tag:blogger.com,1999:blog-333375372024-03-19T21:47:41.736+02:00KansankokonaisuusBlogi käsittelee ihmisten yhteistyötä taloustieteen evoluution, peliteorian ja antropologian näkökulmasta.
Erityisesti käsittelemme väestönlaatua julkishyödykkeenä ja ilmaston lämpenemistä globaalina yhteismaan ongelmana.
Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.comBlogger1731125tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-88790711976677965672024-03-19T14:55:00.000+02:002024-03-19T14:55:02.425+02:00Kulttuurisota, kansallinen yhtenäisyys ja ideologia kansan kaviaarina<p>Minulle tuntematon <b>Mikael Rauhalahti</b> kirjoittaa Sarastuksessa kansankokonaisuus-blogin hengessä. </p><p><i><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #333333;">Kun vertaa Suomen ja Yhdysvaltain vuoden 2024 presidentinvaalien ilmapiirejä, ei voi olla toteamatta: Suomi on yhteiskuntana paljon terveempi kuin Yhdysvallat. Suomessa kilpailuasetelmassa olivat muiden muassa </span><span style="background-color: white; border: 0px; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Jussi Halla-aho</span><span style="background-color: white; color: #333333;"> ja </span><span style="background-color: white; border: 0px; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Li Andersson</span><span style="background-color: white; color: #333333;">, mutta ideologisista erimielisyyksistään huolimatta he kykenivät ottamaan toisistaan mittaa asiallisella tyylillä. Suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa loanheitto ja demonisointi ovat asioita, joilla voi saavuttaa hyvin vähän, ja selvästi politiikan laitojakin edustavat ovat vähitellen oivaltamassa sen.</span></span></i></p><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #333333;"><i><span style="font-family: inherit;">Sen sijaan <b>Yhdysvalloissa suuri osa kansasta tuntuu olevan sitä mieltä, että presidentinvaaleissa on kysymys hyvän ja pahan välisestä lopunajan taistelusta. </b>Politiikka ja etiikka ovat erottamattomasti sulautuneet yhteen, ja viholliset haetaan oman maan sisältä. Tilanne alkaa muistuttaa viidensadan vuoden takaista uskonpuhdistuksen repimää Saksaa, mutta ideologiat ovat ottaneet uskonnon paikan elämää suurempana kysymyksenä, jonka suhteen ei suostuta tekemään myönnytyksiä. Puolueet ja poliitikot ovat lähes luopuneet oman linjan ja tulevaisuusvision markkinoimisesta ja keskittyvät lokaamaan vastapuolta, koska sellainen viesti myy paremmin.</span></i></span></div><div style="text-align: left;"><i><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #333333;"><br /></span><span style="background-color: white; color: #333333;">S<b>ekä radikaaleille vallantavoittelijoille että politiikan penkkiurheilijoille ideologinen paatos on kaviaaria, käytännön ratkaisut kaurapuuroa.</b> Ne yhdysvaltalaiset, jotka eivät halua ottaa osaa tähän kulttuurisotaan, eivät ryhmity käytännönläheiseksi keskilinjan puolueeksi, vaan jättävät äänestämättä. <br /></span><span style="background-color: white; color: #333333;"><br /></span></span></i></div><div style="text-align: left;"><i><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #333333;">... </span><span style="background-color: white; color: #333333;">hyvät ajat saavat pienet ongelmat tuntumaan suurilta. Hyvinvoinnin paraneminen ja entisaikojen ihmisoikeusaktivistien kaikkien tavoitteiden saavuttaminen ovat saaneet yhä triviaalimmat asiat nousemaan kiivaiden debattien aiheiksi, jotka jakavat kansalaisia eri leireihin. Viidenkymmenen vuoden takaiset vasemmistoradikaalit eivät olisi voineet kuvitellakaan, että heidän seuraajansa pitäisivät kolmannen sukupuolen virallistamista yhtenä keskeisimmistä ideologisista tavoitteista. He olivat yleisesti varsin amerikkalaisvastaisia ja olisivat epäilemättä olleet aika masentuneita, jos olisivat tienneet, että 2000-luvun Suomessa monet vasemmistolaiset imitoivat Yhdysvaltain kulttuurisotaa saadakseen jotain tekemistä hivelemään ideologista hermoa. Pankit ovat jääneet kansallistamatta ja työttömyys poistamatta, mutta uuden polven vasemmistoradikaalit ratkovat innolla sellaisiakin ongelmia, joita tuskin kukaan pitäisi ongelmina, jos niistä ei olisi sellaisia tekemällä tehty. <br /></span><span style="background-color: white; color: #333333;"><b><br /></b></span></span></i></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #333333;"><i><span style="font-family: inherit;"><b>Niin käy, kun henkilöillä, joille ideologia on elämän suuri intohimo, ei ole mitään järkevää tekemistä.</b> Ihmisoikeusaktivismista on tullut lifestyleä, jossa aktivistien kokemus taistelusta ihmisoikeuksien puolesta vaikuttaa olevan tärkeämpi asia kuin itse ihmisoikeudet.</span></i><br /></span><span style="background-color: white; color: #333333;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #333333;">Jos kiinnosti, jatkakaa <a href="https://sarastuslehti.com/2024/03/19/kulttuurisota-ja-kansallinen-yhtenaisyys/?fbclid=IwAR3oY67yI3TKY4GlRKuI2h_IMJVuVzDXmc7cFG42c3JjEETtIZ0sX9e8A0o#:~:text=Reaktiolla%20on%20my%C3%B6s%20vastareaktio.">tästä</a>.</span></span></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-40187792714421921162024-02-19T19:03:00.002+02:002024-02-19T19:11:19.812+02:00Kansan itsepuolustus ja käpykaartilaiset<p>Kansa on ihmisyhteisö, joka puolustaa itseään tarpeen vaatiessa ase kädessä. Kansan jäsen on ihminen, joka on valmis puolustamaan ihmisyhteisöään (kansaa) ase kädessä ja vaarantamaan henkensä. Pidän tätä eräänlaisena <i style="font-weight: bold;">kansan määritelmänä </i>tai oikeammin <i><b>välttämättömänä ehtona kansan olemassaololle</b></i>.</p><div style="text-align: left;">Tämä on samalla minun vastaukseni kirjailija ja oikeustieteen tohtori <b>Jarkko Tontille</b>, joka totesi HS:ssä vuonna 2011: <i>Ihmisistä pitää puhua yksilöinä, eikä niputtaa kaikkia johonkin kansaan. En minä ainakaan tiedä, mikä on kansa ja kuka siihen kuuluu ja millä perusteella.</i></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">En väittele asiasta, totean vain, että näin määrittelen kansan. Tiedän, että Tontilla ja monella muulla on maailmankuva, jossa hän olettaa että yksilö on kaiken mitta, eikä mitään kansaa sinällään ole. Minulle kansa on olento, joka syntyy tietyn ihmisyhteisön yhteisen kokemuksen - lähinnä puolustustaistelun - kautta. Kansa ei ole pelkkä etnisesti tai kielellisesti määritelty ryhmä.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Tietenkin on mahdotonta tieteen keinoin määrittää, onko Tontti vai minä oikeassa muuten paitsi siltä osin, että ihmislajin historiassa ihminen on sosiaalinen eläin ja metsästäjä-keräilijä tms. yhteisön jäsen eikä mikään yksilö. <a href="https://sarastuslehti.com/2021/12/14/lannen-synty/">Yksilö on luotu konstruoimalla keskiajan Euroopassa.</a></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><i><b>Kansan jäsen</b></i> on valmis puolustamaan yhteisöään (kansaa). Se osallistuuko jokainen kansan jäsen iästä, sukupuolesta, terveydentilasta tms. maanpuolustukseen ase kädessä on asia, joka ihannetilassa <i><b>päätetään yhdessä</b></i> tilanteesta riippuen. Oleellista on että määritelmän omaisesti jokainen kansan jäsen on valmis osallistumaan puolustustaisteluun. (Itse olen tullut siihen tulokseen, että maahanmuuttaja voi muuttua kansan jäseneksi osallistuessaan maanpuolustukseen. Kukaan ei siksi käytännössä kiistä että tataariyhteisö on Suomen kansan osa.)</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Suomessa kansa toteuttaa <i><b>tällä hetkellä</b></i> maanpuolustusta valtio-nimisen instituution avulla. Päätöksiä maanpuolustuksesta tehdään <i style="font-weight: bold;">tällä hetkellä </i>demokratian keinoin valtion puitteissa. Valtiolla on kansalaisuuden käsite, joka ei <i><b>toistaiseksi </b></i>perustu kansan jäsenyyteen.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Jos otamme esimerkkinä esimodernin yhteiskunnan vaikkapa paimentolaisheimon, puolustus (ja hyökkäys) järjestettiin yhteisöllisesti kokoamalla heimon miehet taistelemaan. Osallistuminen yksittäiseen sotaretkeen perustui vapaaehtoisuuteen, yhteiseen identiteettiin ja ryhmäpaineeseen, mutta jos joku jatkuvasti vetäytyi velvollisuudesta, häntä alettiin painostamaan ja saatettiin lopulta sulkea pois yhteisön yhteistyön piiristä. Tällainen toimi <i><b>niissä oloissa.</b></i></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Suomessa sodan aikana rintamakarkureita jopa ammuttiin. Toisin sanoen puolustukseen osallistumattomuuden ongelmaa ratkaistiin valtion väkivaltamonopolin avulla ja ankaralla rankaisulla. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Ukrainassa tänä päivänä herättää melkoista katkeruutta esimerkiksi niissä naisissa, joiden miehet ovat rintamalla, kun he näkevät että osa miehistä pakoilee maanpuolustustehtävää. Suomessa puolustusministerin kommentin takia yli 1000 henkilöä on luopunut reservistä. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Nykyään käpykaartilaisia ei Suomessa ammuta eikä edes rangaista, vaan laki sallii <i><b>toistaiseksi</b> </i>tällaisen käyttäytymisen. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Ymmärrän nippa nappa sen, että joku kaksikymmentä vuotta sitten kuvitteli, että sota on täysin mahdoton asia ja siksi armeijaan on turha mennä, mutta enää puolustuksesta kieltäytyminen ei ole moraalisesti perusteltavissa. Edelleen laki sallii siviilipalveluksen ja reservistä karkaamisen. Toistaiseksi. En pidä tätä järkevänä enkä moraalisesti oikeana. Täysiä valtion kansalaisoikeuksia ei ole mielekästä antaa käpykaartilaisille. Suomalaisia (kansan jäseniä) he eivät määritelmän omaisesti ole. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Liberaalit toteavat, että on orjuutta pakottaa ihmiset asevelvollisuuteen. Itse totean, että on moraalisesti väärin olla osallistumatta puolustukseen. Se päättääkö kansa yhdessä järjestää puolustuksen asevelvollisuuden kautta on kansan päätös ja ensi sijassa tehokkuuskysymys. Taloustieteen tohtori <b>Vesa Kanniainen </b>on todennut, että Rajamaissa yleinen asevelvollisuus on tehokas tapa toteuttaa maanpuolustus itseä suurempaa vihollista vastaan. <a href="https://kansankokonaisuus.blogspot.com/2018/08/professori-kanniaisen-vaitoskirja-ja.html">Perustelut ovat tässä.</a> </div><div style="text-align: left;"><br /></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-46316025335427034782024-02-15T10:17:00.005+02:002024-02-15T10:25:18.272+02:00Romahtaako Eurooppa sotilaallisesti? (osa 1)<p>Trump ilmoitti taas, että ei suojele ainakaan niitä Nato-maita, jotka eivät maksa osuuttaan Naton puolustuksesta. USA:n molemmat puolueet ovat pitkään puhuneet siitä, että Euroopan on otettava ensisijainen vastuu omasta puolustuksestaan. Eurooppa ei ole tehnyt juuri mitään. Puola, Suomi ja Baltia kyllä, mutta monet muut maat eivät.</p><p>Nyt USA on poliittisessa kaaoksessa, emmekä voi varmasti tietää suojeleeko USA Suomeakaan, vaikka maksamme nippa nappa osuutemme Naton puolustuksesta. Naton ydinasepelote heikkenee joka tapauksessa jos Trump valitaan. Ydinasepelotteen päätarkoitus on estää sota kokonaan, jolloin USA ei joudu lähettämään sotilaita Nato-maihin taistelemaan, mutta Trump on sabotoimassa ydinasepelotetta.</p><p>Voimmeko - siis Eurooppa - ottaa itse vastuun puolustuksestamme. <a href="https://www.nytimes.com/2024/02/14/world/europe/europe-nato-trump-ukraine.html">New York Times toteaa ilmiselvän asian</a> - Eurooppa ei tällä hetkellä eikä lähitukevaisuudessakaan pärjää ilman USA:ta:</p><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #363636;"><span style="font-family: inherit;"><i>there is little prospect that Europe can replace the United States as a guarantor of security anytime soon — and not without sharply enhanced military spending beyond the NATO goal of 2 percent of economic output, which only 11 of the alliance’s 31 members currently meet.</i></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #363636;"><span style="font-family: inherit;"><i><br /></i></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #363636;"><span style="font-family: inherit;">Otsikossa kysytään, olaanko liikkeellä liian myöhään ja ollaanko tekemässä liian vähän:</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit; font-size: large;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: inherit; font-size: large;"><b><i>Europe Wants to Stand on Its Own Militarily. </i></b></span></div><div><span style="font-family: inherit; font-size: large;"><b><i>Is It Too Little, Too Late?</i></b></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #363636;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #363636;"><span style="font-family: inherit;">Vastaus on tietenkin: <i>ollaan varsinkin siinä tapauksessa että Trump valitaan presidentiksi</i>. </span></span><span style="background-color: white; color: #363636; font-family: inherit;">Mutta oletetaanpa, että ei valita. Siinä tapauksessa Eurooppa huokaisisi taas helpotuksesta ja jättäisi taas tekemättä tarpeeksi. Alettaisiin riidellä sisäisesti vaikkapa talousasioista.</span></div><div style="text-align: left;"><span face="Roboto, Helvetica, Arial, sans-serif" style="background-color: white; color: #050505; font-size: 15px; white-space-collapse: preserve;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;"><span style="font-family: inherit;">Tuleva presidenttimme antoi ymmärtää, että Trumpin puheet ovat todennäköisesti pelkkiä vaalipuheita. Entä jos eivät olekaan? <a href="https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000010222825.html?fbclid=IwAR1oVey-Mne5fJtXGoIrTAgjqCWE09AmLlPPyKp530Bg2IpGSdms3LYxQcc">HS haastatteli</a> amerikkalaista viestinnän professoria </span></span><span style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;"><span style="font-family: inherit;"><b>Leonard Steinhornia</b>:</span></span></div><div style="text-align: left;"><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i>Trump sanoi, että Yhdysvallat ei hänen johdollaan suojelisi Venäjän hyökkäykseltä sellaisia Nato-maita, jotka eivät maksa osuuttaan puolustusmenoista</i></span><i style="font-family: inherit;">... Vasta valittu presidentti Alexander Stubb kehotti maanantaina lehdistötilaisuudessa malttiin ja totesi, että ”amerikkalainen vaaliretoriikka on erilaista”.</i></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i>Voiko siis turvallisin mielin ajatella, että kyse on vain kovasta puheesta?</i></span></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i>AMERIKKALAINEN politiikkaan erikoistunut viestinnän ja historian professori Leonard Steinhorn katsoo, että ei.</i></span></div><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i><br /></i></span></div><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i>”Tärkeää on kuunnella yksinkertaisesti ja nimenomaan sitä, mitä hän sanoo.”</i></span></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i>... Professorin mielestä monet sortuivat Trumpin ensimmäisen kauden alla virhearvioon ajatellessaan, että tämä olisi presidenttinä lopulta jotenkin erilainen kuin kampanjoidessaan.</i></span></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i>”Kun hänestä sitten tuli presidentti, ihmiset olivat sokissa ja järkyttyneitä siitä, mitä hän teki. Mutta ei heidän olisi pitänyt olla”, Steinhorn sanoo. ”Jälleen kerran: olisi vain pitänyt kuunnella tarkkaan, mitä Trump sanoi.”</i></span></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i>Steinhornin mielestä Trump on viestinnässään hyvin suora ja kikkailematon. Se, mistä hän puhuu, kertoo hyvin todennäköisesti siitä, mihin hän aikoo presidenttinä ensimmäisenä puuttua.</i></span></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i>ON tietysti totta, että Trumpin kannattajat haluavatkin kuulla kovaa puhetta. Totta on sekin, että ei Trump viimeksikään presidenttinä toteuttanut kaikkia vaalipuheitaan.</i></span></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i>Kyse ei kuitenkaan Steinhornin mielestä ollut niinkään tahdon puutteesta vaan esimerkiksi siitä, että muut estivät häntä toteuttamasta mielihalujaan.</i></span></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i>Jos hän tulisi uudelleen valituksi Valkoiseen taloon, pidäkkeitä olisi vähemmän kuin ennen. Hän on valmistellut paluuta pitkään ja esimerkiksi ympäröinyt itsensä samanmielisillä ihmisillä, joiden joukossa ei kyseenalaistajia ole."</i></span></div><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i><br /></i></span></div><div dir="auto">Tilanne on hyvin paha mutta toivoa tietysti on aina. Toivon realisoituminen vaatii sekä onnea että päättäväisiä toimia. Vaikka Suomessa kaksi vuotta sitten teimme oikeat ja päättäväiset toimet turvallisuutemme varmistamiseksi, se ei näemmä riitäkään. Tarvitaan lisätoimia Euroopan tasolla ja tarvitaan onnea, että USA:ssa ei Trumpia valittaisi.</div><div dir="auto"> </div></div></div><div style="text-align: left;"><br /></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-6852398151167157432024-02-01T09:22:00.003+02:002024-02-01T18:26:03.886+02:00Kirja-arvostelu kirjasta: "Alussa oli - ihmiskunnan uusi historia" <p> </p>
<a href="https://www.goodreads.com/book/show/63034044-alussa-oli-ihmiskunnan-uusi-historia" style="float: left; padding-right: 20px;"><img alt="Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia" border="0" src="https://i.gr-assets.com/images/S/compressed.photo.goodreads.com/books/1666117587l/63034044._SX98_.jpg" /></a><a href="https://www.goodreads.com/book/show/63034044-alussa-oli-ihmiskunnan-uusi-historia">Alussa oli... Ihmiskunnan uusi historia</a> by <a href="https://www.goodreads.com/author/show/29101.David_Graeber">David Graeber</a><br />
My rating: <a href="https://www.goodreads.com/review/show/5433077052">2 of 5 stars</a><br /><br />
