Saksalainen poliittinen teoreetikko Carl Schmidt on sanonut että politiikassa on kysymys ystävyydestä ja vihollisuudesta - ei hyvästä ja pahasta, joka on etiikan aluetta.
Jos ihminen sanoo että Suomen on otettava joka vuosi kymmenen tuhatta afrikkalaista maahanmuuttajia, koska kaikilla on oikeus parempaan elämään, sanoja on ehkä naivi ja tyhmä. Mutta hän voi vaihtoehtoisesti olla - Samuel Bowlesin määritelmän mukainen - pyhimys.
Äärimmäisessä tapauksessa hän ajattalee - tai pikemmin tuntee - että tasa-arvo on maailman tärkein asia. Tärkeämpi kuin lastemme tulevaisuudessa ja katujen turvallisuus.
Ko. ihminen on tuskin kuitenkaan paha. Päinvastoin hän on todennäköisesti hyvä ihminen.
Mutta hän on äärimmäisen vaarallinen. Hän on valmis hyvyydessään tekemään Suomesta Zimbabwen kaltaisen helvetin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti