Mainitsin aikaisemmin että meidän pohjoishelsinkiläisen taloyhtiömme talkoissa puhutaan usein ruotsia: Talon perhekunnista noin joka kymmenes on ruotsinkielinen mutta talkoissa keskimäärin noin puolet on ruotsinkielisiä. Väitin että tämä on luonnonlaki:
Suomenruotsalaiset osallistuvat suomenkielisiä useammin erilaiseen yhteistoimintaan.
Olen viime aikoina osallistunut erinäisten lasten harrastuksiin liittyvien urheilujärjestöjen talkoisiin lähinnä työrukkasena. Olen huomannut että harrastustoimintaan osallistuu aika paljon maahanmuuttajalapsia, ainakin arabeja mutta varsinkin venäläisiä.
Suomalaislasten vanhemmat osallistuvat vaihtelevasti näitten yhdistysten toimintaan ja erilaisiin toiminnan vaatimiin talkoisiin kuten kilpailujen järjestämisiin.
Olen ollut havaitsevinani että ne harvat arabit, joitten lapset harrastavat suomalaisissa urheilujärjestöissä, saattavat hyvinkin osallistua yhdistysten toimintaan. Erityisen mielellään arabit ottavat hoitaakseen järjestön johtotehtäviä. Arabien yhteisöllisyys on sukukeskeistä ja siksi melko klikkiytyvää. Sukulaisia suositaan, mutta yleisesti omia (=urheilujärjestön jäseniä) kohtaan ollaan lojaaleja jos nämäkin ovat lojaaleja johtajalle. Arabit toimivat samoin myös työpaikalla - arabiesimies hankkii alaisiksiin omia sukulaisiaan, suhtautuu varsin lojaalisti omiin suomalaisiinkin alaisiinsa mutta vaatii kuuliaisuutta.
Olen myös ollut huomaavinani että venäläiset eivät juuri osallistu urheilujärjestöjen toimintaan. Heillä ei ilmeisesti ole omasta maastaan mitään kokemusta luottamukseen perustuvasta kansalaistoiminnasta. Heille urheilujärjestö lienee palvelu, jonka joku muu heille tuottaa.
Kiinnostaisi kuulla muiden kokemuksista.
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomenruotsalaiset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suomenruotsalaiset. Näytä kaikki tekstit
sunnuntaina, huhtikuuta 05, 2009
perjantaina, helmikuuta 27, 2009
Attityden gentemot svenska språket
SFP-politikerna klagar över, att efter Lipponens avgång från den finska politiken har det inte funnits stor förståelse för svenskan bland de finska politikerna.
Jag har förståelse för SFP-politikikerna i den saken. Tvåspråkigheten - och de tvåspråkiga eller svenskspråkiga institutionerna - värdesättes mindre och mindre av finnarna.
Man kan kanske säga att attityden mot svenskan har hårdnat.
Problemet är emellertid också, att SFP-politikerna gör allt för att göra attityderna även hårdare. SFP-politikerna kan sägas stå i spetsen för en immigrationspolitik, som uppfattas som mycket problematisk av många finnar.
Se mina tidigare postingar om svenska språket på finska.
Jag har förståelse för SFP-politikikerna i den saken. Tvåspråkigheten - och de tvåspråkiga eller svenskspråkiga institutionerna - värdesättes mindre och mindre av finnarna.
Man kan kanske säga att attityden mot svenskan har hårdnat.
Problemet är emellertid också, att SFP-politikerna gör allt för att göra attityderna även hårdare. SFP-politikerna kan sägas stå i spetsen för en immigrationspolitik, som uppfattas som mycket problematisk av många finnar.
Se mina tidigare postingar om svenska språket på finska.
lauantaina, helmikuuta 23, 2008
Uskonnon selittäminen ja etnisyyden selittäminen
Olen aikaisemmin puhunut paljon uskonnosta. Olen esittänyt ajatusta että uskonto saattaa olla evoluution adaptaatio eli sopeuma. Etu joka uskonnosta ryhmälle voisi olla, on se että että se kasvattaa ryhmän koheesiota. Konkreettisesti uskonnon on mm. todettu lisäävän luottamusta ryhmän jäsenten kesken. Uskonnolliset yhteisöt säilyvätkin paljon pitempään kuin maalliseen ideologiaan perustuvat yhteisöt. Asiaa on tieteellisesti tutkinut uskontotieteilijä Richard Sosis israelilaisissa kibbutseissa.
Uskonto lisää myös yksilön syntyvyyttä ja on siksi edullista yksilölle - varsinkin voimakkaan yhteisöllisten uskontokuntien kuten amishien ja hutteriittien syntyvyys on tähän päivään saakka ollut noin 9 lasta per hedelmällisyysikäinen nainen.
Vastassa on vapaa-ajattelijoiden, marksilaisten ja dawkinsilaisten enemmän tai vähemmän sofistikoidut selitykset siitä että "Uskonto on valtaapitävien huijausta", "Uskonto on itsekäs meemi/virus joka haittaa kantajaansa", "Uskonto on ooppiumia kansalle" mutta myös "Uskonto on ahdistetun luontokappaleen huokaus, sydämettömän maailman sydän, hengettömien tilojen henki." (Karl Marx).
Toisaalta vastassa on kognitiivisten uskontotieteilijöiden tieteellinen teoria siitä, että uskonto on evoluution sivuvaikutus. Uskonto käyttää hyväkseen tiettyjä ihmisen kognitiivisia rakenteita kuten ihmisen ylikehittynyttä tendenssiä nähdä agentteja (=tahdon omaavia eläviä olentoja) sielläkin missä niitä ei ole. Jussi Niemelä kuvaa kognitiivista uskontotiedettä Vapaa-ajattelija-lehdessä sujuvasti - vaikkakin hiukan vapaa-ajattelijan silmälasein.