Antropologi <b>David Graeber</b> ja argeologi <b>David Wengrow</b> kirjoittivat "kivamman" ihmiskunnan historian nimeltään "Alussa oli - ihmiskunnan uusi historia", joka on monen historioitsijan mukaan melko vahvasti poliittisesti värittynyt. <br /><br />Graeber ja Wengrow etsivät historiasta opastusta tasa-arvoisemmalle yhteiskunnalle. Luin kirjan itsekin. Siinä on mielenkiintoisia case studeja mm. Pohjois-Amerikan joistain intiaaniheimoista. Mutta kirja on selkeästi anarkistista maailmankuvaa edistävää propagandaa, jossa uuvuttavalla selittämisellä yritetään saada ihminen uskomaan tarinaa.<br /><br />1. Historioitsija <b>Ari Helon</b> hyvin kriittinen arvio kirjasta tässä. <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ari-helo/myyntimenestykseksi-nousi-markkinoiden-lapsellisin-historiateos-graeber-wengrow-alussa-oli/?fbclid=IwAR1Tc8sREZa00QH6E7bfVfda1QI2HSzdtyrY9KEwpFB6ruLgwbSVYZO0YHM" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/ari-...</a><br /><br />2. Tasa-arvon historiaa tutkinut historioitsija <b>Walter Scheidel</b> arvioi kirjaa Foreign Affairs -lehdessä. "Loppujen lopuksi, jos ihmisen synnynnäinen halu elää vapaissa ja tasa-arvoisemmissa järjestelyissä oli niin vahva historiallinen voima, miksi "herroja ja kuninkaita . . . ilmestyi melkein kaikkialle" kauan ennen Euroopan kolonisaation aikakautta?" <a href="https://www.foreignaffairs.com/reviews/review-essay/2022-04-19/deep-takes" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.foreignaffairs.com/review...</a><br /><br />Graeber etsii vaihtoehtoisesta historiasta opastusta tasa-arvoisemmalle yhteiskunnalle. Scheidel näkee asian toisin: <br />"Nykyään ihmisten ei pitäisi joutua perustamaan toimintaansa ... kuninkattomiin kaupunkeihin kuvitellakseen parempaa tulevaisuutta: jos he haluavat muuttaa maailmaa, heidän on rakennettava sen päälle, mikä maailmasta on tullut, ei siihen, mitä se on joskus [muka] ollut."<br /><br />3. Historian apulaisprofessori <b>Daniel Immerwahr</b> <a href="https://www.thenation.com/article/society/graeber-wengrow-dawn-of-everything/" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.thenation.com/article/soc...</a> "an anarchist history, at least in Graeber and Wengrow’s hands, isn’t the story of change over time but a high-spirited tour of political diversity. It’s a chance to lay out the options, with little sense that population growth or new technologies have pushed any of them permanently off the table. Humans lived without states before, thus they can do so again. Because, ultimately, the point isn’t what happened, but rather all the possibilities that remain."<br /><br />Sinänsä tietysti on hienoakin esittää erilaisia case studeja historiasta ja esittää niitä vaihtoehtoisina ajateltavissa olevina malleina kehittää yhteiskuntia, mutta väittää, että kaikki on mahdollista kunhan vain tulemme poliittisesti tietoiseksi, on epärehellistä.<br /><br />4. HS:ssä kirjaa arvioitiin innostuneemmin. <a href="https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000009055608.html?fbclid=IwAR2YZmkapf31zNM8oqnido6Yj916-V_FxQSUbFX2MZPZRbn9Uu-dLYauZYw" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://www.hs.fi/kulttuuri/art-20000...</a> <br /><br />5. Minä: Graeberin ja Wengrowin naristinen ja non-faktuaalinen väite on ”VÄÄRÄ historianopetus oli pallo jalassa ja me katkoimme kahleet!". Tyyli on ärsyttävän itsekehuinen. Väitteet joista otetaan kunnia, eivät kuitenkaan ole uusia eikä heidän keksimiään:<br /> <br />a) Metsästäjä-keräilijä-yhteiskunnat eivät olleet ennen maatalouden alkua välttämättä kovinkaan yksinkertaisia yhteiskuntia, vaan metsästäjä-keräilijät ainakin osaksi vuotta saattoivat kerääntyä jopa tuhansien ihmisten yhteistyötä tekeviksi joukoiksi ja rakensivat silloin joissain tapauksissa suuria monumentteja kuten Missisipin suiston Poverty Point ja Turkin Göbekli Tepe.<br /><br />b) Aiempi käsitys siitä, että metsästäjä-keräilijät elivät hyvin yksinkertaisissa ryhmissä perustuu kai lähinnä siihen, että nykyajan metsästäjä-keräilijät kuten Kalaharin !Kung tai Arktiksen eskimot (inuiitit, aleutit, aiemmat paleoeskimot) elävät pienissä -yhteisöissä jossain ääriolosuhteissa.<br /><br />c) Mutta silloin kun metsästäjä-keräilijät elivät alueilla missä oli paljon resursseja (esimerkiksi kalaisia jokia) he saattoivat muodostaa jopa kuningaskuntia tai hajautetumpia konfederaatiota.<br /><br />6. Tämä on paras arvio <a href="https://escholarship.org/uc/item/3wc3p3hf" rel="noopener nofollow" target="_blank">https://escholarship.org/uc/item/3wc3...</a>
<br /><br />
<a href="https://www.goodreads.com/review/list/55410258-jukka-aakula?sort=date_read">View all my reviews</a>
Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-6055632384608963532024-01-30T07:51:00.003+02:002024-01-30T08:02:59.913+02:00Ryöstötalous on tätäkin päivää<p><span style="font-family: inherit;">Taloushistorian ja antropologian näkökulmasta ryöstötalous on tutkittava ilmiö muiden mukana. Poliittisesta näkökulmasta ryöstötalous on olemassaoleva yhteiskunnallinen ongelma. Käsittelen molempia näkökulmia alla.</span></p><p><b><span style="font-family: inherit;">1. Ryöstötalous taloushistorian ja antropologian näkökulmasta</span></b></p><p><span style="font-family: inherit;">Esimerkiksi viikinkien, Krimin tataarien ja comanche-intiaanien toimeentulo perustui suurelta osalta tavaran ja orjien ryöstämiseen ja niiden myymiseen markkinoilla. Ryöstötalous oli siis markkinatalouden erikoistapaus.</span></p><p><span style="font-family: inherit;">Nykyaikana tutkija voi tarkastella ryöstötaloutta esimerkiksi Pohjois-Keniassa tai Etelä-Sudanissa. Tutkija <b>Sarah Mathew </b>on tehnyt <a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC8977660/?fbclid=IwAR39ZXU-Gy-40PMcrl_SyNu5awwbh9ol7SbHLPtgPQxkodCap9MrwW_9UJI">haastattelututkimuksen</a> turkana-heimon keskuudessa ja tarkastellut ryöstöä nimenomaan yhteistyön näkökulmasta. </span>Karjan ryöstäminen yksin on lähes mahdotonta. <span style="font-family: inherit;">Karjan ryöstö turkanoiden keskuudessa on perheen ulkopuolella merkittävin yhtestyön alue. Puolet turkana-miesten kuolleisuudesta on karjan ryöstöjen ja sodan aiheuttamaa.</span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #050505;">Perinteisesti osa ryöstöistä on parin kolmen kaveruksen pikkuprojekteja. Kaverukset ovat </span><span style="background-color: white; color: #050505;">hyvin pitkäaikaisia luotettuja ystäviä usein eri kylistä - joskus harvemmin serkkuja.</span><span style="background-color: white; color: #050505;"> </span><span style="background-color: white; color: #050505;">Varastetaan vaikka kolme lehmää ja kaikki ystävykset saavat yhden. Toisilta turkanoilta ei varastaeta.</span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span color="var(--primary-text)" style="background-color: white;">Mutta on myös satojen miesten muodostamia retkiä joita valmistellaan monta päivää ja joihin tulee miehiä monista kylistä. </span><span color="var(--primary-text)" style="background-color: white;">Mielenkiintoista on, että näissäkin projekteissa ryöstöretkelle kutsutut miehet lähtevät noutamaan ystäviään mukaan parin päivämatkankin päästä. Samoja ystäviä joiden kanssa tekevät pikkuryöstöjä. Kaverukset auttavat retkellä toisiaan.</span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span class="x193iq5w xeuugli x13faqbe x1vvkbs x10flsy6 x6prxxf xvq8zen xo1l8bm xzsf02u" color="var(--primary-text)" style="line-height: 1.3333; max-width: 100%; min-width: 0px; overflow-wrap: break-word; word-break: break-word;">Ison ryöstöretken projekti on hierarkkinen. Alimmalla tasolla ovat nämä kaveriproukat. Seuraavalla tasolla ikäluokkakohortit ja seuraavalla tasolla koko armeija joka muodostuu useiden kylien miehistä. </span><span color="var(--primary-text)">Osallistuminen yksittäiseen ryöstöretkeen tai sotaan on osin vapaaehtoista ja johtajuus perustuu enemmän karismaan kuin valtaan. Päätös sotaan lähdöstä voi perustua esimerkiksi jonkun aiemmin ulkopuolisen ryöstön kohteeksi joutuneen kylän aloitteeseen tai hengellisen johtajan aloitteeseen, mutta lopullinen päätös tapahtuu yhdessä.</span></span></p><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><span color="var(--primary-text)"><span style="font-family: inherit;">Mikäli joku kieltäytyy jatkuvasti osallistumasta hänen maineensa alkaa kärsiä. Jos retkeen osallistuva pakenee kesken ryöstön, hänet saatetaan hakata ja hän leimautuu pelkuriksi. Pelkurin leima säilyy ja sen korjaamiseksi yksilön pitää osallistua seuraavaan retkeen urhoollisesti.</span></span></div><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;">Matthew kertoo yhteistyöstä tarkemmin:</span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><div class="x1e56ztr" style="margin-bottom: 8px;"><span class="x193iq5w xeuugli x13faqbe x1vvkbs x10flsy6 x6prxxf xvq8zen xo1l8bm xzsf02u" color="var(--primary-text)" style="line-height: 1.3333; max-width: 100%; min-width: 0px; overflow-wrap: break-word; word-break: break-word;"><i><span style="font-family: inherit;">Cooperation occurs at multiple scales to mobilize people for large-scale intergroup conflict.</span></i></span></div></div><span style="font-family: inherit;"><span class="x193iq5w xeuugli x13faqbe x1vvkbs x10flsy6 x6prxxf xvq8zen xo1l8bm xzsf02u" color="var(--primary-text)" style="line-height: 1.3333; max-width: 100%; min-width: 0px; overflow-wrap: break-word; word-break: break-word;"><i>- At the largest scale, hundreds of participants from multiple settlements and territorial sections convene. It is likely that a warrior would not know a majority of the participants at this scale. Yet, they have coalesced to be instigated by concerns of retaliation, territory and incursions that impact the Turkana widely, spurred by elders to be courageous in battle like their forefathers and bring back livestock so that the Turkana people can eat, instructed about the strategy and plan of attack, warned that they will be caned if they run away and endanger their fellow combatants’ lives or the offense's chances of overcoming the opponent.<br /></i></span><span class="x193iq5w xeuugli x13faqbe x1vvkbs x10flsy6 x6prxxf xvq8zen xo1l8bm xzsf02u" color="var(--primary-text)" style="line-height: 1.3333; max-width: 100%; min-width: 0px; overflow-wrap: break-word; word-break: break-word;"><i>- At the mid scale, age groups gather under their respective trees, feasting and dancing together as they plan how their wing will carry out their attack. Warriors are likely to recognize the majority of their age-group members especially those from their territorial section. They call out and warn known individuals among them who were cowards on previous raids, and acknowledge and praise age-mates who should be emulated. Each age group, especially junior ones, may outline secondary plans nested within the larger plans that aim to protect their interests and ensure they get a fair share of the loot.<br /></i></span><span class="x193iq5w xeuugli x13faqbe x1vvkbs x10flsy6 x6prxxf xvq8zen xo1l8bm xzsf02u" color="var(--primary-text)" style="line-height: 1.3333; max-width: 100%; min-width: 0px; overflow-wrap: break-word; word-break: break-word;"><i>- At the smallest scale are friends, closely bonded men who plan to act like a coalition within the larger raid. They will try their best to stay next to each other, share ammunition, water and food, take steps to transport an injured member of their party home, agree to share the loot among themselves and stand up for each other in case quarrels arise over loot division.</i></span></span> </blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><div class="x1e56ztr" style="margin-bottom: 8px;"><span class="x193iq5w xeuugli x13faqbe x1vvkbs x10flsy6 x6prxxf xvq8zen xo1l8bm xzsf02u" color="var(--primary-text)" style="line-height: 1.3333; max-width: 100%; min-width: 0px; overflow-wrap: break-word; word-break: break-word;"><i><span style="font-family: inherit;">Thus, informal mobilization of a large army of voluntary recruits requires building social cohesion at different scales:</span></i></span></div></div><span style="font-family: inherit;"><span class="x193iq5w xeuugli x13faqbe x1vvkbs x10flsy6 x6prxxf xvq8zen xo1l8bm xzsf02u" color="var(--primary-text)" style="line-height: 1.3333; max-width: 100%; min-width: 0px; overflow-wrap: break-word; word-break: break-word;"><i>- at the largest scale through shared norms, values and identity;<br /></i></span><span class="x193iq5w xeuugli x13faqbe x1vvkbs x10flsy6 x6prxxf xvq8zen xo1l8bm xzsf02u" color="var(--primary-text)" style="line-height: 1.3333; max-width: 100%; min-width: 0px; overflow-wrap: break-word; word-break: break-word;"><i>- at the mid scale through reputational concerns;<br /></i></span><span class="x193iq5w xeuugli x13faqbe x1vvkbs x10flsy6 x6prxxf xvq8zen xo1l8bm xzsf02u" color="var(--primary-text)" style="line-height: 1.3333; max-width: 100%; min-width: 0px; overflow-wrap: break-word; word-break: break-word;"><i>- and at the coalition scale through reciprocity-based long-term relationships.</i></span></span><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><div class="x1e56ztr" style="margin-bottom: 8px;"><span class="x193iq5w xeuugli x13faqbe x1vvkbs x10flsy6 x6prxxf xvq8zen xo1l8bm xzsf02u" color="var(--primary-text)" style="line-height: 1.3333; max-width: 100%; min-width: 0px; overflow-wrap: break-word; word-break: break-word;"><span style="font-family: inherit;"><i>Mid and coalitional scale interest groups can compromise the success of the overall enterprise, but they seem to be essential building blocks that cultural evolution has harnessed to expand the scale of cooperation. ... <span style="font-weight: 600;">kin relationships are uncommon within a raiding party</span> because some close kin stay back to help participants lower the opportunity cost of joining a raid</i>.</span></span><span style="background-color: transparent;"> </span></div></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px; text-align: left;"><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><div class="x1e56ztr" style="margin-bottom: 8px;"><i><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;">... Cultural evolution has many potential pathways for acting on social cohesion at different scales, and at different points in the sequence of steps taken when mobilizing for warfare. In the case of Turkana raid mobilization, these have led to the a)</span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;"> </span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit; font-weight: 600;">primacy of age-based over lineage-based social structures</span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;">, b)</span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;"> </span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit; font-weight: 600;">of friends over kin</span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;">, c)</span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;"> </span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit; font-weight: 600;">of influential over authoritarian leaders</span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;">, d)</span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;"> </span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit; font-weight: 600;">of voluntary over mandatory participation</span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;">.</span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;"> </span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit; font-weight: 600;">In other societies cultural evolution could have taken other paths</span><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;">, making it so that each human society is overcoming the cooperative dilemmas of war in its own unique way.</span></i></div></div></blockquote><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><span color="var(--primary-text)" style="font-family: inherit;"><b>2. Ryöstötalous yhteiskunnalisena ongelmana</b></span></div><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><span style="font-family: inherit;"><a href="https://www.economist.com/christmas-specials/2017/12/19/the-link-between-polygamy-and-war">Economist-lehti kertoo</a> että vaimon saadakseen nuorimies tarvitsee Etelä-Sudanissa 30--300 lehmää kyetäkseen maksamaan vaimon. Vaimoista on kova pula, koska korkean statuksen miehet hankkivat lukuisia vaimoja osoittaakseen statustaan. Länsimaisin termein maassa vallitsee polygamia.</span></div><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><span style="font-family: inherit;">Köyhässä maassa karjatalouden harjoittaja tarvitsee aseen. Aseella hankitaan karjaa ja aseella puolustetaan omaa karjaa. Karjan ryöstö vaatii yhteistyötä oman heimon miesten kanssa kuten edellisessä kappaleessa kuvasin. Karjan ryöstön yhteydessä myös tapetaan ryöstön kohteeksi joutuneen kylän miehiä. Länsimaisin termein alueita puhdistetaan etnisesti.</span></div><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><span style="font-family: inherit;">Polygamia siis lisää karjan ryöstöjä ja etnisiä puhdistuksia. Polygamia on merkittävä ongelma niin kuin myös <b>Marko Hamilo </b><a href="https://suomenkuvalehti.fi/ulkomaat/yksiavioisuus-on-vahentanyt-vakivaltaa-rikollisuutta-ja-koyhyytta/">kirjoituksessaan Suomen Kuvalehteen osoitti</a>.</span></div><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><span style="font-family: inherit;">Economist kertoo:</span></div><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><div class="x1e56ztr" style="margin-bottom: 8px;"><i style="background-color: transparent; color: #0d0d0d; font-family: inherit;">Thousands of South Sudanese are killed in cattle raids every year. “When you have cows, the first thing you must do is get a gun. If you don’t have a gun, people will take your cows,” says Jok, a 30-year-old cattle herder in Wau, a South Sudanese city. He is only carrying a machete, but he says his brothers have guns.</i><span style="background-color: transparent;"> </span></div></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><div class="x1e56ztr" style="margin-bottom: 8px;"><i style="background-color: transparent; color: #0d0d0d; font-family: inherit;">Jok loves cows. “They give you milk, and you can marry with them,” he smiles. He says he will get married this year, though he does not yet have enough cows and, judging by his ragged clothes, he does not have the money to buy them, either. He is vague as to how he will acquire the necessary ruminants. But one can’t help noticing that he is grazing his herd on land that has recently been ethnically cleansed. Dinkas like Jok walk around freely in Wau. Members of other tribes who used to live in the area huddle in camps for displaced people, guarded by UN peacekeepers.</i><span style="background-color: transparent;"> </span></div></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><div class="x1e56ztr" style="margin-bottom: 8px;"><i style="background-color: transparent; color: #0d0d0d; font-family: inherit;">The people in the camps all tell similar stories. The Dinkas came, dressed in blue, and attacked their homes, killing the men and stealing whatever they could carry away, including livestock and young women. “Many of my family were killed or raped,” says Saida, a village trader. “The attackers cut people’s heads off. All the young men have gone from our village now. Some have joined the rebels. Some fled to Sudan.” Saida’s husband escaped and is now with his other wife in Khartoum, the Sudanese capital. Saida is left tending five children. Asked why all this is happening, she bursts into tears.</i><span style="background-color: transparent;"> </span></div></div></blockquote><blockquote style="border: none; margin: 0px 0px 0px 40px; padding: 0px;"><div class="x1e56ztr" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px;"><div class="x1e56ztr" style="margin-bottom: 8px;"><i style="font-family: inherit;"><span style="background-color: transparent; color: #0d0d0d; font-size: var(--ds-type-scale-2);">“If you have a gun, you can get anything you want,” says Abdullah, a farmer who was driven off his land so that Dinka marauders could graze their cattle on it. “If a man with a gun says ‘I want to marry you’, you can’t say no,” says Akech, an aid worker. This is why adolescent boys hover on the edge of battles in South Sudan. When a fighter is killed, they rush over and steal his weapon so that they can become fighters, too.</span> </i></div></div></blockquote><p><br /></p><p><br /></p>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-1672616085490729022024-01-21T09:26:00.002+02:002024-01-29T08:02:20.762+02:00Urosten koalitiot ryöstötaloudessa - leijonauroksilla ja ihmismiehillä<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4Qfl8H04YEQ0lCWijhAnALe34nkXBJENblvhSzIcS_VN4Jp7a2dsg2IOG5ITqIBTIWDqUYLIohQUKzBh00kpvZ3Vnyd6NnhzO0NdlBPxyZ84WYTrR2gVKyhD1QMX7mJcvkkJ53jvYSj1deWfLYHkUv8eX0qWCxdqt5Q0wb8p8BlPvmEC9uXd9/s462/418324621_10161060355884140_4998255195590181799_n.jpg" imageanchor="1" style="clear: left; float: left; margin-bottom: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" data-original-height="362" data-original-width="462" height="251" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg4Qfl8H04YEQ0lCWijhAnALe34nkXBJENblvhSzIcS_VN4Jp7a2dsg2IOG5ITqIBTIWDqUYLIohQUKzBh00kpvZ3Vnyd6NnhzO0NdlBPxyZ84WYTrR2gVKyhD1QMX7mJcvkkJ53jvYSj1deWfLYHkUv8eX0qWCxdqt5Q0wb8p8BlPvmEC9uXd9/s320/418324621_10161060355884140_4998255195590181799_n.jpg" width="320" /></a></div><br />Leijonaurokset hankkivat naaraslauman toimimalla yhteistyössä koalitiona. Kun urokset valtaavat lauman toiselta koalitiolta, ne tappavat poikaset ja astuvat naaraat. Usein koalitiossa on vain kaksi kolme urosta, mutta joskus uroksia on seitsemänkin.
