankki ei mainitse äo:ta - eikä Lynniä eikä Vanhasta. Mutta kun otamme huomioon, että Pisa-tulokset korreloivat voimakkaasti äo-mittausten tulosten kanssa, johtopäätös on selvä:
Maailmanpankin raportti tukee Lynnin ja Vanhasen johtopäätöstä eli äo selittää suuren osan BKT-vaihteluista maitten välillä.
Mankind Quaterly toteaa Maailmanpankin tutkimuksen pohjalta:
Modernization theories propose that third world developing nations will eventually undergo a transformational process where they will go from traditional agrarian societies to industrialized ones, eventually reaching the development levels of Western, first world nations. It remains to be explained why industrialization has worked for only a small handful of European and Pacific Rim countries and has failed for most other nations of the world in South Asia, the Pacific Islands, Latin America, and sub-Saharan Africa. The 2007 World Bank Report Education Quality and Economic Growth demonstrates that education quality and cognitive skills, measured by international standardized test scores, are stronger predictors for national economic growth than educational quantity, measured by years of schooling and enrollment rates.
... the intelligence quotient (IQ) is highly correlated with international standardized test scores and other indices that complement income levels as indicators of national well-being. As IQ is substantially heritable, blunt strategies directed at simple resource expansions or institutional changes are unlikely to be effective at reducing disparities in international cognitive skills. Imminent workable solutions geared towards reducing global economic inequalities continue to remain elusive. Implications from the consequences of global inequality are discussed in the context of 21st century human migration in the West and Northeast Asia.
Maailmanpankin raportti on tässä.
maanantaina, marraskuuta 19, 2007
Teoreetikot ovat vaarallisia vallankäyttäjiä
Teoreetikkoja tarvitaan, mutta teoreetikot ovat joskus vaarallisia vallankäyttäjinä.
Puna-Khmerien pääministeri Khieu Samphan väitteli nuorena miehenä Pariisissa tohtoriksi Kambodjan köyhyysongelmasta. Hänen ratkaisunsa ongelmaan oli maatalousväestön määrän kasvatus suhteessa kaupunkiväestöön. Vuonna 1975 Khieu Samphan pääsi toteuttamaan väitöskirjaansa - koko Kambodjan kaupunkiväestö siirrettiin maaseudulle. Seuraus: 1,7 miljoonaa kuollutta.
Tätä kirjoitettaessa luin HS:stä, että Khieu Samphan on jäänyt 28 vuotta Puna-Khmeri-hallinnon kaatumisen jälkeen kiinni. Onnittelen Kambodjan kansaa.
Kun kommunismi Venäjällä kaatui joukko venäläisiä taloustieteilijöitä - etunenässä Anatoli Tshubais - pääsivät yksityistämään Neuvostoliiton taloutta lännestä saatujen oppien mukaan. Venäjän piti siirtyä 100:ssä päivässä kansan kapitalismiin.
Todellisuudessa Neuvostoliiton kansallisomaisuus siirrettiin nopeasti muutamien oligarkkien haltuun, monet tehtaat lopetettiin, jolloin tehtaitten ylläpitämät terveyskeskukset, kulttuurikeskukset ja lastentarhat lopetettiin myös. Kansalaisten turvaverkko romahti hetkessä, eliniän odote romahti, alkoholismi ja työttömyys nousi hetkessä, katulasten määrä samoin.
Viime vuosisadan alun eugeniikkaliikkeen päämääränä oli vähentää mielisairauksia, vähämielisyyttä ja perinnöllisiä sairauksia. Mm. Rockefeller-säätiö tuki toimintaa avokätisesti. Ruotsalaiset sosialidemokraatit ja kansankodin teoreetikot Gunnar ja Alva Myrdal tukivat hanketta. Eugeniikkaliike suositti mm. perinnöllisten sairausten kantajien sterilisaatiota. Aluksi toiminta eteni maltillisesti ja järkevästi. Mutta natsien saatua vallan Saksassa, moni eugeniikan tutkija innostui työmahdollisuuksista Saksassa ja osallistui enemmän tai vähemmän aktiivisti natsi-Saksan eugeniikkaohjelmaan, johon kuului mielisairaiden ja ns. alempirotuisten hävittäminen.
Suomalainen oikeustieteilijä, valtakunnansyyttäjä Mika Illman, haluaa nyt kokeilla väitöskirjassaan esitettyjä teorioita Suomen kansaan. Ilmeisesti Illmannin visio on, että ne jotka haluavat rehellisesti analysoida kulttuurierojen ja rotuerojen vaikutusta siihen hyötyyn, jonka Suomi maahanmuuttajista potentiaalisesti saa, on haastettava oikeuteen.
Puna-Khmerien pääministeri Khieu Samphan väitteli nuorena miehenä Pariisissa tohtoriksi Kambodjan köyhyysongelmasta. Hänen ratkaisunsa ongelmaan oli maatalousväestön määrän kasvatus suhteessa kaupunkiväestöön. Vuonna 1975 Khieu Samphan pääsi toteuttamaan väitöskirjaansa - koko Kambodjan kaupunkiväestö siirrettiin maaseudulle. Seuraus: 1,7 miljoonaa kuollutta.
Tätä kirjoitettaessa luin HS:stä, että Khieu Samphan on jäänyt 28 vuotta Puna-Khmeri-hallinnon kaatumisen jälkeen kiinni. Onnittelen Kambodjan kansaa.
Kun kommunismi Venäjällä kaatui joukko venäläisiä taloustieteilijöitä - etunenässä Anatoli Tshubais - pääsivät yksityistämään Neuvostoliiton taloutta lännestä saatujen oppien mukaan. Venäjän piti siirtyä 100:ssä päivässä kansan kapitalismiin.
Todellisuudessa Neuvostoliiton kansallisomaisuus siirrettiin nopeasti muutamien oligarkkien haltuun, monet tehtaat lopetettiin, jolloin tehtaitten ylläpitämät terveyskeskukset, kulttuurikeskukset ja lastentarhat lopetettiin myös. Kansalaisten turvaverkko romahti hetkessä, eliniän odote romahti, alkoholismi ja työttömyys nousi hetkessä, katulasten määrä samoin.
Viime vuosisadan alun eugeniikkaliikkeen päämääränä oli vähentää mielisairauksia, vähämielisyyttä ja perinnöllisiä sairauksia. Mm. Rockefeller-säätiö tuki toimintaa avokätisesti. Ruotsalaiset sosialidemokraatit ja kansankodin teoreetikot Gunnar ja Alva Myrdal tukivat hanketta. Eugeniikkaliike suositti mm. perinnöllisten sairausten kantajien sterilisaatiota. Aluksi toiminta eteni maltillisesti ja järkevästi. Mutta natsien saatua vallan Saksassa, moni eugeniikan tutkija innostui työmahdollisuuksista Saksassa ja osallistui enemmän tai vähemmän aktiivisti natsi-Saksan eugeniikkaohjelmaan, johon kuului mielisairaiden ja ns. alempirotuisten hävittäminen.
Suomalainen oikeustieteilijä, valtakunnansyyttäjä Mika Illman, haluaa nyt kokeilla väitöskirjassaan esitettyjä teorioita Suomen kansaan. Ilmeisesti Illmannin visio on, että ne jotka haluavat rehellisesti analysoida kulttuurierojen ja rotuerojen vaikutusta siihen hyötyyn, jonka Suomi maahanmuuttajista potentiaalisesti saa, on haastettava oikeuteen.
Suomenruotsalaiset : osa 3
Edellinen postaukseni suomenruotsalaisista edusti melko teoreettista näkökulmaa etnisten yhteisöjen tutkimukseen. Sovelsin Boydin ja Richersonin teoriaa symbolisesti merkittyjen ryhmien evoluutiosta suomenruotsalaisiin.
Suomenruotsalaisissa on se mielenkiintoinen piirre, että suomenruotsalaisuus ei tunnu olevan häviämässä vaikka seka-avioliittojen määrä on ollut pitkään kasvussa. Tässä suhteessa suomenruotsalaisuus eroaa useista muista vähemmistöistä joitten säilyminen perustuu pitkälti endogamiaan.
Endogamian ylläpitäminen esimerkiksi maallistuneessa lännessä on hyvin vaikeaa. Useimmiten vain äärimmäisen vanhoilliset ryhmät (hutteriitit, hasidit, amishit) onnistuvat säilyttämään endogamian pitkään.
Suomenruotsalaisten säilyminen on onnistunut niin, että seka-avioliitoissa lapset on usein pantu ruotsinkieliseen kouluun. Koska suomenruotsalaisuus tarjoaa merkittäviä etuja (sosiaalinen verkko, opiskelukiintiöt, status) suomenkielinen vanhempi usein mielellään hyväksyy sen että lapsi pannaan ruotsinkieliseen kouluun.
Mutta näin on lähinnä vain keskiluokkaisissa/koulutetuissa perheissä, joissa suomenkielinenkin vanhempi osaa ruotsia lukioruotsin verran. Tästä syystä suomenkielisten ruotsin kielen opetus on hyvin keskeinen ruotsinkielisten instituutioiden tavoite: Nimenomaan tästä syystä RKP tulee haluaa pitää kiinni ruotsin kielen pakollisuudesta koulussa. Viralliseksi syyksi ilmoitetaan tosin ruotsinkielisten palveluiden ylläpitäminen, mutta luulen että suurempi syy on kaksikielisten perheiden suomenkielisen vanhemman ruotsin kielen taidon takaaminen.
En kritisoi RKP:n tavoitetta - esitän vain hypoteesin syistä miksi suomenkielisten ruotsinkielen opetus on niin keskeinen RKP:n tavoite.
Suomenruotsalaisissa on se mielenkiintoinen piirre, että suomenruotsalaisuus ei tunnu olevan häviämässä vaikka seka-avioliittojen määrä on ollut pitkään kasvussa. Tässä suhteessa suomenruotsalaisuus eroaa useista muista vähemmistöistä joitten säilyminen perustuu pitkälti endogamiaan.
Endogamian ylläpitäminen esimerkiksi maallistuneessa lännessä on hyvin vaikeaa. Useimmiten vain äärimmäisen vanhoilliset ryhmät (hutteriitit, hasidit, amishit) onnistuvat säilyttämään endogamian pitkään.
Suomenruotsalaisten säilyminen on onnistunut niin, että seka-avioliitoissa lapset on usein pantu ruotsinkieliseen kouluun. Koska suomenruotsalaisuus tarjoaa merkittäviä etuja (sosiaalinen verkko, opiskelukiintiöt, status) suomenkielinen vanhempi usein mielellään hyväksyy sen että lapsi pannaan ruotsinkieliseen kouluun.