Kolmas vastateoria on sitten tietysti uskovaisten ajatus, että "uskonto on olemassa koska Jumala on olemassa ja Jumala on meille tärkeä". Toisaalta "ilman uskontoa ja Jumalaa, kaikki tekisivät mitä haluaisivat". "Moraali vaatii uskontoa".
Periaatteessa näiden neljän näkökulman välillä voidaan käydä rauhallista ja rationaalista keskustelua - käytännössä ei aina. Neljä teoriaa eivät välttämättä ole toisensa poissulkevia. Siitä että yksi on oikeassa ei seuraa että toinen on auttamatta väärässä.
Etnisyys
Vahva mielipiteeni on että etnisyydelle tarvitaan samaan tapaan selitys kuin uskonnolle. Tieteellinen selitys. Miksi etniset erot syntyvät ja miksi ne säilyvät vaikka kaksi ryhmää on asunut rinnakkain jossain maassa 1000 vuotta:
1. Amazonilla Vaupes-joen rannalla elää intiaaniheimoja, joilla on normi että puoliso pitää ottaa toisesta - eri kieltä puhuvasta - heimosta. Vaikka ryhmien välinen migraatio (siirtyminen, muutto) näin ollen on erittäin suurta, etnisten ryhmien erot säilyvät sukupolvesta toiseen.
2. Juutalaiset ja mustalaiset ovat eläneet satoja vuosia Euroopassa erillisenä etnisenä ryhmänä muitten ryhmien keskellä. Juutalaiset ovat lukuisia kertoja jopa konstruoineet uuden kielen, ja mitä merkillisimpiä tapoja ja sääntöjä, ja näin tavallaan eristäneet itsensä muusta väestöstä.
3. Paljon vähemmän dramaattisesti suomenruotsalaisuus on onnistunut samassa kuin juutalaiset - säilymään erillisenä etnisenä ryhmänä. Ennustukset suomenruotsalaisuuden häviämisestä suomenkielisen muuttoliikkeen tehdessä Uudenmaan ruotsinkielisistä vähemmistön ovat osoittautuneet virheelliseksi. Siitäkin huolimatta että seka-avioliittojen määrä on hyvin korkea.
Etnisyys-keskustelu
Etnisyys-keskustelussa on omat vapaa-ajattelijansa ("kansallismielisyys on huijausta", "kansallisuus-aate aiheuttaa pelkästään murhetta tähän maailmaan", "suomenruotsalaisuus häviää muutamassa sukupolvessa", "Amerikan juutalaisuus häviää muutamassa sukupolvessa", Marx: "työläisillä ei ole isänmaata", Fagerholm: "kielikysymys on viidennen luokan asia") ja uskovaisensa.
Uskovaisella tarkoitan tässä tapauksessa ainakin sitä ajattelutapaa, että oma kansa on jotenkin objektiivisesti parempi kuin muuta kansat jne. On sitten hiukan määrittelykysymys lasketaanko uskovaiseksi tässä tapauksessa ihminen joka ajattelee että "Suomi on minun isänmaani ja olen valmis puolustamaan sitä oman henkeni uhalla", mutta haluan laskea senkin mukaan.
En halua näillä termeillä vapaa-ajattelija ja uskovainen arvottaa näitten ihmisten ajattelua hyväksi tai huonoksi - vaan haen termeillä ainoastaan sitä että näillä ihmisillä suhde etnisyyteen on ensi sijassa jokin muu kuin halu selittää etnisyys tieteellisesti.
Kuten uskontokysymyksessä ei etnisyyden ymmärtämisessäkään pelkkä vapaa-ajattelu tai uskovaisuus siis auta ymmärtämään etnisyyden syntyä ja sitä miksi etnisyys pysyy yllä. Haluankin lähestyä etnisyyden ja kansallisen identiteetin syntyä evoluutioteorian näkökulmasta.
Selitykseksi etnisyydelle ja kansalliselle identiteetille en oikein laske sitä sinänsä arvokasta perustelua, miksi kansallinen identiteetti ainakin tietyissä tilanteissa on positiivinen asia, jonka Genocidewatch esittää:
Kansallisen identiteetin luominen purkaa yhteiskunnan tribalisoitumista ja vähentää näin sisällissodan ja kansanmurhan riskiä
Tämä on hiukan samanlainen perustelu - vaan ei selitys - kuin ne perustelut uskonnolle, että "kulttuuri tarvitsee uskontoa" (HS:n pääkirjoitus, tai Takkiraudan kirjoitus Ikeistä). Arvokkaita huomioita mutta ei tarkoitettukaan ehkä selitykseksi uskonnon alkuperälle.
Palaan etnisyyden evolutiiviseen selitykseen seuraavassa postauksessa. Olen kuitenkin jo kerran kirjoittanut asiasta suomenruotsalaisuuden tapauksessa.
Uskonto lisää myös yksilön syntyvyyttä ja on siksi edullista yksilölle - varsinkin voimakkaan yhteisöllisten uskontokuntien kuten amishien ja hutteriittien syntyvyys on tähän päivään saakka ollut noin 9 lasta per hedelmällisyysikäinen nainen.
Vastassa on vapaa-ajattelijoiden, marksilaisten ja dawkinsilaisten enemmän tai vähemmän sofistikoidut selitykset siitä että "Uskonto on valtaapitävien huijausta", "Uskonto on itsekäs meemi/virus joka haittaa kantajaansa", "Uskonto on ooppiumia kansalle" mutta myös "Uskonto on ahdistetun luontokappaleen huokaus, sydämettömän maailman sydän, hengettömien tilojen henki." (Karl Marx).
