maanantaina, syyskuuta 28, 2020

Koronavilkun käytön näennäinen vapaaehtoisuus

Koronavilkun käyttö on lain mukaan vapaaehtoista. Mutta ajatellaanpa tapaus, jossa henkilö A saa koronan. Hän on työpaikallaan ollut tekemisissä vaikka 10 henkilön kanssa jatkuvasti. Kun A:n sairaus tulee muiden tietoon (todennäköisesti), työkaverit huomaavat että eivät saa kuitenkaan ilmoitusta, että ovat joutuneet Korona-altistuksen kohteeksi.

Työkaverit tajuavat, että A ei ole joko käyttänyt Koronavilkkua tai ei ole ilmoittanut sairastumistaan järjestelmään. Työtovereiden käsitys A:sta vastuullisena työkaverina alenee. Sitä kautta A saa näin ollen vertaisrangaistuksen. Vapaaehtoisuus on hieman kyseenalaista.

Tämä ei ole minkäänlainen kannanotto Koronavilkkua vastaan. Päinvastoin Koronavilkku on minusta potentiaalisesti hyvä juttu. Suositukset voisi minun puolestani korvata pakolla, mikäli pakko toimii paremmin. Se on kuitenkin avoin kysymys, milloin pakko toimii paremmin kuin yksilön vastuullisuus tai epäformaali vertaisrankaisu.

lauantaina, syyskuuta 12, 2020

Yhdenasian liikkeen elinkaari

Sananen kansalaisliikkeistä/joukkoliikkeistä/yhdenasianliikkeistä, jotka ovat periaatteessa tärkeitä demokratian täydentäjiä ja diktatuurin msertajia.

Suomessa on sodan jälkeen ollut erityisesti kolme yhden asian liikettä (Marraskuun liike vähävaraisten auttamiseksi, ympäristöliike luonnon diversiteetin säilyttämiseksi ja maahanmuuuttokriittinen liike maahanmuuton rajoittamiseksi ongelmakulttureista).

Kaikilla liikkeillä oli aluksi ääneen sanottu tarkoitus tehdä itsestään hyödyttömiä niin että kaikki tai useimmat puolueet ottaisivat liikkeen päämäärän omakseen. Mutta sitten liikkeet alkoivat elää omaa elämäänsä ja muuttua yleispoliittisiksi identitaarisiksi liikkeiksi ja järjestäytyivät myös puolueeksi (Vihreät) tai valtasivat puolueen (taistolaiset osin SKP:n, maahanmuuttokriittiset PS:n kokonaan).

1. Marraskuun liikkeen nimellä alkanut vasemmistolainen progressiivisuus mm. kehittyi dogmaattiseksi neuvosto-marksilaisuudeksi (taistolaisuus), joka alkoi harrastaa ihmisten leimaamista neuvostovastaisiksi.

2. Maahanmuuttokriittiset ovat yhtäkkiä alkaneet ei vain vastustaa EU:ta vaan esimerkiksi "kritisoida" (oikeammin demonisoida) ilmastotutkimusta ja mainstream mediaa yms. yms. Osa PS:n kansanedustajista vähättelee Venäjän uhkaa.

3. Vihreät ovat alkaneet kehittyä amerikkalaisen progressiivisuuden suuntaan, ja uskoa että ihminen ei ole yksilö vaan joko syrjivä (valkoinen heteromies) tai syrjitty (LGBTQ ja nainen ja afroamerikkalainen) - yhteiskunnan edistys ei etene sitä kautta että kaikille elämä muuttuisi paremmaksi vaan sitä kautta että paljastetaan kaikkialla läsnäolevat sorron struktuurit - valkoisen yhteiskunnan perisynti kuten kolonialismi.
Alkuperäiset henkilöt tippuvat tässä vaiheessa pois tai kaikkoavat sivummalle - tilalle tulee konformisti-idiootteja. Liikkeestä tulee sarja uskonvahvistusorgioita. Lopulta idiotismi saavuttaa sellaiset mitat että liike romahtaa (, ellei sitten pääse valtaan jolloin luutuu). Jäljelle jäävät ne jotka eivät saa kevereita "uskontokuntansa" ulkopuolelta. (Hannu Aho kuvasi tätä Saarassa jotenkin näin - rumat jäävät pyörimään niihin liikkeisiin, joihin ovat nuorena liittyneet, koska eivät pääse naimisiin / parisuhteeseen. Tässä ehkä yksi syy miksi syrjäytyneet miehet radikalisoituvat eivätkä aikuisenakaan maltillistu.)