Isoissa koalitioissa urokset ovat yleensä sukulaisia, kahden uroksen koalitiossa usein kaksi ei-sukulaista ovat yksinkertaisesti "lähteneet kimppaan". <div><br /></div><div>Mutta perusfakta on että yksin leijonauros ei tässä pelissä pärjää. Kaksi urosta, jotka eivät ole sukua keskenään, ovat siis hiukan samalla tavalla naimisissa kuin ihmispariskunta yksiavioisessa yhteiskunnassa (paitsi että saavat toki eri määrän poikasia). Koalitio on yleensä urosten elämän pituinen. </div><div><br /></div><div><a href="https://www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/000334729580157X">Lähteen</a> mukaan koalition yhteistyö ei perustu sukulaisuuteen tai vastavuoroisuuteen
ainakaan ei-sukulaisten koalitioissa - vaan ns. mutualismiin. Toisin sanoen kumppanukset edistävät molemmat puhtaasti omaa etuaan, mutta koska ne ovat täysin riippuvaisia toisistaan, ne puolustavat yhdessä omistustaan (=naaraslaumaa tai pikemmin siis poikasiaan tai lisääntymisoikeuttaan) muita uroksia vastaan eivätkä yritä vapaamatkustaa. </div><div><br /></div><div>Jos kyse olisi vastavuoroisuudesta, ne tarkkailisivat toistensa käyttäytymistä koko ajan ja luopuisivat yhteistyöstä jos kumppani ei osallistuisi puolustukseen vaan vapaamatkustaisi. Tarkkailua (monitorointia) ei kuitenkaan tapahdu. Leijonat luottavat toisiinsa siitä yksinkertaisesta syystä, että kumppanuuden ulkopuolella leijonaurokset eivät lisäänny. Oleellista on myös se, että leijonat eivät kumppanin menetettyään juuri koskaan saa uusia kumppaneita, vaan leijonauroksen lisääntymismahdollisuudet nollautuvat. </div><div><br /></div><div>Lauman sisällä koalition urokset kilpailevat kuitenkin kumpi astuu minkäkin naaraan. </div><div><br /></div><div>Leijonakumppanusten sukulaisuudesta tehty <a href="https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC7568578/">uusi tutkimus</a> vahvistaa vanhemman lähteen tiedon: </div><div><i><br /></i></div><div><i>Large coalitions had higher likelihood of having sibling partners, while pairs were primarily unrelated. ... low-ranking males in large coalitions were typically related to the dominant males.</i></div><div><i><br /></i></div><div>Toisin sanoen isoissa sukulaisuuteen perustuvissa koalitioissa alemman statuksen leijonauros ei ehkä saanut itse perillisiä, mutta lähisukulainen (veli tai velipuoli) sai ja alemman statuksen uroksenkin geenit lisääntyivät.</div><div><br /></div><div>Seuraavassa osassa Kansankokonaisuus jatkaa ihmisurosten koalition muodostuksen miettimistä. </div><div><br /></div><div>Esimerkiksi viikinkien ryöstötaloudessa <i>viikingit muodostivat veljeskuntia, jotka tekivät ryöstöretkiä ajan ryöstötalouden periaatteiden mukaisesti. Paikallisyhteisö </i>[kotiseudulla]<i> hyötyi heistä, koska ryöstösaalis päättyi sen markkinoille. ... Kun kuninkaan valta kasvoi, se alkoi ohjata ryöstelyä eli rajoittaa sitä omaksi edukseen. Lopulta viikingit alistettiin ledung-järjestelmän eli eräänlaisen kuninkaan alaisuuteen sidotun vero- ja palvelusvelvollisuuden kautta osaksi kuninkaan valtakuntaa. </i>(Lainaus historian professori <b>Jukka Korpelan</b> erinomaisesta <i>Muinais-Venäjän myytti -</i>kirjasta.)</div><div><br /></div><div>Näissäkin veljeskunnissa viikinki-mies keräsi ehkä saaliita osin suoraan itselleen, mutta osin ryöstösaaliin hankinta oli yhteisen saaliin hankintaa (julkishyödykkeen tuottamista) ja saalis jaettiin myöhemmin ryöstöön osallistuneiden kesken. Vapaamatkustajia rangaistiin. </div><div><br /></div><div>Vai miten oli? Nykyaikana on varsinkin paimentolaisten keskuudessa säilynyt tällainen ryöstötalous. Siksi kysymykseen on todennäköisesti saatavissa vastaus. </div><div><br /></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-19611124481683152922024-01-17T09:36:00.006+02:002024-01-17T09:40:07.019+02:00Suomen on irtauduttava Ottawan-sopimuksesta<p>Suomen on irtauduttava Ottawan-sopimuksesta. Kansalaisaloite on kahdessa päivässä saanut jo melkein 3000 nimeä. Kannattaa <a href=" https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/13118?fbclid=IwAR2ZRnDNOhSV8Ox7rihHhzaJ5-8Ta_KnPDZgoMml6bLM0p-YIvGmt81beNA">allekirjoittaa</a>. </p><p>Venäjä - ainoa potentiaalinen vihollisemme - ei ole allekirjoittanut sopimusta. Sopimus allekirjoitettiin lähinnä siksi, että silloin presidentti Tarja Halonen halusi hyvesignaloida muiden valtiomiesten ja niin sanottujen ihmisoikeus-järjestöjen silmissä. <span style="background-color: white; font-family: inherit;">Tarja Halosen työ presidenttinä ja ministerinä on poikinut pelkkää haittaa Suomelle. </span></p><p>Perustelut ovat vahvat:</p><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white;"><span style="font-family: inherit;"><i>Suomen ja sen lähialueiden turvallisuustilanne on merkittävästi heikentynyt. Henkilömiinoilla voidaan merkittävästi vahvistaa Suomen puolustautumiskykyä.</i></span></span></div><p style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><i><span style="background-color: white;">Henkilömiinat toimivat tehokkaasti mm.</span><br style="background-color: white; box-sizing: border-box;" /><span style="background-color: white;">- panssari- ja ajoneuvomiinojen sekä esteiden ja murrosteiden suojaamisessa sekä niiden raivaamisen estämisessä ja vaikeuttamisessa (ajanvoiton hankkiminen)</span><br style="background-color: white; box-sizing: border-box;" /><span style="background-color: white;">- omien joukkojen ryhmityksen suojaamisessa</span><br style="background-color: white; box-sizing: border-box;" /><span style="background-color: white;">- alueen vapaan käytön estämisessä hyökkääjältä</span><br style="background-color: white; box-sizing: border-box;" /><span style="background-color: white;">- tappioiden tuottamisessa hyökkääjälle.</span></i></span></p><p style="text-align: left;">Miinoilla puolustetaan Suomen suvereniteettia ja suomalaisten ihmisoikeuksia ja fyysistä koskemattomuutta.</p>
Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-47916211264169146002024-01-15T08:21:00.001+02:002024-01-15T08:21:13.311+02:00Romanit palaavat Suomeen<span style="font-family: inherit;">Olen kirjoittanut vuosien mittaan suuren määrän edelleen ajankohtaisia <a href="https://kansankokonaisuus.blogspot.com/search?q=romanit">kirjoituksia</a> romanikulttuurista. Esimerkkinä vaikkapa <a href="https://kansankokonaisuus.blogspot.com/2007/06/romaanikulttuuri-ja-valtavestn.html">kirjoitus romanien sisäryhmämoraalista</a>. </span><div><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div><span style="font-family: inherit;">Mielenkiintoinen uusi ilmiö on se, että kun suomalaiset romanit muuttivat 60-luvulla Ruotsiin, he ovat nyt osin palaamassa. Syyksi kerrotaan jengirikollisuus. Yle </span><a href="https://yle.fi/a/74-20068821?fbclid=IwAR13rlbBevFoSEDPFX4yF8d42vVLivQe1IIjuHpRhejh11ar6e3xn13Ea1M" style="font-family: inherit;">kertoo</a><span style="font-family: inherit;">:</span><div><div><span color="var(--yds-color-text-default)" style="background-color: white; letter-spacing: 0px;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div><i>Tukholman Fruängenissä asunut Lindgrenien perhe alkoi kaivata rauhaa ja turvaa. Sitä pystyi tarjoamaan lasten isovanhempien synnyinmaa Suomi. Perheen noin 20-vuotiaat pojat muuttivat Suomeen edeltä. Vanhemmat tulivat perässä loppukesästä viime vuonna. </i></div><div><i><br /></i></div><div><i>... Hänen mukaansa pojat itse eivät joutuneet kokemaan pahempaa </i>[jengi]<i>väkivaltaa, mutta vaara siitä oli olemassa. Riskinä oli myös nuorten joutuminen ongelmiin, jos he olisivat päätyneet huonoon seuraan. – Jengiytymistä on jokaisessa pienessä kylässäkin, Lindgren sanoo.</i></div><div><i><br /></i></div><div><i>... </i><i><span style="font-family: inherit;"><span color="var(--yds-color-text-default)" style="background-color: white; letter-spacing: 0px;">Suomesta 1960-luvulta lähtien sankoin joukoin Ruotsiin muuttaneet romanit sulautuivat osaksi Ruotsin kulttuurisesti moninaista hyvinvointiyhteiskuntaa. </span><span color="var(--yds-color-text-default)" style="background-color: white; letter-spacing: 0px;">Länsinaapuri tarjosi edellytykset parempaan elämään. </span></span><span color="var(--yds-color-text-default)" style="background-color: white; font-family: inherit; letter-spacing: 0px;">Paluumuuttoilmiö viittaa siihen, että tilanne on kääntynyt toisinpäin. </span><span color="var(--yds-color-text-default)" style="background-color: white; font-family: inherit; letter-spacing: 0px;">Hyvinkäälle on jo vuosien ajan muuttanut romaneja Ruotsista, mutta viime syksynä saapui isompi joukko: pariskuntia ja kokonaisia perheitä. </span><span color="var(--yds-color-text-default)" style="background-color: white; font-family: inherit; letter-spacing: 0px;">– Helluntaiseurakunnan yhteyteen tuli 20–30 uutta ihmistä, kertoo pastori</span><span color="var(--yds-color-text-default)" style="background-color: white; font-family: inherit; letter-spacing: 0px;"> </span><span class="aw-ak79eh hgoSon yle__article__strong" color="var(--yds-color-text-default)" style="background-color: white; box-sizing: border-box; font-family: inherit; letter-spacing: 0px; line-height: 27px; margin: 0px; padding: 0px;">Jani Rossi</span><span color="var(--yds-color-text-default)" style="background-color: white; font-family: inherit; letter-spacing: 0px;">.</span></i></div><div><br /></div></div>
</div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-15123464154464427862024-01-13T18:36:00.005+02:002024-01-13T18:47:44.253+02:00Eutanasia-kansalaisaloite<div>Suosittelen kansankokonaisuuden lukijoita <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/12678">eutanasia-kansalaisaloitteen allekirjoittamiseen</a>. Ihmisellä pitää olla mahdollisuus eutanasiaan, jos tuskat ovat voimakkaat ja paranemismahdollisuudet ovat olemattomat. Eutanasiamahdollisuus pitää olla minusta myös, jos hoitotestamentilla on ilmoittanut halusta eutanasiaan dementian tapauksessa. On ihmisarvon vastaista joutua elämään tilassa, missä ei enää tunne omia lapsiaan. Seurasin vuosia yhden läheiseni hidasta katoamista Alzheimeriin ja mietin asiaa paljon.
<p>
Mainittakoot lisäksi asia, jota useimmat eivät varmasti tiedä: kun dementikko menettää lopulta tajuntansa, häntä ei nesteytetä enää. Eli ihminen saa de facto eutanasian janoon tappamalla. Tällainen eutanasia kestää monta päivää. Olen kuullut, että tällainen janoon tappaminen saatetaan tehdä tajuissaan oleville syöpäsairaillekin, mutta tästä minulla ei ole varmaa tietoa. Tajuttoman dementikon nesteyttämisen lopettaminen minulle selitettiin selkeästi läheiseni hoitokodissa.
</p><p>
Kun rakas koirani Jasu sai syövän ja syöpä levisi laajalle sisäelimiin, Jasu lopetettiin lääkärin, vaimoni ja minun yhteisestä sopimuksesta. Lopettaminen eli eutanasia oli tuskaton - silitimme koko operaation ajan koiraa. Olin surullinen mutta tajusin, että olin ottanut vastuun koirasta, joka oli minusta riipppuvainen.
Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-28820558889368961972023-12-09T06:19:00.002+02:002023-12-09T06:19:54.995+02:00Referaatti Peter Turchinin kirjasta End Times - Elites, Counter-Elites and the Path of Political Disintegration<p>Referaattini histrioitsija <b>Peter Turchinin</b> kirjasta <i>End Times - Elites, Counter-Elites and the Path of Political Disintegration </i>on <a href="https://sarastuslehti.com/2023/12/08/lopun-aika-vai-kaannos-parempaan/?fbclid=IwAR1qecxYPistL7DAl__UpW7afIA5GvnMmrKTWVOovSiFVowsg_nPco_nHeE">julkaistu Sarastuksessa</a>. Turchinin aiemmista kirjoista poiketen tämä kirja on vähemmän teoreettinen ja tarttuu voimakkaasti ajankohtaiseen aiheeseen eli USA:n polarisaatioon. </p><p><br /></p>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-44500347922028544472023-11-29T07:42:00.003+02:002023-11-29T07:42:34.937+02:00Saska Saarikoskelta Halla-aholle Bravo! eli Miten Halla-aho teki PS:stä Venäjä-kriittisen. HS:n toimittaja - monen PS:läisen inhokki sinällään - Saska Saarikoski <a href="https://www.hs.fi/mielipide/art-2000010020834.html">kehuu Halla-ahon erinomaista puhetta Kiovassa</a>. Saarikoski jatkaa kuvaamalla sitä miten PS:stä tuli hyvin Venäjä-kriittinen Halla-ahon takia vaikka vain vähän aikaa sitten mm. Laura Huhtasaari oli puolueen presidenttiehdokkaana:
<p style="font-style: italic;">
PERUSSUOMALAISISTA on tullut jyrkkiä Venäjä-kriitikoita, jotka ovat ottaneet tavakseen epäillä muita pehmeydestä Venäjän suhteen. Muutos puolueessa on ollut nopea. Ennen sotaa perussuomalaiset kuului EU-kriittisten kansallismielisten puolueiden ryhmään, jossa riitti ymmärrystä Venäjälle. Kyselyissä niin perussuomalaisten kannattajat kuin poliitikotkin erottuivat Venäjä-myönteisyydellään. Viime vaaleissa puolue tarjosi presidentiksi Laura Huhtasaarta.