Mutta näin on lähinnä vain keskiluokkaisissa/koulutetuissa perheissä, joissa suomenkielinenkin vanhempi osaa ruotsia lukioruotsin verran. Tästä syystä suomenkielisten ruotsin kielen opetus on hyvin keskeinen ruotsinkielisten instituutioiden tavoite: Nimenomaan tästä syystä RKP tulee haluaa pitää kiinni ruotsin kielen pakollisuudesta koulussa. Viralliseksi syyksi ilmoitetaan tosin ruotsinkielisten palveluiden ylläpitäminen, mutta luulen että suurempi syy on kaksikielisten perheiden suomenkielisen vanhemman ruotsin kielen taidon takaaminen.
En kritisoi RKP:n tavoitetta - esitän vain hypoteesin syistä miksi suomenkielisten ruotsinkielen opetus on niin keskeinen RKP:n tavoite.
perjantaina, marraskuuta 16, 2007
Tekevätkö norjalaiset miehet kunniamurhia ?
Reinoblog-Reino laittoi linkin Aftenpostenin artikeliin.
Jutussa professori Gustav Wik sanoo, että pitäisi alkaa puhua myös norjalaisten miesten tekemistä kunniamurhista. Ja että on väärin kutsua norjalaisten miesten tekemiä omaan aviopuolisoon kohdistuneita murhia perhetragedioiksi, jos muslimien omaan aviopuolisoon kohdistuneita murhia kutsutaan kunniamurhiksi.
Olen Wikin kanssa siinä suhteessa täysin samaa mieltä, että on kohtuutonta kutsua norjalaisten miesten tekemiä omaan aviopuolisoon kohdistuneita murhia perhetragedioiksi, jos muslimien omaan aviopuolisoon kohdistuneita murhia kutsutaan kunniamurhiksi.
Mutta ihmettelen onko norjalaisten miesten tekemiä murhia silti kutsuttava kunniamurhiksi, koska kunniamurha on osa kunniankulttuuria ja kulttuurin tutkimuksen mukaan Norjassa ei vallitse kunniankulttuuri.
Toinen tutkija Anja Bredal varoittaakin termin kunniamurha käyttämisen norjalaisten tekemistä murhista vesittävän termin kunniamurha. Mutta Anja Bredalin ehdottoma vaihtoehtoinen termi "yksilöllinen kunniamurha" kuullostaa taas orwellilaiselta uuskieleltä.
Minusta ei tarvita mitään uusia termejä norjalaisten miesten tekemille murhille - murha on murha. (Jos jollekin sana murha kuullostaa liian lievältä ilmaisulta, kannattaa vähentää television väkivaltaviihteen katsomista.)
Tai sitten pitäisi ainakin tieteellisesti osoittaa että norjalaisten (miesten) kulttuuri on muuttumassa kunniankulttuuriksi. En ole ainakaan kuullut tällaisesta tutkimuksesta, mutta jos joku on kuullut, olisin kovasti kiinnostunut.
Huomautettakoon, että en väitä kunnianmurhan - tai kunnian kulttuurin - olevan vain osa muslimikulttuuria.
Intian sotilaskastisten rajputien sati - jossa naista "rohkaistaan" tekemään itsemurha ainakin miehen kuollessa - on osa rajputtien kunniankulttuuria.
Toisaalta esimerkiksi Bosnian muslimeilla ei esiinny kunniamurhia, eikä kaikissa maissa joissa vallitsee kunnian kulttuuri (Balin ja Puolan aatelisto) ole kunniamurhia.
Linkkejä:
- http://en.wikipedia.org/wiki/Honor_killing
- http://en.wikipedia.org/wiki/Sati_%28practice%29
- http://en.wikipedia.org/wiki/Culture_of_honor
Jutussa professori Gustav Wik sanoo, että pitäisi alkaa puhua myös norjalaisten miesten tekemistä kunniamurhista. Ja että on väärin kutsua norjalaisten miesten tekemiä omaan aviopuolisoon kohdistuneita murhia perhetragedioiksi, jos muslimien omaan aviopuolisoon kohdistuneita murhia kutsutaan kunniamurhiksi.
Olen Wikin kanssa siinä suhteessa täysin samaa mieltä, että on kohtuutonta kutsua norjalaisten miesten tekemiä omaan aviopuolisoon kohdistuneita murhia perhetragedioiksi, jos muslimien omaan aviopuolisoon kohdistuneita murhia kutsutaan kunniamurhiksi.
Mutta ihmettelen onko norjalaisten miesten tekemiä murhia silti kutsuttava kunniamurhiksi, koska kunniamurha on osa kunniankulttuuria ja kulttuurin tutkimuksen mukaan Norjassa ei vallitse kunniankulttuuri.
Toinen tutkija Anja Bredal varoittaakin termin kunniamurha käyttämisen norjalaisten tekemistä murhista vesittävän termin kunniamurha. Mutta Anja Bredalin ehdottoma vaihtoehtoinen termi "yksilöllinen kunniamurha" kuullostaa taas orwellilaiselta uuskieleltä.
Minusta ei tarvita mitään uusia termejä norjalaisten miesten tekemille murhille - murha on murha. (Jos jollekin sana murha kuullostaa liian lievältä ilmaisulta, kannattaa vähentää television väkivaltaviihteen katsomista.)
Tai sitten pitäisi ainakin tieteellisesti osoittaa että norjalaisten (miesten) kulttuuri on muuttumassa kunniankulttuuriksi. En ole ainakaan kuullut tällaisesta tutkimuksesta, mutta jos joku on kuullut, olisin kovasti kiinnostunut.
Huomautettakoon, että en väitä kunnianmurhan - tai kunnian kulttuurin - olevan vain osa muslimikulttuuria.
Intian sotilaskastisten rajputien sati - jossa naista "rohkaistaan" tekemään itsemurha ainakin miehen kuollessa - on osa rajputtien kunniankulttuuria.
Toisaalta esimerkiksi Bosnian muslimeilla ei esiinny kunniamurhia, eikä kaikissa maissa joissa vallitsee kunnian kulttuuri (Balin ja Puolan aatelisto) ole kunniamurhia.
Linkkejä:
- http://en.wikipedia.org/wiki/Honor_killing
- http://en.wikipedia.org/wiki/Sati_%28practice%29
- http://en.wikipedia.org/wiki/Culture_of_honor
torstaina, marraskuuta 15, 2007
"USKONNOLLISTEN RITUAALIEN PUOLESTA"
Pentti Linkola kirjoitti kirjassa Epätoivon isänmaa (1977):
"Valistunut irvistelevä liberalismi on tehnyt todellisen hirmuteon riisuessaan kirkolta arvovallan ja erityisesti siihen sisältyvän yksilön turvajärjestelmän, selvien normien ankaruuden. Pappi, joka ammensi edellytyksensä sielunhoitoon tuhansien vuosien perinteistä, ihmiskunnan suurimpien viisaiden hiomista menetelmistä ja rituaalien kauneudesta, on nyt hämmentynyt, käsiään levittelevä marionetti ilman seurakuntalaisia. Kuka pähkähullu voi kuvitella, että nykyajan sosiaalihuollon rikkiviisas tai parhaimmillaankin heiveröisen avuton maisteri voi antaa saman lohdun häviäjälle? "
Onhan tuossa varmasti totta toinen puoli. Herää vaan kysymys, mitä vanhakantainen pappi olisi sanonut Linkolan muista ajatuksista. Olisiko vanhakantainen pappi saanut estettyä Linkolaa vajoamasta yhä syvemmälle epätoivon syntiin.
"Valistunut irvistelevä liberalismi on tehnyt todellisen hirmuteon riisuessaan kirkolta arvovallan ja erityisesti siihen sisältyvän yksilön turvajärjestelmän, selvien normien ankaruuden. Pappi, joka ammensi edellytyksensä sielunhoitoon tuhansien vuosien perinteistä, ihmiskunnan suurimpien viisaiden hiomista menetelmistä ja rituaalien kauneudesta, on nyt hämmentynyt, käsiään levittelevä marionetti ilman seurakuntalaisia. Kuka pähkähullu voi kuvitella, että nykyajan sosiaalihuollon rikkiviisas tai parhaimmillaankin heiveröisen avuton maisteri voi antaa saman lohdun häviäjälle? "
Onhan tuossa varmasti totta toinen puoli. Herää vaan kysymys, mitä vanhakantainen pappi olisi sanonut Linkolan muista ajatuksista. Olisiko vanhakantainen pappi saanut estettyä Linkolaa vajoamasta yhä syvemmälle epätoivon syntiin.
tiistaina, marraskuuta 13, 2007
Kaksi ongelmaa
Ainakin Euroopan näkökulmasta on olemassa kaksi hyvin suurta ongelmaa - globaali ekologinen ongelma ja Eurooppa koskeva demografinen ongelma.
Kun mies kiertää herättelemässä ihmisiä ymmärtämään maailmaa uhkaava ekologinen ongelma, hän saa siitä ansaitusti Nobelin rauhan palkinnon. Kun toinen mies herättelee suomalaisia ymmärtämään Eurooppaa uhkaava demografinen ongelma, hänet haastetaan oikeuteen.
Kun mies kiertää herättelemässä ihmisiä ymmärtämään maailmaa uhkaava ekologinen ongelma, hän saa siitä ansaitusti Nobelin rauhan palkinnon. Kun toinen mies herättelee suomalaisia ymmärtämään Eurooppaa uhkaava demografinen ongelma, hänet haastetaan oikeuteen.
Suomenruotsalaiset : osa 2
Linkkauksesta Kevin MacDonaldin blogiin kehkeytyi erittäin mielenkiintoinen keskustelu juutalaisuudesta. Juutalaisuus on kiinnostanut, suututtanut ja ihastuttanut ihmisiä vuosituhansia. Juutalaisuus on nostanut vihan, inhon ja kateuden tunteita. Toisaalta juutalaisten säilyminen vuosituhansia erillisenä ryhmänä vainoista ja ajoittaisesta assimilaatiosta huolimatta herättää monissa ihmisissä suurta ihailua tai ainakin kiinnostusta.
Suomenruotsalaiset ovat hekin kyenneet säilymään ehkä tuhat vuotta erillisenä ryhmänä. Pitkään säilyminen perustui erillisiin asuinalueisiin toisaalta - ja ylempien yhteiskuntaluokkien identifioitumiseen ruotsin kieleen toisaalta.
Kun varsinkin Uudenmaan ja Turunmaan ruotsinkieliset alueet joutuivat voimakkaan suomenkielisen muuttoaallon kohteeksi 50-luvulta alkaen - ja ainakin Helsinki jo 1800-luvulta alkaen - jopa Hufvudstadsbladetissa keskusteltiin suomenruotsalaisuuden häviämisriskistä. Toisaalta yhteiskunnan demokratisoitumisen ja suomenkielisen sivistyneistön ja keskiluokan syntyminen heikensi ruotsin kielen valta-asemaa eliitin kielenä jo 1800-luvulta alkaen. Kaksikieliset avioliitot koettiin myös riskiksi.
Toisin kuitenkin kävi. Suomenruotsalaisuus elää ja voi hyvin. Tiettyjä puolikielisyysongelmia on - kaikki ruotsinkielisiin kouluihin tulevat lapset eivät osaa kunnolla ruotsia - mutta ongelmat ovat suhteellisen pieniä. Vaikka Etelä-Suomessa suurin osa suomenruotsalaisista osaa sujuvasti suomea ja suuri osa solmii seka-avioliiton, suomenruotsalaisuuden asema on hyvä.
Varsinkin keskiluokkaisissa kaksikielisissä perheissä lapset oppivat ruotsia ja menevät usein ruotsinkieliseen kouluun. Ruotsin kielellä on vetovoimaa - kieli avaa monta ovea suomalaisessa yhteiskunnassa.
Yksiviivaista olisi väittää että ruotsin kielen vetovoima johtuu ensi sijassa joistain suomenruotsalaisia suosivista säännöistä kuten kiintiöistä yliopistoihin. Näin ei ole, vaan LISÄKSI ruotsin kieli määrittelee sosiaalisen verkon jonka sisäänpääsyehtona on ruotsin kielen taito - tarkemmin sanoen ruotsin puhuminen suomenruotsalaisella aksentilla. Ruotsin ruotsalainen työtoverini ei pääse puheisiin suomenruotsalaisten tyttöjen kanssa ravintolassa ellei puhu englantia.
Suomenruotsalaisuus on kulttuurievoluution teorian mukaan kallis signaali tai vaikeasti väärennettävissä oleva (hard-to-fake) symboli joka määrittelee sosiaalisen verkon tai ryhmän, jolla on etninen luonne.
Hasidi-juutalaisuus on samalla tavalla sosiaalisen verkko. Symboli joka määrittelee hasidi-verkon on osin uskonto vaikeasti opittavine rituaaleineen, osin jiddischin kieli ja osin tietyt pukeutumissäännöt.
Sinänsä ryhmän määrittelevät symbolit ovat mielivaltaisia - ei suomenruotsin taidolla ole juuri muuta funktiota kuin sosiaalisen ryhmän symbolinen merkitseminen. Tämä ei tietenkään tee suomenruotsista mitään turhaa ilmiötä - se määrittelee sosiaalisen verkon (a symbolically marked group) josta on selvää sosiaalista hyötyä jäsenilleen.
Ankkalampi (Den finladssvenska ankdammen) on paljon vahvempi tapa linkkiytyä kuin facebook tai linkedin.
Lähteet
Tämä postaus perustuu omaan havaintoon ja Boydin ja Richersonin teoriaan symbolisesti merkittyjen ryhmien evoluutiosta, joka ensi kertaa esitettiin artikkelissa The Evolution of Ethnic Markers. Katso aiempi postaukseni ko. teoriasta ja sen soveltamisesta nykypäivään.
Katso aiempi lyhyt postaukseni suomenruotsalaisista.
Suomenruotsalaiset ovat hekin kyenneet säilymään ehkä tuhat vuotta erillisenä ryhmänä. Pitkään säilyminen perustui erillisiin asuinalueisiin toisaalta - ja ylempien yhteiskuntaluokkien identifioitumiseen ruotsin kieleen toisaalta.
Kun varsinkin Uudenmaan ja Turunmaan ruotsinkieliset alueet joutuivat voimakkaan suomenkielisen muuttoaallon kohteeksi 50-luvulta alkaen - ja ainakin Helsinki jo 1800-luvulta alkaen - jopa Hufvudstadsbladetissa keskusteltiin suomenruotsalaisuuden häviämisriskistä. Toisaalta yhteiskunnan demokratisoitumisen ja suomenkielisen sivistyneistön ja keskiluokan syntyminen heikensi ruotsin kielen valta-asemaa eliitin kielenä jo 1800-luvulta alkaen. Kaksikieliset avioliitot koettiin myös riskiksi.
Toisin kuitenkin kävi. Suomenruotsalaisuus elää ja voi hyvin. Tiettyjä puolikielisyysongelmia on - kaikki ruotsinkielisiin kouluihin tulevat lapset eivät osaa kunnolla ruotsia - mutta ongelmat ovat suhteellisen pieniä. Vaikka Etelä-Suomessa suurin osa suomenruotsalaisista osaa sujuvasti suomea ja suuri osa solmii seka-avioliiton, suomenruotsalaisuuden asema on hyvä.
Varsinkin keskiluokkaisissa kaksikielisissä perheissä lapset oppivat ruotsia ja menevät usein ruotsinkieliseen kouluun. Ruotsin kielellä on vetovoimaa - kieli avaa monta ovea suomalaisessa yhteiskunnassa.
Yksiviivaista olisi väittää että ruotsin kielen vetovoima johtuu ensi sijassa joistain suomenruotsalaisia suosivista säännöistä kuten kiintiöistä yliopistoihin. Näin ei ole, vaan LISÄKSI ruotsin kieli määrittelee sosiaalisen verkon jonka sisäänpääsyehtona on ruotsin kielen taito - tarkemmin sanoen ruotsin puhuminen suomenruotsalaisella aksentilla. Ruotsin ruotsalainen työtoverini ei pääse puheisiin suomenruotsalaisten tyttöjen kanssa ravintolassa ellei puhu englantia.
Suomenruotsalaisuus on kulttuurievoluution teorian mukaan kallis signaali tai vaikeasti väärennettävissä oleva (hard-to-fake) symboli joka määrittelee sosiaalisen verkon tai ryhmän, jolla on etninen luonne.
Hasidi-juutalaisuus on samalla tavalla sosiaalisen verkko. Symboli joka määrittelee hasidi-verkon on osin uskonto vaikeasti opittavine rituaaleineen, osin jiddischin kieli ja osin tietyt pukeutumissäännöt.
Sinänsä ryhmän määrittelevät symbolit ovat mielivaltaisia - ei suomenruotsin taidolla ole juuri muuta funktiota kuin sosiaalisen ryhmän symbolinen merkitseminen. Tämä ei tietenkään tee suomenruotsista mitään turhaa ilmiötä - se määrittelee sosiaalisen verkon (a symbolically marked group) josta on selvää sosiaalista hyötyä jäsenilleen.
Ankkalampi (Den finladssvenska ankdammen) on paljon vahvempi tapa linkkiytyä kuin facebook tai linkedin.
Lähteet
Tämä postaus perustuu omaan havaintoon ja Boydin ja Richersonin teoriaan symbolisesti merkittyjen ryhmien evoluutiosta, joka ensi kertaa esitettiin artikkelissa The Evolution of Ethnic Markers. Katso aiempi postaukseni ko. teoriasta ja sen soveltamisesta nykypäivään.
Katso aiempi lyhyt postaukseni suomenruotsalaisista.
lauantaina, marraskuuta 10, 2007
Yhteistyöongelmia - osa 1: rokottaminen
Kulttuuriantropologit Joe ja Natalie Henrich käsittelevät kirjansa Why People Co-operate viimeisessä kappaleessa monia käytännön yhteistyöongelmia mm. talouden, terveydenhuollon ja ympäristönsuojelun alalta.
He käsittelevät siis nimenomaan sellaisia yhteistyötilanteita joissa ihmisten pitää yhdessä tuottaa jokin hyödyke - esimerkiksi rautatie, pato, demokratia tai vaikkapa wikipedia - tai yhteistyöllä välttää jokin tilanne kuten tautiepidemia tai luonnon saastuminen.
Edellisessä tapauksessa puhutaan yleensä julkishyödykkeen tuottamisesta. Wikipedia määrittelee julkishyödykkeen seuraavasti:
Julkishyödyke on taloustieteellinen käsite hyödykkeestä, jolla on kaksi ominaisuutta:
- Se ei ole niukka, vaan kun joku on kerran tuottanut sen, siitä pääsevät nauttimaan kaikki.
- Se on vapaasti saatavilla, ja kun se on tuotettu, on mahdotonta estää ihmisiä nauttimasta siitä. Julkishyödyke on puhdas, mikäli sillä on molemmat ominaisuudet.
Jälkimmäisessä tapauksessa taas puhutaan yhteismaan ongelmasta:
Yhteismaan ongelma (Tragedy of the Commons) kuvaa tilannetta jossa resurssien yhteiskäyttö johtaa niiden ylikulutukseen ja taloudellisesti epätehokkaaseen lopputulokseen kaikkien resurssin käyttäjien näkökulmasta.
Julkishyödykkeen tuottaminen - ja varsinkin yhteismaan ongelma - pyritään usein ratkaisemaan yksityistämällä resurssi mutta aina se ei ole mahdollista. Esimerkiksi maailman ilmaston yksityistäminen on käytännössä lähes mahdotonta. (Kyseeseen tulisi kai lähinnä osakeyhtiö, jonka osakkeet jaettaisiin aluksi valtioitten tai maailman kaikkien asukkaitten kesken ja joka omistaisi ilmakehän ja myisi päästöoikeuksia eniten tarjoaville.)
Yksi aina välillä esiin tuleva yhteistyöongelma on rokottaminen: Jos kaikki rokottavat lapsensa esimerkiksi poliota vastaan, tautiepidemia voidaan varmasti välttää. Riittää itse asiassa että tietty tarpeeksi korkea prosentti ihmisistä rokottaa lapsensa, jotta epidemia voidaan välttää. Käytetään termiä herd immunity:
Herd immunity (or community immunity) describes a type of immunity that occurs when the vaccination of a portion of the population (or herd) provides protection to unvaccinated individuals
Yhteisön immuniteetti saavutetaan siis kunhan lähes kaikki henkilöt antavat rokottaa itsensä / lapsensa. Tämä aiheuttaa seuraavan ongelman: jos kaikki muut ihmiset N - 1 rokotuttavat itsensä, mutta yksi henkilö jättää itsensä rokottamatta, ko. henkilö hyötyy yhteisön immuniteetista ilman että itse osallistuu immuniteetin tuottamiseen. Rokotuksesta on aina tietty pieni haitta yksilölle joten tällainen vapaamatkustaja pääsee aina hyötymään.
Rokotuksista pinnaaja esittää usein jonkin ideologisen syyn omalle vapaamatkustamiselleen - syyn joka kuullostaa toisten korvissa moraalisesti hyväksyttävältä:
Homeopaattien tekemien huomioiden perusteella voidaan todeta, että useimmiten rokottaminen vahingoittaa ihmisen terveydentilaa suuresti, erityisesti silloin kun tarkastellaan hänen taipumustaan sairastua kroonisiin sairauksiin. Kun ihminen saa rokotuksen, hänen sähkömagneettinen värähtelynopeutensa muuttuu samalla tavalla kuin vakavan sairauden tai allopaattisen lääkityksen aikana. Rokottaminen voi vaikuttaa kahdella eri tavalla sen mukaan, millainen ihmisen terveydentila on.
Yo. teksti tulee ihmisten silmissä hyväksytymmäksi kun huomataan että esimerkiksi kansanedustaja Heidi Hautala - "fiksu suomalainen nainen" - kannattaa homeopaattisen lääkityksen rinnastamista muuhun lääkitykseen.
