"Median arvostus on nyt historiallisen alhaalla"

Kanervan tekstiviesteistä ja Vanhasen tyttöystävistä keskusteltiin taas - tällä kertaa mediapäivillä:

- Pääministeri: "Vastausta antaessani en ottanut kantaa siihen miten olen tutustunut...".

- Arkkipiispa: "Kanervan tekstiviestit tekivät kiinnostavaksi se...".

- Kulttuuriyrittäjä: "Kun Ilkka Kanerva ja Johanna Tukiainen puhuvat mediasta ..."

- Journalistiliiton puheenjohtaja: "Ja jos kuusikymppinen ulkoministeri lähettää tekstiviestejä ..."

- Ylen toimitusjohtaja: "... Kanervan tekstiviestikohun kaltaiset inhimillisesti kohtuuttomat tapahtumat"

Washington Postin toimituspäällikkö totesikin, että median arvostus on nyt historiallisen alhaalla.

(Lähde: Helsingin Sanomat 12.4.)

Andrew Keen ja tiedonvälityksen amatöörimäisyys

Toissa päivänä oli sentään mielenkiintoinen esitys. Uusmediatutkija Andrew Keen puhui ammattilaisuuden uudesta noususta uusmediassa.

Andrew Keen herätti muutama vuosi sitten suuttumustakin, kun kirjassaan The Cult Of Amateur : How Today's Internet is Killing our Culture väitti Internetin alentavan median jakaman tiedon tasoa ja tuhoavan ammattimaisen tiedonvälityksen.

Nyt Keen myönsi olleensa liian pessimistinen. Ammatimaisuus on Internetissä nousussa. Monet perinteiset lehdet kuten The Guardian, New York Times ja The Independence ovat siirtyneet Internetin.

Jotkut Internetistä alkunsa saaneet lehdet, kuten Huffington Post, joka aloitti joukkona blogeja ja on edelleenkin ensi sijassa amatöörien tekemä, luottavat yhä enemmän ammattilaisuuteen. Keen myöntää itsekin olevansa kaikkea mitä kirjassaan kritisoi - media-alan amatööri, joka on vuosien myötä sitten kuitenkin kehittynyt ammattilaiseksi.

Keenin aiempi pessimismi on minusta tyypillistä tilanteessa jossa uusi disruptiivinen teknologia alkaa kilpailla vanhan, ammattimaisen mutta hiukan luutuneen teknologian kanssa. Vallitsevan teknologian edustajat kauhistelevat aina uusien nousukkaiden epäammattimaisuutta.

Telealalla kauhisteltiin myös Internetiä - esimerkiksi Internet-puhelinta - samalla tavalla. Internetin amatöörimäisyyttä haluttiin parantaa rakentamalla erilaisia "Multimedia Systeemejä" Internetin päälle.

Ero tosin oli Keenin tapauksessa se, että harrastelijamaisuuden kritisoija edusti itse uusmediaa. Tämä teki kritiikin myös uskottavammaksi.

Epäammattimaisuus on kuitenkin samanlainen asia kuin nuoruus - vuosien mittaan se väistyy. Toki Internet tulee säilyttämään tiedottamisen tietyn demokraattisuuden ja sitä kautta amatöörimäisyyden, mutta ei ammattimainen, korkealaatuinen tiedottaminen Internetin takia häviä.

Korkealaatuista tiedottamista uhkaavat aivan muut asiat. Typeryys, moraalittomuus, tirkistely, elitismi ja narsistinen lukijoiden mielistely toisaalta ja valtaapitävien harjoittama sensuuri toisaalta.

Joku tässä mättää ?

Kaksi suht tylyä väitettä on esitetty:

1. Afrikkalaisten mielestä tappaminen on normaalia toimintaa. ("Afrikkalaisten mielestä ... hetken mielijohteesta huvin vuoksi tehdyt murhat ovat normaalia meininkiä.")

2. Suomalaiset miehet tappavat naisia rutiininomaisesti. ("…naisia, joita miehet täällä rutiininomaisesti tappavat ja hakkaavat…")

Väitteet ovat rakenteeltaan melkein symmetrisiä. Lauseiden semantiikkakin on varsin sama - toisessa vain puhutaan suomalaisista miehistä ja toisessa afrikkalaisista (miehistä).

Väitteitten esittäjien kohtalo ei sen sijaan ole kovin symmetrinen:

1. Edellisen väitteen esittäjä haastettiin oikeuteen ja alempi oikeusaste antoi hänelle 60 päiväsakkoa. Esittäjää on myös demonisoitu sosiaalisesti - siis parjattu eri keskustelupalstoilla.

2. Jälkimmäisen väitteen esittäjä saa Helsingin Sanomista palkkaa toimittajana ja palstatilaa väitteen esittämiseen. (No toki tätäkin henkilöä on parjattu.)

Kyllä tässä nyt joku minusta mättää. Ymmärrän toki sen, että vähemmistöjä suojellaan. Tällainen syrjivä käytäntö aiheuttaa kuitenkin luottamuksen laskua suomalaiseen yhteiskuntaan.

Missä valtio, siellä ongelma ?

Surettaa valtion aloittama sananvapaudenrajoitus.