Toisaalta vastassa on kognitiivisten uskontotieteilijöiden tieteellinen teoria siitä, että uskonto on evoluution sivuvaikutus. Uskonto käyttää hyväkseen tiettyjä ihmisen kognitiivisia rakenteita kuten ihmisen ylikehittynyttä tendenssiä nähdä agentteja (=tahdon omaavia eläviä olentoja) sielläkin missä niitä ei ole. Jussi Niemelä kuvaa kognitiivista uskontotiedettä Vapaa-ajattelija-lehdessä sujuvasti - vaikkakin hiukan vapaa-ajattelijan silmälasein.
Kolmas vastateoria on sitten tietysti uskovaisten ajatus, että "uskonto on olemassa koska Jumala on olemassa ja Jumala on meille tärkeä". Toisaalta "ilman uskontoa ja Jumalaa, kaikki tekisivät mitä haluaisivat". "Moraali vaatii uskontoa".
Periaatteessa näiden neljän näkökulman välillä voidaan käydä rauhallista ja rationaalista keskustelua - käytännössä ei aina. Neljä teoriaa eivät välttämättä ole toisensa poissulkevia. Siitä että yksi on oikeassa ei seuraa että toinen on auttamatta väärässä.
Etnisyys
Vahva mielipiteeni on että etnisyydelle tarvitaan samaan tapaan selitys kuin uskonnolle. Tieteellinen selitys. Miksi etniset erot syntyvät ja miksi ne säilyvät vaikka kaksi ryhmää on asunut rinnakkain jossain maassa 1000 vuotta:
1. Amazonilla Vaupes-joen rannalla elää intiaaniheimoja, joilla on normi että puoliso pitää ottaa toisesta - eri kieltä puhuvasta - heimosta. Vaikka ryhmien välinen migraatio (siirtyminen, muutto) näin ollen on erittäin suurta, etnisten ryhmien erot säilyvät sukupolvesta toiseen.
2. Juutalaiset ja mustalaiset ovat eläneet satoja vuosia Euroopassa erillisenä etnisenä ryhmänä muitten ryhmien keskellä. Juutalaiset ovat lukuisia kertoja jopa konstruoineet uuden kielen, ja mitä merkillisimpiä tapoja ja sääntöjä, ja näin tavallaan eristäneet itsensä muusta väestöstä.
3. Paljon vähemmän dramaattisesti suomenruotsalaisuus on onnistunut samassa kuin juutalaiset - säilymään erillisenä etnisenä ryhmänä. Ennustukset suomenruotsalaisuuden häviämisestä suomenkielisen muuttoliikkeen tehdessä Uudenmaan ruotsinkielisistä vähemmistön ovat osoittautuneet virheelliseksi. Siitäkin huolimatta että seka-avioliittojen määrä on hyvin korkea.
Etnisyys-keskustelu
Etnisyys-keskustelussa on omat vapaa-ajattelijansa ("kansallismielisyys on huijausta", "kansallisuus-aate aiheuttaa pelkästään murhetta tähän maailmaan", "suomenruotsalaisuus häviää muutamassa sukupolvessa", "Amerikan juutalaisuus häviää muutamassa sukupolvessa", Marx: "työläisillä ei ole isänmaata", Fagerholm: "kielikysymys on viidennen luokan asia") ja uskovaisensa.
Uskovaisella tarkoitan tässä tapauksessa ainakin sitä ajattelutapaa, että oma kansa on jotenkin objektiivisesti parempi kuin muuta kansat jne. On sitten hiukan määrittelykysymys lasketaanko uskovaiseksi tässä tapauksessa ihminen joka ajattelee että "Suomi on minun isänmaani ja olen valmis puolustamaan sitä oman henkeni uhalla", mutta haluan laskea senkin mukaan.
En halua näillä termeillä vapaa-ajattelija ja uskovainen arvottaa näitten ihmisten ajattelua hyväksi tai huonoksi - vaan haen termeillä ainoastaan sitä että näillä ihmisillä suhde etnisyyteen on ensi sijassa jokin muu kuin halu selittää etnisyys tieteellisesti.
Kuten uskontokysymyksessä ei etnisyyden ymmärtämisessäkään pelkkä vapaa-ajattelu tai uskovaisuus siis auta ymmärtämään etnisyyden syntyä ja sitä miksi etnisyys pysyy yllä. Haluankin lähestyä etnisyyden ja kansallisen identiteetin syntyä evoluutioteorian näkökulmasta.
Selitykseksi etnisyydelle ja kansalliselle identiteetille en oikein laske sitä sinänsä arvokasta perustelua, miksi kansallinen identiteetti ainakin tietyissä tilanteissa on positiivinen asia, jonka Genocidewatch esittää:
Kansallisen identiteetin luominen purkaa yhteiskunnan tribalisoitumista ja vähentää näin sisällissodan ja kansanmurhan riskiä
Tämä on hiukan samanlainen perustelu - vaan ei selitys - kuin ne perustelut uskonnolle, että "kulttuuri tarvitsee uskontoa" (HS:n pääkirjoitus, tai Takkiraudan kirjoitus Ikeistä). Arvokkaita huomioita mutta ei tarkoitettukaan ehkä selitykseksi uskonnon alkuperälle.
Palaan etnisyyden evolutiiviseen selitykseen seuraavassa postauksessa. Olen kuitenkin jo kerran kirjoittanut asiasta suomenruotsalaisuuden tapauksessa.
tiistaina, tammikuuta 29, 2008
Identiteetti
Apassimies määritteli identiteettinsä sodan kautta. Sana mies ja sana sotilas olivat synonyymejä. Nainen identifioi itsensä vaimoksi.