Yo. mielipiteen todellinen funktio on että se antaa rokotuksesta kieltäytymiseen perustelun. Ongelma on, että kun yksi ihminen on alkanut "rohkeasti osoittaa kansalaistottelemattomuutta", muut helposti imitoivat ko. henkilön käyttäytymistä.
Henrich ja Henrich antavat kirjassaan muutaman mielenkiintoisen kuvauksen tilanteista joissa rokotuksesta kieltäytymisen leviäminen on aiheuttanut tautiepidemian:
1. Hollantilaisen Reformoidun kirkon jäsenet kieltäytyivät vuonna 2003 Kanadassa Ontariossa vihurirokko-rokotuksista. 120 sairastui tähän sairauteen. Epidemia jäi kuitenkin mitättömäksi koska yhteisö oli pieni ja yhteisöön kuulumattomat naapurit rokottivat lapsensa 90 %:sti.
2. Vuonna 2005 Nigerian Kanon osavaltion islamilaiset saarnaajat alkoivat levittää käsitystä että poliorokotteet sisältävät HIV-virusta. Poliorokotuksen saaneiden lasten määrä putosi 90 %:ista 15 %:iin ja polio levisi Ghanaan, Togoon, Beniniin, Burkina Fasoon, Keski-Afrikan Tasavaltaan, Tshadiin, Kameruniin ja Sudaniin.
Ratkaisuna vapaamatkustajan ongelmaan - myös rokotuksesta pinnaajien osalta - Henrich ja Henrich näkevät ainoana mahdollisuutena sanktioinnin eli siis rangaistuksen. Viranomaisrangaistusten tarve luonnollisesti pienenee huomattavasti, mikäli yhteisöllä on yhteinen rokotukseen myötämielisesti suhtautuva arvopohja - ja yhteisö rankaisee pinnaajia ilman viranomaisten väliintuloa esimerkiksi panettelemalla.
(Lähde: sivut 205 - 208: Joe and Natalie Henirich, Why Humans Co-operate)
He käsittelevät siis nimenomaan sellaisia yhteistyötilanteita joissa ihmisten pitää yhdessä tuottaa jokin hyödyke - esimerkiksi rautatie, pato, demokratia tai vaikkapa wikipedia - tai yhteistyöllä välttää jokin tilanne kuten tautiepidemia tai luonnon saastuminen.
Edellisessä tapauksessa puhutaan yleensä julkishyödykkeen tuottamisesta. Wikipedia määrittelee julkishyödykkeen seuraavasti:
Julkishyödyke on taloustieteellinen käsite hyödykkeestä, jolla on kaksi ominaisuutta:
- Se ei ole niukka, vaan kun joku on kerran tuottanut sen, siitä pääsevät nauttimaan kaikki.
- Se on vapaasti saatavilla, ja kun se on tuotettu, on mahdotonta estää ihmisiä nauttimasta siitä. Julkishyödyke on puhdas, mikäli sillä on molemmat ominaisuudet.
Jälkimmäisessä tapauksessa taas puhutaan yhteismaan ongelmasta:
Yhteismaan ongelma (Tragedy of the Commons) kuvaa tilannetta jossa resurssien yhteiskäyttö johtaa niiden ylikulutukseen ja taloudellisesti epätehokkaaseen lopputulokseen kaikkien resurssin käyttäjien näkökulmasta.
Julkishyödykkeen tuottaminen - ja varsinkin yhteismaan ongelma - pyritään usein ratkaisemaan yksityistämällä resurssi mutta aina se ei ole mahdollista. Esimerkiksi maailman ilmaston yksityistäminen on käytännössä lähes mahdotonta. (Kyseeseen tulisi kai lähinnä osakeyhtiö, jonka osakkeet jaettaisiin aluksi valtioitten tai maailman kaikkien asukkaitten kesken ja joka omistaisi ilmakehän ja myisi päästöoikeuksia eniten tarjoaville.)
Yksi aina välillä esiin tuleva yhteistyöongelma on rokottaminen: Jos kaikki rokottavat lapsensa esimerkiksi poliota vastaan, tautiepidemia voidaan varmasti välttää. Riittää itse asiassa että tietty tarpeeksi korkea prosentti ihmisistä rokottaa lapsensa, jotta epidemia voidaan välttää. Käytetään termiä herd immunity:
Herd immunity (or community immunity) describes a type of immunity that occurs when the vaccination of a portion of the population (or herd) provides protection to unvaccinated individuals
Yhteisön immuniteetti saavutetaan siis kunhan lähes kaikki henkilöt antavat rokottaa itsensä / lapsensa. Tämä aiheuttaa seuraavan ongelman: jos kaikki muut ihmiset N - 1 rokotuttavat itsensä, mutta yksi henkilö jättää itsensä rokottamatta, ko. henkilö hyötyy yhteisön immuniteetista ilman että itse osallistuu immuniteetin tuottamiseen. Rokotuksesta on aina tietty pieni haitta yksilölle joten tällainen vapaamatkustaja pääsee aina hyötymään.
Rokotuksista pinnaaja esittää usein jonkin ideologisen syyn omalle vapaamatkustamiselleen - syyn joka kuullostaa toisten korvissa moraalisesti hyväksyttävältä:
Homeopaattien tekemien huomioiden perusteella voidaan todeta, että useimmiten rokottaminen vahingoittaa ihmisen terveydentilaa suuresti, erityisesti silloin kun tarkastellaan hänen taipumustaan sairastua kroonisiin sairauksiin. Kun ihminen saa rokotuksen, hänen sähkömagneettinen värähtelynopeutensa muuttuu samalla tavalla kuin vakavan sairauden tai allopaattisen lääkityksen aikana. Rokottaminen voi vaikuttaa kahdella eri tavalla sen mukaan, millainen ihmisen terveydentila on.
Yo. teksti tulee ihmisten silmissä hyväksytymmäksi kun huomataan että esimerkiksi kansanedustaja Heidi Hautala - "fiksu suomalainen nainen" - kannattaa homeopaattisen lääkityksen rinnastamista muuhun lääkitykseen.
Yo. mielipiteen todellinen funktio on että se antaa rokotuksesta kieltäytymiseen perustelun. Ongelma on, että kun yksi ihminen on alkanut "rohkeasti osoittaa kansalaistottelemattomuutta", muut helposti imitoivat ko. henkilön käyttäytymistä.
Henrich ja Henrich antavat kirjassaan muutaman mielenkiintoisen kuvauksen tilanteista joissa rokotuksesta kieltäytymisen leviäminen on aiheuttanut tautiepidemian:
1. Hollantilaisen Reformoidun kirkon jäsenet kieltäytyivät vuonna 2003 Kanadassa Ontariossa vihurirokko-rokotuksista. 120 sairastui tähän sairauteen. Epidemia jäi kuitenkin mitättömäksi koska yhteisö oli pieni ja yhteisöön kuulumattomat naapurit rokottivat lapsensa 90 %:sti.
2. Vuonna 2005 Nigerian Kanon osavaltion islamilaiset saarnaajat alkoivat levittää käsitystä että poliorokotteet sisältävät HIV-virusta. Poliorokotuksen saaneiden lasten määrä putosi 90 %:ista 15 %:iin ja polio levisi Ghanaan, Togoon, Beniniin, Burkina Fasoon, Keski-Afrikan Tasavaltaan, Tshadiin, Kameruniin ja Sudaniin.
Ratkaisuna vapaamatkustajan ongelmaan - myös rokotuksesta pinnaajien osalta - Henrich ja Henrich näkevät ainoana mahdollisuutena sanktioinnin eli siis rangaistuksen. Viranomaisrangaistusten tarve luonnollisesti pienenee huomattavasti, mikäli yhteisöllä on yhteinen rokotukseen myötämielisesti suhtautuva arvopohja - ja yhteisö rankaisee pinnaajia ilman viranomaisten väliintuloa esimerkiksi panettelemalla.
(Lähde: sivut 205 - 208: Joe and Natalie Henirich, Why Humans Co-operate)
Jokela ja linkolalaisuus
Olin jo kirjoittanut postauksen jossa annoin hiukan ilkeää sanamuotoa käyttäen osavastuun tapahtumista Pentti Linkolalle ja hänen ääriekologiselle liikkeelleen. Jätin postauksen lähettämättä.
Olen tosin edelleen samaa mieltä, että jos lapsi joutuu jatkuvasti sellaisen propagandan kohteeksi että ihmisiä on liian paljon, että ihminen on evoluution virhe ja että virhe on korjattava, se voi osaltaan olla aiheuttamassa tällaista käyttäytymistä.
Mutta se mitä todella haluaisin sanoa on, että huolehtikaa ihmiset lähimmäisistänne ja puuttukaa kun joku alkaa syrjäytyä sosiaalisesti. Puuttukaa erityisesti kun joku alkaa luulla olevansa muitten yläpuolella. Tuomitkaa sellaiset puheet tiukasti, mutta ensi sijassa puuttukaa tavalla tai toisella. Puuttumattomuus on välinpitämättömyyttä.
Tästäkin tapauksesta on suomalaisten yli päästävä eikä mikään kyyninen itseinho tai maailman pahuudesta puhuminen siinä auta. Haluan sanoa osanottoni kaikille uhreille. Ja myös törkeän joukkomurhan suorittaneen pojan perheelle.
Olen tosin edelleen samaa mieltä, että jos lapsi joutuu jatkuvasti sellaisen propagandan kohteeksi että ihmisiä on liian paljon, että ihminen on evoluution virhe ja että virhe on korjattava, se voi osaltaan olla aiheuttamassa tällaista käyttäytymistä.
Mutta se mitä todella haluaisin sanoa on, että huolehtikaa ihmiset lähimmäisistänne ja puuttukaa kun joku alkaa syrjäytyä sosiaalisesti. Puuttukaa erityisesti kun joku alkaa luulla olevansa muitten yläpuolella. Tuomitkaa sellaiset puheet tiukasti, mutta ensi sijassa puuttukaa tavalla tai toisella. Puuttumattomuus on välinpitämättömyyttä.
Tästäkin tapauksesta on suomalaisten yli päästävä eikä mikään kyyninen itseinho tai maailman pahuudesta puhuminen siinä auta. Haluan sanoa osanottoni kaikille uhreille. Ja myös törkeän joukkomurhan suorittaneen pojan perheelle.
keskiviikkona, marraskuuta 07, 2007
Kevin MacDonaldin blogi
Juutalaisuuden tutkija Kevin MacDonaldin blogia kannattaa ehdottomasti lukea. Ja kannattaa lukea myös hänen kirjojaan. Kiitos Valkealle linkistä.
Vaikka ei olisi kiinnostunut juutalaisuudesta erityisesti, MacDonaldia kannattaa lukea jos haluaa ymmärtää yhteisöllisyyttä yleensä. MacDonald käsitelee kirjansa A People That Shall Dwell Alone: Judaism as a Group Evolutionary Strategy (1994) alkukappaleessa hyvin ansiokkaasti monia yhteisöjä - kuten hutteriitteja, amisheja, puritaaneja, kalvinisteja ja mustalaisia.
MacDonald on käsitellyt - mm. postauksessaan Syyrian juutalaisista - äärimmäisen mielenkiintoisella ja innovatiivisella tavalla sitä ilmiötä miten eri juutalaisryhmillä tuntuu olevan hyvin erilainen luonne. Voisi jopa sanoa että juutalaisryhmillä olevan erilainen lisääntymisstrategia:
Toisten ryhmien strategia on hankkia paljon lapsia mutta olla yhteiskunnallisesti passiivisia, toisten ryhmien strategiana tuntuisi olevan vaikuttaa yhteiskunnallisesti asuinmaansa asioihin - lähinnä vaikuttaakseen asuinmaansa politiikkaan suhteessa Israeliin ja suhteessa asuinmaan omaan juutalaisväestöön. Vaikuttaminen voi olla median (elokuva, lehdistö, teatteri) kautta vaikuttamista, mutta varsinkin aiemmin vaikuttaminen saattoi tapahtua myös niin, että juutalaistyttö meni naimisiin varakkaan kristityn pojan kanssa. Tyttö ja tytön jälkeläiset menetettiin juutalaisyhteisön ulkopuolelle mutta tyttö piti yhteyttä sukuunsa ja vaikutti miehensä kautta parhaassa tapauksessa sukunsa ja kaikkien muittenkin juutalaisten eduksi. (Yle:llä oli vähän aikaa sitten sarja joka kuvasi rikkaan juutalaisperheen tyttären avioitumista köyhtyneen preussilaisen aatelissuvun vesan kanssa.)
MacDonaldin mukaan nämä kaksi strategiaa eivät ole konfliktissa keskenään vaan edistävät molemmat omalla tavallaan juutalaisen superorganismin asiaa. MacDonaldin teoria on mielenkiintoinen, mutta ko. hypoteesin todentaminen vaatii varmasti lisätutkimusta. Palaan aiheeseen ryhmävalinnan teorian näkökulmasta lähipäivinä.
Katso aiemmat postaukseni MacDonaldin tutkimuksiin liittyen tässä ja tässä.
MacDonaldin kirjoja saa Jaskalta Burningbooks kirjakaupasta.
Vaikka ei olisi kiinnostunut juutalaisuudesta erityisesti, MacDonaldia kannattaa lukea jos haluaa ymmärtää yhteisöllisyyttä yleensä. MacDonald käsitelee kirjansa A People That Shall Dwell Alone: Judaism as a Group Evolutionary Strategy (1994) alkukappaleessa hyvin ansiokkaasti monia yhteisöjä - kuten hutteriitteja, amisheja, puritaaneja, kalvinisteja ja mustalaisia.
MacDonald on käsitellyt - mm. postauksessaan Syyrian juutalaisista - äärimmäisen mielenkiintoisella ja innovatiivisella tavalla sitä ilmiötä miten eri juutalaisryhmillä tuntuu olevan hyvin erilainen luonne. Voisi jopa sanoa että juutalaisryhmillä olevan erilainen lisääntymisstrategia:
Toisten ryhmien strategia on hankkia paljon lapsia mutta olla yhteiskunnallisesti passiivisia, toisten ryhmien strategiana tuntuisi olevan vaikuttaa yhteiskunnallisesti asuinmaansa asioihin - lähinnä vaikuttaakseen asuinmaansa politiikkaan suhteessa Israeliin ja suhteessa asuinmaan omaan juutalaisväestöön. Vaikuttaminen voi olla median (elokuva, lehdistö, teatteri) kautta vaikuttamista, mutta varsinkin aiemmin vaikuttaminen saattoi tapahtua myös niin, että juutalaistyttö meni naimisiin varakkaan kristityn pojan kanssa. Tyttö ja tytön jälkeläiset menetettiin juutalaisyhteisön ulkopuolelle mutta tyttö piti yhteyttä sukuunsa ja vaikutti miehensä kautta parhaassa tapauksessa sukunsa ja kaikkien muittenkin juutalaisten eduksi. (Yle:llä oli vähän aikaa sitten sarja joka kuvasi rikkaan juutalaisperheen tyttären avioitumista köyhtyneen preussilaisen aatelissuvun vesan kanssa.)
MacDonaldin mukaan nämä kaksi strategiaa eivät ole konfliktissa keskenään vaan edistävät molemmat omalla tavallaan juutalaisen superorganismin asiaa. MacDonaldin teoria on mielenkiintoinen, mutta ko. hypoteesin todentaminen vaatii varmasti lisätutkimusta. Palaan aiheeseen ryhmävalinnan teorian näkökulmasta lähipäivinä.
Katso aiemmat postaukseni MacDonaldin tutkimuksiin liittyen tässä ja tässä.
MacDonaldin kirjoja saa Jaskalta Burningbooks kirjakaupasta.
Älykkyystutkimuksen soveltaminen
Kansanedustaja Kirsi Piha on todennut HS-raadissa, että äo-tutkimus ei saa olla tabu mutta äo-tutkimusta ei saa käyttää poliittisiin tarkoituksiin.
Olen samaa mieltä siitä, että äo-tutkimus ei saa olla tabu, mutta eri mieltä äo-tutkimuksen soveltamisesta: Tieteen soveltaminen käytäntöön on aivan normaalia toimintaa ja äärimmäisen tärkeää - on sitten kysymys ydinfissiosta tai äo:sta. Eri asia sitten on tietysti miten tiedettä sovelletaan. Fissiota voidaan käyttää energian tuottamiseen suhteellisen ympäristöystävällisellä tavalla mutta myös ihmisten tappamiseen.
Äo-tutkimusta - tarkemmin sanoen ihmispopulaatioiden välisten äo-erojen tutkimusta - kannattaa mielestäni soveltaa esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan. Taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt ovat todennäköisesti valtavat.
Toinen oleellinen hyöty äo-tutkimuksesta on sen tosiseikan ymmärtäminen, että Afrikan maat eivät ainakaan ilman suurta ulkopuolista apua tule kehittymään samanlaisiksi moderneiksi valtioksi kuin vaikkapa Ruotsi. Tämän johtopäätöksen myös Lynn ja Vanhanen kirjassaan IQ and Wealth of Nations kirjassaan. He vaativat muilta maitta vastuunottamista Afrikan kehityksestä ja sen ymmärtämistä että Afrikka tulee tarvitsemaan apua paljon pidemmän aikaa kuin tähän mennessä on uskallettu myöntää.
Olen samaa mieltä siitä, että äo-tutkimus ei saa olla tabu, mutta eri mieltä äo-tutkimuksen soveltamisesta: Tieteen soveltaminen käytäntöön on aivan normaalia toimintaa ja äärimmäisen tärkeää - on sitten kysymys ydinfissiosta tai äo:sta. Eri asia sitten on tietysti miten tiedettä sovelletaan. Fissiota voidaan käyttää energian tuottamiseen suhteellisen ympäristöystävällisellä tavalla mutta myös ihmisten tappamiseen.
Äo-tutkimusta - tarkemmin sanoen ihmispopulaatioiden välisten äo-erojen tutkimusta - kannattaa mielestäni soveltaa esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan. Taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt ovat todennäköisesti valtavat.
Toinen oleellinen hyöty äo-tutkimuksesta on sen tosiseikan ymmärtäminen, että Afrikan maat eivät ainakaan ilman suurta ulkopuolista apua tule kehittymään samanlaisiksi moderneiksi valtioksi kuin vaikkapa Ruotsi. Tämän johtopäätöksen myös Lynn ja Vanhanen kirjassaan IQ and Wealth of Nations kirjassaan. He vaativat muilta maitta vastuunottamista Afrikan kehityksestä ja sen ymmärtämistä että Afrikka tulee tarvitsemaan apua paljon pidemmän aikaa kuin tähän mennessä on uskallettu myöntää.
tiistaina, marraskuuta 06, 2007
Olen ylpeä suomalaisesta keskusteluilmapiiristä
Kuuntelin eilen JP Roosia Aamutv:ssä, luin Ruukinmatruunan postauksen äo:sta ja luin Soininvaaran blogin keskustelua rotueroista. Suomessa äo:sta ja rodusta keskustellaan - usein varsin asiallisestikin. Opimme koko ajan keskustelemaan yhä vaikeammista aiheista kiihkottomastikin. Silti meidän ei tarvitse vesittää mielipiteitämme poliittisesti korrektiksi mössöksi.
Minusta tuntuu, että James Watsonin tapauksen käsittely Euroopassa on paljon kypsymättömämpää kuin Suomessa. En usko, että Suomessa Watsonia olisi pakotettu eroamaan. Toki meilläkin on riippakivemme, jotka haluavat erilailla ajattelevien mykistämistä. Mutta ei mainita nyt tässä noitten surullisten hahmojen - tuulimyllyritarien - nimiä.
Kiitos kuuluu näille kaikille hienoille ihmisille, mutta erityisesti Tatu Vanhaselle, mutta ehdottomasti myös Mikko Ellilälle.
Yhteiskunta koostuu ihmisistä. Se millaisista ihmisistä yhteiskunta muodostuu vaikuttaa meidän kaikkien elämään kuten Vanhanen ja Lynn ovat konkreettisesti osoittaneet.
Toki moni muukin asia vaikuttaa kuin yksilöiden biologiset ominaisuudet, kuten älykkyys ja temperamentti. Erityisesti yhteiskunnan toimivuuteen vaikuttaa luottamuksen taso ja se kuinka vahvasti yhteiskunnan jäsenet jakavat samat luottamusta vahvistavat arvot. Luottamuksen taso palautuu siis siihen millaisia arvoja yksilöillä on. Tässäkin mielessä yhteiskunta siis muodostuu yksilöistä - yksilöistä jotka geenien lisäksi kantavat tiettyä kulttuuria johon he ovat lapsuudessa ja nuoruudessa sosiaalistuneet.
Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja me voimme vaikuttaa siihen millaisista ihmisistä meidän yhteiskuntamme koostuu.
Minusta tuntuu, että James Watsonin tapauksen käsittely Euroopassa on paljon kypsymättömämpää kuin Suomessa. En usko, että Suomessa Watsonia olisi pakotettu eroamaan. Toki meilläkin on riippakivemme, jotka haluavat erilailla ajattelevien mykistämistä. Mutta ei mainita nyt tässä noitten surullisten hahmojen - tuulimyllyritarien - nimiä.
Kiitos kuuluu näille kaikille hienoille ihmisille, mutta erityisesti Tatu Vanhaselle, mutta ehdottomasti myös Mikko Ellilälle.
Yhteiskunta koostuu ihmisistä. Se millaisista ihmisistä yhteiskunta muodostuu vaikuttaa meidän kaikkien elämään kuten Vanhanen ja Lynn ovat konkreettisesti osoittaneet.
Toki moni muukin asia vaikuttaa kuin yksilöiden biologiset ominaisuudet, kuten älykkyys ja temperamentti. Erityisesti yhteiskunnan toimivuuteen vaikuttaa luottamuksen taso ja se kuinka vahvasti yhteiskunnan jäsenet jakavat samat luottamusta vahvistavat arvot. Luottamuksen taso palautuu siis siihen millaisia arvoja yksilöillä on. Tässäkin mielessä yhteiskunta siis muodostuu yksilöistä - yksilöistä jotka geenien lisäksi kantavat tiettyä kulttuuria johon he ovat lapsuudessa ja nuoruudessa sosiaalistuneet.
Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja me voimme vaikuttaa siihen millaisista ihmisistä meidän yhteiskuntamme koostuu.
maanantaina, marraskuuta 05, 2007
Superorganismin syntyminen
Kun eliöyhteisössä yhteisön sisäinen kilpailu suhteessa yhteisöjen väliseen kilpailuun vähenee ja lopulta loppuu ääritapauksessa kokonaan, elioyhteisöä aletaan kutsua superorganismiksi. Muurahais- ja mehiläispesät ovat malliesimerkkejä superorganismeista. Superorganismista puhuttaessa ei välttämättä edellytetä että yhteisön sisäinen kilpailu on kokonaan loppunut.
H. K. Reeve ja B. Hölldobler ovat julkaisseet teoreettisen paperin joka määrittelee superorganismin syntymisen ehdot. Reeven ja Hölldoblerin mukaan superorganismi voi syntyä lähinnä kahdella tavalla:
1. Kaikki yhteisön jäsenet ovat erittäin läheisiä sukulaisia, kuten sellaisessa muurahaispesässä joissa kaikki työläiset ovat saman naaraan jälkeläisiä.
2. Yhteisöjen välinen kilpailu on paljon vahvempaa kuin yksilöiden välinen kilpailu yhteisön sisällä. Näin tapahtuu erityisesti silloin kun resurssi on jakaantunut maantieteellisesti hyvin "laikuttain".
Superorganismin syntyminen ei siis edellytä sukulaisuutta - voimakas kilpailu yhteisöjen välillä voi riittää. Vaikka Hölldobler ja Reeve puhuvat lähinnä hyönteisistä he toteavat että teoria toiminee myös ihmisille. Minun käsittääkseni ihmiselle on vielä kolmas keino jolla superorganismi voi syntyä - moralistinen rankaisu yhdistettynä ihmisille tyypilliseen arvojen sisäistämiseen. Haluaisin siis lisätä moraalisen eli altruistisen rangaistuksen tavaksi 3.
Esimerkiksi hutteriiteilla käsittääkseni altruistinen rankaisu on oleellisin vahvan yhteisöllisyyden synnyn syy. Toki hutteriittiyhteisön jäsenet ovat myös sukulaisia keskenään ja toisaalta hutteriittiyhteisö kilpailee taloudellisesti muitten alueen maanviljelijöiden kanssa, mutta kilpailun voi tuskin katsoa olevan erityisen kovaa koska hutteriitit voittavat kilpailun helposti. Eräät Kanadan provinssit ovat jopa rajoittaneet hutteriittien maanostoja muilta maanviljelijöiltä.
Helpoiten superorganismi syntyy tietysti jos kaikki kolme ilmiötä toteutuvat samanaikaisesti.
Artikkelissa sanotaan huikeasti mm. näin:
"When ecological and genetic factors advance a society to near the upper extreme of the superorganism continuum, subsequent selection may result in complete loss of costly physiological structures involved in within-group competition. Thus, our model specifies the conditions leading to a 'point of no return' in eusocial evolution, i.e., a point at which the capacity for selfishness has become insignificant because the underlying organs (e.g., ovaries and spermatheca) important for within-group competition degenerate or become completely lost (1). Once such organs become obsolete through progressive selective elimination, they are unlikely to be restored in a single mutational step. Thus, our model makes the testable prediction that worker sterility should have been most likely to evolve when intergroup competition was most intense and/or relatedness was exceptionally high.
This model underlines the crucial role of intergroup competition in forcing within-group cooperation (1). It is probably also a potentially useful model for explaining the evolution of human cooperation, and of cooperation among genes within a genome and among cells within multicellular organisms."
Artikkelin abstrakti on alla:
Reeve, H. K. & Hölldobler, B. 2007: The emergence of a superorganism through intergroup competition. - PNAS 104:9736-9740.
Abstract: Surveys of insect societies have revealed four key, recurring organizational trends: (i) The most elaborated cooperation occurs in groups of relatives. (ii) Cooperation is typically more elaborate in species with large colony sizes than in species with small colony sizes, the latter exhibiting greater internal reproductive conflict and lesser morphological and behavioral specialization. (iii) Within a species, per capita brood output typically declines as colony size increases. (iv). The ecological factors of resource patchiness and intergroup competition are associated with the most elaborated cooperation. Predictions of all four patterns emerge elegantly from a game-theoretic model in which within-group tug-of-wars are nested within a between-group tug-of-war. In this individual selection model, individuals are faced with the problem of how to partition their energy between investment in intercolony competition versus investment in intracolony competition, i.e., internal tugs-of-war over shares of the resources gained through intergroup competition. An individual’s evolutionarily stable investment in between-group competition (i.e., within-group cooperation) versus within-group competition is shown to increase as within-group relatedness increases, to decrease as group size increases (for a fixed number of competing groups), to increase as
the number of competing groups in a patch increases, and to decrease as between-group relatedness increases. Moreover, if increasing patch richness increases both the number of individuals within a group and the number of competing groups, greater overall cooperation within larger groups will be observed. The model presents a simple way of determining quantitatively how intergroup conflict will propel a society forward along a "superorganism continuum."
H. K. Reeve ja B. Hölldobler ovat julkaisseet teoreettisen paperin joka määrittelee superorganismin syntymisen ehdot. Reeven ja Hölldoblerin mukaan superorganismi voi syntyä lähinnä kahdella tavalla:
1. Kaikki yhteisön jäsenet ovat erittäin läheisiä sukulaisia, kuten sellaisessa muurahaispesässä joissa kaikki työläiset ovat saman naaraan jälkeläisiä.
2. Yhteisöjen välinen kilpailu on paljon vahvempaa kuin yksilöiden välinen kilpailu yhteisön sisällä. Näin tapahtuu erityisesti silloin kun resurssi on jakaantunut maantieteellisesti hyvin "laikuttain".
Superorganismin syntyminen ei siis edellytä sukulaisuutta - voimakas kilpailu yhteisöjen välillä voi riittää. Vaikka Hölldobler ja Reeve puhuvat lähinnä hyönteisistä he toteavat että teoria toiminee myös ihmisille. Minun käsittääkseni ihmiselle on vielä kolmas keino jolla superorganismi voi syntyä - moralistinen rankaisu yhdistettynä ihmisille tyypilliseen arvojen sisäistämiseen. Haluaisin siis lisätä moraalisen eli altruistisen rangaistuksen tavaksi 3.
Esimerkiksi hutteriiteilla käsittääkseni altruistinen rankaisu on oleellisin vahvan yhteisöllisyyden synnyn syy. Toki hutteriittiyhteisön jäsenet ovat myös sukulaisia keskenään ja toisaalta hutteriittiyhteisö kilpailee taloudellisesti muitten alueen maanviljelijöiden kanssa, mutta kilpailun voi tuskin katsoa olevan erityisen kovaa koska hutteriitit voittavat kilpailun helposti. Eräät Kanadan provinssit ovat jopa rajoittaneet hutteriittien maanostoja muilta maanviljelijöiltä.
Helpoiten superorganismi syntyy tietysti jos kaikki kolme ilmiötä toteutuvat samanaikaisesti.
Artikkelissa sanotaan huikeasti mm. näin:
"When ecological and genetic factors advance a society to near the upper extreme of the superorganism continuum, subsequent selection may result in complete loss of costly physiological structures involved in within-group competition. Thus, our model specifies the conditions leading to a 'point of no return' in eusocial evolution, i.e., a point at which the capacity for selfishness has become insignificant because the underlying organs (e.g., ovaries and spermatheca) important for within-group competition degenerate or become completely lost (1). Once such organs become obsolete through progressive selective elimination, they are unlikely to be restored in a single mutational step. Thus, our model makes the testable prediction that worker sterility should have been most likely to evolve when intergroup competition was most intense and/or relatedness was exceptionally high.
This model underlines the crucial role of intergroup competition in forcing within-group cooperation (1). It is probably also a potentially useful model for explaining the evolution of human cooperation, and of cooperation among genes within a genome and among cells within multicellular organisms."
Artikkelin abstrakti on alla:
Reeve, H. K. & Hölldobler, B. 2007: The emergence of a superorganism through intergroup competition. - PNAS 104:9736-9740.
Abstract: Surveys of insect societies have revealed four key, recurring organizational trends: (i) The most elaborated cooperation occurs in groups of relatives. (ii) Cooperation is typically more elaborate in species with large colony sizes than in species with small colony sizes, the latter exhibiting greater internal reproductive conflict and lesser morphological and behavioral specialization. (iii) Within a species, per capita brood output typically declines as colony size increases. (iv). The ecological factors of resource patchiness and intergroup competition are associated with the most elaborated cooperation. Predictions of all four patterns emerge elegantly from a game-theoretic model in which within-group tug-of-wars are nested within a between-group tug-of-war. In this individual selection model, individuals are faced with the problem of how to partition their energy between investment in intercolony competition versus investment in intracolony competition, i.e., internal tugs-of-war over shares of the resources gained through intergroup competition. An individual’s evolutionarily stable investment in between-group competition (i.e., within-group cooperation) versus within-group competition is shown to increase as within-group relatedness increases, to decrease as group size increases (for a fixed number of competing groups), to increase as
the number of competing groups in a patch increases, and to decrease as between-group relatedness increases. Moreover, if increasing patch richness increases both the number of individuals within a group and the number of competing groups, greater overall cooperation within larger groups will be observed. The model presents a simple way of determining quantitatively how intergroup conflict will propel a society forward along a "superorganism continuum."
lauantaina, marraskuuta 03, 2007
Edistyksellinen vai tieteellinen metodi
Ihminen oppii kahdella tavalla:
1. tarkkailemalla ympäristöään ja muodostaen käsityksiä maailmasta
2. lukemalla ja kuuntelemalla toisten ihmisten käsityksiä
Käsitykset voivat olla oikeita tai vääriä.
Oleellisinta oppimisen kannalta ei kuitenkaan ole pelkästään minimoida väärien käsitysten määrä. Jos ainoa päämäärä olisi minimoida väärien käsitysten määrä, ei kannattaisi muodostaa mitään käsityksiä. Jokainen täysjärkinen ymmärtää tämän periaatteessa. Jos ainoa päämäärä olisi minimoida väärien käsitysten määrä, ei oppisi mitään.
