torstaina, helmikuuta 24, 2022

Seuraavana Suomi, Georgia vai Moldova?

Kaksi vuotta sitten esitin työpaikan lounaskeskustelussa arvion, että riski että Suomi joutuu sotaan seuraavan 10 vuoden aikana on 10%. Tietysti riskiarvio oli hyvin subjektiivinen.

Ymmärrän että ne jotka eivät asioita ole seuranneet pitivät arviota äärimmäisen pessimistisenä.

Arvioin, että riski on nyt noussut 20%:iin seuraavan kolmen vuoden aikana.

Oppiminen ilman shokkiterapiaa on mahdollista jos pitää mielen aika avoimena, eikä pelkää pelkoa.

Kannattaa tutustua bayesilaiseen päättelyyn. Homman pointti yksinkertaistettuna on, että älä koskaan sano mistään asiasta "varmaa" tai "mahdotonta". Muuten voit arvioida riskin aluksi melkein miksi tahansa kunhan otat avoimesti uutta dataa vastaan ja muutat riskiarviotasi sen mukaan.



sunnuntaina, helmikuuta 13, 2022

Kertokaa nuorillenne Venäjästä!

Kertokaa nuorillenne Venäjästä:



4. Punapakolaisten kansanmurhasta 30-luvulla. Katsokaa yhdessä Ikitie-elokuva.

5. Suomen ja Venäjän välisistä sodista.


Myöntyvyysmiehet kuten Eero Heinäluoma haluavat muistuttaa meille, että eivät Suomen ja Venäjän suhteet aina ole olleet huonot. Paljon se on Heinäluoman mukaan siitä kiinni, osaako Suomi ottaa Venäjän turvallisuuden huomioon.
Heinäluoman viisaus on väkivaltaisen alkoholistin vaimon "viisaus":

Meillä oli hyvätkin hetkemme. Ei se aina lyönyt. Paljonhan se oli siitä kiinni erehdyinkö ärsyttämään. Mutta jos pienenkin "virheen" tein, se kyllä löi. Sillä lailla se oli luotettava!

Heinäluoma vastustaa Nato-jäsenyyttä.

Mikä on Suomen tulevaisuus jos Ukrainan valtio likvidoidaan ja Suomi ei hakeudu Natoon?

Vuonna 2014 kirjoitin Sarastuksessa, että Ukrainan lopullinen likvidointi on pian käsillä. Suomen arvelin olevan ajautumassa sen jälkeen Venäjän etupiiriin. Aika-arvio meni väärin mutta uskon kuitenkin, että vaarana on että skenaarioni toteutuu. Kommentoin vanhaa kirjoitustani alla: 

Kun Ukrainan valtio on likvidoitu tai pilkottu, seuraava painostuksen kohde on todennäköisesti Suomi. Suomi ei ole henkisesti eikä turvallisuuspoliittisesti varautunut asiaan. On oikeastaan turha tässä edes käsitellä sitä, mitä Suomen pitäisi tehdä toisin. Kriisitietoisuuden on kasvettava voimakkaasti ennen kuin tilanne voi parantua.

Kommentti: kriisitietoisuus on sentään 8 vuodessa noussut suomalaisten keskuudessa. Eli lievää edistymistä on tapahtunut. Nato-jäsenyys vaikuttaa edelleen epätodennäköiseltä, vaikka kansan enemmistö suhtautuu siihen positiivisesti, jos valtiojohto sitä suosittelee. Presidentti ei johda maata edestä vaan pakoilee kansan selän takana.

Aluksi suomalainen turvallisuuspoliittinen kriisi ei tietenkään konkretisoidu ihmisten elämään millään tavalla, mutta hiljalleen tilanne alkaa muuttua. Kehityskulku saattaa olla vaikkapa seuraavanlainen:

1. Lännen Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden takia idänkauppa alkaa laskea heti. Mutta lisänä tulee suurempi haitta: Suomi ei tavallaan ole enää lähellä mitään markkinoita. Tähän mennessä on puhuttu, että Suomi on ulkomaisille sijoituksille mielenkiintoinen, koska Helsinki on lähellä Pietaria. Tämä etu menetetään. Ulkomaiset yritykset, joilla on jo toimintaa Suomessa, saattavat vetää toimintansa pois Suomesta. Samoin suomalaiset yritykset saattavat siirtää pääkonttorinsa Suomesta. Palkat laskevat ja asuntojen ja muun varallisuuden arvo samoin.

Kommentti: tämä haitta lienee jo realisoitunut.

2. Venäjän aggressiivisen ulkopolitiiikan takia kaikki Venäjän naapurit koetaan markkinoilla epästabiileiksi valtioiksi. Erityisen epästabiileiksi koetaan Natoon kuulumattomat Venäjän naapurit. Markkinoilla Suomea ei nähdä vain epäattraktiivisena vaan suorastaan riskaabelina sijoutuskohteena. Suomeen liittyy maariski. Yritykset alkavat paeta Suomesta ja taloustilanne heikkenee edelleen. Ihmisten elintaso laskee ja tyytymättömyys kasvaa.

Kommentti: Tämä kehitys tapahtuu nyt.

3. Suomi joutuu vahvan painostuksen kohteeksi Venäjän taholta. Kriisi ei silloin enää materialisoidu vain taloudellisena romahduksena, vaan itsenäisyyden ja sananvapauden selkeänä supistumisena. Lopulta Suomi saattaa äärimmäisessä tapauksessa ajautua kokonaan Venäjän sfääriin.

Jotkut ihmiset – kutsun heitä ehkä hieman paradoksaalisesti optimisteiksi – ovat esittäneet sinänsä loogisesti, että Suomi saattaa tässä tilanteessa kyetä uudelleen palaamaan suomettumisen elikkä myöntyvyyden aikaan. Ollaan toki henkisesti rähmällään itään mutta talous kukoistaa idänkaupan ansiosta.

Kommentti: Heinäluoma, Aho yms. tuntuvat uskovan tähän.

En oikein usko tähänkään skenaarioon. Venäjällä voi olla Suomen osalle pidemmälle meneviä suunnitelmia.

Kommentti: En usko edelleenkään että paluuta edes 70-luvulle on mahdollista. Jos Suomi jättäytyy ulos Natosta, Suomi ajautuu Venäjän etupiiriin pahemmin kuin 70-luvulla.

Minkä Suomessa on muututtava?

Suomessa on ensi sijassa muututtava suhtautumisen. On ymmärrettävä, että Venäjän uhka on Suomen keskeisin turvallisuuspoliittinen kysymys – eikä vain sitä vaan Suomen merkittävin poliittinen kysymys. Koko kansan, eikä vain turvallisuuspoliittisten asiantuntijoiden, on sisäistettävä tämä.

Kommentti: Tässä on edistytty melkoisesti. 

1