Juutalaismiehen identiteetti taas liittyi uskontoon - talmudin osaamiseen - mutta myös tietynlaiseen pukeutumiseen, ruokiin, sääntöihin ja kieliin (jiddisch, ladino). Nainen identifioitui ainakin ashkenazi-kulttuurissa kielen ja uskonnon lisäksi käsitteeseen Die Judische Frau, jolle oli tunnusmerkillistä uhrautuminen perheelle ja erityisesti lasten henkisen kehityksen tukemiseen.
Ihmisillä on eri puolilla maailmaa mitä erilaisempia tapoja määritellä identiteettinsä. Määritellä itsensä jokin tunnistettavan markkerin (leiman, symbolin) kautta. Markkerin - ollakseen luotettava signaali tiettyyn ryhmään kuulumisesta - pitää olla kallis. Markkerin ilmaisemisen pitää siis vaatia uhrauksia (asettaa henkilön vaaralle tai muulle haitalle alttiiksi) tai ainakin olla vaikeasti teeskenneltävissä. Juutalaisten ja apassien markkerit epäilemättä täyttyvät nämä ehdot.
Ihmiset tosin eivät itse yleensä puhu identiteetistä tai sen määrittelystä, vaan rationalisoivat markkerin olemassaolon mitä erilaisimmalla tavoilla:
Suomalainen mies saattaa identifioida itsensä ja muut miehet sen kautta minkälainen auto hänellä on. Kun mieheltä kysytään julkisesti miksi hänellä on auto tai tietynlainen auto, asia rationalisoidaan puhumalla lasten harrastuksista, pitkistä työmatkoista tms. Todellisuudessa auto ja automerkki on merkittävä identiteettiä luova markkeri, mikä miesporukassa toki tavallaan myönnetäänkin.
Perinteisemmin identiteettiä luovaksi markkeriksi mielletään asioita kuten uskonto ja kieli. Näittenkin osalta "syyllistytään" rationalisointiin: suomenruotsin hyödyllisyyttä rationalisoidaan esimerkiksi pohjoismaisten yhteyksien tärkeydellä. pakkoruotsia rationalisoidaan sillä että näin turvataan muka jonkun ihmisen palvelut ruotsin kielellä. Todellisuudessa suomenruotsin funktio on määritellä erään sosiaalisen ryhmän identiteetti. Oleellista on, että ko. markkeria on varsin vaikea teeskennellä.
Edistykselliseksi identifioidutaan nykyään maahanmuuton kannattamisella. Maahanmuuttoa rationalisoidaan niin, että tarvitsemme maahanmuuttajia työvoimapulan ratkaisuun tai Suomen muuttamiseksi suvaitsevaisemmaksi ja avarakatseisemmaksi maaksi. Todellinen syy maahanmuuton kannattamiselle on se että maahanmuuton kannatus määrittelee ihmisen kuuluvaksi tiettyyn joukkoon. Maahanmuuton kannatus markkerina on kuitenkin siinä mielessä huono, että markkeria on helppo teeskennellä ja se ei vaadi mitään uhrauksia.
Kun kansallismieliset määrittelevät tällä hetkellä identiteettinsä pitkälti maahanmuuton vastustamisella, se markkeri on siinä mielessä paljon parempi että ainakin julkinen maahanmuuton vastustus vaatii ihmiseltä uhrauksia.
Identiteetit ovat tärkeitä asioita, mutta joskus identiteetin määrittelystä on pahoja sivuvaikutuksia. Siksi on tärkeää analysoida identiteettimäärittelyjä, jotta ongelmat voitaisiin identifioida ja ratkaista ennen kuin on liian myöhäistä.
Jos esimerkiksi Suomeen tuodaan maahanmuuttajia vaikkapa islamilaisista maista vain siksi, että joillekin ihmisille maahanmuuton kannattaminen on edistyksellistä identiteettiä luova markkeri, ollaan pahasti hakoteillä.
Juutalaismiehen identiteetti taas liittyi uskontoon - talmudin osaamiseen - mutta myös tietynlaiseen pukeutumiseen, ruokiin, sääntöihin ja kieliin (jiddisch, ladino). Nainen identifioitui ainakin ashkenazi-kulttuurissa kielen ja uskonnon lisäksi käsitteeseen Die Judische Frau, jolle oli tunnusmerkillistä uhrautuminen perheelle ja erityisesti lasten henkisen kehityksen tukemiseen.
Ihmisillä on eri puolilla maailmaa mitä erilaisempia tapoja määritellä identiteettinsä. Määritellä itsensä jokin tunnistettavan markkerin (leiman, symbolin) kautta. Markkerin - ollakseen luotettava signaali tiettyyn ryhmään kuulumisesta - pitää olla kallis. Markkerin ilmaisemisen pitää siis vaatia uhrauksia (asettaa henkilön vaaralle tai muulle haitalle alttiiksi) tai ainakin olla vaikeasti teeskenneltävissä. Juutalaisten ja apassien markkerit epäilemättä täyttyvät nämä ehdot.
Ihmiset tosin eivät itse yleensä puhu identiteetistä tai sen määrittelystä, vaan rationalisoivat markkerin olemassaolon mitä erilaisimmalla tavoilla:
Suomalainen mies saattaa identifioida itsensä ja muut miehet sen kautta minkälainen auto hänellä on. Kun mieheltä kysytään julkisesti miksi hänellä on auto tai tietynlainen auto, asia rationalisoidaan puhumalla lasten harrastuksista, pitkistä työmatkoista tms. Todellisuudessa auto ja automerkki on merkittävä identiteettiä luova markkeri, mikä miesporukassa toki tavallaan myönnetäänkin.