Ääni perussuomalaisten kellossa on vaihtunut.
</p><p style="font-style: italic;">
Halla-ahon henkilökohtaisella taustalla on ollut ilmeisen suuri merkitys sille, että ääni perussuomalaisten kellossa on vaihtunut. Se on onni, sillä voi vain kuvitella, mitä tarkoittaisi, jos Suomessa olisi nyt merkittävä putinistinen puolue. Esimerkiksi Hollannin vaalit juuri voittanut Geert Wildersin Vapauspuolue arvostelee Ukrainan tukemista. Samoilla linjoilla on kansallismielisten idoli Donald Trump.
</p><p style="font-style: italic;">
UUDEN suuntansa merkiksi perussuomalaiset siirtyi keväällä 2023 EU-parlamentissa kansallismielisestä Itsenäisyys ja demokratia -ryhmästä oikeistolaiseen ECR-ryhmään. Vaihdostaan puolue perusteli näin: ”Perussuomalaisten on EU-parlamentissa kuuluttava sellaiseen ryhmään, jonka jäsenpuolueita yhdistää tinkimätön länsimaisen sivilisaation ja eurooppalaisen turvallisuuspoliittisen arkkitehtuurin puolustaminen.” Perussuomalaisten aiempi ryhmä ei selvästikään tätä ehtoa täyttänyt.
Nyt Halla-aho jyrisee lännen ja laillisuuden puolesta. ”Se [Venäjä] ei kunnioita kansainvälistä lakia eikä sitoumuksiaan, ei ennen eikä nyt. Se ei arvosta elämää, omaansa tai muiden. Se luulee, että sillä on veto-oikeus naapuriensa ratkaisuihin, veto-oikeus jopa niiden olemassaoloon”, puhemies sanoi Ukrainassa.
Bravo.
</p><p>
Tietysti voi spekuloida mitä olisi tapahtunut ilman Halla-ahoa. No se on hiukan kuin kysyisi mitä kristinuskolle olisi tapahtunut ilman Jeesusta mutta jos oikeistopopulismi olisi syntynyt Suomessa eri reittiä kuin syntyi ilman Halla-ahoa, vaikea sanoa yksityiskohdista. Mutta ehkä puolue olisi kuitenkin Venäjän uhan takia mennyt samaan suuntaan kuin nytkin toisenlaisenkin johtajan johtamana. Kaikki puolueethan menivät Naton taakse - kaikki puolueet kykenivät muuttumaan.
Vasemmistoliitostakin voi kysyä entä jos Kontula olisi ollut puheenjohtaja? OLisiko Vasemmistoliitto lähtenyt Kontulan totaaliselle haihattelutielle turvallisuuspolitiikassa? Ei ehkä - vaan järjen ihmiset olisivat pyyhkineet hänellä pöydän? Kivelä ja kumppanit siis.</p><p style="font-style: italic;"></p><p style="font-style: italic;"></p><p style="font-style: italic;"></p>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-82076833559914729542023-11-05T10:23:00.001+02:002023-11-05T10:23:47.998+02:00Demokratia ja kansalaishyve<div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text);">Minimalistisessa mielessä voi täysin objektiivisesti sanoa, että on vain </span><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;">yhdenlaisia hyviä kelloja - niitä jotka näyttävät oikeaa aikaa.</span><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;"> Tämä ei ole mielipide eikä arvovalinta.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;"><span style="font-family: inherit;">Vastaavasti on vain yhdenlaisia hyviä vanhempia - niitä jotka huolehtivat lastensa hyvinvoinnista ja jonkinlaisesta rajojen asettamisesta eli</span></span><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); font-family: inherit; white-space-collapse: preserve;"> sosiaalistamisesta. Tätä voi kutsua </span><b style="background-color: white; color: var(--primary-text); font-family: inherit; white-space-collapse: preserve;">vanhemmuushyveeksi</b><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); font-family: inherit; white-space-collapse: preserve;">. Näissä rajoissa on paljon varaa toki vielä valita, miten toimia vanhempana. Mutta vanhemmuushyve tässä mielessä ei ole mikään makuasia tai arvovalinta. </span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;"><span style="font-family: inherit;"><a href="https://www.hs.fi/visio/art-2000009933415.html?fbclid=IwAR00YpVhkV7bVAVStkH9ZCDjFjj3-wg1fzqNyPL231gy4cVgzNbCmVoaXIM">Korkmania hastateltiin eilen HS:ssä</a>. Kirjoituksessa oli paljon kaikenlaista, mutta haluan nostaa esiin yhden asian missä hän oli minusta oikeassa:</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: #f9eee7; color: #191919;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; font-family: inherit;"><i><span style="color: #191919;">Korkmanin omaa arvokarttaa auttoi jäsentämään </span><b style="box-sizing: inherit; color: #191919;">Ingmar Bergmanin</b><span style="color: #191919;"> </span><span style="color: #191919;">elokuva</span><span style="color: #191919;"> </span><span style="box-sizing: inherit; color: #191919;">Fanny ja Alexander</span><span style="color: #191919;"> </span><span style="color: #191919;">vuodelta 1982.</span></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #191919;"><i><span style="font-family: inherit;"><br /></span></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; font-family: inherit;"><i><span style="color: #191919;">”Gustav Adolf Ekdahl pitää puheen klaanilleen, ja puheessa on pointti, joka korostaa pientä maailmaa, perhettä. Siitä tulemme onnellisiksi, koska ihmissuhteet ovat ihmisen onnellisuuden lähde. ...</span><span style="color: #191919;">Mutta sitten on suuri maailma, yhteiskunta ja kaikki, mitä tapahtuu maailmassa. Ekdahl tunsi inhoa sitä kohtaan. Sitä hän pelkäsi.”</span></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #191919;"><i><span style="font-family: inherit;"><br /></span></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #191919;"><i><span style="font-family: inherit;">Korkman koki, että Ekdahl oli elokuvapuheessaan väärässä. Ei suurta maailmaa saanut pelätä tai inhota, koska se määrittää, miten pieni maailma voi.</span></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #191919;"><i><span style="font-family: inherit;"><br /></span></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; font-family: inherit;"><i><span style="color: #191919;">”Pitää ajatella kuin</span><span style="color: #191919;"> </span><b style="box-sizing: inherit; color: #191919;">Aristoteles</b><span style="color: #191919;">: on velvollisuus osallistua suureen maailmaan edes jossain määrin. Olla informoituja, äänestää ja niin poispäin.”</span></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #191919;"><i><span style="font-family: inherit;"><br /></span></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #191919;"><i><span style="font-family: inherit;">Ongelmana on Korkmanin mielestä nykyään se, että ihmiset ottavat kantaa suureen maailmaan vajavaisin tiedoin.</span></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;"><i><span style="font-family: inherit;"><br /></span></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;"><span style="font-family: inherit;">Aristoteles siis määritteli eräänlaisen minimalistisen <b>kansalaishyveen</b>: </span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;"><i><b><span style="font-family: inherit;">On velvollisuus osallistua suureen maailmaan edes jossain määrin. Olla informoituja, äänestää ja niin poispäin. </span></b></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;"><i><b><span style="font-family: inherit;"><br /></span></b></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;">Näissä rajoissa voi valita omia arvojaan demokratiassa. </span><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;">Yhteiskunta voi siis olla arvovapaa klassisen liberaalismin mielessä niin kuin <b>Jari Ehnrooth </b><a href="https://yle.fi/a/74-20033508">vaatii</a><b> </b>tai jakaa perusarvot konservatismin mielessä. Kumpaa mallia seurataan, on demokratian tapauksessa demokratian päätettävissä. </span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;">Mutta kansalaishyveen osalta ei voi olla neuvotteluvaraa. </span><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;">Jos jossain maassa kansalaishyveet eivät juurikaan toteudu, ei mistään varsinaisesta demokratiasta voi puhua. On vain jonkinlainen epästabiili äänestyskäyttäytyminen jota leimaa äärimmäinen polarisaatio, irrationaalisuus tai hysteria. Jossain vaiheessa demokratia korvautuu suurella todennäköisyydellä jonkinlaisella tyrannialla, joka on todennäköisesti paljon pahempi kuin perinteinen harvainvalta.</span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: var(--primary-text); white-space-collapse: preserve;"><br /></span></span></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-17768624780392131572023-10-28T08:18:00.006+03:002023-10-28T08:20:16.502+03:00Maailmanpankin raportti/tutkimus: Kunniakulttuuri johtaa tehottomuuteen<div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Suomessa ja erityisesti Ruotsissa on paljon puhuttu siitä, että kunniakulttuuri johtaa a) kunniaväkivaltaan sukujen sisällä naisia kohtaan ja b) jengirikollisuuden kasvuun. En ole löytänyt kunnon tutkimusta asiasta. </span><span style="font-family: inherit;">Kunniakulttuurin ja yksilötason väkivallan suhde on sen sijaan selvä ja </span><a href="https://psycnet.apa.org/record/1996-97631-000" style="font-family: inherit;">asiaa on tutkittu laajasti</a><span style="font-family: inherit;">.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Nyt Maailmanpankin rahoittamana on tehty laaja tutkimus Pohjois-Intiassa, joka osoittaa että kunniakulttuuri johtaa yhteiskunnan tehottomuuteen. Tutkimuksen tulos on siinä mielessä erityisen mielenkiintoinen, että Pohjois-Intiassa kunniakulttuuri on vallitsevaa nimenomaan yläkastisten keskuudessa mutta ei alakastisten. </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Pohjois-Intian kyliä ja kaupunkeja leimaa alhainen kyky tehdä yhteistyötä kaikessa, mutta ongelma ei ole niinkään epätasa-arvo tai köyhyys, vaan ylempien kastien kykenemättömyys yhteistyöhön keskenään tilanteessa missä kaikkea ei määrätä ylhäältäpäin, vaan kylien asukkaiden pitäisi sponttaanisti luoda tapoja hoitaa koulutus, infrastruktuuri, puhtaanapito ja terveydenhuolto.</span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><em style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-family: Georgia, "Times New Roman", Times, serif; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">this region </em><span style="background-color: white; color: #333333; font-family: Georgia, "Times New Roman", Times, serif;">[in Northern India]</span><em style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-family: Georgia, "Times New Roman", Times, serif; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"> has a long history of institutional failures that have stymied economic development (Dr`eze and Gazdar, 1997), which makes it an interesting and important setting in which to study how individuals solve coordination problems.</em></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Se joka jaksaa käydä asiaa teknisemmin läpi voi lukea asiasta toisella blogillani <a href="https://jukkaaakula.wordpress.com/2023/10/18/kunniakulttuuri-ja-kokeellinen-peliteoria-versio-1/">tästä</a>.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">ps. Tulos ei tavallaan yllätä Intiassa matkustavaa. Alakastiset ja kastittomat vaikuttavat pragmaattisilta ihmisiltä, jotka tarttuvat asioihin vaikka kastijärjestelmä heitä monella tapaa rajoittaa: </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Turistit, jotka käyvät Intiassa valittavat että siellä on todella sotkuista ja vessat ovat törkyisiä. Mutta ei siellä oikeasti kaikkialla ole sotkuista. Törmättiin mm. kerran laajalle alueelle Thanjavurin kaupungin keskustan liepeillä Etelä-Intiassa, jossa ei ollut roskia missään. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Toisaalta kun tulimme aamulla Thanjavurin asemalle siellä oli täysin siistiä, mutta kun keskiluokkaiset junamatkustajat saapuivat paikalle odottamaan junia, he sotkivat koko aseman heittämällä roskat asemalaiturille. Roskiksia kyllä oli. </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><b>Mahatma Gandhi</b> kertoi elämäkerrassaan <i>My Experiments with Truth</i> miten hän koleraepidemian aikana vapaaehtoisena kiersi ihmisten asuinnoissa tarkastajana. Kastittomien asunnot olivat puhtaimpia. (Vain kaksi vapaaehtoista suostui ylipäätään käymään kastittomien asunnoissa.) </div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Kastittomien tehtävä on ollut siivota katuja ja ylläpitää vessoja. Sikäli mikäli tämä järjestely edelleen onnistuu joko pakolla tai vapaaehtoisella yksityisyrittämisellä, vessat voivat olla siistimpiä kuin Suomessa. Vessojen käytöstä maksetaan joku summa. Junissakin siivous toimii usein niin että joku tulee siivoamaan sen, ja matkustajat maksavat siivoamisesta. Sitten keskiluokka alkaa heitellä taas roskia lattialle.</div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">Oletan että kastittomien omat asuinalueet ovat siistejä, koska kukaan ei tule sinne "saastaisuuden" takia sotkemaan paikkoja.</div><div style="text-align: left;"><br /></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-91125529039299184162023-10-26T07:18:00.002+03:002023-10-26T07:18:33.473+03:00Karl Sigmundin kirja ihmisestä<p><span style="font-family: inherit;">On hienoa lukea hyvin kirjoitettu kirja, jonka kirjoittaja näkee asiat eri tavalla kuin itse näkee. <span style="color: #333333;">Professori </span><b style="color: #333333;">Karl Sigmundin</b><span style="color: #333333;"> kirja, jonka referoin </span><a href="https://jukkaaakula.wordpress.com/2023/10/25/karl-sigmundin-calculus-of-selfishness-referaatti/">tässä</a><span style="color: #333333;">, edustaa ns. metodologista individualismia sosiaalisuuden tutkimuksessa: </span></span></p><div style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-align: left; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #333333;">Sigmund nostaa hieman ehkä provokatiivisesti Britannian entisen pääministerin</span><span style="background-color: white; color: #333333;"> </span><span style="border: 0px; font-style: inherit; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Margaret Thatcherin </span><span style="background-color: white; color: #333333;">metodologisen individualismin lipun kantajaksi: </span></span><em style="border: 0px; font-family: inherit; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Former Prime Minister Margaret Thatcher pithily claimed that “there is no such thing as society.” This can serve as the rallying cry of methodological individualism—a research program aiming to explain collective phenomena bottom-up, by the interactions of the individuals involved. <span style="border: 0px; color: black; font-style: inherit; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">The mathematical tool for this program is game theory</span>.</em></div><div style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-align: left; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Sigmund hylkää erityisesti brittifilosofi <span style="border: 0px; color: black; font-style: inherit; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Thomas Hobbesin</span> näkemyksen siitä, että ilman keskitettyä valtaa ihmisten välinen yhteistyö on mahdotonta, ja nostaa esiin <span style="border: 0px; color: black; font-style: inherit; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Adam Smithin</span> ja <span style="border: 0px; color: black; font-style: inherit; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Voltairen</span> tarjoaman <em style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Näkymättömän käden</em>:</span></div><div style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-align: left; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;"><em style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">In his Leviathan from 1651, Hobbes claimed that selfish urgings lead to “such a war as is every man against every man.” In the absence of a central authority suppressing these conflicts, human life is “solitary, poor, nasty, brutish, and short.”… Pascal held an equally pessimistic view: “We are born unfair; for everyone inclines towards himself. . . . The tendency towards oneself is the origin of every disorder in war, polity, economy etc.”</em></span></div><div style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-align: left; vertical-align: baseline;"><em style="border: 0px; font-family: inherit; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">…one century later, Adam Smith offered another view. An invisible hand harmonizes the selfish efforts of individuals: by striving to maximize their own revenue, they maximize the total good. The selfish person works inadvertently for the public benefit. “By pursuing his own interest he frequently promotes that of the society more effectually than when he really intends to promote it.”</em><span style="font-family: inherit;"> </span><span style="font-family: inherit;">…</span><span style="font-family: inherit;"> </span><em style="border: 0px; font-family: inherit; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Voltaire in his Lettres philosophiques: “Assuredly, God could have created beings uniquely interested in the welfare of others. In that case, traders would have been to India by charity, and the mason would saw stones to please his neighbor. But God designed things otherwise. . . . It is through our mutual needs that we are useful to the human species; this is the grounding of every trade; it is the eternal link between men.”</em></div><div style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-align: left; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Toisaalta Sigmund toteaa, että näkymätön käsi ei ratkaise kaikkia ongelmia: </span><em style="border: 0px; font-family: inherit; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Adam Smith (who knew Voltaire well) was not blind to the fact that the invisible hand is not always at work. He merely claimed that it frequently promotes the interest of the society, not that it always does. Today, we know that there are many situations—so-called social dilemmas—where the invisible hand fails to turn self-interest to everyone’s advantage</em><span style="font-family: inherit;">.