Olen tähän mennessä suhtautunut myönteisesti suhteellisen laajaan valtioon, joka tarjoaa sosiaalihuoltoa, kirjastopalveluita, terveyspalveluita, työttömyysturvaa ja koulutuspalveluita. Olen jopa puolustanut maksullisia yleisradiopalveluita. Samanaikaisesti olen kuitenkin havainnut miten verorahoilla saadaan yhä vähemmän. Epäily valtion kykyyn tuottaa palveluita on jäytänyt kauan mieltäni. Mietityttää myös miksi verovaroilla pitää kustantaa sananvapauden rajoituspalveluita, miksi verorahoilla pitää kustantaa kvasitutkimusta - esimerkiksi naistutkimuksen ja kasvatustieteen aloilla. Miksi suuri osa verorahoista menee työnvieroksujille, valtion virkamiehille, kasvatustieteen "tutkijoille" ? Hyvinvointiyhteiskunnasta on tullut holhousvaltio, joka sekaantuu kaikkiin ihmisten asioihin ja passivoittaa ihmisen. Vastuu lapsista ja vanhuksista ei enää ole aikuisväestöllä vaan valtiolla. Holhousvaltio ei vain maksa liikaa, vaan se myös tekee ihmisistä yhä hedonistisempia. Holhousvaltio on kansankodin irvikuva. Jotain yksittäisiä arvokkaita jäänteitä / instituutioita hyvinvointiyhteiskunnasta on toki vielä jäljellä: Opettaja- ja terveydenhoitohenkilökunta tekee usein sydämestään töitä lasten ja sairaitten eteen.

En tiedä. USA:ssa monin paikoin syrjäytyneitten auttaminen on käytännössä yhteisöjen kontolla. Lähinnä uskonnollisten yhteisöjen. Avun tarjoajat pyrkivät samalla sitouttamaan avun saajat yhteisöihinsä. Uskonnolliset yhteisöt demonisoivat valtiota ja haluavat minimoida valtion roolin. Peruskoulun jälkeinen koulutus on maksullista mikä taas sitouttaa vanhemmat lapsiensa tulevaisuudesta huolehtimiseen paljon enemmän kuin suomalainen holhousvaltio. Huonona puolena on tuloerojen kasvu.

Jälkimmäinen malli alkaa kuullostaa jotenkin yhä paremmalta. En tiedä. En halua tehdä hätäisiä johtopäätöksiä.

Maahanmuuttokeskustelu

Maahanmuuttoa tarvitaan varmasti. Jotta maahanmuutto rikastaisi suomalaista yhteiskuntaa, eikä rapauttaisi sitä, maahanmuuton laadullisista ja määrällisistä seikoista pitää voida avoimesti keskustella. Jos asioista ei saa keskustella, vaan keskustelu demonisoidaan ja illegalisoidaan, viesti on selvä:

maahanmuuttopolitiikassamme on jotakin mikä ei siedä päivänvaloa.

Maahanmuuttokeskustelun korvikkeeksi käydään mm. Skeptikko-yhdistyksen ympärillä laajaa näennäiskeskustelua esimerkiksi islamista. Vaaditaan islam-kritiikkiä. Ne keinot, joita tässä keskustelussa esitetään fundamentalistisen islamin leviämisen estämiseksi, ovat todellisuudessa akateemisia, vesitettyjä ja elämälle vieraita. Näennäiskeskustelussa on monia todellisen (ongelmiin pureutuvan) keskustelun ulkoisia muotoja, kuten vaatimus että kaikkia osapuolia pitää kuunnella.

Näennäiskeskustelun ainoa funktio keskustelijoille itselleen on kerätä mainetta ja irtopisteitä. Keskustelujen ainoa yhteiskunnallinen funktio on palvella valtaapitäviä, antaa mielikuva että maahanmuuton sivuvaikutuksista (esim. fundamentalistisen islamin leviämisestä tai joidenkin maahanmuuttajaryhmien korkeasta rikollisuudesta) voi keskustella ja että ongelmiin on ns. sivistyneitä ratkaisuja.

Referoin aikaisemmassa postauksessani Ruukinmatruunan ja Jussi K. Niemelän postauksia länsimaisen liberalismin itsepuolustuksesta fundamentalismia vastaan ottamatta itse kantaa asiaan. Tämänkertainen postaus esittää siis oman kannanottoni asiaan.

Haluan ilmaista samalla solidaarisuuteni Mikko Ellilälle, joka on osallistunut maahanmuuttokeskusteluun erittäin ansiokkaasti ja joutunut sen takia valtaapitävien vainon kohteeksi.

Tabun rikkojan sankarillisuus

Englannin kielinen wikipedia määrittelee tabun näin:

A taboo is a strong social prohibition (or ban) against words, objects, actions, discussions, or people that are considered undesirable or offensive by a group, culture, or society. Breaking a taboo is usually considered objectionable or abhorrent. Some taboo activities or customs are prohibited by law and transgressions may lead to severe penalties.

Tabu on siis jonkinlainen yhteisön sääntö, jonka rikkominen aiheuttaa jonkinlaisen vahvan rangaistuksen. Rangaistus ei yleensä ole oikeuslaitoksen antama vaan yhteisön antama.