Perinteisemmin identiteettiä luovaksi markkeriksi mielletään asioita kuten uskonto ja kieli. Näittenkin osalta "syyllistytään" rationalisointiin: suomenruotsin hyödyllisyyttä rationalisoidaan esimerkiksi pohjoismaisten yhteyksien tärkeydellä. pakkoruotsia rationalisoidaan sillä että näin turvataan muka jonkun ihmisen palvelut ruotsin kielellä. Todellisuudessa suomenruotsin funktio on määritellä erään sosiaalisen ryhmän identiteetti. Oleellista on, että ko. markkeria on varsin vaikea teeskennellä.
Edistykselliseksi identifioidutaan nykyään maahanmuuton kannattamisella. Maahanmuuttoa rationalisoidaan niin, että tarvitsemme maahanmuuttajia työvoimapulan ratkaisuun tai Suomen muuttamiseksi suvaitsevaisemmaksi ja avarakatseisemmaksi maaksi. Todellinen syy maahanmuuton kannattamiselle on se että maahanmuuton kannatus määrittelee ihmisen kuuluvaksi tiettyyn joukkoon. Maahanmuuton kannatus markkerina on kuitenkin siinä mielessä huono, että markkeria on helppo teeskennellä ja se ei vaadi mitään uhrauksia.
Kun kansallismieliset määrittelevät tällä hetkellä identiteettinsä pitkälti maahanmuuton vastustamisella, se markkeri on siinä mielessä paljon parempi että ainakin julkinen maahanmuuton vastustus vaatii ihmiseltä uhrauksia.
Identiteetit ovat tärkeitä asioita, mutta joskus identiteetin määrittelystä on pahoja sivuvaikutuksia. Siksi on tärkeää analysoida identiteettimäärittelyjä, jotta ongelmat voitaisiin identifioida ja ratkaista ennen kuin on liian myöhäistä.
Jos esimerkiksi Suomeen tuodaan maahanmuuttajia vaikkapa islamilaisista maista vain siksi, että joillekin ihmisille maahanmuuton kannattaminen on edistyksellistä identiteettiä luova markkeri, ollaan pahasti hakoteillä.
torstaina, tammikuuta 17, 2008
Suomenruotsalaiset - osa 5 - avointa keskustelua
Suomenruotsalaisuus herättää ihmisissä tunteita.
Useimpien koululaisten mielestä suomenruotsin opettaminen koulussa pakollisina aineena on varmaankin turhaa. Monien mielestä suomenruotsalaiset ovat elitistisiä ja ärsyttäviä erikoisuuden tavoittelijoita, joilla on rahaa ja valtaa koska ovat sitä perineet ja erityisoikeuksia enemmän kuin ansaitsevat. Monia ärsyttää myös heidän duurivoittoiset juomalaulunsa ja muu positiivisuutensa.
Toisten mielestä taas suomenruotsalaisuus on harmiton marginaali-ilmiö. Suomenruotsalaisuus on sisäänpäinlämpiävä Ankkalampi.
Ärsyttäviä suomenruotsalaiset voivat tietysti olla mutta suomenruotsalaisuus ei todellakaan olla merkityksetön marginaali-ilmiö. Vaikka suomenruotsalaiset eivät ilmeisesti ole sen älykkäämpiä eivätkä pärjää sen paremmin koulussa kuin suomalaisetkaan, on ilmiselvää että
suomenruotsalaiset ovat yksi Euroopan menestyksekkäimmistä etnisistä ryhmistä
Tämä tuli taas mieleen kun luin Mårten Mickosin johtaman MySQL:n myymisestä Sunille. MySQL on eittämättä yksi suuri suomalais-ruotsalainen menestystarina, jossa suomenruotsalaisilla on taas ollut näppinsä pelissä.
Kuten aiemmin osoitin, suomenruotsalaisuuden menestystarinan salaisuus ei ole pelkästään peritty raha ja peritty asema, vaan se että Ankkalampi on vahva sosiaalinen verkko.
Ko. sosiaalisen verkon merkitsee symbolisesti vaikeasti opittava etninen markkeri - eli selkokielellä:
Sosiaalisen verkon, jonka nimi on Ankdammen, jäsenyys edellyttää sisänpääsyehtona ruotsin kielen puhumista tietyllä aksentilla
Norjalainen Nobel-kirjailija ja natsi-sympatisoija Knut Hamsun sanoi tarinan mukaan Hitlerille, että on hölmöä hävittää kaikki juutalaiset, koska he ovat taloudellinen voimavara. Minusta suomenruotsalaisuus on Suomelle myös erittäin suuri taloudellinen ja kulttuurinen voimavara.
Pitää kuitenkin muistaa että myös Astrid Thors on suomenruotsalainen: Vaikka suomenruotsalaiset ovat juutalaisten tavoin suuri voimavara, heillä tuntuu olevan myös samanlainen tendenssi tukea lähes vapaata maahanmuuttoa. En tiedä onko hypoteesini oikea. Onko perussyy (ultimaattinen syy) sille että Thors ja muut liberaalit suomenruotsalaiset ajavat voimakasta maahanmuuttoa se että
a) he haluavat halpaa työvoimaa suomenruotsalaiselle rahalle
b) he haluavat vähentää suomalaisuuden mahtiasemaa Suomessa muutamalla Suomen etnisesti heterogeenisemmaksi, vai
c) he vilpittömästi uskovat että esimerkiksi afrikkalainen ja islamilainen maahanmuutto parantaa Suomea
Kohtaan b) voi lisätä, että suomenruotsalaisia koulujen ja yhteiskunnan monikultturistuminen ei muutenkaan niin paljoa haittaa, koska Ankkalammella on omat sisäänpääsyehtonsa joihin maahanmuuttovirasto ei kykene vaikuttamaan.