</span></div><div style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-align: left; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Taloustieteilijä</span><span style="font-family: inherit;"> </span><span style="border: 0px; color: black; font-family: inherit; font-style: inherit; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Joseph Stiglitz</span><span style="font-family: inherit;"> </span><span style="font-family: inherit;">totesikin, että</span><span style="font-family: inherit;"> </span><em style="border: 0px; font-family: inherit; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Näkymätön käsi on usein näkymätön siksi, että sitä ei ole olemassa</em><span style="font-family: inherit;">. Kuten tunnettua näkymätön käsi tarvitsee usein apua (instituutioita) tuottaakseen hyvän tuloksen. Tällaiset instituutiot voivat syntyä sponttaanisti tai keskitetyn suunnittelun kautta.</span></div><div style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-align: left; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-align: left; vertical-align: baseline;"><p style="border: 0px; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;"><a href="https://fi.wikipedia.org/wiki/Metodologinen_individualismi" style="border: 0px; color: #835504; font-style: inherit; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-decoration-line: none; vertical-align: baseline;">Suomalaisen Wikipedian mukaan</a> </span><em style="border: 0px; font-family: inherit; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Metodologinen individualismi näkee yhteiskunnan ja kaikki yhteiskunnalliset ilmiöt yksilöiden tekoina ja valintoina. Yhteiskunnalliset suhteet ovat siten palautettavissa yksilöiden välisiksi face-to-face-suhteiksi. Ajatussuunta ei hyväksy sosiaalisen ilmiön autonomiaa. Tämä on vastakkaista sosiologian pääsuuntausten kanssa.</em></p><p style="border: 0px; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="border: 0px; font-family: inherit; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Kansankokonaisuus-</span><span style="font-family: inherit;">blogin näkökulma ei ole metodologinen individualismi. Tai pikemmin blogi näkee metodologisen individualismin liian suppeana näkökulmana ihmisen sosiaalisuuden tutkimukseen. </span></p></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-76082494953204893402023-09-19T15:41:00.001+03:002023-09-19T15:41:34.987+03:00"Maamme syntyvyys on laskenut reilussa kymmenessä vuodessa yli 30 prosenttia"<div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Väestötieteen professori <b>Marika Jalovaara</b> <a href="https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/suomessa-lapsettomuus-saattaa-olla-maailman-korkeinta-vaestoprofessori-perusteli-hatkahdyttavan-arvionsa-mtv-lle/8779588#gs.5wtlym">kertoo MTV3:ssa, että suomalaisten syntyvyys on 10 vuodessa laskenut 30%.</a> </span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;">Tilanne on ilmeisen hälyttävä, kuten <a href="http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2023/09/imaami-aladin-maher-oikeassa-suomessa.html">edellisessä kirjoituksessa totesin</a>. Kahdessa sukupolvessa Suomen väestö laskee alle puoleen näillä syntyvyysluvuilla ilman merkittävää maahanmuuttoa. Suuri maahanmuutto sisältää omat ongelmansa, kuten jengirikollisuuden kasvun.<br /><span style="background-color: white; color: #303030; letter-spacing: 0.2px;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #303030; letter-spacing: 0.2px;"><i>Onhan se kova pudotus ja kokoajan tippuu tippumistaan. Suomessa jo pitkään lapsettomien osuus on ollut poikkeuksellisen korkea, saattaa olla jopa maailman korkein</i>, toteaa Jalovaara.</span></span></div><p><i>35-vuotiaista miehistä puolet on lapsettomia, naisista 35 prosenttia. Nämä ovat valtavia osuuksia. Myös korkeakoulutetuilla on kasvanut voimakkaasti lapsettomien osuus.... 35 vuoden ikä indikoi jo elinikäistä lapsettomuutta. Professorin mukaan tilanteen vakavuutta väestörakenteeseen, hoivaan ja sosiaalisiin ongelmiin ei ole täysin ymmärretty. </i></p><p><i>Kyse ei juurikaan ole siitä </i>[, että ihmiset eivät haluaisi lasia]<i>. Useimmin lapsettomuudessa on kyse siitä, että lapsitoive on olemassa, mutta se on lykkääntynyt. Kyselyjen mukaan heitä, joiden toivottu lapsiluku on nolla, on runsas 10 prosenttia. Se ei ole erityisen paljon kasvanut. </i></p><p><b>"Ikinuoret" ja elämän tuska</b></p><p><i>Monilla nuorilla aikuisilla identiteetin muodostus on hyvin vaikeaa. On yhä vaikeampaa tehdä valintoja ja sitoutua niihin. Se näkyy hyvin parisuhteissa. Parisuhteita muodostuu, mutta ne liitot päättyvät yhä useimmin erilleen muuttoon ennen kuin ensimmäistäkään lasta syntyy. Ne eivät kestä.</i> </p><p>...<i> lapsettomuutta ei ratkaista nostamalla perhetukia, vaan tarvitaan laajasti panostuksia työllisyyteen, koulutukseen ja mielenterveyteen. – Jos ajatellaan sitä 35-vuotiasta sinkkua, niin eihän lapsilisän nostolla ole mitään relevanssia hänen perheellistymiseensä lähiaikoina.</i></p><p>Oma tulkintani on, että niin sanottu liberaali yksilökeskeinen maailmankuva ei anna ihmisille paljoakaan eväitä kasvaa täysipainoisiksi ihmisiksi. On vaikea sitoutua, kun mieltää itsensä ja elämänsä joksikin ainutkertaiseksi. Yksilö on vain geenien hetkellinen levähdyspaikka. Kansat ja suvut elävät parhaassa tapauksessa vuosituhansia. Se mitä yksilö antaa sukupolvien väliselle ketjulle - omille ja sisartensa lapsille ja lapsenlapsille ja näiden lapsille - on yksilön elämän arvon tärkeä mittari eikä pelkkä oma huvi, "tarpeiden" tyydytys ja itseilmaus. Pelkkään omaan itseilmaisuun keskittyminen ei anna ihmiselle itselleenkään onnea. Mitä enemmän ihminen haikailee onnen ja tarpeiden tyydytyksen perään, sitä kauemmaksi ne kaikkoavat.</p><p>Syntyvyys nousi voimakkaasti sodan jälkeen oltuaan jo 20/30-luvuilla kovassa laskussa. Tietty sodasta selvinneiden elämän nälkä ja kansakunnan päättäväisyys selvitä nosti syntyvyyttä. </p>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com3tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-25860639045739216652023-09-17T09:39:00.003+03:002023-09-17T09:43:02.582+03:00Aladin Maher oikeassa: Suomessa on kohta kaksi miljoonaa kanta-asukasta<p><span style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;"><span style="font-family: inherit;">Muslimijohtaja <b>Aladin Maher</b> siis sanoi:</span></span></p><p><i style="background-color: white; color: #050505; font-family: inherit; white-space-collapse: preserve;">Kohta suomalaiset kaksi miljoonaa. ... muslimit kohta kymmenen miljoonaa.</i></p><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;">Vihreiden <b>Osmo Soininvaara</b> sanoi tilastotietoon <a href="https://www.soininvaara.fi/2023/08/01/maahanmuuton-vaikeat-kysymyksety/">perustuen</a>: </span></div><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i><br /></i></span></div><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i>Tällä syntyvyydellä jokainen sukupolvi on kolmanneksen edellistä pienempi ja syntyvyys on pikemminkin laskussa kuin nousussa. Kahdessa sukupolvessa siis väkiluku alle puoleen nykyisestä.</i></span></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;">Maher oli suomalaisten määrän osalta varsin oikeilla jäljillä. Hyvä, että avasi suunsa. Selityksen (suomalaisten homoseksualismi) osalta Maher ei ollut ehkä <a style="color: #385898; cursor: pointer;" tabindex="-1"></a>oikeassa, mutta hyvä kun sanoi senkin. Asia jäi mieleen.</span></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;">Ennen kuin joku sanoo, että tukia pitää kasvattaa, jotta syntyvyys nousee, niin ei hyödytä. Sekä Väestöliiton tutkimusjohtaja <b>Anna Rotkirch</b> että Soininvaara on todennut tämän: Nuoremmat sukupolvet eivät priorisoi lasten saamista kovin korkealle jolloin niitä ei synny, tai sitten ei vaan löydy sopivaa paria yhtä helposti.</span></div><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div dir="auto">Rotkirch totesi 2019:</div><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div dir="auto"><br /></div><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjihVjy2QTfyvVB2lCTvOw0VxPA_pusJ1OfLRHJBl3T9VBc_4IZsPGJWrPUKCgy40goPLltQ4-XtXXssvbwo-W8lgsaumKeGUy_ufaNKnW5FLiCgOWJBfoQQxhDW1fXEElt-lbp3byNpON9WXroEhUmScg5XARTlL7hEaPFuJRew3jrDEV84gcs" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img data-original-height="537" data-original-width="567" height="380" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEjihVjy2QTfyvVB2lCTvOw0VxPA_pusJ1OfLRHJBl3T9VBc_4IZsPGJWrPUKCgy40goPLltQ4-XtXXssvbwo-W8lgsaumKeGUy_ufaNKnW5FLiCgOWJBfoQQxhDW1fXEElt-lbp3byNpON9WXroEhUmScg5XARTlL7hEaPFuJRew3jrDEV84gcs=w400-h380" width="400" /></a></div><br /></span></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; white-space-collapse: preserve;"><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;">Rotkirch totesi myös: </span></div><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div dir="auto"><span style="font-family: inherit;"><i>Mikäli haluamme ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa, väestörakenne ei saa muuttua sellaiseksi, että yhä suurempi osa väestöstä on työmarkkinoiden ulkopuolella. On joko oltava tarpeeksi korkea syntyvyyden taso tai on otettava vastaan työperäistä maahanmuuttoa. Tai on alennettava eläkkeiden tasoa. Oma ehdotukseni on että alaikäisille lapsille annetaan välittömästi äänioikeus, jota käyttävät lasten vanhemmat. Perhepolitiikan merkitys nousee. Tällä hetkellä politiikan painopiste näyttäisi olevan vanhusten hoidossa, koska vanhusten osuus äänestäjistä on korkea. Liian korkea.</i></span></div></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-26140526156984943902023-09-10T11:01:00.019+03:002023-09-10T11:11:01.595+03:00Chilen sotilasvallankaappauksesta 50 vuotta! <p>Huomenna on kulunut 50 vuotta Chilen sotilasvallankaappauksesta. </p><p></p><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgsVjYtaUZlc-GDRg9FpXtFkj1f6MYXeTSgdedsgx0CO1V24g8UZofbUI7GHd8wnXS6DlNmASxyD2KrgypgRqmY5JNBG68L_LRg1rwm27JB45-A8pjEdLCQ5vsVcsvxS-s6TmJP9LhcODqdilukRhNsXZBcoro_aHGVrsZwFsuk8KyJQfpsknt5" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="596" data-original-width="427" height="240" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEgsVjYtaUZlc-GDRg9FpXtFkj1f6MYXeTSgdedsgx0CO1V24g8UZofbUI7GHd8wnXS6DlNmASxyD2KrgypgRqmY5JNBG68L_LRg1rwm27JB45-A8pjEdLCQ5vsVcsvxS-s6TmJP9LhcODqdilukRhNsXZBcoro_aHGVrsZwFsuk8KyJQfpsknt5" width="172" /></a></div><br /><p></p><p>70-80-luvulla maailmassa ja myös Suomessa oli ideologioiden sota. Taistolaisliike pyrki avoimesti tekemään Suomen sosialistiseksi Neuvostoliiton nukkevaltioksi. Moni suomalainen oikeistolainen kokikin silloin varmasti hyvänä asiana, että Chilen armeija pysäytti marksilaisuuden etenemisen ainakin yhdessä maassa, vaikkakin keinot olivat raaat. Ainakin minä 16v koin niin.</p><div>Referoin kahta kirjaa, jotka käsittelevät silloisia tapahtumia Chilessä - ja tapahtumien pitkän tähtäimen seurauksia -, ottamatta enää kantaa puoleen taikka toiseen. <a href="https://sarastuslehti.com/2023/08/24/kun-kuulen-sanan-arvot-poistan-varmistimen-osa-ii/">Referointi on ai<span style="font-family: inherit;">emmin julkaistu Sarastuksessa</span></a><span style="font-family: inherit;">.</span></div><div><p style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="border: 0px; color: black; font-family: inherit; font-style: inherit; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Chile 1973</span></p><p style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Sotilasvallankaappaus Etelä-Amerikan ainoassa suhteellisen vakaassa demokratiassa Chilessä 1973 oli 70-luvun dramaattisimpia tapahtumia Vietnamin sodan lisäksi. Referoin tapahtumia ja tapahtumien tulkintaa amerikkalaisen maantieteilijän professori <span style="border: 0px; color: black; font-style: inherit; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Jared Diamondin</span> kirjan <em style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Mullistus : Valtiollisten kriisien käännepisteitä</em> perusteella. Diamond on tullut aiemmin tunnetuksi erityisesti kirjoistaan <em style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Romahdus</em> ja <em style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Tykit, taudit ja teräs</em>.</span></p><p style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Chilen sotilaskaappausta oli edeltänyt poarisaation voimakas kasvu ja toisaalta marksilaisen <span style="border: 0px; color: black; font-style: inherit; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Salvador Allenden</span> valinta demokraattisissa vaaleissa presidentiksi. Allende itse lienee kunnioittanut demokratiaa ja suunnitellut vain suurimpien kaivosyritysten kansallistamista, mutta Allenden takana olevassa puolueryhmittymässä <em style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Frente Popular</em> oli vasemmiston voiton jälkeen tiettyä radikalisoitumiskehitystä.</span></p><blockquote class="wp-block-quote" style="background-color: #e0e0e0; border: 0px; box-sizing: border-box; color: #333333; margin: 20px; opacity: 0.8; outline: 0px; overflow-wrap: break-word; padding: 10px 15px; quotes: "" ""; vertical-align: baseline;"><p style="border: 0px; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"></p><cite style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Hänen radikaaleimmat kannattajansa, Movimiento de Izquierda Revolucionaria (MIR), halusi nopeaa vallankumousta ja Chilen kapitalistisen järjestelmän kaatamista. He keräsivät aseita, valittivat että Allende on liian heikko, ja kieltäytyivät kuuntelemasta hänen vetoomuksiaan “Odottakaa kärsivällisesti muutamia vuosia”.</span></cite></blockquote><p style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">USA:n tuella Chilen armeija ylipäällikkönsä <span style="border: 0px; color: black; font-style: inherit; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Augusto Pinochetin </span>johdolla teki vallankaappauksen syyskuussa 1973. Varsinkin juntan alkuaikaa leimasivat vasemmistolaisten vangitsemiset, teloitukset ja kidutus.</span></p><blockquote class="wp-block-quote" style="background-color: #e0e0e0; border: 0px; box-sizing: border-box; color: #333333; margin: 20px; opacity: 0.8; outline: 0px; overflow-wrap: break-word; padding: 10px 15px; quotes: "" ""; vertical-align: baseline;"><p style="border: 0px; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"></p><cite style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Heti kun juntta sai vallan, se pidätti Allenden Unidad Popular -puolueen johtajat ja muita vasemmistolaisia … päämääränä kirjaimellisesti hävittää Chilen vasemmisto. Kymmenessä päivässä tuhansia vasemmistolaisia oli vangittu kahdelle pääkaupunki Santiagon stadionille, kuulusteltu, kidutettu ja tapettu. … Viisi viikkoa vallankaappauksen jälkeen Pinochet määräsi henkilökohtaisesti yhden kenraaleistaan suorittamaan ns. Kuoleman karavaanin Chilen kaupunkeihin ja tappamaan poliittiset vangit ja Unidad Popular -poliitikot, jotka armeija oli ollut liian hidas tappamaan. Juntta kielsi kaiken poliittisen toiminnan, sulki kongressin ja otti yliopistot haltuun.</span></cite></blockquote><p style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Sotilashallitus alkoi samaan aikaan kuitenkin myös uudistaa taloutta, mikä ei ollut tyypillistä eteläamerikkalaisille sotilasdiktaattoreille.</span></p><blockquote class="wp-block-quote" style="background-color: #e0e0e0; border: 0px; box-sizing: border-box; color: #333333; margin: 20px; opacity: 0.8; outline: 0px; overflow-wrap: break-word; padding: 10px 15px; quotes: "" ""; vertical-align: baseline;"><p style="border: 0px; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"></p><cite style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Eteläamerikkalaiset sotilasdiktaattorit suosivat yleensä talousjärjestelmää, jota he voivat kontrolloida omaksi hyväkseen, sen sijaan että suosivat markkinataloutta, jota eivät kykene kontrolloimaan. Juntta otti kuitenkin käyttöön Chicagon koulukunnan talouspolitiikan… [Pinochetin talouspolitiikka] avasi Chilen talouden kansainväliselle kilpailulle. Tämä aiheutti vastustusta Chilen oligarkeissa ja perinteisissä valtakeskittymissä, joiden tehotonta liiketoimintaa oli aiemmin suojeltu kansainväliseltä kilpailulta korkeilla tulleilla.</span></cite></blockquote><p style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Alun poliittinen terrori vaimeni myöhemmin – viesti oli mennyt perille poliitikoille: "Pelätkää!" Seitsemäntoista vuoden poliittisen jääkauden ja taloudellisen kehityksen jälkeen Chile palautui rauhanomaista tietä demokratiaan vuonna 1990. Demokratiaa leimasi pitkään uuden sotilasdiktatuurin pelko. Tämä uhka vaikutti samalla tavalla kuin Venäjän uhka Suomessa. Uutta demokratiaa leimasi voimakas yhteen hiileen puhaltaminen. Juntan talouspolitiikka jatkui, mutta samalla siirryttiin tulonjakoa tasaavaan sosiaalipolitiikkaan.