Taistolaisliikkeen romahdus tapahtui hyvin nopeasti noin vuonna 1981.
Jussi Halla-ahon ehkä paras kirjoitus Hyvää Kesää! analysoi OSITTAIN samaa ilmiötä. Vähänpä Jussi arvasi miten hänen "oma" liikkeensä kehittyisi samaan suuntaan.
"Animalia-tytön itseinhotilitys pani minut myös ihmettelemään, miksi mielipiteillä on taipumus klimppiytyä. Tällä tarkoitan sitä, että kun tietää henkilön mielipiteen asiasta a), voi melko suurella varmuudella ennustaa, mitä mieltä hän on suuresta joukosta muitakin asioita. Usein näiden klusteroituneiden mielipiteiden välillä ei ole mitään loogista yhteyttä, ja toisinaan ne ovat suorastaan ristiriidassa keskenään. 

Esimerkiksi:Ympäristönsuojelua kannattava ja ilmastonmuutosta vastustava henkilö tyypillisesti (ei tietenkään aina) kannattaa laajamittaista maahanmuuttoa kolmannesta maailmasta kehittyneisiin maihin. Ekologisesta näkökulmasta on yksiselitteisen katastrofaalista, että kasvava osuus maailman väestöstä pääsee käsiksi länsimaiseen elintasoon ja omaksuu täkäläiset kulutustottumukset. Erityisen katastrofaalista tämä on siksi, että muuttoliike suuntautuu etelästä pohjoiseen, missä pelkkien perustoimintojen (kuten asumisen) ylläpitäminen vaatii valtavasti energiaa, jonka tuottaminen saastuttaa ja kuluttaa luonnonvaroja."
Mukaan tulee signalointi (hyvesignalointi tai oikeassaolevien ryhmään kuulumisen signalointi) mutta ei vain Vihreillä niin kuin Jussi ehkä luuli vaan myös maahanmuuttokriittisillä ja aiemmin taistolaisilla.

Olenhan itsekin ollut mukana maahanmuuttokriittisessä liikeessä. Ja olen edelleen melkein samaa mieltä: en halua tänne islamisteja enkä mustia afrikkalaisia. Itse liikkeen valtavirrasta minut on vieroittanut epäkonformistisen luonteeni lisäksi se, että haluan taistella luonnon monimuotoisuuden puolesta. Olen "ilmastouskovainen". Haluan myös taistella sen puolesta, että Suomi linkkautuu läntisiin yhteisöihin - erityisesti NATOon, varsinkin koska Venäjän uhka jatkuvasti kasvaa. Olen "Nato-kiimainen". Haluan kuunnella myös muiden kuin "omien" mielipiteitä ja analyysejä - luen "Pravdaa" ja jopa tilaan sitä.

keskiviikkona, syyskuuta 09, 2020

HS: Asepalvelulla tuotetaan kansallista turvallisuutta, joka on tärkeimpiä julkishyödykkeitä. Olisi jopa painetta palvelusaikojen pidentämiseen

HS toteaa

VASEMMISTOLIITON puheenjohtaja Li Andersson esitti elokuun lopulla puolueen ministeriryhmän kesäkokouksessa, että siviilipalveluksen ja varusmiespalveluksen kestoa voitaisiin lyhentää... ANDERSSON ja vasemmistoliitto ovat sikäli oikeassa, että jokainen varusmies- ja siviilipalveluksessa vietetty turha päivä on kansantalouden ja yksilöiden kannalta tuhlausta. Siksi palvelusaikojen pituuksista on viisasta käydä aika ajoin vakavaa keskustelua.

Vaikuttaa kuitenkin siltä, että vasemmistoliitossa ei ole kovin syvällisesti pysähdytty miettimään, mistä asepalveluksessa on pohjimmiltaan kyse. Varusmiespalveluksen lyhentämisen perusteluissa on jääty puolitiehen.


Asepalveluksella tuotetaan yhtä kansakuntamme tärkeimmistä julkishyödykkeistä – joidenkin mielestä jopa tärkeintä – eli kansallista turvallisuutta.

Kansallinen turvallisuus jätetään usein määrittelemättä, mutta se tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kykenemme turvaamaan Suomen alueellisen koskemattomuuden.

Turvallisuus on siitä merkillinen hyödyke, ettei sitä osata arvostaa silloin kun on turvallista. Se tulee ajatuksiin yleensä vasta silloin, kun uhka on päällä. Miten ylipäätään hinnoitella turvallisuutta?

KANSANTALOUSTIETEEN emeritusprofessori Vesa Kanniainen on tutkimuksissaan tullut siihen päätelmään, että yhteiskunnan hyvinvointi koostuu materiaalisen elintason lisäksi myös kansallisesta turvallisuudesta. Ilman toista ei ole toista.

Toisin sanoen asevelvollisuuden mukanaan tuoma turvallisuusvaikutus pitää huomioida kun pohditaan bruttokansantuotteella mitattavaa materiaalista hyvinvointia.

Palvelusaikojen lyhentämisen hyödyn arviointiin ei siis riitä työllisyyslaskelma vaan pitää myös arvioida sen vaikutus keskeiseen hyvinvoinnin julkishyödykkeeseen: kansalliseen turvallisuuteen.