Peräänkuulutan siis kaikin tavoin pragmaattisuutta suomenruotsalaisuutta kohtaan. Kun asioista puhutaan avoimesti, vältytään monelta riidalta ja typeryydeltä. Suomenruotsalaiset ansaitsevat kunnioituksemme mutta heitä saa ja pitää myös kritisoida.
Useimpien koululaisten mielestä suomenruotsin opettaminen koulussa pakollisina aineena on varmaankin turhaa. Monien mielestä suomenruotsalaiset ovat elitistisiä ja ärsyttäviä erikoisuuden tavoittelijoita, joilla on rahaa ja valtaa koska ovat sitä perineet ja erityisoikeuksia enemmän kuin ansaitsevat. Monia ärsyttää myös heidän duurivoittoiset juomalaulunsa ja muu positiivisuutensa.
Toisten mielestä taas suomenruotsalaisuus on harmiton marginaali-ilmiö. Suomenruotsalaisuus on sisäänpäinlämpiävä Ankkalampi.
Ärsyttäviä suomenruotsalaiset voivat tietysti olla mutta suomenruotsalaisuus ei todellakaan olla merkityksetön marginaali-ilmiö. Vaikka suomenruotsalaiset eivät ilmeisesti ole sen älykkäämpiä eivätkä pärjää sen paremmin koulussa kuin suomalaisetkaan, on ilmiselvää että
suomenruotsalaiset ovat yksi Euroopan menestyksekkäimmistä etnisistä ryhmistä
Tämä tuli taas mieleen kun luin Mårten Mickosin johtaman MySQL:n myymisestä Sunille. MySQL on eittämättä yksi suuri suomalais-ruotsalainen menestystarina, jossa suomenruotsalaisilla on taas ollut näppinsä pelissä.
Kuten aiemmin osoitin, suomenruotsalaisuuden menestystarinan salaisuus ei ole pelkästään peritty raha ja peritty asema, vaan se että Ankkalampi on vahva sosiaalinen verkko.
Ko. sosiaalisen verkon merkitsee symbolisesti vaikeasti opittava etninen markkeri - eli selkokielellä:
Sosiaalisen verkon, jonka nimi on Ankdammen, jäsenyys edellyttää sisänpääsyehtona ruotsin kielen puhumista tietyllä aksentilla
Norjalainen Nobel-kirjailija ja natsi-sympatisoija Knut Hamsun sanoi tarinan mukaan Hitlerille, että on hölmöä hävittää kaikki juutalaiset, koska he ovat taloudellinen voimavara. Minusta suomenruotsalaisuus on Suomelle myös erittäin suuri taloudellinen ja kulttuurinen voimavara.
Pitää kuitenkin muistaa että myös Astrid Thors on suomenruotsalainen: Vaikka suomenruotsalaiset ovat juutalaisten tavoin suuri voimavara, heillä tuntuu olevan myös samanlainen tendenssi tukea lähes vapaata maahanmuuttoa. En tiedä onko hypoteesini oikea. Onko perussyy (ultimaattinen syy) sille että Thors ja muut liberaalit suomenruotsalaiset ajavat voimakasta maahanmuuttoa se että
a) he haluavat halpaa työvoimaa suomenruotsalaiselle rahalle
b) he haluavat vähentää suomalaisuuden mahtiasemaa Suomessa muutamalla Suomen etnisesti heterogeenisemmaksi, vai
c) he vilpittömästi uskovat että esimerkiksi afrikkalainen ja islamilainen maahanmuutto parantaa Suomea
Kohtaan b) voi lisätä, että suomenruotsalaisia koulujen ja yhteiskunnan monikultturistuminen ei muutenkaan niin paljoa haittaa, koska Ankkalammella on omat sisäänpääsyehtonsa joihin maahanmuuttovirasto ei kykene vaikuttamaan.
Peräänkuulutan siis kaikin tavoin pragmaattisuutta suomenruotsalaisuutta kohtaan. Kun asioista puhutaan avoimesti, vältytään monelta riidalta ja typeryydeltä. Suomenruotsalaiset ansaitsevat kunnioituksemme mutta heitä saa ja pitää myös kritisoida.
lauantaina, marraskuuta 24, 2007
Suomenruotsalaiset - osa 4
Sain mielenkiintoisen vastineen postaukseeni suomenruotsalaisuudesta. Vastine oli oikeastaan linkki keskusteluun, joka käytiin vuonna 2005 suomi24:n keskusteluryhmässä Svenskt i Finland.
Keskustelu alkoi siitä, että Ruotsissa syntynyt ja lapsuutensa elänyt suomenruotsalaisten vanhempien lapsi (nimimerkki Outsider) kertoo miten hän muuttaa Suomeen. Häntä ei kuitenkaan ilmeisesti aksenttinsa takia hyväksytä oikeaksi suomenruotsalaiseksi.
Tämä on tietysti täysin linjassa esittämäni teorian kanssa, jonka mukaan suomenruotsin ainoa (?) funktio on nimenomaan olla sisäänpääsyehto sosiaaliseen verkkoon, jota kutsuin nimellä "Den finlandssvenska ankdammen".
Nimimerkki La Castafiore, joka suom24.fi keskustelussa käyttää nimimerkkiä en_av_oss vastaa aikalailla linjassa sen kanssa mitä postauksessani sanoin.
Käänsin tekstin tähän vapaasti, nopeasti ja hiukan lyhennellen:
Mitä oikeastaan odotit ? Oletitko pääseväsi suoraan mukaan jengiin ? Mitä tarkoitat että sinua ei hyväksytä ?