Media - viimeksi tänään HS:n Minttu Mikkonen - väittää että Mannerheimin pilkkaaminen on suomalaisessa yhteiskunnassa tabu kun taas presidenttiä saa pilkata.

On totta että Mannerheimin pilkkaaminen on tietynasteinen tabu "kansan syvien rivien" keskuudessa - siis osalle ihmisiä se on tabu, mutta monelle taas ei. Ainakaan medialle se ei ole tabu - päinvastoin Yle suorastaan maksaa rahaa ko. tabun rikkomisesta.

Mannerheim-tabu on varsin heikko tabu tai korkeintaan keskivahva tabu ja näin ollen sen rikkominen on varsin helppoa. Osa mediaa toki haluaa esittää Mannerheimin pilkan vahvana tabuna, koska se tekee Mannerheimin pilkkaamisesta sankarillisen teon sananvapauden puolesta.

On hienoa saada sankarin sädekehä lähes ilmaiseksi !

Kylmä analyysi on että Mannerheimin pilkkaaminen korkeintaan keskivahvana tabuna ei vaadi suurta sankaruutta, varsinkaan jos "tabun" rikkoja liikkuu vain Tampereen kulttuuripiireissä eikä Etelä-Pohjanmaalla.

Vahvojakin tabuja suomalaisessa yhteiskunnassa toki on - jotkut hyvin perusteltuja - toiset vähemmän perusteltuja tai jopa äärimmäisen haitallisia.

Tabuja myös tarvitaan. Tabujen rikkominen ei automaattisesti tee ihmisestä sankaria tai palvottua, eikä pidäkään tehdä.

Repivä keskustelu maahanmuutosta

Siihen repivään keskusteluun ja syyttelyyn mikä tällä hetkellä käydään maahanmuutosta ja rasismista haluan omalta osaltani sanoa:

1. Itse olen joissain tapauksissa syksyllä 2006 käyttänyt ilmaisuja jotka ovat loukkaavia ja omasta mielestäni turhia. Olen siitä pahoillani ja pyydän anteeksi jo toisen kerran. Jos minut halutaan siitä haastaa oikeuteen, niin vastaan puheistani sitten siellä. (Yhteydenotto osoitteeseen kansankokonaisuus@gmail.com niin ei tarvitse käyttää aikaa identiteetin arvaamiseen.)

2. Kohta 2 ei millään tavalla muuta muuksi sitä että Suomen on todella valittava maahanmuuttajansa tarkasti. En näe miten Suomea hyödyttäisi ottaa suuria määriä maahanmuuttajia esimerkiksi islamilaisista maista tai Saharan eteläpuoleisesta Afrikasta - päinvastoin.

3. Ne ihmiset, jotka kiistävät kohdassa 2 esitetyn valikoimisen oikeutuksen tai sen järkevyyden, esittävät usein itsensä suurina humanisteina. Itse uskon, että monessa tapauksessa on kyse moraalisesta mädännäisyydestä: Oma hetkellinen etu voittaa keskustelussa ja loistaa moralistina menee kansakunnan kokonaisedun edelle. Pikemmin kuin humanismista on kyse äärimmäisestä narsismista ja/tai älyllisestä epärehellisyydestä.

4. Väestönlaatu on julkishyödyke ja näihin talkoisiin osallistuminen on melko kallista. Talkoolaisia syytetään oikeudessa ja demonisoidaan webissä. Vapaa-matkustajat saavat moraalisia irtopisteitä.

Borde Svenska Folkpartiet förbjudas ?

(Suomenkielinen käännös lopussa)

Det är tid att ställa några frågor:

1. På vilket sätt stöder existensen av Svenska Folkpartiet (SFP) dialogen mellan språkgrupperna ?

2. Är en isolering av de svenskspråkiga i ett enspråkigt parti till nytta för det finska samhället ?

3. Om svaret till frågan 1 och 2 är nej, borde SFP förbjudas ?

Jag har sjäv inget svar på frågorna 1 och 2. Däremot är jag 99,99% säker på mitt svar på frågan 3:

"Nej"

Ty jag är en demokrat till skillnad från minister Astrid Thors.

(Käännös:

On aika kysyä:

1. Millä tavalla erillinen kielipuolue (RKP) tukee dialogia suomenkielisten ja ruotsinkielisten välillä ?

2. Onko erillinen kielipuolue (RKP) hyödyksi suomalaiselle yhteiskunnalle ?

3. Jos vastaus kysymyksiin 1 ja 2 on ei, pitäisikö RKP:n toiminta kieltää ?

Minulla ei ole selvää vastausta tai vahvaa mielpidettä kysymyksiin 1 ja 2, mutta kysymykseen kolme minulla on varma vastaus: "Ei".

Päinvastoin kuin ministeri Astrid Thors kannatan nimittäin demokratiaa.)

Demokraattinen prosessi ei aina generoi optimaalisia ratkaisuja. Ei tietenkään. Mutta esimerkiksi kysymyksessä sharialain käyttöönotosta Suomessa luotan että demokraattinen päätöksenteko johtaa siihen ettei shariaa hyväksytä. Sen sijaan jos demokraattinen prosessi korvataan jollain toisella prosessilla, lopputuloksesta ei voi olla mitenkään varma.

Islamistinen puolue sinänsä on tietysti myrsky vesilasissa. Sitä enemmän ihmettelee, miten näin pienen pieni särö Atrid Thorsin "suvaitsevaisuus"-lasitalossa saa hänet vaatimaan demokratian rajoittamista.

Filifjonka skriker: Katastrofen kommer !

Ryhmän vastaisuus

Google ilmoitti minulle:

Google on vankasti sananvapauden kannalla, joten hakukoneen kautta pääsee käsiksi monipuoliseen sisältöön eri puolilla webbiä. Samalla pidätämme oikeuden käyttää harkintaa, kun tarkistamme sivustoja AdSense-ohjelmaa varten. Olemme huomanneet, että web-sivustosi sisältää sellaista materiaalia, jota emme tällä hetkellä hyväksy. AdSensen käytäntö ei hyväksy sivustoja, jotka ovat tietyn yksilön, ryhmän tai organisaation vastaisia.

Kunnioitan AdSensen käytäntöä. Haluan kuitenkin ilmoittaa että tämä blogi ei ole minkään ryhmän vastainen. Erityisesti tämä blogi ei ole islamin vastainen.

Tämä blogi kyllä varoittelee erittäin voimakkaasti siitä tendenssistä että Eurooppaa ollaan libanonisoimassa: Eurooppaan ollaan luomassa tilannetta, jossa kaksi kulttuuria, jotka suhtautuvat toisiinsa erittäin varauksellisesti tai jopa vihamielisesti, joutuvat konfliktiin keskenään.

Tilanne luodaan liian suurella maahanmuutolla islamilaisista maista Eurooppaan.

Olen toki varmaan joskus kritisoinut muslimeja, kuten olen joskus kritisoinut saksalaisia, ruotsalaisia, suomalaisia, suomenruotsalaisia, juutalaisia ja mustalaisia. Mutta minulla ei ole mitään näitä ihmisiä vastaan. Minusta kulttuurien rikkaus on hieno asia.

Viittaan aiempaan tekstiini.

Mitä taas tulee väestönlaatuun, olen sitä mieltä että Suomella on oikeus valita maahanmuuttajansa. En ole puhunut rotupuhtauden puolesta vaan väestönlaadun puolesta.

Tietysti joku voi sanoa, että todellisuudessa vihaan muukalaisia. Että olen vain pukenut piilotetun muukalaisvihani jotenkin elitistisälylliseen muotoon. Siihen en voi ottaa kantaa. Analysoikoon joku psykologi tämän blogin jos haluaa.

Mielipiteet riitelevät vaan eivät ihmiset ?

Politiikassa mielipiteet riitelevät eivätkä ihmiset on nykyään tapana sanoa.

Hyvin päinvastaisen käsityksen esitti aikoinaan saksalainen yhteiskuntatieteilijä Carl Schmidt: Estetiikassa on kyse kauniista ja rumasta, etiikassa hyvästä ja pahasta, politiikassa taas ystävyydestä ja vihollisuudesta.

Nykyihminen ajattelee yleensä ilman muuta ensimmäisen väitteen kuvaaman tilanteen olevan tavoiteltava tila. Se lieneekin tavoiteltava tila kun toimitaan ihmisyhteisön sisällä, jonka jäsenien välillä vallitsee edes minimaalinen yhteinen arvomaailma ja/tai luottamus.

Esimerkiksi Osmo Soininvaaran blogilla on käyty keskustelua maahanmuutosta usein varsin rakentavasti. Välillä jopa niin että asiat ovat riidelleet ihmisten sijasta ! Tilanne kuitenkin auttamatta muuttuu Schmidtin esittämään tilaan jos maahanmuuttokriittisyys kriminalisoidaan. Teoriassa itse mielipiteitä ei toki kriminalisoida, vaan teoriassa ihmisiä rangaistaan vain sen sanamuodon perusteella jota he käyttävät argumentaatiossaan.

Mielipiteitä on kuitenkin pakko voida perustella. Muuten keskustelu tulee mahdottomaksi. Jos rakentava keskustelu estetään kriminalisoimalla toisen mielipiteen perusteleminen, silloin eivät enää mielipiteet riitele vaan ihmiset. Politiikka muuttuu kysymykseksi siitä kuka on vihollinen ja kuka on ystävä. Ja sen pitääkin muuttua kysymykseksi siitä kuka on vihollinen ja kuka ystävä !

Silloin ei enää ole merkitystä sillä onko vastustaja hyvä, rehellinen ja vilpitön ihminen. Siinä vaiheessa ainoa todella mielenkiintoinen kysymys on vihollisen ja ystävän identifiointi. Silloin myös väistämättä syntyy tilanne, jossa muissakin poliittisissa kysymyksissä kuin kysymyksessä maahanmuutosta, mielipiteet jakaantuvat sen mukaan miten viholliset ja ystävät ajattelevat asiasta.

Teoreetikot ovat vaarallisia vallankäyttäjiä

Teoreetikkoja tarvitaan, mutta teoreetikot ovat joskus vaarallisia vallankäyttäjinä.

Puna-Khmerien pääministeri Khieu Samphan väitteli nuorena miehenä Pariisissa tohtoriksi Kambodjan köyhyysongelmasta. Hänen ratkaisunsa ongelmaan oli maatalousväestön määrän kasvatus suhteessa kaupunkiväestöön. Vuonna 1975 Khieu Samphan pääsi toteuttamaan väitöskirjaansa - koko Kambodjan kaupunkiväestö siirrettiin maaseudulle. Seuraus: 1,7 miljoonaa kuollutta.

Tätä kirjoitettaessa luin HS:stä, että Khieu Samphan on jäänyt 28 vuotta Puna-Khmeri-hallinnon kaatumisen jälkeen kiinni. Onnittelen Kambodjan kansaa.

Kun kommunismi Venäjällä kaatui joukko venäläisiä taloustieteilijöitä - etunenässä Anatoli Tshubais - pääsivät yksityistämään Neuvostoliiton taloutta lännestä saatujen oppien mukaan. Venäjän piti siirtyä 100:ssä päivässä kansan kapitalismiin.

Todellisuudessa Neuvostoliiton kansallisomaisuus siirrettiin nopeasti muutamien oligarkkien haltuun, monet tehtaat lopetettiin, jolloin tehtaitten ylläpitämät terveyskeskukset, kulttuurikeskukset ja lastentarhat lopetettiin myös. Kansalaisten turvaverkko romahti hetkessä, eliniän odote romahti, alkoholismi ja työttömyys nousi hetkessä, katulasten määrä samoin.

Viime vuosisadan alun eugeniikkaliikkeen päämääränä oli vähentää mielisairauksia, vähämielisyyttä ja perinnöllisiä sairauksia. Mm. Rockefeller-säätiö tuki toimintaa avokätisesti. Ruotsalaiset sosialidemokraatit ja kansankodin teoreetikot Gunnar ja Alva Myrdal tukivat hanketta. Eugeniikkaliike suositti mm. perinnöllisten sairausten kantajien sterilisaatiota. Aluksi toiminta eteni maltillisesti ja järkevästi. Mutta natsien saatua vallan Saksassa, moni eugeniikan tutkija innostui työmahdollisuuksista Saksassa ja osallistui enemmän tai vähemmän aktiivisti natsi-Saksan eugeniikkaohjelmaan, johon kuului mielisairaiden ja ns. alempirotuisten hävittäminen.

Suomalainen oikeustieteilijä, valtakunnansyyttäjä Mika Illman, haluaa nyt kokeilla väitöskirjassaan esitettyjä teorioita Suomen kansaan. Ilmeisesti Illmannin visio on, että ne jotka haluavat rehellisesti analysoida kulttuurierojen ja rotuerojen vaikutusta siihen hyötyyn, jonka Suomi maahanmuuttajista potentiaalisesti saa, on haastettava oikeuteen.

Kaksi ongelmaa

Ainakin Euroopan näkökulmasta on olemassa kaksi hyvin suurta ongelmaa - globaali ekologinen ongelma ja Eurooppa koskeva demografinen ongelma.

Kun mies kiertää herättelemässä ihmisiä ymmärtämään maailmaa uhkaava ekologinen ongelma, hän saa siitä ansaitusti Nobelin rauhan palkinnon. Kun toinen mies herättelee suomalaisia ymmärtämään Eurooppaa uhkaava demografinen ongelma, hänet haastetaan oikeuteen.

Mielipideklimpittyminen

Halla-ahon hyvää kesää juttu osoitti taas miten terävä ajattelija - eikä vain terävä kirjoittaja - Halla-aho on. Jussi määritteli käsitteen "mielipideklusteri":

Animalia-tytön itseinhotilitys pani minut myös ihmettelemään, miksi mielipiteillä on taipumus klimppiytyä. Tällä tarkoitan sitä, että kun tietää henkilön mielipiteen asiasta a), voi melko suurella varmuudella ennustaa, mitä mieltä hän on suuresta joukosta muitakin asioita. Usein näiden klusteroituneiden mielipiteiden välillä ei ole mitään loogista yhteyttä, ja toisinaan ne ovat suorastaan ristiriidassa keskenään.

Mielenkiintoisin tämän blogin näkökulmasta oli ehkä Jussin seitsemäs klusteri:

"7) "Työväen asialla" heiluvat kivenheittäjät tyypillisesti kannattavat mahdollisimman laajaa, kouluttamattoman kehitysmaaväestön maahantuontia, vaikka tämän kielteiset vaikutukset (kuten halvempien asuinalueiden lisääntynyt turvattomuus, julkisten koulujen ja terveydenhuollon kuormitus, sosiaalietuuksien ulosmittaaminen, halpatyövoiman ylitarjonnasta seuraava palkkojen polkeminen) kohdistuvat ennen kaikkea alempiin sosiaaliluokkiin, so. siihen työväkeen. Toisaalta on myös tyypillistä, että kiviä heittelevä "työläisintelligentsija" ei käytännön elämässään halveksi mitään niin syvästi kuin amisviiksien tuoksua ja humanistisen koulutuksen puutetta.

Työläisintelligentsija on maahanmuuttokysymyksessä todella asettunut suomalaista työväestöä vastaan klimpittämällä maahanmuuton kannattamisen ja vasemmistolaisuuden.

Maahanmuuton kannattamisen ja vasemmistolaisuuden klimpittäminen samaan klusteriin ei ole todellakaan mikään väistämätön "luonnollinen" johtopäätös - pikemmin kai päinvastoin:

Edellisessä postauksessani puhuin viime vuosisadan alun eräästä merkittävimmästä tilastotieteilijästä Karl Pearsonista, joka oli sosialisti ja tasa-arvon kannattaja, mutta kannatti valkoisen rodun ylivaltaa negroideihin verrattuna. Pearson kannatti myös aktiivista eugeniikkaa. Samoilla linjoilla oli mm. vasemmistolainen kirjailija Jack London.

Nobel-palkittu ruotsalainen sosialidemokraattinen talousteoreetikko Gunnar Myrdal totesi, että hyvinvointiyhteiskunta oli (30-luvulla) mahdollinen juuri Ruotsissa, koska maa oli kansallisesti homogeeninen.

Toisaalta mielipiteiden klusterointi kuuluu ihmisluontoon. Jokainen ihmisyhteisö luo ryhmäkoheesiota yhtenäistämällä mielipiteensä. Se kuinka "fiksusti" eri mielipiteet sopivat yhteen on silloin suhteellisen yhdentekevää. Mielipideklimppi on kuten pukeutuminen tai puhetapa vain symboli, jolla yhteisö "merkataan".

Mielipideklusterin funktio on määritellä yhteisö ja yhteisön sosiaalinen identiteetti, määritellä kuka kuuluu sisäryhmään ja kuka on vihollinen. (Katso aiempi artikkelini sosiaalisesta identiteetistä.)

Monet uskonnolliset yhteisöt eivät hyväksy mitään mielipide-eroja. Ne pitävät usein vaarallisimpana niitä ihmisiä, jotka yhdessä asiassa (sormien asento ristinmerkkiä tehtäessä) ovat eri mieltä po. yhteisön kanssa, vaikka kaikessa muussa ovat samaa mieltä. Pienintäkään poikkeamaa ei hyväksytä - uskon klusteri on hyväksyttävä kokonaan.

Minä todistan jokaiselle, joka tämän kirjan profetian sanat kuulee: Jos joku panee niihin jotakin lisää, niin Jumala on paneva hänen päällensä ne vitsaukset, jotka ovat kirjoitetut tähän kirjaan; jos joku ottaa pois jotakin tämän profetian kirjan sanoista, niin Jumala on ottava pois sen osan, mikä hänellä on elämän puuhun ja pyhään kaupunkiin, joista tässä kirjassa on kirjoitettu. (Ilm 22:18-19)

Minusta tämäkin on asia missä on syytä olla hiukan pragmaattinen: joskus tietty "irrationaalinen" mielipideklusterointi tukee ryhmän yhteisöllisyyttä - joskus se edistää äärimmäistä typeryyttä ja on kansankokonaisuuden edun vastaista.

Ruotsi - sensuurin luvattu maa

Yhteiskuntatieteilijä Lisbeth Lindeborg kirjoittaa Dagens Nyheter lehdessä että Ruotsissa islamin kritisointi on vaiennettu:

Till skillnad från våra grannländer och stora EU-länder sopar Sverige obekväma frågor under mattan. Sverige hör till de länder i Europa som präglas av en snedvriden och konfliktskygg debatt om islam. I Sverige attackeras företrädare för en konstruktiv kritik av islam och de utpekas som islamofober i syfte att skrämma dem till tystnad.

Sama englanniksi Gatesofviennan sivulla:

Unlike our neighboring countries and the large countries of the EU, Sweden sweeps every inconvenient matter under the rug. Sweden is a European country characterized by a distorted and conflict-averse debate about Islam. In Sweden, representatives who offer constructive criticism of Islam are being attacked and pointed to as Islamophobes, with the purpose of frightening them into silence.

Ruotsi on sensuurin luvattu maa. Ruotsin koulujärjestelmä ja media on onnistunut pimittämään ruotsalaiselta nuorisolta myös kommunismin kuolemanleirit. Natsien rikoksista ruotsalaisnuoret kyllä tietävät - mutta opettajat ja toimittajat eivät halua puhua kommunismin rikoksista. Dagens Nyheter-lehden mukaan 90 % ruotsalaisista nuorista ei tiedä kommunismin kuolemanleireistä.

Länsimaisuuden puolustus on legalisoitava

Vähemmistövaltuutettu Mikko Puumalainen perustelee tutkintayyntöään mm. sillä että Mikko Ellilä panettelee tiettyjä kansanryhmiä.

On totta että Mikko Ellilä kritisoi artikkelissaan Yhteiskunta muodostuu ihmisistä negroideja ja muslimeja voimakkaasti ja varsin värikkäästi. En ole juristi enkä kykene sanomaan onko Suomen lain mukaan näitten ryhmien kritisoiminen - eli näitten ryhmien eräiden hyvin ongelmallisten piirteiden osoittaminen - laitonta vai ei.

Mikko Ellilä on toiminnallaan osoittanut rohkeutta ja kansalaiskuntoa. Negroidien ja muslimien - tai minkä tahansa muun ihmisryhmän - eri piirteiden ymmärtäminen on äärimmäisen tärkeää, kun arvioidaan heidän sopivuuttaan esimerkiksi maahanmuuttajina.

Jos Mikko Ellilän toiminta herättää ihmiset ymmärtämään että Suomen ei pidä ottaa maahanmuuttajiksi negroideita eikä muslimeja, hän on tehnyt suuren palveluksen koko kansalle. Jos tällainen toiminta on laitonta, lakia on muutettava.

Mikko Puumalainen on valmis uhraamaan Suomen monikultturismin alttarille.

Tieteellinen fakta 2

Vähemmistövaltuutettu Puumalainen perustelee tutkintapyyntöä mm. näin:

Artikkelissa esitetään faktoina solvaavia väitteitä eri ryhmistä. Tekstissä esitetään ns. faktana, että: ”...Jos afrikkalaiset muodostavat väestön enemmistön jossain Afrikan ulkopuolisessa maassa, tämä maa muuttuu Afrikaksi.”

Artikkelissa valheellisia väitteitä esitetään faktoina ja loppupäätelmät perustellaan näillä valheellisilla väittämillä. Oppikirja-tyyliä lisää se, että kuvia on lisätty. Artikkelin viesti on se, että valkoinen väestö on älykkäämpi kuin tummaihoiset. Esitetään esimerkiksi, että: ”500 miljoonasta valkoisesta ihmisestä koostuvan väestön keskimääräinen älykkyystaso on korkeampi kuin 500 miljoonasta valkoisesta ja 100 miljoonasta neekeristä koostuvan.”

Kun Ellilä sanoo että maa muuttuu Afrikaksi hän tarkoittaa että rikollisuus nousee samalle tasolle kuin Afrikassa. Tämä ei ehkä ole tieteellisesti todistettu fakta, mutta koska afrikkalaisten rikollisuus on kaikkialla maailmassa huomattavasti korkeampi kuin valkoisten, väite on hyvin perusteltu ja varsin kiistaton.

Se että ”500 miljoonasta valkoisesta ihmisestä koostuvan väestön keskimääräinen älykkyystaso on korkeampi kuin 500 miljoonasta valkoisesta ja 100 miljoonasta neekeristä koostuvan” taas on jopa tieteellinen fakta, jos oletetaan että valkoiset ja mustat on valittu satunnaisotoksella koko väestöstä. Onhan mm. Lynnin kirjan mukaan negroidien äo selkeästi - 10-40 pistettä maasta riippuen - alhaisempi kuin valkoisten.

Toistan aiemman kantani:

Puumalaisen toiminta on ristiriidassa sananvapauden periaatteitten kanssa - hänen pyrkimyksenään on taas kerran estää totuuden julki tuominen. Totuuden mukaisen kuvan jakaminen eri kulttuureista ja ihmisroduista on tärkeää, jotta kansa ja poliitikot kykenevät tekemään päätöksiä, jotka ovat kansankokonaisuuden edun mukaisia. Puumalaisen toiminta on äärimmäisen haitallista Suomen kansan edun kannalta. Hänet olisi viimeistään nyt vapautettava tehtävästään.

Tieteellinen fakta

Vähemmistövaltuutettu Puumalainen toteaa Mikko Ellilää vastaan tekemässään tutkintapyynnössä:

Kirjoittaja pyrkii esittämään väitteensä siten, että ne näyttäisivät tieteellisiltä faktoilta. Kirjoittaja viittaa esimerkiksi kausaliteettiin.

Esimerkki: ”Neekerien tuominen Eurooppaan alentaa Euroopan väestön keskimääräistä älykkyystasoa, koska neekereillä on matalampi mediaani-ÄÖ kuin valkoisilla. Älykkyyden ja elintason välillä on positiivinen korrelaatio.”

Äo-tutkija Richard Lynnin kirjan Race Differences in Intelligence mukaan mustien afrikkalaisten eli neekereiden eli negroidien älykkyysosamäärä on selkeästi alhaisempi kuin valkoihoisten, joitten keskimääräinen älykkyysosamäärä on jonkin verran alhaisempi kuin mongoolien. Äo-tutkijat Arthur Jensen ja Philip Rushton ovat osoittaneet että erot ovat suurelta osin perinnöllisiä.

Ellilän esittämä väite on äo-tutkimuksen nykynäkemyksen mukaan tosi. Tämä ei ole todellisuudessa mikään erityisen kiistanalainen kysymys äo-tutkijoiden keskuudessa. Perinnöllisyys-väitteestä pieni vähemmistö äo-tutkijoista on eri mieltä Jensenin ja Rushtonin kanssa, mutta itse äo-eroista ei ole kiistaa. (Katso äo-tutkija Linda Gottfredsonin artikkeli "Mainstream Science on Intelligence", joka kuvaa 52:n äo-tutkijan allekirjoittamaa kuvausta äo-tutkimuksen nykytietämyksestä.)

Ellilä on esittänyt väitteen faktana ehkä siksi että väite on fakta.