</span></p><blockquote class="wp-block-quote" style="background-color: #e0e0e0; border: 0px; box-sizing: border-box; color: #333333; margin: 20px; opacity: 0.8; outline: 0px; overflow-wrap: break-word; padding: 10px 15px; quotes: "" ""; vertical-align: baseline;"><p style="border: 0px; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"></p><cite style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Chile palasi toimivaan demokratiaan tavalla, joka oli epätyypillinen Latinalaiselle Amerikalle. Demokratiaa leimasi merkittiävä etu: halu suvaita, tehdä kompromisseja, jakaa valtaa ja hyväksyä vallan vaihtuminen. … Demokraattiset hallitukset jatkoivat Pinochetin talouspolitiikkaa suurimmalta osin, koska sen tajuttiin olevan hyödyllistä pitkällä tähtäimellä. … Seuraus on ollut että Chilen talous on kasvanut vuoden 1990 jälkeen nopeasti…</span></cite></blockquote><p style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Chilen polarisaatio samoin kuin 1900-luvun alun Suomenkin polarisaatio parani uhan ja trauman myötä. Suomessa uhka oli ulkoinen (Venäjä) ja Chilessä sisäinen (armeija). <em style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Uhkatietoisuus</em> on demokratian vahvistaja.</span></p><p style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">Diamondin Chile-tulkinta on linjassa demokratian historiaa ja nykyajan polarisaatioita tutkineiden professorien <span style="border: 0px; color: black; font-style: inherit; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Steven Levitskyn </span>ja <span style="border: 0px; color: black; font-style: inherit; font-weight: 700; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-shadow: rgb(204, 255, 255) 2px 2px 2px; vertical-align: baseline;">Daniel Ziblattin </span>kirjan <em style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">How Democarcies die: What History Reaveals About Our Future</em> kanssa:</span></p><blockquote class="wp-block-quote" style="background-color: #e0e0e0; border: 0px; box-sizing: border-box; color: #333333; margin: 20px; opacity: 0.8; outline: 0px; overflow-wrap: break-word; padding: 10px 15px; quotes: "" ""; vertical-align: baseline;"><p style="border: 0px; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"></p><cite style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;">[Chilessä] poliittiset johtajat kehittivät epäformaalin yhteistyön järjestelmän – chileläiset puhuvat “sopimisen demokratiasta” – presidentti neuvotteli kaikkien puolueiden johtajien kanssa ennen lakiehdotusten esittämistä kongressille. … [Istuva kristillisdemokraatti presidentti] neuvotteli lainsäädännöstä myös niiden oikeistopuolueiden kanssa, jotka olivat tukeneet Pinochetin diktatuuria. … uudet [sopimisen] normit onnistuivat estämään mahdollisen destabilisaation sekä hallituskoalition sisällä että hallituksen ja opposition välillä. … Chile on ollut 30 vuotta Etelä-Amerikan stabiileimpia ja onnistuneimpia demokratioita.</span></cite></blockquote></div><div><br /></div><div>Kysyin Sarastus-kirjoituksessa hieman provosoivasti (?), voisiko USA oppia Chilen 1973 kokemuksista. Olihan Chilen sotilasvallankaappauskin osin CIA:n ja Nixonin hallinnon suunnittelemaan tai jopa tilaamaa. Olisiko aika kokeilla omia lääkkeitä omassakin maassa nykyiseen USA:n kriisiin?</div><div><br /><div><br /></div><div><br /></div></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-71815436324229998272023-09-07T12:56:00.005+03:002023-12-01T10:43:22.339+02:00Ishiguron Pitkän päivän ilta ja Tarja Halosen iltaLuin uudelleen vuoden 2017 kirjallisuuden nobelisti <b>Kazuo Ishiguron</b> kirjan <i>Pitkän päivän ilta</i>, joka käsittelee sitä miten ihminen katsoo elämänsä loppupuolella taaksepäin tehtyjä valintoja. Kirjan päähenkilöt (hovimestari Stevens, taloudenhoitaja neiti Kenton ja loordi Darlington) ovat tehneet valintoja - valinneet polkuja. Kahden päähenkilön (hovimestari Stevens ja loordi Darlington) osalta on ilmeistä että he ovat valinneet väärän polun hyvästä tarkoituksesta huolimatta. Loordi Darlington on aloittanut uransa englantilaisena herrasmiehenä ja humanistina, joka pyhittää elämänsä Versaillesin rauhan kohtuuttomien ehtojen lieventämisen, koska on kunniatonta panna saksalaiset polvilleen. <i>Minä taistelin sodassa, jotta tässä maailmassa säilyisi oikeus. Mutta en ymmärtääkseni osallistunut verikostoon germaanista rotua vastaan</i>. Mutta polku vie hänet lopulta Hitlerin tahdottomaksi kätyriksi. Huomaamatta, koska <i>hienojakin ihmisiä manipuloidaan</i>. <div><br /></div><div>Kertojaminä (hovimestari) toteaa jopa kirjan lopussa:<div><br /></div><div><div><i>Lordi Darlington ei ollut mikään paha mies. Ei suinkaan mikään paha mies. Ja hänellä oli ainakin se etu puolellaan, että hän pystyi elämänsä lopulla sanomaan, että oli tehnyt omat virheensä. Hänen ylhäisyytensä oli urhea mies. Hän valitsi elämässään tietyn tien, ja se osoittautui harhatieksi, mutta sen hän kuitenkin valitsi, ja ainakin sen hän saattoi sanoa. Minä taas en voi väittää edes sitä. Minä luotin, ymmärrättekö. Minä luotin hänen ylhäisyytensä viisauteen. Kaikki ne vuodet jotka minä häntä palvelin, minä luotin siihen, että työni oli arvokasta. Minä en voi edes sanoa, että olisin tehnyt itse omat virheeni. </i></div><div><br /></div><div>Vaatii myös rohkeutta ihmiseltä sanoa <i>valitsin täysin väärän polun - harhatien</i>. <div><br /></div><div>On suorastaan hämmentävää ja samalla hyvin kunnioitettavaa miten taistolaisliikkeessä toiminut ja entinen Tiedonantajan toimittaja <b>Lauri Hokkanen</b> väittää kirjassaan <i>Kenen joukoissa seisoin -
Taistolaiset ja valtioterrorin perintö</i> tehneensä ei vain väärän valinnan vaan heittäneensä elämänsä hukkaan. </div><div><br /></div><div>Olisiko vaikkapa <b>Tarja Halosella</b> kykyä samaan. Hän kuvitteli lähteneensä ihmisoikeuspolulle, mutta lopulta ajautui Suomen puolustuksen heikentämisen ja Naton kiihkeän vastustuksen kautta traagiseksi hahmoksi, joka kutsuu Putinia - ihmisoikeuksien polkijaa - "ystäväksi".</div><div><br /> <div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi2h5ZqF2lpek2voZaDqEY9mBiSDaqa0nCV6Zq_IKujynd_67h6HTw8NPBNEmC2eUrCoUic0AHgIQeX0xXBhEgijdWagsNPHp1o2tTS8gNTkFIt47N_cWew6DkM9drtgGUzfH9yz2Vo1nCn1D0EsjqEBgDYadlKVETyrCqddfevMItGFdTVohIH" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="331" data-original-width="466" height="227" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEi2h5ZqF2lpek2voZaDqEY9mBiSDaqa0nCV6Zq_IKujynd_67h6HTw8NPBNEmC2eUrCoUic0AHgIQeX0xXBhEgijdWagsNPHp1o2tTS8gNTkFIt47N_cWew6DkM9drtgGUzfH9yz2Vo1nCn1D0EsjqEBgDYadlKVETyrCqddfevMItGFdTVohIH" width="320" /></a></div><br /><br /></div><div>Nyt hän on muuttunut robotiksi joka tweettaa jokaisen naisten päivän tms. kunniaksi jonkun iskulauseen. Edes lastaan hän ei ole hoitanut kunnolla vaan <i>"työ" on vienyt kaiken ajan</i>. Nostaisin Tarja Haloselle hattua, jos hän myöntäisi - kuten Hokkanen - että elämä tuli heitettyä hukkaan.</div><div><br /></div><div>Halosen ihmisoikeuspolulla oli esimerkiksi seuraava tapaus. Tarkkanäköinen toimittaja ja kansanedustaja <b>Tuulikki Ukkola</b> -vainaa <a href="https://puheenvuoro.uusisuomi.fi/tukkola/88586-vanha-nainen-hunningolla/">kertoo ja tulkitsee Halosen ratkaisuja vuonna 2011</a> todennäköisesti aivan oikein: <br /><br /><i>presidentillemme [ei] kelvannut Euroopan Neuvoston ihmisoikeuskomissaarin pesti. </i></div><div><i><br /></i></div><div><i>...Jaakko Laakso (laitavas.) ja Sinikka Hurskainen (sd.) tekivät hartiavoimin töitä saadakseen EN-valtuuskuntia
Halosen nimityksen kannattajiksi. </i></div><div><i><br /></i></div><div><i>Lehtitietojen mukaan Halonen ei ollut halukas sitoutumaan tehtävään, joka
kestäisi kuusi vuotta ja vaatisi siirtymistä Strasbourgiin Ranskaan. Minä epäilen syyksi aivan muita asioita.
Euroopan Neuvoston jäsenmaista pahiten ihmisoikeuksia rikkoo Venäjä.</i></div><div><br /></div><div><i>... Jos Halonen olisi ottanut vastaan ihmisoikeuskomissaarin tehtävät, hän olisi ajautunut napit vastakkain hyvän ystävänsä Vladimir Putinin kanssa. Ja eihän se käy käy päinsä.<br /><br />... Haloselle ihmisoikeudet ovat olleet vain politiikan teon väline, ei suinkaan aito asia. Samaa voidaan väittää myös Halosen rasismilausunnosta. HS:n haastattelussa presidentti on hyvin hyvin huolestunut perussuomalaisten rasismista – vaikka tutkimuksen mukaan rasismia on kaikkien puolueiden kannattajissa. Haastattelussa hän sanoo kauniisti: “Ratkaisevaa on meidän oma arkikäytös ja rohkeus.”<br /><br />Helsingissä jonkin aikaa loisineena korviin kantautui asioita ja tapahtumia, joita ei voi toistaa. Sen kuitenkin voi sanoa, että jokaisen päättäjän, poliitikon, huippuvirkamiehen ja myös presidentin arkikäytös ja rohkeus paljastuu myös siinä, miten kohdellaan arjessa alaisia, niitä vähempiarvoisia ihmisiä.<br /><br />Kauniit sanat ja puheet eivät ratkaise, vaan arkikäytös.</i></div><div><i><br /></i></div><div>Halosen traagisuus johtuu siis lopulta siitä, että häntä ei motivoi oikeasti ihmisoukeushuoli vaan herraviha. Hän on aina lopulta punikkityttö Sörkasta, jolla jostain syystä on katkeruus päällimmäinen luonteenpiirre. Hänen elämäkertansa <i>Paremman maailman puolesta</i> voisi sisältönsä perusteella olla nimeltään <i>Miten vittuilin miespoliitikoille mutta mielistelin Vladimir Putinia</i>. Halonen ei voi sanoa niin kuin loordi Darlington <i>valitsin hyvässä uskossa, mutta valitsin väärin</i>. Siksi hän ei edes voi myöntää kulkeneensa harhatietä. Halosen ilta ei ole kunniakas eikä hän todennäköisesti edes tajua asiaa itse.</div></div></div></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-23976717122540608862023-08-26T09:45:00.002+03:002023-08-26T09:45:42.138+03:00Trump, polarisaatio ja demokratian kriisi<p><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;">Ensi</span><span data-offset-key="fs5hk-1-0" style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;"> vuoden lopussa <b>Donald Trump</b> voidaan hyvinkin valita taas presidentiksi. Seuraukset voivat olla Euroopalle ja Suomellekin dramaattisen huonot, jos Trump toteuttaa lupauksensa järjestää "rauhan" Ukrainaan viikossa tai toteuttaa uhkauksensa vetäytyä Natosta.</span></span></p><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="4ad39" data-offset-key="1489v-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space-collapse: preserve;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="1489v-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="1489v-0-0"><span style="font-family: inherit;">Trump on laillista yhteiskunta vastaan kapinoinut henkilö, joka kiihotti kannattajansa kapinaan ja estämään vaalituloksen toteuttamisen. Kun Suomessa 1918 sosialidemokraatit ja 1932 Lapuan liike nousivat kapinaan laillista hallitusta vastaan, kapinajohtajat vangittiin ja Lapuan liikkeen toiminta kiellettiin. USA:n demokratia näyttää olevan kykenemätön korjaamaan ongelmiaan. USA:ssa kapinajohtaja kävelee kolme vuotta kapinan jälkeen vapaana. Amerikkalainen hteiskunta on täysin polarisoitunut.</span></span></div></div><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="4ad39" data-offset-key="fq2b-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space-collapse: preserve;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="fq2b-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="font-family: inherit;"><span data-offset-key="fq2b-0-0">Oikeusministeri </span><span data-offset-key="fq2b-0-1" style="font-weight: bold;">Urho Kekkonen </span><span data-offset-key="fq2b-0-2">kirjoitti pamfletin </span><span data-offset-key="fq2b-0-3" style="font-style: italic;">Demokratian itsepuolustus</span><span data-offset-key="fq2b-0-4"> 1934. Hän oli tutustunut Saksan tilanteeseen 1931 ja 1932. Hän halusi kieltää myös IKL:n (ns. <i>Kekkosen konstit</i>). Kekkosella oli AKS-tausta mutta vuonna 1932 Kekkonen kuitenkin erosi AKS:stä yhdessä monien muiden keskustaan suuntautuneiden jäsenten kanssa, koska AKS:n enemmistö ei suostunut tuomitsemaan </span><span class="x1fey0fg" style="color: var(--blue-link);">Mäntsälän kapinaa</span><span data-offset-key="fq2b-2-0">.</span></span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="fq2b-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="color: var(--secondary-text); font-style: italic;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="fq2b-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="color: var(--secondary-text); font-style: italic;"><span style="font-family: inherit;">Kekkosen mukaan … demokratialla oli oikeus ja velvollisuus turvautua pakkokeinoihin, jos valtiossa esiintyi toimintaa, joka tähtäsi demokratian tuhoamiseen ja voimassa olevan valtiojärjestyksen kumoamiseen. Kekkonen arvosteli pamfletissa myös liberalismia, joka hänen mukaansa antoi vapaat toimintamahdollisuudet totalitarismiin pyrkiville liikkeille ja vaaransi siten demokraattisen valtion olemassaolon. … Kekkonen ei hyväksynyt liberalismin käsitystä valtiosta ”välttämättömänä pahana” ja hänen mukaansa 1930-luvun alussa vallinnut käsitys demokratioiden ”nahjusmaisuudesta” johtui nimenomaan liberalistisista opeista, jotka eivät antaneet demokratialle mahdollisuutta itsepuolustukseen. (Wikipedia)</span></span></div></div><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="4ad39" data-offset-key="d0soi-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space-collapse: preserve;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d0soi-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="d0soi-0-0"><span style="font-family: inherit;">Kekkonen kirjoitti pamfletissaan:</span></span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d0soi-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="color: var(--secondary-text); font-style: italic;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d0soi-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="color: var(--secondary-text); font-style: italic;"><span style="font-family: inherit;">… käsitys demokratiasta nahjusmaisuutena on peräisin liberalististen oppien elävän elämän valitettavilta välttämättömyyksiltä ilmatiiviisti suljetusta varuskamarista. Liberalismia luonnehtivat iskulauseet: ”antaa mennä”, ”elää ja antaa toistenkin elää”, ”jokaisen tulee sallia tulla uskollaan autuaaksi” ynnä monet muut samantapaiset, ylevät ja kauniit viileässä ylimaallisessa ylhäisyydessään, mutta perin vähän elämän syövyttävää pesua kestävät, ne ne juuri ovat luoneet maaperän ajatukselle, että kansanvallan ei ole nostettava sormeakaan itsepuolustukseksi, milloin se koetetaan, vaikkapa väkivallalla, tuhota.</span></span></div></div><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="4ad39" data-offset-key="4blbq-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space-collapse: preserve;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="4blbq-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="font-family: inherit;"><span data-offset-key="4blbq-0-0">Kuvaavana esimerkkinä liberalismin nahjusmaisuudesta Kekkonen lainaa suomalaistenkin libertaarien suosikkiajattelijaa </span><span data-offset-key="4blbq-0-1" style="font-weight: bold;">Ludwig von Misestä</span><span data-offset-key="4blbq-0-2" style="font-style: italic;">:</span></span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="4blbq-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="color: var(--secondary-text); font-style: italic;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="4blbq-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="color: var(--secondary-text); font-style: italic;"><span style="font-family: inherit;">Liberaalisen hengen syvin perustietoisuus on siinä, että yhteiskunnan tulee rakentua liberaalisille opeille, ja että vastakkaisten aatteiden pohjalle ei voida jatkuvaa yhteiskuntaelämää rakentaa. Elleivät ihmiset vapaaehtoisesti yhteiskunnallisesta tietoisuudesta tee, mitä heidän yhteiskunnan säilymisen ja hyvinvoinnin edistymisen nimessä olisi tehtävä, ei heitä voida viekkaudella eikä keinokkuudella viedä oikealle tielle. Jos he erehtyvät, heidät on opettamalla valistettava. Jos he eivät voi valistua, jos he pysyvät erehdyksessään, silloin ei ole mitään tehtävänä perikadon välttämiseksi. Liberalismille ei jää muuta tietä kuin saada kansalaiset vakuutetuiksi vapaamielisen politiikan välttämättömyydestä. Tämä valistustyö on ainoa, mitä liberalismi voi suorittaa ja mitä sen täytyy suorittaa, jotta, sikäli kuin se sille kuuluu, voitaisiin vastustaa sitä perikatoa, mikä tänään yhteiskuntaa uhkaa.</span></span></div></div><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="4ad39" data-offset-key="3epm4-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space-collapse: preserve;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="3epm4-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="3epm4-0-0"><span style="font-family: inherit;">Olen parin vuoden aikana lukenut melko paljon akateemista kirjallisuutta demokratiasta ja myös demokratian itsepuolustuksesta tai itsensä korjaamisesta ja <a href="https://sarastuslehti.com/2023/08/24/kun-kuulen-sanan-arvot-poistan-varmistimen-osa-ii/">kirjoitin asiasta pitkähkön tutkielman Sarastukseen</a>. En ota mitään lopullista kantaa siihen miten polarisaatio ja muut demokratian ongelmat voi korjata. </span></span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="3epm4-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="3epm4-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="font-family: inherit;">Chilessä sotilasdikatuurin trauman jälkeen ja Saksassa natsismin trauman jälkeen demokratia on ollut varsin kukoistavaa. Kysyn kirjoituksessa myös millaisen trauman USA tarvitsee toipuakseen polarisaatiosta. USA järjesti Chileen sotilaskaappauksen, joka pysäytti marksismin ja jonka sivuvaikutuksena Chilen demokratia tervehtyi. Tarvitaanko USA:ssa jotain vastaavaa. Osaamista USA:ssa ainakin on ✌. </span></div></div><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="4ad39" data-offset-key="8mnap-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space-collapse: preserve;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="8mnap-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><br /></div></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-26567137326381788422023-08-20T07:04:00.005+03:002023-08-20T07:04:56.937+03:00Jos poikien syrjäytyminen ei kiinnosta niin se ei sitten kiinnosta<p>Poikien syrjäytymisestä on nyt alettu puhua. <a href="https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000009787086.html">HS toteaa mm. pääkirjoituksessaan</a>:</p><p><i>Suomesta on tulossa uudestaan luokkayhteiskunta – nyt poikien koulutuksen kautta. Pudonneista pojista on tulossa alaluokka, jolle kasautuvat matala koulutus, alhaiset tulot ja perheettömyys. Tämä tilanne taas tuo mukanaan koko joukon muita ongelmia. Jos ei-akateemista perheistä tulevia poikia ei saada paremmin kiinni koulutusjärjestelmään, rakennetaan vakavaa ongelmaa. Sen hiljainen hyväksyminen on virhe.