Ihmisestä ei tule suomenruotsalaista vain siksi että hän puhuu ruotsia, suomenruotsalaisuus merkitsee paljon muutakin. Suomenruotsalaiset tuntevat toisensa, käymme samaa koulua, lapsemme käyvät samaa koulua, vanhemmat tuntevat toisensa, olemme serkkuja tai pikkuserkkuja, olemme kesämökkinaapureita. Näin riippumatta siitä olemmeko pohjalaisia, itäuusmaalaisia, länsiuusmaalaisia, helsinkiläisiä tai turunmaalaisia.
Käytännössä kaikki tuntevat toisensa.
Suomenruotsalaisuutta on ulkopuolisen vaikea ymmärtää. Suomenruotsalaisuus on sosiaalinen verkko, joka muistuttaa perhettä enemmän kuin yhteiskuntaa. Ankkalampi on todellisuutta hyvässä ja pahassa.
Suomenruotsia puhutaan käytännössä vain kotona ja toisten suomenruotsalaisten kanssa. Tästä syystä se on erittäin inside juttu.
Jos menet johonkin suomenruotsalaiseen porukkaan, useimmat porukan jäsenet ovat tunteneet toisensa kauan - ehkä lapsuudesta alkaen. Se minkä koet syrjinnäksi on pikemmin sitä että toiset tuntevat toisensa tavallaan liian hyvin ja moni asia on selvää ilman sanoja. Tapana ei ole ottaa huomioon sitä, että joku ei tiedä noita sanomatta selviä yhteisiä juttuja.
Ei sinua syrjitä, mutta et yksinkertaisesti ole varsinainen suomenruotsalainen niin kuin minäkään en ole Ruotsissa ruotsalainen.
Kuinka paljon olet pitänyt yhteyttä Suomeen lapsuutesi aikana ? Oletteko sinä ja vanhempasi ylläpitäneet juuria Suomeen ? Kieli ja murre ovat tärkeitä, mutta kulttuurinen yhteenkuuluvuus vielä tärkeämpää.
Suomessa suomenruotsalaiset eivät puhu riikin ruotsia. Ruotsissa asuvat suomenruotsalaiset saavat aksentin takaisin muutamassa päivässä kun käyvät Suomessa tai ovat jopa säilyttäneet aksentin Ruotsissakin.
Jos joku Suomessa asuva osaa sujuvasti suomea ja riikinruotsia, hän ei ole suomenruotsalainen. Jos joku puhuu minulle riikinruotsia, oletan hänen olevan riikinruotsalainen.
En usko että kenelläkään suomenruotsalaisella on mitään riikinruotsalaisia vastaan. Riikinruotsista on sinulle kuitenkin vain kielellistä etua, ei kulttuurista.
Ei ole kyse pahasta tahdosta vaan siitä että haet jäsenyyttä klubiin joka on toiminut kauan ja jolla on omat säännöt ja tavat jotka pitää osata jotta pääsee täysjäseneksi.
Keskustelu alkoi siitä, että Ruotsissa syntynyt ja lapsuutensa elänyt suomenruotsalaisten vanhempien lapsi (nimimerkki Outsider) kertoo miten hän muuttaa Suomeen. Häntä ei kuitenkaan ilmeisesti aksenttinsa takia hyväksytä oikeaksi suomenruotsalaiseksi.
Tämä on tietysti täysin linjassa esittämäni teorian kanssa, jonka mukaan suomenruotsin ainoa (?) funktio on nimenomaan olla sisäänpääsyehto sosiaaliseen verkkoon, jota kutsuin nimellä "Den finlandssvenska ankdammen".
Nimimerkki La Castafiore, joka suom24.fi keskustelussa käyttää nimimerkkiä en_av_oss vastaa aikalailla linjassa sen kanssa mitä postauksessani sanoin.
Käänsin tekstin tähän vapaasti, nopeasti ja hiukan lyhennellen:
Mitä oikeastaan odotit ? Oletitko pääseväsi suoraan mukaan jengiin ? Mitä tarkoitat että sinua ei hyväksytä ?
Ihmisestä ei tule suomenruotsalaista vain siksi että hän puhuu ruotsia, suomenruotsalaisuus merkitsee paljon muutakin. Suomenruotsalaiset tuntevat toisensa, käymme samaa koulua, lapsemme käyvät samaa koulua, vanhemmat tuntevat toisensa, olemme serkkuja tai pikkuserkkuja, olemme kesämökkinaapureita. Näin riippumatta siitä olemmeko pohjalaisia, itäuusmaalaisia, länsiuusmaalaisia, helsinkiläisiä tai turunmaalaisia.
Käytännössä kaikki tuntevat toisensa.
Suomenruotsalaisuutta on ulkopuolisen vaikea ymmärtää. Suomenruotsalaisuus on sosiaalinen verkko, joka muistuttaa perhettä enemmän kuin yhteiskuntaa. Ankkalampi on todellisuutta hyvässä ja pahassa.
Suomenruotsia puhutaan käytännössä vain kotona ja toisten suomenruotsalaisten kanssa. Tästä syystä se on erittäin inside juttu.
Jos menet johonkin suomenruotsalaiseen porukkaan, useimmat porukan jäsenet ovat tunteneet toisensa kauan - ehkä lapsuudesta alkaen. Se minkä koet syrjinnäksi on pikemmin sitä että toiset tuntevat toisensa tavallaan liian hyvin ja moni asia on selvää ilman sanoja. Tapana ei ole ottaa huomioon sitä, että joku ei tiedä noita sanomatta selviä yhteisiä juttuja.
Ei sinua syrjitä, mutta et yksinkertaisesti ole varsinainen suomenruotsalainen niin kuin minäkään en ole Ruotsissa ruotsalainen.
Kuinka paljon olet pitänyt yhteyttä Suomeen lapsuutesi aikana ? Oletteko sinä ja vanhempasi ylläpitäneet juuria Suomeen ? Kieli ja murre ovat tärkeitä, mutta kulttuurinen yhteenkuuluvuus vielä tärkeämpää.