Valtioneuvosto julkaisi runsas vuosi sitten Kanniaisen kirjoittaman selvityksen "Kansallinen turvallisuus, asepalvelus ja kansantalous : Miksi yleinen asevelvollisuus on välttämätön ratkaisu joillekin maille – ja miksi toisille taas ei?"

Selvitys on jäänyt julkisuudessa valitettavasti liian pienelle huomiolle. Sen toivoisi kuluvan puolustus- ja turvallisuuspolitiikasta kiinnostuneiden käsissä. Selvitys perustuu monin osin Kanniaisen edellisenä vuonna Maanpuolustuskorkeakoulussa tekemään väitöstutkimukseen.

KANSALLINEN turvallisuus ei ole pelkkä valtioneuvoston selontekojen klisee. Kannattaa miettiä, mitä sen puuttuminen tarkoittaa.

”Joutuminen sotaan on mille tahansa maalle katastrofi. Se toteutuu pienellä todennäköisyydellä, mutta toteutuessaan sen hinta on hirvittävän suuri”, kirjoittaa Kanniainen.

”Kansallinen turvallisuus on sitä, että tämä katastrofi vältetään.”

VARUSMIESTEN palvelusaikojen optimaalisen pituuden arviointi on toki vaikea tehtävä.

Modernin sodankäynnin yhä vain monimutkaistuessa voisi kuvitella, että olisi jopa painetta palvelusaikojen pidentämiseen. Kunnon koulutus auttaa selviytymään hengissä taistelukentällä.

Kun Venäjä miehitti yllättäen vuonna 2014 Krimin niemimaan, niin Suomessakin herättiin kehittämään maavoimien valmiutta uudelle tasolle. Maavoimien luomien uusien valmiussotilaiden palvelusaika on pisin mahdollinen, eikä se ole sattuma.

sunnuntaina, syyskuuta 06, 2020

Euroopan Unioni on hyvä asia näissä olosuhteissa

Suomalaiset ovat päättäneet, että emme mene NATOon. Koska näin on, olemme vailla NATOn turvatakuita. Päätökseen on vaikuttanut 

a) historia - kuvitelmat että se mikä toimi hyvin joskus (sotilaallinen sitoutumattomuus Kekkosen kaudella) toimii varmaan edelleenkin, ja

b) suomettuneiden poliitikkojen ja median propaganda, jonka mukaan Venäjä ei uhkaa meitä samassa määrin kuin vaikka Ukrainaa, koska Suomessa ei ole laajaa venäläisvähemmistöä tai muuta syytä Putinille Suomen haltuunottoon 

Perusteet ovat mielettömiä, mutta olen käsitellyt niitä useita kertoja aikaisemmin, joten en palaa niihin tässä.

Euroopan Unioni ei anna käytännössä Suomelle turvatakuita ja siksi se ei suoraan toimi NATO:n korvaajana. Monet EU:n vastustajat ovatkin todenneet tämän useita kertoja - siksi heidän mielestään Venäjän agressiivisuuden jatkuva kasvu ei ole peruste EU-jäsenyyden säilyttämiselle. 

EU-jäsenyys antaa kuitenkin kansalaisille - lähinnä nuorelle keskiluokalle - hyvän yksilötason exit-strategian. Mikäli tilanne pahenee, maasta voi poistua, koska muualle EU-alueelle on helppo siirtyä. Euroopan Unioni antaa hyvän exit-strategian myös Marinin hallituksen yms. veronkorotuslinjaa vastaan. Jos verot nousevat liikaa nuoren keskiluokan näkökulmasta. on helppoa hakea työtä muualta. Tietysti valtion ja eläkeläisten kannalta yksilötason exit-mahdollisuus on huono asia. Mahdollisuus kyykyttää aktiivikansalaisia heikkenee.

Suomi ei tule eroamaan EU:sta, koska olemme ilman turvatakuita. Olisimme kokonaan lännen sidosten ulkopuolella ilman EU-jäsenyyttä. 

PS. Suomen sotilaalliseen liittoutumattomuuteen liittyy lisäksi tietynlainen synergiaongelma, jonka Suvi-Anne Siimes määritteli HS:n haastattelussa EU:n korona-tukipaketin teon yhteydessä:

"Talouspoliittisen sovun saavuttaminen tulee olemaan unionissa hankalaa, aikaa vievää ja integraatiota hiljalleen yhä syvemmille vesille siirtävää myös jatkossa. Teoreettinen mahdollisuutemme sanoa EU:ssa esiin tuleville asioille edes joskus ”ei” ja etsiä niille vaihtoehtoja voisi uskoakseni kasvaa, jos myös toinen vahva ja peruuttamaton sidos länteen olisi olemassa."

Tässä on lisäsyy NATO-jäsenyydelle. Jos menisimme NATO:oon, neuvotteluvoimamme EU:ssa kasvaisi. Huonoja ratkaisuja ei olisi pakko hyväksyä.