Todellisuudessa monet ihmiset ovat sitä mieltä, että käsitysten määrä pitää minimoida. He ilmaisevat ajatuksen poliittisesti hyväksyttävässä muodossa - esimerkiksi näin:
Ennen sotaa tai heti sodan jälkeen syntyneillä on paljon ennakkoluuloja Venäjää kohtaan,
mikä sisältää implisiittisesti väitteen että käsitysten muodostaminen Venäjästä on paha asia. Venäjästä ei saisi olla muuta mieltä kuin, että
Venäjä on samanlainen maa kuin mikä tahansa maa. Kunhan Venäjä rikastuu se kehittyy samanlaiseksi maaksi kuin normaalitkin länsimaiset maat.
Näin ollen Venäjästä muodostettujen spesifisten käsitysten määrä pitää tämän näkemyksen mukaan minimoida yhteen käsitykseen K.
K: Venäjä on tavallinen maa, joka toimii kuten muutkin maat.
Ainoat Venäjän erityispiirteet ovat tiettyjen attribuuttien arvot: pääkaupungin nimi, asukasluku, uskonnon nimi, BKT jne. Sen sijaan sellaiset käsitykset kuin
Demokratia ei toimi Venäjällä.
eivät ole hyväksyttäviä.
Käsitys K ei tietysti ole täysin minimaalinen. Paljon minimaalisempi olisi yksinkertaisempi käsitys:
Venäjä on maa.
Jälkimmäisessä käsityksessä on se huono puoli että, vaikka se on kyllä turvallinen siinä mielessä että se on minimaalinen, se ei toteuta toista käsitteille asetettavaa vaatimusta - edistyksellisyyttä.
Käsityksen K omaksumista auttaa muuten oleellisesti se, että ei käy Venjällä, ei lue venäläistä kirjallisuutta eikä seuraa uutisia Venäjästä. Tämä ehto toteutuu useimpien edistyksellisten osalta kirkkaasti.
Toinen edistyksellinen käsitys on
Islam on tavallinen uskonto, joka toimii kuten muutkin uskonnot.
Tämä käsitys on tosin hieman ristiriidassa sen edistyksellisen käsityksen kanssa että
Mitään ei saa yleistä
Yllä esitetyllä edistyksellisellä metodilla ei ole juuri mitään tekemistä tieteellisen hypoteettis-deduktiivisen metodin kanssa.
Tieteen filosofi Karl Raimund Popperin mukaan tieteellinen metodi ei vaadi käsitysten eli ennakkoluulojen eli hypoteesien minimoimista vaan sitä että niiden pitää olla falsifoitavissa:
falsifikaatioperiaatteen mukaisesti teorian [eli käsityksen] todistaminen oikeaksi ei ole mahdollista mutta vääräksi todistaminen on mahdollista. Sen vuoksi tieteellisestä teoriasta on oltava mahdollista johtaa ennuste tai seuraamus, jota voidaan kokeellisesti testata.
Näin voidaan tieteellisten kokeiden avulla löytää alkuperäisen teorian heikkoja kohtia tai virheellisyyksiä. Falsifikaatioperiaate on vanhan kokemusperäisen koeteltavuuden vaatimuksen uusi muoto.
Eli: Ei pidä pelätä muodostavansa vääriä käsityksiä esimerkiksi Venäjästä vaan pitää varoa muodostamasta tyhjänpäiväisiä teorioita, joista ei voi ennustaa mitään ja joita ei näin ollen voi todistaa vääräksi eli falsifioida.
Tässä mielessä edistyksellinen käsitys
Venäjä on tavallinen maa, joka toimii kuten muutkin maat
ei käytännössä ole falsifioitavissa, koska ei voi muodostaa testiä jolla ko. käsitys voitaisiin falsifioida. Epäedistyksellinen käsitys
Demokratia ei toimi Venäjällä.
on hieman parempi - se on ainakin pitkällä juoksulla falsifioitavissa.
Lisäys kello 20:47
Minua ihmetyttää hiukan myös tuo termirotuennakkoluulo. Mikä se on ? Jos ihminen luettuaan laajasti alan kirjallisuutta toteaa:
"Mustalla rodulla - tai Cavalli-Scorzan termiä käyttäen klusterilla - äo on perinnöllisesti noin yhden keskipoikkeaman verran alhaisempi kuin valkoisella tai enemmänkin"
onko kyseessä rotuennakkoluulo. Entäs jos joku joka ei ole lukenut aiheesta mitään toteaa
"Ihmisryhmien välillä ei ole eroja henkisissä ominaisuuksissa"
Onko se rotuennakkoluulo ?
1. tarkkailemalla ympäristöään ja muodostaen käsityksiä maailmasta
2. lukemalla ja kuuntelemalla toisten ihmisten käsityksiä
Käsitykset voivat olla oikeita tai vääriä.
Oleellisinta oppimisen kannalta ei kuitenkaan ole pelkästään minimoida väärien käsitysten määrä. Jos ainoa päämäärä olisi minimoida väärien käsitysten määrä, ei kannattaisi muodostaa mitään käsityksiä. Jokainen täysjärkinen ymmärtää tämän periaatteessa. Jos ainoa päämäärä olisi minimoida väärien käsitysten määrä, ei oppisi mitään.
Todellisuudessa monet ihmiset ovat sitä mieltä, että käsitysten määrä pitää minimoida. He ilmaisevat ajatuksen poliittisesti hyväksyttävässä muodossa - esimerkiksi näin:
Ennen sotaa tai heti sodan jälkeen syntyneillä on paljon ennakkoluuloja Venäjää kohtaan,
mikä sisältää implisiittisesti väitteen että käsitysten muodostaminen Venäjästä on paha asia. Venäjästä ei saisi olla muuta mieltä kuin, että
Venäjä on samanlainen maa kuin mikä tahansa maa. Kunhan Venäjä rikastuu se kehittyy samanlaiseksi maaksi kuin normaalitkin länsimaiset maat.
Näin ollen Venäjästä muodostettujen spesifisten käsitysten määrä pitää tämän näkemyksen mukaan minimoida yhteen käsitykseen K.
K: Venäjä on tavallinen maa, joka toimii kuten muutkin maat.
Ainoat Venäjän erityispiirteet ovat tiettyjen attribuuttien arvot: pääkaupungin nimi, asukasluku, uskonnon nimi, BKT jne. Sen sijaan sellaiset käsitykset kuin
Demokratia ei toimi Venäjällä.
eivät ole hyväksyttäviä.
Käsitys K ei tietysti ole täysin minimaalinen. Paljon minimaalisempi olisi yksinkertaisempi käsitys:
Venäjä on maa.
Jälkimmäisessä käsityksessä on se huono puoli että, vaikka se on kyllä turvallinen siinä mielessä että se on minimaalinen, se ei toteuta toista käsitteille asetettavaa vaatimusta - edistyksellisyyttä.
Käsityksen K omaksumista auttaa muuten oleellisesti se, että ei käy Venjällä, ei lue venäläistä kirjallisuutta eikä seuraa uutisia Venäjästä. Tämä ehto toteutuu useimpien edistyksellisten osalta kirkkaasti.
Toinen edistyksellinen käsitys on
Islam on tavallinen uskonto, joka toimii kuten muutkin uskonnot.
Tämä käsitys on tosin hieman ristiriidassa sen edistyksellisen käsityksen kanssa että
Mitään ei saa yleistä
Yllä esitetyllä edistyksellisellä metodilla ei ole juuri mitään tekemistä tieteellisen hypoteettis-deduktiivisen metodin kanssa.
Tieteen filosofi Karl Raimund Popperin mukaan tieteellinen metodi ei vaadi käsitysten eli ennakkoluulojen eli hypoteesien minimoimista vaan sitä että niiden pitää olla falsifoitavissa:
falsifikaatioperiaatteen mukaisesti teorian [eli käsityksen] todistaminen oikeaksi ei ole mahdollista mutta vääräksi todistaminen on mahdollista. Sen vuoksi tieteellisestä teoriasta on oltava mahdollista johtaa ennuste tai seuraamus, jota voidaan kokeellisesti testata.
Näin voidaan tieteellisten kokeiden avulla löytää alkuperäisen teorian heikkoja kohtia tai virheellisyyksiä. Falsifikaatioperiaate on vanhan kokemusperäisen koeteltavuuden vaatimuksen uusi muoto.
Eli: Ei pidä pelätä muodostavansa vääriä käsityksiä esimerkiksi Venäjästä vaan pitää varoa muodostamasta tyhjänpäiväisiä teorioita, joista ei voi ennustaa mitään ja joita ei näin ollen voi todistaa vääräksi eli falsifioida.
Tässä mielessä edistyksellinen käsitys
Venäjä on tavallinen maa, joka toimii kuten muutkin maat
ei käytännössä ole falsifioitavissa, koska ei voi muodostaa testiä jolla ko. käsitys voitaisiin falsifioida. Epäedistyksellinen käsitys
Demokratia ei toimi Venäjällä.
on hieman parempi - se on ainakin pitkällä juoksulla falsifioitavissa.
Lisäys kello 20:47
Minua ihmetyttää hiukan myös tuo termi
"Mustalla rodulla - tai Cavalli-Scorzan termiä käyttäen klusterilla - äo on perinnöllisesti noin yhden keskipoikkeaman verran alhaisempi kuin valkoisella tai enemmänkin"
onko kyseessä rotuennakkoluulo. Entäs jos joku joka ei ole lukenut aiheesta mitään toteaa
"Ihmisryhmien välillä ei ole eroja henkisissä ominaisuuksissa"
Onko se rotuennakkoluulo ?
perjantaina, marraskuuta 02, 2007
Maahanmuutosta ja historiasta
Ironmistress - korjaan ja pyydän anteeksi kello 11.30 - Anitra toteaa alla erittäin osuvasti:
"niin, natseihin ja maahanmuuttoon liittyen sanotaan että 'pitäisi ottaa oppia historiasta' eikö sitten kannattaisi ottaa oppia myös muslimien useista menneistä yrityksistä valloittaa eurooppa ja intiaanien ja aboriginaalien kohtalosta heidän maidensa jouduttua runsaan maahanmuuton kohteiksi.
Ärsyttää muuten kliseisyydessään, että lähes aina kun joku haluaa käyttää esimerkkinä jotain historian 'kauhutapahtumaa' hän valitsee natsismin, ikäänkuin historiasta ei mitään muita kansanmurhia yms löytyisikään."
Ehkä natsismi valitaan siksi että ei tarvitse oppia historiasta kun yksi asia ja voi kuitenkin esittää fiksua ! Fiksuus onnistuu näin myös laiskalta ja tyhmältäkin.
Eikä tule riskiä, että esittää enemmistön mielipiteestä eriävän mielipiteen.