Ko. faktalla on myös poliittisia ulottuvuutta. Tuskin on Suomen kansan edun mukaista tuoda maahan alhaisen äo:n omaava väestöä. Alhainen äo aiheuttaa monia ongelmia maahanmuuton kohdemaalle - mm. kohonnutta rikollisuutta: Rikollisten äo mm. USA:ssa on keskimäärin 85.

Korrelaatiolle alhaisen äo:n ja alhaisen BKT:n välillä on myös vahvaa näyttöä, vaikka väitettä voinee edelleen pitää kiistanalaisena. (Toki voi kysyä kuka vakavasti uskoo, että maa, jonka väestön keskimääräinen äo on alle 70, voisi saavuttaa korkean BKT:n ilman, että maassa on hyvin runsaasti luonnonvaroja ja ulkomaalaisia asiantuntijoita.)

Puumalaisen toiminta on ristiriidassa sananvapauden periaatteitten kanssa - hänen pyrkimyksenään on taas kerran estää totuuden julki tuominen. Totuuden mukaisen kuvan jakaminen eri kulttuureista ja ihmisroduista on tärkeää, jotta kansa ja poliitikot kykenevät tekemään päätöksiä, jotka ovat kansankokonaisuuden edun mukaisia. Puumalaisen toiminta on äärimmäisen haitallista Suomen kansan edun kannalta. Hänet olisi viimeistään nyt vapautettava tehtävästään.

Solidaarisuutta 2

Mikko Ellilä kirjoitti blogillaan Suomen sananvapaudesta huhtikuun alussa mm. näin

Suomessa ei ole sananvapautta ja mielipiteenvapautta, koska ... valtiovalta rankaisee virallisen valtioideologian kanssa ristiriidassa olevien mielipiteiden esittäjiä pelottelemalla heitä poliisiviranomaisten ja syyttäjäviranomaisten toimenpiteillä eli viime kädessä uhkaamalla sakko- ja vankeustuomioilla.

Suomessa ei siis ole demokratiaa, koska mielipiteenvapaus ja sananvapaus eli oikeus ilmaista mielipiteensä ovat demokratian eli kansalaisten vaaleissa ilmaisemiensa mielipiteiden mukaan toimivan valtiovallan ehdoton edellytys.

Mikko Ellilä on nyt itse joutunut syyttäjäviranomainen kuulusteluihin.

Kysyä sopii miksi Mikko, joka ajaa oman kansansa ja länsimaisen sivistyksen asiaa, joutuu oikeuteen. Minusta sinne kuuluisivat Mikon sijasta pikemmin ne poliitikot (quislingit), jotka ajavat eurooppalaisten aateveljiensä tavoin monikultturismia (Euroopan hidasta islamisaatiota) ja monirotuisuutta.

Eri mieltä olemisesta

Arto Kivimäki kirjoittaa Parnassossa että Suomessa ei saa olla intellektuelli. Täällä ei saa olla eri mieltä, koska talvisota jatkuu sydämissämme.

Ehkä näin. Mutta toisaalta ne ihmiset jotka ajattelevat että "Suomessa ei saa ajatella eri tavalla" ajattelevat todennäköisesti itse että kaikkien pitää ajatella niin että "Suomessa ei saa ajatella eri tavalla". Heidän mielestään ei saa ajatella niin että "Suomessa ihmiset ajattelevat omilla aivoillaan jo nyt" eikä niin että "yhtenäisyys, yhteiset arvot ja mielipiteet on usein hyvä asia, koska kansakunnan vahvuus ja demokratia perustuvat yhteiseen arvopohjaan".

Ne jotka ajattelevat että "Suomessa saa vihdoinkin tuoda esiin vuoden 18 tapahtumista myös punaisten näkökulman" ajattelevat että "Suomessa ei saa tuoda esiin muuta kuin punaisten näkökulman, koska valkoiset olivat murhaajia".

Ne jotka ajattelevat että "Maailmaa voi katsella muustakin näkökulmasta kuin suomalaiskansallisesta näkökulmasta" ajattelevat että "Maailmaa ei saa tarkastella suomalaiskansallisesta näkökulmasta".

Eli summa summarum: ne jotka eniten kannattavat puheissaan sananvapautta, vastustavat sitä kaikkein eniten. En tarkoita että näin on aina ja kaikkialla mutta uskon että Suomessa vuonna 2007 näin on. Suomi on edelleen niin yhtenäinen kansa, että melkein kaikki ovat samaa mieltä. Tällä kertaa tuo väite, josta melkein kaikki ovat samaa mieltä ja josta kaikkien pitää olla ehdottomasti samaa mieltä, on että "kaikkien pitäisi ajatella omilla aivoillaan ja olla rohkeasti eri mieltä". Väite "kaikkien pitäisi ajatella omilla aivoillaan ja olla rohkeasti eri mieltä" tarkoittaa siis käytännössä sitä että "kaikkien pitää olla samaa mieltä kaikesta".

Tässäkin pätee vanha sanan lasku: teot puhuvat. Ei se että sanoo ajattelevansa eri tavalla ole sama asia kuin se että oikeasti ajattelee eri tavalla.