</i></p><p>Olen jotensakin hämmentynyt, että asia nostetaan vasta nyt kunnolla esiin, kun ongelma on ollut tiedossa vaikka kuinka kauan. Auttamatta tulee mieleen, että poikien ongelmat eivät ole korkeassa prioriteetissa ns. intersektionaalisessa feminismissä ja siksi asia ei ole ennen ollut mediaseksikäs.</p><p>Mutta nyt aletaan ymmärtää, että koko yhteiskunta kärsii asiasta:</p><p>1. Syntyvyys on romahtanut ja poikien syrjäytyminen pahentaa asiaa. </p><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #191919;"><i><span style="font-family: inherit;">Parisuhdetta ja puolisoa on perinteisesti etsitty samantasoisen koulutuksen saaneista tai samasta sosiaaliluokasta. Lukiovaiheessa tapahtunut koulutuspolkujen erkaantuminen johtaa siihen, että parisuhteiden muodostus ja lasten saanti vaarantuvat. Korkeakoulutettujen miesten laskennallinen lapsiluku eli kokonaishedelmällisyysluku on noin 1,5, kun peruskoulutetuilla luku on alle yksi.</span></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #191919;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #191919;"><span style="font-family: inherit;">Ongelma on todellisuudessa suurempi. Syrjäytyneet miehet eivät saa lapsia. Mutta myös toisin päin: miehet joilla ei ole lapsia, alkavat usein nelikymppisinä menettää mielenkiintonsa työmarkkinoita kohtaan. </span></span>Kansankokonaisuus <a href="http://kansankokonaisuus.blogspot.com/2015/12/valkoisen-miehen-rappio.html">käsitteli aihetta 2015</a>:</div><div><br /></div><div>[USA:ssa]<i> Merkittävä osa valkoisista miehistä on </i>[Charles]<i> Murrayn </i><span style="font-family: inherit;">[kirjan<i> </i></span><span style="background-color: white; color: #0f1111; font-family: inherit;">Coming Apart: The State of White America, 1960-2010] </span><i>mukaan pudonnut työmarkkinoilta. Työmarkkinoilta putoamiseen liittyy myös putoaminen perhe-järjestelmän ulkopuolelle: Miehet, jotka eivät elä lastensa kanssa tai joilla ei ole lapsia, ovat USA:ssa tilastollisesti tehottomampia yhteiskunnan jäseniä kuin muut miehet. Syy/seuraus-suhde on ilmeisesti kaksisuuntainen... </i></div><div><i><br /></i></div>[Murray:] <i>"Valkoisen alaluokan (alin 30%) rappio kuminoituu avioliiton merkityksen romahtamisena ja isättömien lasten määrän räjähtämisenä. Kun miehellä ei ole perhettä eli kun hän ei edes koe sitä porukkaa, joka ehkä asuu samassa asunnossa kuin hän ja jossa hän saa naiselta seksiä, omaksi perheekseen, jonka eteen hänen pitäisi tehdä työtä, mies syrjäytyy usein työmarkkinoilta. Jos ei kokonaan, ainakin hänestä tulee alisuorittaja." </i><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;">2. Kun pojat eivät kouluttaudu, innovaatiotaso, yrittäjyys ja ammattitaito Suomessa laskee. HS toteaa:</div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><i><span style="background-color: white; color: #191919;"><br /></span></i></span></div><div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><i><span style="background-color: white; color: #191919;">koko yhteiskunta kärsii, kun osa poikien lahjakkuudesta hukataan. Eniten kärsivät tietysti yksilöt itse.</span> </i></span></div><p>3. Syrjäytyneet saattavat radikalisoitua ja alkaa uskoa salaliittoteorioita - tästä HS:n pääkirjoitus ei puhu. Uskon, että tämä ongelma on iskenyt punaviherväen silmille, kun he ovat tajunneet että nuoret miehet äänestävät perussuomalaisia. Huoli rasismista - olkoon nyt todellista huolta tai hyvesignalointia - on herättänyt punaviherväen huolen poikien syrjäytymisestä. Empatian kanssa asialla ei todennäköisesti ole mitään tekemistä.</p><p>4. Maahanmuuttajien pojat syrjäytyvät vielä pahemmin kuin suomalaiset. Tämä on vaarassa johtaa myös jengirikollisuuden pahenemiseen. HS toteaa:</p><div style="text-align: left;"><span style="background-color: white; color: #191919;"><span style="font-family: inherit;"><i>Maahanmuuttajien lapset, erityisesti pakolaisperheistä tulevat, joutuvat aloittamaan koulunkäynnin kulttuuri- ja kielierojen takia takamatkalta. Näissäkin ryhmissä poikien ohjaaminen opin imuun on tyttöjä haastavampaa. Lukioon menossa maahanmuuttajatytöt ovat saamassa kiinni kantaväestön poikien tason, mutta pojat ovat heikommassa asemassa. Merkittävä osa maahanmuuttajapojista jää pelkän peruskoulutuksen varaan.</i></span></span></div><p><a href="https://www.soininvaara.fi/2019/01/11/syntyvyyden-lasku-tyoton-mies-ei-kelpaa-isaksi-ja-lestadiolaisuuden-ote-herpoaa/">Soininvaara tosin puhui syrjäytymisen vaikutuksesta syntyvyyteen jo neljä vuotta sitten ja viittasi Martti Hetemäen tutkimukseen</a>:</p><p><i>Martti Hetemäki on laatinut varsin hyvän paperin siitä, mitkä tekijät ovat laskeneet syntyvyyttä Suomessa. Kun asiaa tutkitaan taloudellisilla tekijöillä, merkittäväksi selittäjäksi paljastuu nuorten miesten heikentynyt asema työmarkkinoilla. Huonosti koulutettu mies ei saa töitä. Nuorten miesten asema työmarkkinoilla on heikentynyt todella pahasti. Peräti 18 % 25–34 vuotiasta miehistä kuuluu pienituloisiin (alle 60 % mediaanista), kun saman ikäluokan naisista alle 10 %.
Työtön vähän koulutettu mies ei saa naista tai ei tämä ainakaan tee lasta hänen kanssaan.</i></p><p>Yllä lainaamani vuoden 2015 kansankokonaisuuden postaus totesi lopuksi:</p><div style="text-align: left;"><i>Kun on seurannut Suomea kuukautta vaille 60 vuotta, ei voi olla havaitsematta, että miehen asema yhteiskunnassa on Suomessa heikentynyt voimakkaasti ja syrjäytyminen on lisääntynyt. Kuolleisuusluvut eivät ilmeisesti ole vielä nousseet - Suomessa miesten elämäntapojen fyysinen tervehtyminen on vielä peittänyt tällaiset ilmiöt.</i></div><div style="text-align: left;"><br /></div><div style="text-align: left;"><br /></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-24253383329164312682023-08-12T08:58:00.004+03:002023-08-12T10:39:21.995+03:00Kunniaväkivallasta Helsingin Sanomissa<p><span style="font-family: inherit;">HS:n mukaan "HELSINGIN poliisiin on perustettu kunniaan liittyvää väkivaltaa ennalta ehkäisevä ryhmä". Ryhmä on ilmeisesti ollut olemassa jo jonkin aikaa. HS <a href="https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000009745866.html">kävi läpi</a> yli sata viimeisen vuoden aikana ratkaistua lähestymiskieltotuomiota. Joukosta löytyi useita tapauksia, joissa uhka väkivaltaan liittyi kunniakulttuuriin. </span></p><p><span style="font-family: inherit;">HS kertoo esimerkin:</span></p><div><i><span style="font-family: inherit;"><span class="article-leadin" color="var(--1e)" face="var(--ez)" style="--je: 0 0 #0000; --jf: 0 0 #0000; --jg: 0 0 #0000; --q1: var(--pu,/*!*/ /*!*/); --q2: 0px; --q3: #fff; --q4: rgba(59,130,246,.5); border: 0px solid currentcolor; box-sizing: border-box; font-size: var(--f0); font-weight: var(--f1); letter-spacing: var(--f3); line-height: var(--f2); text-transform: var(--f4);">KESÄLLÄ </span><span style="--je: 0 0 #0000; --jf: 0 0 #0000; --jg: 0 0 #0000; --q1: var(--pu,/*!*/ /*!*/); --q2: 0px; --q3: #fff; --q4: rgba(59,130,246,.5); border: 0px solid currentcolor; box-sizing: border-box; color: #191919;">2022 isä kertoi tyttärelleen myyvänsä kaiken omaisuutensa, jotta hän voi hankkia tarpeelliset välineet vaimonsa surmaamiseksi. </span><span style="background-color: white; color: #191919;">Pojalleen hän vannotti, ettei tämä ole kunnon mies, jollei hän tapa äitiään. </span><span style="background-color: white; color: #191919;">Miestä ravistellut viha ja tarve kostaa johtui yhdestä ainoasta asiasta: hänen vaimonsa halusi erota. </span><span style="background-color: white; color: #191919;">Käräjäoikeuden asiakirjojen mukaan mies meni niinkin pitkälle, että hän soitti puolisonsa perheelle Irakiin, että nainen on mennyt uusiin naimisiin. Tyttären mukaan isä yritti saada lankonsa surmaamaan perheelle ”häpeää” aiheuttaneen naisen. Nainen itse kielsi menneensä uusiin naimisiin ja sanoi miehen valehdelleen. </span><span style="background-color: white; color: #191919;">Viikkoa tai kahta ennen käräjäoikeuden käsittelyä naisen poika otti yhteyttä. Hän syytti äitiään ja uhkasi tappaa hänet. Isän viesti oli mennyt perille. </span></span></i></div><div><i><span style="background-color: white; color: #191919; font-family: inherit;"><br /></span></i></div><div><i><span style="background-color: white; color: #191919; font-family: inherit;">...</span></i></div><div><span style="color: #191919;"><span style="font-family: inherit;"><i><br /></i></span></span></div><div><i><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #191919;">Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) määritelmän mukaan ”kunniaan liittyvä väkivalta on yhteisöllistä väkivaltaa, jossa perhe, suku tai muu yhteisö kontrolloi yksilöä väkivaltaisesti syyttäen normien vastaisesta käytöksestä.”</span><span style="color: #191919;"><span><br /></span></span></span></i><div><div><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div><div><span style="font-family: inherit;">Kuniankulttuuriin liittyy uskoakseni Suomessa myös suuri osa jengirikollisuudesta. Kiinteät etniset yhteisöt, joissa on jo valmiiksi kunniankulttuuri, mahdollistavat rikollisjengien luomisen helposti. Infrastruktuuri on jo olemassa tavallaan ja kynnys luoda rikollisjengi alenee - jokainen rikollisjärjestö tarvitsee käsittääkseni kunniakoodiston toimiakseen.</span></div><div><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div><span style="font-family: inherit;">Toisaalta rikollisjengin ei tietysti tarvitse syntyä alunperin kunniankulttuuria harjoittavasta etnisestä yhteisöstä - suomalaisetkin voivat luoda rikollisjengejä. Kunniakoodisto syntyy todennäköisesti silloinkin ajan kanssa suht spontaanisti, koska rikollisten välisistä sopimusrikkomuksista ei voi tietenkään valittaa oikeuteen vaan konfliktit on hoidettava kunniankulttuurin keinoin. Rikollisjengille ei ole tyypillistä vain se, että jengi toimii lakia vastaan, vaan myös se, että rikollisjengin jäsenten on mahdotonta tehdä juridisesti päteviä sopimuksia keskenään tai vaikka suojelurahastuksen uhrien kanssa, koska sopimusten täytäntöönpano ei voi perustua oikeuslaitokseen.</span></div><div><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div><span style="font-family: inherit;"><a href="https://thl.fi/fi/web/vakivalta/vakivallan-muodot/kunniaan-liittyva-vakivalta">THL:n määritelmässä kunniaan liittyvä väkivalta</a> unohtavan jengirikollisten välisen väkivallan. No en tunne toki THL:n työtä tässä suhteessa tarpeeksi hyvin. Pitää tutustua paremmin.</span></div><div><div><div><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div><br /></div></div></div></div></div></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-20407912791542458932023-08-07T12:08:00.005+03:002023-08-07T12:11:27.019+03:00Ihmiskunnan geneettinen eriytyminen<div style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-align: left; vertical-align: baseline;"><span style="color: #050505;"><span style="background-color: white; font-family: inherit; white-space-collapse: preserve;">70-luvulta asti on ollut varsin laajasti hyväksytty käsitys, että kaukasoidien ja mongolidien esi-isät lähtivät Afrikasta vasta noin 50 000 vuotta sitten ja ihmiskunta on siksi käytännöllisesti hyvin yhtenäistä joukkoa eikä varsinkaan roduista voi ihmisen tapauksessa puhua. Käsittelin sitä miksi ko. argumentaatio ei todennäköisesti pidä paikkansa <a href="https://sarastuslehti.com/2020/03/09/ihmispopulaatioiden-biologiset-erot-2-0/">aiemmassa kirjoituksessani Sarastuksessa</a>: </span></span></div><div style="background-color: white; border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-align: left; vertical-align: baseline;"><i><span style="font-family: inherit;"><span style="border: 0px; color: #1c1e21; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Vaikutusvaltainen amerikkalainen evoluutiotutkija professori </span><span style="border: 0px; color: #1c1e21; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><b>Stephen J. Gould</b></span><span style="font-weight: inherit;"> </span><span style="border: 0px; color: #1c1e21; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">esitti jo 1970-luvulla väitteen, josta tuli pitkäksi aikaa yleisesti hyväksytty sekä yleisön että varsinkin yhteiskuntatieteen tutkijoiden keskuudessa. Vuonna 2000 Gould tiivisti haastattelussa kantansa:</span></span></i></div><i><span style="font-family: inherit;">"Luonnonvalinnasta on tullut lähes epärelevanttia ihmisen evoluutiossa. Ihmislajissa ei ole tapahtunut biologista muutosta 40 000 tai 50 000 vuoden aikana. Kaiken mitä kutsumme kulttuuriksi ja sivilisaatioksi olemme rakentaneet samassa kehossa ja samoissa aivoissa."</span></i><div style="border: 0px; color: #333333; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; text-align: left; vertical-align: baseline;"><p style="background-color: white; border: 0px; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><i><span style="font-family: inherit;"><span style="border: 0px; color: #1c1e21; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="border: 0px; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">... Mutta Gould olikin väärässä. </span></span></span><span style="border: 0px; color: #1c1e21; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Nykytutkimuksen mukaan ihmisen evoluutio viimeisen 50 000 vuoden aikana on ollut päinvastoin varsin nopeaa. Harvard Medical Schoolin genetiikan professori ja yksi aikamme merkittävimmistä muinaisen DNA:n tutkijoista </span><span style="border: 0px; color: #1c1e21; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><b>David Reich </b></span><span style="border: 0px; color: #1c1e21; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">totesi kirjassaan </span><span style="border: 0px; color: #1c1e21; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;">Keitä olemme ja miten päädyimme tähän</span><span style="border: 0px; color: #1c1e21; font-weight: inherit; margin: 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"> [11]:</span></span></i></p><p style="border: 0px; font-feature-settings: normal; font-kerning: auto; font-optical-sizing: auto; font-stretch: normal; font-variant-alternates: normal; font-variant-east-asian: normal; font-variant-numeric: normal; font-variation-settings: normal; line-height: 22px; margin: 12px 0px; outline: 0px; padding: 0px; vertical-align: baseline;"><span style="font-family: inherit;"><i style="background-color: #e0e0e0; color: #181818; font-weight: inherit;">"K</i><span style="background-color: white;"><i style="color: #181818; font-weight: inherit;">eskimääräinen aika siitä jolloin populaatiot ovat erkaantuneet […] on noin 50 000 vuotta joillakin ei-afrikkalaisilla populaatioilla ja jopa 200 000 joillakin Saharan eteläpuolisilla populaatioilla. Tällainen aikamäärä on kaukana merkityksettömästä ihmisen evoluution näkökannalta. Jos erot pituudessa tai kallon ympärysmitassa voivat syntyä muutamassa tuhannessa vuodessa, ei ole järkevää lyödä vetoa sen puolesta, ettei vastaavia eroja ole kognitiivisissa tai käyttäytymiseroissa. </i><i style="color: #181818; font-weight: inherit;">Vaikka emme tiedä minkä suuruisia erot ovat, meidän on syytä valmistaa tiedettä ja yhteiskuntaa siihen, että eroja on, sen sijaan että työntäisimme päämme pensaaseen ja teeskentelisimme, että eroja ei voida löytää."</i></span></span></p></div><p><span style="color: #050505;"><span style="background-color: white; font-family: inherit; white-space-collapse: preserve;">Toinen oleellinen seikka on, että ihmiskunnan ensimmäinen jakautuminen ei todellakaan tapahtunut 50 000 vuotta sitten vaan jopa 200 000 - 300 000 vuotta sitten:</span></span></p><p><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;">Tiedebloggaaja <b>Razib Khanin</b> blogissa on mielenkiintoinen <a href="https://www.razibkhan.com/p/bantu-uber-alles-three-millennia?utm_source=post-email-title&publication_id=94899&post_id=135649150&isFreemail=true&utm_medium=email">lyhyehkö kirjoitus</a> bantu-ekspansiosta eli siitä miten b</span><span style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;">antut levittäytyivät Keski-Afrikasta muualle Afrikkaan ja syrjäyttivät aiemmat metsästäjäkeräilijät ja paimentolaiset. Levittäytyminen kesti ainakin 3000 vuotta.</span></span></p><div data-block="true" data-editor="dd7cl" data-offset-key="9fiba-0-0" style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="9fiba-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="9fiba-0-0" style="font-family: inherit;">Ennen bantuja Itä-Afrikassa ja Etelä-Afrikassa asui ainakin khoikhoi- ja san-kansojen ihmisiä, jotka olivat irtaantuneet muusta ihmiskunnasta jopa 200 000 - 300 000 vuotta (!) sitten - lukua voi verrata siihen miten valkoisten ja aasialaisten esi-isät lähtivät Afrikasta 50 000 vuotta sitten ja miten neanderthalit erkaantuivat Homo Sapiens -lajin Sapiens-alalajista noin 800 000 vuotta sitten. Khoikhoita ja saneja kutsuttiin kolonialismin aikana hottentoteiksi ja bushmanneiksi. </span></div></div><div data-block="true" data-editor="dd7cl" data-offset-key="5glfc-0-0" style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="5glfc-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="5glfc-0-0" style="font-family: inherit;"><br data-text="true" /></span></div></div><div data-block="true" data-editor="dd7cl" data-offset-key="8smjj-0-0" style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="8smjj-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="8smjj-0-0" style="font-family: inherit;">Ensimmäinen bantu-heimo, joka tuli nykyisen Etelä-Afrikan alueelle vasta noin 300 jKr, oli <i>Xhosa</i> ja heissä on aika paljon khoikhoi-perimää ja khoikhoi-vaikutusta myös Xhosa-kielessä. Kuuluisin Xhosa on <b>Nelson Mandela</b> - Etelä-Afrikan ensimmäinen musta presidentti.</span></div></div><div data-block="true" data-editor="dd7cl" data-offset-key="d8vni-0-0" style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="d8vni-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="d8vni-0-0" style="font-family: inherit;"><br data-text="true" /></span></div></div><div data-block="true" data-editor="dd7cl" data-offset-key="e880l-0-0" style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="e880l-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="e880l-0-0" style="font-family: inherit;"><i>"Khoekhoe heritage remains visible in the features of many Xhosa, including Mandela, a scion of a noble lineage. Khoekhoe influence also shows through in spoken Xhosa; almost 10% of Xhosa vocabulary contains telltale Khoekhoe clicks."</i></span></div></div><div data-block="true" data-editor="dd7cl" data-offset-key="9eihi-0-0" style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="9eihi-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="9eihi-0-0" style="font-family: inherit;"><br data-text="true" /></span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="9eihi-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="9eihi-0-0" style="font-family: inherit;"><div class="separator" style="clear: both; text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEghFrzH3wLPm0KpUUIKEpTPLZYc1EmGKIgcQqC95aoHjcML44JznxyG8DPvaqD42dytAbVZ1Xk3MfrMrf-LqHY-rGTlAwFWCGoPRY2Sv4uSGkw1CNjwDhpEidLHKfKDwIxvrpFxMn7UzR2qNbMrwtuXjLG0P0QdOa6miJmD81YNAA6fWuYAkynR" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img alt="" data-original-height="325" data-original-width="597" height="174" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/a/AVvXsEghFrzH3wLPm0KpUUIKEpTPLZYc1EmGKIgcQqC95aoHjcML44JznxyG8DPvaqD42dytAbVZ1Xk3MfrMrf-LqHY-rGTlAwFWCGoPRY2Sv4uSGkw1CNjwDhpEidLHKfKDwIxvrpFxMn7UzR2qNbMrwtuXjLG0P0QdOa6miJmD81YNAA6fWuYAkynR" width="320" /></a></div><br /><span style="font-family: inherit;">(Kuvan <a href="https://www.facebook.com/USAfrika.gov/posts/pfbid02bNwK25aYp47m6VDyXYxbxSMRrMqADLgkBbGfL51yB7PBSCcp3jwExdCxwEQuUPhXl">lähde</a>.)</span></span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="9eihi-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="9eihi-0-0" style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="9eihi-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="9eihi-0-0" style="font-family: inherit;"><span style="font-family: inherit;">Tietysti vastaavasti khoikhoit ja sanit saivat geenejä xhosa-kansalta vaikka ovatkin pysyneet kulttuurisesti ja maantieteellisesti erillisinä. Risteytymisestä riippumatta he ovat edelleen varsin eriytyneitä myös geneettisesti. Tieteellinen artikkeli, joka kuvaa erillisyyttä on <a href="https://academic.oup.com/mbe/article/37/10/2944/5874945">tässä</a>.</span></span></div></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-21868751805822652472023-07-15T08:37:00.000+03:002023-07-15T08:37:02.092+03:00Purran kirjoitus vuodelta 2019<div style="text-align: left;"><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;"><a href=" https://riikkapurra.net/2019/03/05/maa-joka-taantui/">Purran vuoden 2019 kirjoituksessa </a>on hyvää se havainto että ihmiset (esim. maahanmuuttajat) tuovat omat kuttuurinsa mukanaan arvoineen päivineen. Ei ihminen ole yksilö vailla kontekstia, joka luo itse omat arvonsa, vaan muodostaa käsityksensä, arvonsa ja norminsa osana sosiaalista yhteisöä. Näin toimivat kaikki "yksilöt" (oikemmin Homo Sapiens lajin eläimet eli ihmiset) mutta varsinkin yhteisöllisistä ja uskonnollisista </span><span style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;"><a style="color: #385898; cursor: pointer;" tabindex="-1"></a></span><span style="background-color: white; color: #050505; white-space-collapse: preserve;">kulttuureista tulevat ihmiset.</span></span></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; text-align: left; white-space-collapse: preserve;"><div><span style="font-family: inherit;">Naisvihamielisistä kulttuureista tulevat ihmiset eivät ole tietysti poikkeus. Tullessaan tänne he tuovat omat käsityksensä ja norminsa mukanaan ja kuten kaikki kulttuurit ylläpivät normeja vertaisrangaistuksilla omissa yhteisöissään. "Naisvihamielisellä kulttuurilla" tarkoitan tässä tapauksessa niitä antropologian tuntemia kunnian kulttuureita, joissa suvun miesten kunnia on riippuvaista suvun naisten käyttäytymisestä, mikä johtaa lähes vääjäämättä miehet alistamaan naisia ja sisäistämään käsityksen naisista miestä alempana olevia olentoina. Esimerkiksi Lähi-Idän kunniankulttuureja.</span></div></div><div class="x11i5rnm xat24cr x1mh8g0r x1vvkbs xtlvy1s x126k92a" style="background-color: white; color: #050505; margin: 0.5em 0px 0px; overflow-wrap: break-word; text-align: left; white-space-collapse: preserve;"><div><span style="font-family: inherit;">Purra on oikeassa siinä, että ns. suvaitsevaisto yrittää vähätellä tätä asiaa ja esittää että vaikkapa nyt Ruotsin tai Ranskan lähiöiden ongelmat ovat pelkästään Ruotsin ja Ranskan valtaapitävien kykenemättömyyttä integroida köyhiä kehitysmaiden ihmisiä. Lähiöiden yhteisöt vastustavat aktiivisesti länsimaisten yksilökeskeisten arvojen ja naisten tasa-arvon levittämistä omiin yhteisöihinsä.</span></div></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-28460170565702015822023-06-02T14:42:00.002+03:002023-06-02T14:44:11.460+03:00Venäjän Maarianhaminan konsulaatti on suljettava ja demilitarisointi on lopetettava<span style="font-family: inherit;"><a href="https://yle.fi/a/74-20034648?utm_source=twitter&utm_medium=social&utm_content=yleuutiset">Yle kertoo</a>:<i> Nyt olisi oikea aika sille, että Suomi sulkisi Maarianhaminassa sijaitsevan Venäjän konsulaatin, sanoo entinen Moskovan-suurlähettiläs, diplomaatti <b>Hannu Himanen</b>. </i></span><div><i><span style="font-family: inherit;"><br /></span></i></div><div><i><span style="font-family: inherit;"> – Minusta Venäjä on suorastaan syöttänyt Suomelle lapaan tämän mahdollisuuden, ja tätä asiaa pitäisi nyt harkita, Himanen sanoo. </span></i></div><div><i><span style="font-family: inherit;"><br /></span></i></div><div><i><span style="font-family: inherit;">Venäjä on pitkin kevättä tehnyt Suomelle monennäköistä kiusaa, esimerkiksi jäädyttänyt Suomen Moskovan- ja Pietarin-edustustojen pankkitilit. Tuorein esimerkki on Suomen Pietarin-konsulaatin Murmanskissa ja Petroskoissa sijaitsevien toimipisteiden sulkeminen.
Maarianhaminan-konsulaatin sulkeminen on tullut Suomelle ajankohtaiseksi Himasen mukaan juuri sen seurauksena, että Venäjä on ilmoittanut Suomen toimipisteiden sulkemisesta.</span></i><div><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div><span style="background-color: white; color: #131415;"><span style="font-family: inherit;">Ulkoministeri <b>Pekka Haavisto</b> (vihr.) ja toinen ex-suurlähettiläs <b>René Nyberg</b> hyssyttelevät. </span></span></div><div><span style="color: #131415;"><br /></span></div><div><span style="color: #131415;">Vetoan, että Kansankokonaisuuden lukijat allekirjoittaisivat <a href="https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/12007">kansalaisaloitteen Maarianhaminan konsulaatin sulkemisesta</a>.</span></div><div><div><br /></div></div></div><div>Toinen kumottava asia on Ahvenanmaan demilitarisointi ja neutralisointi, joita Venäjä ei tulisi kriisitilanteessa kuitenkaan kunnioittamaan. Suomalaiset joutuisivat pahimmassa tapauksessa tekemään saarelle maihinnousun ja valtaamaan sen takaisin - ja menettämään lukuisia nuoria miehiä. Yksi hidaste demilitarisoinnin purkamiselle on ahvenanmaalaisten asenteet ja ennakkoluulot. Niiden muuttaminen on välttämätöntä, mutta ei helppoa.</div><div><br /></div><div><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="c2q85" data-offset-key="9g78l-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space: pre-wrap;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="9g78l-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="font-family: inherit;"><b>Ahvenanmaan<span data-offset-key="9g78l-1-0"> demilitarisoinnista ja sen purkamisen hidasteista</span></b></span></div></div><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="c2q85" data-offset-key="4t8gl-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space: pre-wrap;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="4t8gl-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="font-family: inherit;"><span data-offset-key="4t8gl-0-0">Ahvenamaalaisten identiteetti muodostuu kahdesta asiasta - ruotsin kielestä ja demilitarisoinnista. </span></span><span data-offset-key="34jpg-0-0" style="font-family: inherit;">Tämä asian identitaarinen puoli pitää ottaa huomioon. Ei demilitarisointi ole mikään pelkkä mielipide ahvenanmaalaisille</span><span data-offset-key="34jpg-0-1" style="font-family: inherit;">. </span><span style="font-family: inherit;">Se osa identiteettiä on kuitenkin erittäin destruktiiivinen tässä maailmanajassa ja siitä pitää päästä eroon.</span></div></div><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="c2q85" data-offset-key="bvse-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space: pre-wrap;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="bvse-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="bvse-0-0"><span style="font-family: inherit;">Ahvenanmaan demilitarisointi saadaan purettua helpommin, jos taataan että Ahvenanmaan puolustuksesta huolehtii koko Nato eivätkä suomenkieliset joukot. Niin naurettavalta kuin se suomalaisesta saattaa tuntua, ahvenanmaalaiset eivät kestä ajatusta että Ahvenanmaalle tulisi suomalaisia joukkoja - varsinkaan pysyvästi. </span></span></div></div><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="c2q85" data-offset-key="rr5k-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space: pre-wrap;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="rr5k-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="rr5k-0-0"><span style="font-family: inherit;">Jos toinen puoli ahvenanmaalaisten identiteetistä murtuu, pitää muistaa kunnioittaa sitten toista. Vaikka pitkin hampain.</span></span></div></div></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com4tag:blogger.com,1999:blog-33337537.post-15624972862180606882023-05-26T10:23:00.000+03:002023-05-26T10:23:10.531+03:00Hyvä vaan, että Pride potkaisi Kokoomuksen ulos<p><span style="font-family: inherit;"><span data-offset-key="3moro-0-0" style="background-color: white; color: #050505; white-space: pre-wrap;">Priden päätös sulkea Kokoomus on tietysti Kokoomukselle vähintään </span><span style="background-color: white; color: #050505; white-space: pre-wrap;">yhtä</span><span data-offset-key="3moro-2-0" style="background-color: white; color: #050505; white-space: pre-wrap;"> noloa kuin jos Kokoomusta ei olisi päästetty 70-luvulla Suomi-Neuvostoliitto-seuraan tai 1973 Berliinin Imperialismin vastaisen solidaarisuuden rauhan ja ystävyyden festivaaliin. 😀</span></span></p><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="3cp0c" data-offset-key="2r6q7-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space: pre-wrap;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="2r6q7-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="2r6q7-0-0" style="font-family: inherit;"><br data-text="true" /></span></div></div><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="3cp0c" data-offset-key="lsm8-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space: pre-wrap;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="lsm8-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="font-family: inherit;">Pride-liike on lähtenyt sellaiseen suuntaan että vaaditaan että alaikäisillä on "oikeus" "korjata" sukupuoltaan koska he kyllä "tietävät" - ja biologisilla miehillä on oikeus naisten tiloihin. </span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="lsm8-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="lsm8-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span style="font-family: inherit;">Kaksi keskustasta vasemmalle olevaa Oxfordin yliopiston taloustieteen professoria <b>Paul Collier</b> ja <b>John Kay</b> <a href="https://sarastuslehti.com/2023/03/23/individualismi-ja-ihmisoikeuspuhe/">totesivat 2021 kirjassaan näin</a>:</span></div></div><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="3cp0c" data-offset-key="5u9fk-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space: pre-wrap;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="5u9fk-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="5u9fk-0-0" style="font-family: inherit; font-style: italic;">"Nykypäivänä saattaa tuntua oudolta, että pedofiilijärjestö Paedophile Information Exchange (PIE) teki vuodesta 1974 vuoteen 1984 Britanniassa julkisesti propagandaa sen puolesta, että lapsilla pitää olla oikeus seksiin – mukaan lukien seksiin paljon itseään vanhempien miesten kanssa. PIE oli jäsenjärjestö ihmisoikeusjärjestössä National Council for Civil Liberties, johon kuului monia organisaatioita jotka edistivät sosiaalisia pyrkimyksiä ihmisten hyvinvoinnin parantamiseksi. ...</span></div></div><div class="x1e56ztr" data-block="true" data-editor="3cp0c" data-offset-key="fvo1b-0-0" style="background-color: white; color: #050505; margin-bottom: 8px; white-space: pre-wrap;"><div class="_1mf _1mj" data-offset-key="fvo1b-0-0" style="direction: ltr; position: relative;"><span data-offset-key="fvo1b-0-0" style="font-family: inherit; font-style: italic;">Sama päättely, joka oikeuttaa epäilyn sitä kohtaan että lapsilla pitää muka olla “oikeus” seksiin, oikeuttaa epäilyn sitä kohtaan että lapsilla pitää olla “oikeus” valita oma sukupuolensa."</span></div><div><span data-offset-key="fvo1b-0-0" style="font-family: inherit;"><br /></span></div><div><span data-offset-key="fvo1b-0-0" style="font-family: inherit;">Kokoomuksen ja Perussuomalaisten ja Kristillisdemokraattien on syytä suojella lapsia tällaisilta "oikeuksilta". </span></div><div><span style="background-color: #f0f2f5; font-family: inherit; white-space: normal;"><br /></span></div><div><span style="background-color: transparent;"><span style="font-family: inherit;">Nuorten kuvitelma sukupuolidysforiasta leviää <b>Lisa Littmanin</b> tutkimuksen mukaan sosiaalisena epidemiana nuorten naisten vertaisryhmissä – ystäväpiireissä, collegeissa ja sosiaalisen median foorumeilla – </span></span>samaan tapaan <span style="background-color: transparent; font-family: inherit;">kuin aikoinaan anoreksia. Littman toteaa </span><a href="https://journals.plos.org/plosone/article?id=10.1371%2Fjournal.pone.0202330&fbclid=IwAR3AyzJ-STjzWI5Pe_pPDa9m21kUXeCokmGKzS4UmmOA_CWl5cqFGBHPLMQ" style="background-color: transparent; font-family: inherit;">tutkimuksessaan</a><span style="background-color: transparent; font-family: inherit;">: </span></div><div><span style="background-color: transparent;"><span style="font-family: inherit;"><br /></span></span></div><div><span style="font-family: inherit;"><span style="background-color: transparent;"><i>"Sukupuolidysforian puhkeaminen näytti tapahtuvan vertaisryhmän piirissä, ryhmän jossa yksi, useampi tai jopa kaikki ystävät olivat muuttuneet sukupuolidysforisiksi ja transsukupuolisiksi saman ajanjakson aikana."
</i>
(Littman menetti toisen työpaikkansa tämän tutkimuksen takia, koska transliike painosti hänen työnantajaansa.)
Erona anoreksiaepidemiaan on se, että kun anoreksia aikoinaan levisi, sen epidemian patologinen luonne oli silloisille lääketieteen ammattilaisille selvä. Kun puberteetti-ikäinen laiha tyttö tai nuori aikuinen ilmoitti olevansa liian lihava, lääketieteen ammattilaiset pyrkivät tukemaan lasta ja lasten vanhempia anoreksian hoidossa. Jo ennestään hyvin laihan nuoren tytön tai naisen itsediagnoosia liikalihavuudesta ei hyväksytty, vaan se ymmärrettiin harhaisen mielen tuotokseksi.
Nyt poliittinen paine on hyväksyä mielenterveysongelmaisen ja suisidaalisen tytön itsediagnoosi ja leimata psykologinen hoito eheytyshoidoksi. Myös suomalaiset psykiatrit ovat todenneet että poliittinen paine hyväksyä nämä itsediagnoosit on kova. </span></span><span style="background-color: transparent; font-family: inherit;">Toisaalta on tietysti myös totta, että jos sukupuolidysforia on varma, korjaushoitoa ei pidä myöskään hidastaa. Parasta olisi jos poliitikot eivät sekaantuisi asiaan, kun kysymys on niin kuumentunut.</span></div></div>Jukka Aakulahttp://www.blogger.com/profile/05994987384558497406noreply@blogger.com2