"niin, natseihin ja maahanmuuttoon liittyen sanotaan että 'pitäisi ottaa oppia historiasta' eikö sitten kannattaisi ottaa oppia myös muslimien useista menneistä yrityksistä valloittaa eurooppa ja intiaanien ja aboriginaalien kohtalosta heidän maidensa jouduttua runsaan maahanmuuton kohteiksi.
Ärsyttää muuten kliseisyydessään, että lähes aina kun joku haluaa käyttää esimerkkinä jotain historian 'kauhutapahtumaa' hän valitsee natsismin, ikäänkuin historiasta ei mitään muita kansanmurhia yms löytyisikään."
Ehkä natsismi valitaan siksi että ei tarvitse oppia historiasta kun yksi asia ja voi kuitenkin esittää fiksua ! Fiksuus onnistuu näin myös laiskalta ja tyhmältäkin.
Eikä tule riskiä, että esittää enemmistön mielipiteestä eriävän mielipiteen.
torstaina, marraskuuta 01, 2007
James Watson on oikeassa
Kaikki mitä James Watson on sanonut afrikkalaisten äo:sta on täyttä totta, kirjoittaa Jason Malloy Genexpressionissä.
Jason Malloy osoittaa laajassa kirjoituksessaan, miten media ja jopa eräät tutkijat levittävät täysin virheellisiä käsityksiä äo:sta ja rotujen äo-eroista. Eräät tutkijat toteavat tieteellisissä artikkeleissa itse afrikkalaisten äo:n olevan 70 luokkaa, mutta kertovat eri totuutta ns. julkisuudessa.
Malloy myös esittelee joukon uusia tutkimuksia globaalista äo:sta jotka tukevat samaa johtopäätöstä, jonka Lynn ja Vanhanen tekivät: afrikkalaisten äo on 1,5 - 2,5 standardipoikkeamaa alhaisempi kuin kaukasoidien äo.
Malloy osoittaa myös, että väite jonka mukaan äo:n käsite on tieteellisissä piireissä kiistanalainen on pätemätön. Mm. Amerikan psykologiliiton APA:n mukaan äo:n käsite on hyvin määritelty eikä ole olemassa mitään "cultural bias" joka selittäisi valkoisten paremmat tulokset mustiin verrattuna.
Myös Steve Sailer käsittelee James Watsonin - tämän päivän Galileon - kohtelua.
Jason Malloy osoittaa laajassa kirjoituksessaan, miten media ja jopa eräät tutkijat levittävät täysin virheellisiä käsityksiä äo:sta ja rotujen äo-eroista. Eräät tutkijat toteavat tieteellisissä artikkeleissa itse afrikkalaisten äo:n olevan 70 luokkaa, mutta kertovat eri totuutta ns. julkisuudessa.
Malloy myös esittelee joukon uusia tutkimuksia globaalista äo:sta jotka tukevat samaa johtopäätöstä, jonka Lynn ja Vanhanen tekivät: afrikkalaisten äo on 1,5 - 2,5 standardipoikkeamaa alhaisempi kuin kaukasoidien äo.
Malloy osoittaa myös, että väite jonka mukaan äo:n käsite on tieteellisissä piireissä kiistanalainen on pätemätön. Mm. Amerikan psykologiliiton APA:n mukaan äo:n käsite on hyvin määritelty eikä ole olemassa mitään "cultural bias" joka selittäisi valkoisten paremmat tulokset mustiin verrattuna.
Myös Steve Sailer käsittelee James Watsonin - tämän päivän Galileon - kohtelua.
Ns. naistutkimus on tämän päivän natsismia ?
Naistutkimuksen tutkija - erotukseksi naistutkijasta - Tuula Juvonen Naistutkimus-lehden numerossa 3/2007:
”[Darwinin] Sukupuolivalinnan lähempi tarkastelu osoittaa sen elitistiseksi heteromiesten narratiiviksi, jossa ideaalisiksi ymmärretyt sukupuolisuhteet on luonnollistettu projisoimalla ne eläinmaailmaan. Sieltä ne on siirretty edelleen selittämään ihmisluontoa. Vaikka sukupuolivalinnan teoria heijastaakin hyvin oman syntyaikansa ajattelumuotoja, olisi kohtuutonta palauttaa sukupuolta käsittelevä tutkimus yhä uudelleen tällaiseen 1800-luvun maailmankuvaan.”
Rolf Nevanlinnan mukaan Helsingin Yliopiston konsistorissa 30-luvulla suurin osa professoreista tuomitsi suhteellisuusteorian juutalaisena ajatteluna - siis juutalaisena narratiivina.
”[Darwinin] Sukupuolivalinnan lähempi tarkastelu osoittaa sen elitistiseksi heteromiesten narratiiviksi, jossa ideaalisiksi ymmärretyt sukupuolisuhteet on luonnollistettu projisoimalla ne eläinmaailmaan. Sieltä ne on siirretty edelleen selittämään ihmisluontoa. Vaikka sukupuolivalinnan teoria heijastaakin hyvin oman syntyaikansa ajattelumuotoja, olisi kohtuutonta palauttaa sukupuolta käsittelevä tutkimus yhä uudelleen tällaiseen 1800-luvun maailmankuvaan.”
Rolf Nevanlinnan mukaan Helsingin Yliopiston konsistorissa 30-luvulla suurin osa professoreista tuomitsi suhteellisuusteorian juutalaisena ajatteluna - siis juutalaisena narratiivina.
Miksi Venäjä kirjoittaa uudelleen historiaansa ?
HS:n mukaan Venäjä kirjoittaa uudelleen historiaansa. Koululaisille annetaan kuva Stalinista suurena johtajana ja Venäjän modernisoijana - mm. Ukrainan kansanmurha ja Baltian pakkoliittäminen Neuvostoliittoon ohitetaan kokonaan. Suomalaisten taistelutahto talvisodassa tosin myönnetään.
Stalin esitetään Ivana Julman ja Pietari Suuren kaltaisena despoottina, joka käytti despotiaa nimenomaan Venäjän modernisoimiseen. Despotia oli siis uuden tulkinnan mukaan epämiellyttävää mutta väistämätöntä Venäjän modernisoinniksi: Pietari Suuri ja Iivana Julma olivat Stalinin tavoin sekä suuria despootteja että suuria modernisoijia.
Suurta mielikuvitusta ei tarvita ymmärtämään, että tämä uudelleentulkinta ei ole mielivaltainen ja satunnainen vaan pyrkii palvelemaan Venäjän modernisaation uusinta vaihetta - putinilaista modernisaatiota. Putinilainenkin modernisaatio perustuu ainakin jonkinasteiseen despotiaan ja "pragmaattiseen" suhtautumiseen tieteen objektiivisuuteen, ihmisoikeuksiiin ja demokratiaan.
Venäjällä jonkinasteinen despotia nähdään väistämättömänä keinona modernisaation tiellä. Historian uudelleenarvioinnilla on siis selkeä funktio - pyritään siihen että kansa hyväksyisi despotian - tai ainakin puolifasistisen hallinnon - väistämättömänä keinona saavuttaa modernisaatio ja kansan yhtenäisyys.
Vain modernisaation avulla Venäjästä voi uudelleen tulla suurvalta.
Vaikka emme välttämättä hyväksy Putinin toimia tai historian poliittisesti motivoitua uudelleenkirjoitusta - monen suomalaisen tuntuu tosin olevan helpompi hyväksyä tieteen objektiivisuuden uhraaminen politiikan alttarille Venäjän kuin Usan tapauksessa - meidän pitää ymmärtää missä Venäjällä mennään.
Usko despotiaan modernisaation välineenä ei ole syntynyt sattumalta. 90-luvun epäonnistunut demokratisointi ja yksityistäminen on ainakin osasyyllinen tähän.
Toisaalta ehkä Eurooppa voisi oppia Putinilta tiettyä pragmaattisuutta - kuitenkaan ilman että länsimaista demokratian ideaalia silti koskaan hylättäisiin. Viittaanpa nyt vaikkapa maahanmuuttoon - eurooppalaisten keskustelu maahanmuutosta on lähinnä ämmämäistä ja akateemista - kaikkinainen pragmatia asiasta puuttuu. Maahanmuutto ei palvele ensi sijassa Eurooppaa vaan jotain meille syötettyjä aikansa eläneitä ideaaleja, jotka kumpuavat toisen maailmansodan ikävistä tapahtumista.
Stalin esitetään Ivana Julman ja Pietari Suuren kaltaisena despoottina, joka käytti despotiaa nimenomaan Venäjän modernisoimiseen. Despotia oli siis uuden tulkinnan mukaan epämiellyttävää mutta väistämätöntä Venäjän modernisoinniksi: Pietari Suuri ja Iivana Julma olivat Stalinin tavoin sekä suuria despootteja että suuria modernisoijia.
Suurta mielikuvitusta ei tarvita ymmärtämään, että tämä uudelleentulkinta ei ole mielivaltainen ja satunnainen vaan pyrkii palvelemaan Venäjän modernisaation uusinta vaihetta - putinilaista modernisaatiota. Putinilainenkin modernisaatio perustuu ainakin jonkinasteiseen despotiaan ja "pragmaattiseen" suhtautumiseen tieteen objektiivisuuteen, ihmisoikeuksiiin ja demokratiaan.
Venäjällä jonkinasteinen despotia nähdään väistämättömänä keinona modernisaation tiellä. Historian uudelleenarvioinnilla on siis selkeä funktio - pyritään siihen että kansa hyväksyisi despotian - tai ainakin puolifasistisen hallinnon - väistämättömänä keinona saavuttaa modernisaatio ja kansan yhtenäisyys.
Vain modernisaation avulla Venäjästä voi uudelleen tulla suurvalta.
Vaikka emme välttämättä hyväksy Putinin toimia tai historian poliittisesti motivoitua uudelleenkirjoitusta - monen suomalaisen tuntuu tosin olevan helpompi hyväksyä tieteen objektiivisuuden uhraaminen politiikan alttarille Venäjän kuin Usan tapauksessa - meidän pitää ymmärtää missä Venäjällä mennään.
Usko despotiaan modernisaation välineenä ei ole syntynyt sattumalta. 90-luvun epäonnistunut demokratisointi ja yksityistäminen on ainakin osasyyllinen tähän.
Toisaalta ehkä Eurooppa voisi oppia Putinilta tiettyä pragmaattisuutta - kuitenkaan ilman että länsimaista demokratian ideaalia silti koskaan hylättäisiin. Viittaanpa nyt vaikkapa maahanmuuttoon - eurooppalaisten keskustelu maahanmuutosta on lähinnä ämmämäistä ja akateemista - kaikkinainen pragmatia asiasta puuttuu. Maahanmuutto ei palvele ensi sijassa Eurooppaa vaan jotain meille syötettyjä aikansa eläneitä ideaaleja, jotka kumpuavat toisen maailmansodan ikävistä tapahtumista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)