Suomessa suomenruotsalaiset eivät puhu riikin ruotsia. Ruotsissa asuvat suomenruotsalaiset saavat aksentin takaisin muutamassa päivässä kun käyvät Suomessa tai ovat jopa säilyttäneet aksentin Ruotsissakin.
Jos joku Suomessa asuva osaa sujuvasti suomea ja riikinruotsia, hän ei ole suomenruotsalainen. Jos joku puhuu minulle riikinruotsia, oletan hänen olevan riikinruotsalainen.
En usko että kenelläkään suomenruotsalaisella on mitään riikinruotsalaisia vastaan. Riikinruotsista on sinulle kuitenkin vain kielellistä etua, ei kulttuurista.
Ei ole kyse pahasta tahdosta vaan siitä että haet jäsenyyttä klubiin joka on toiminut kauan ja jolla on omat säännöt ja tavat jotka pitää osata jotta pääsee täysjäseneksi.
maanantaina, marraskuuta 19, 2007
Suomenruotsalaiset : osa 3
Edellinen postaukseni suomenruotsalaisista edusti melko teoreettista näkökulmaa etnisten yhteisöjen tutkimukseen. Sovelsin Boydin ja Richersonin teoriaa symbolisesti merkittyjen ryhmien evoluutiosta suomenruotsalaisiin.
Suomenruotsalaisissa on se mielenkiintoinen piirre, että suomenruotsalaisuus ei tunnu olevan häviämässä vaikka seka-avioliittojen määrä on ollut pitkään kasvussa. Tässä suhteessa suomenruotsalaisuus eroaa useista muista vähemmistöistä joitten säilyminen perustuu pitkälti endogamiaan.
Endogamian ylläpitäminen esimerkiksi maallistuneessa lännessä on hyvin vaikeaa. Useimmiten vain äärimmäisen vanhoilliset ryhmät (hutteriitit, hasidit, amishit) onnistuvat säilyttämään endogamian pitkään.
Suomenruotsalaisten säilyminen on onnistunut niin, että seka-avioliitoissa lapset on usein pantu ruotsinkieliseen kouluun. Koska suomenruotsalaisuus tarjoaa merkittäviä etuja (sosiaalinen verkko, opiskelukiintiöt, status) suomenkielinen vanhempi usein mielellään hyväksyy sen että lapsi pannaan ruotsinkieliseen kouluun.
Mutta näin on lähinnä vain keskiluokkaisissa/koulutetuissa perheissä, joissa suomenkielinenkin vanhempi osaa ruotsia lukioruotsin verran. Tästä syystä suomenkielisten ruotsin kielen opetus on hyvin keskeinen ruotsinkielisten instituutioiden tavoite: Nimenomaan tästä syystä RKP tulee haluaa pitää kiinni ruotsin kielen pakollisuudesta koulussa. Viralliseksi syyksi ilmoitetaan tosin ruotsinkielisten palveluiden ylläpitäminen, mutta luulen että suurempi syy on kaksikielisten perheiden suomenkielisen vanhemman ruotsin kielen taidon takaaminen.
En kritisoi RKP:n tavoitetta - esitän vain hypoteesin syistä miksi suomenkielisten ruotsinkielen opetus on niin keskeinen RKP:n tavoite.
Suomenruotsalaisissa on se mielenkiintoinen piirre, että suomenruotsalaisuus ei tunnu olevan häviämässä vaikka seka-avioliittojen määrä on ollut pitkään kasvussa. Tässä suhteessa suomenruotsalaisuus eroaa useista muista vähemmistöistä joitten säilyminen perustuu pitkälti endogamiaan.
Endogamian ylläpitäminen esimerkiksi maallistuneessa lännessä on hyvin vaikeaa. Useimmiten vain äärimmäisen vanhoilliset ryhmät (hutteriitit, hasidit, amishit) onnistuvat säilyttämään endogamian pitkään.
Suomenruotsalaisten säilyminen on onnistunut niin, että seka-avioliitoissa lapset on usein pantu ruotsinkieliseen kouluun. Koska suomenruotsalaisuus tarjoaa merkittäviä etuja (sosiaalinen verkko, opiskelukiintiöt, status) suomenkielinen vanhempi usein mielellään hyväksyy sen että lapsi pannaan ruotsinkieliseen kouluun.
Mutta näin on lähinnä vain keskiluokkaisissa/koulutetuissa perheissä, joissa suomenkielinenkin vanhempi osaa ruotsia lukioruotsin verran. Tästä syystä suomenkielisten ruotsin kielen opetus on hyvin keskeinen ruotsinkielisten instituutioiden tavoite: Nimenomaan tästä syystä RKP tulee haluaa pitää kiinni ruotsin kielen pakollisuudesta koulussa. Viralliseksi syyksi ilmoitetaan tosin ruotsinkielisten palveluiden ylläpitäminen, mutta luulen että suurempi syy on kaksikielisten perheiden suomenkielisen vanhemman ruotsin kielen taidon takaaminen.
En kritisoi RKP:n tavoitetta - esitän vain hypoteesin syistä miksi suomenkielisten ruotsinkielen opetus on niin keskeinen RKP:n tavoite.
tiistaina, marraskuuta 13, 2007
Suomenruotsalaiset : osa 2
Linkkauksesta Kevin MacDonaldin blogiin kehkeytyi erittäin mielenkiintoinen keskustelu juutalaisuudesta. Juutalaisuus on kiinnostanut, suututtanut ja ihastuttanut ihmisiä vuosituhansia. Juutalaisuus on nostanut vihan, inhon ja kateuden tunteita. Toisaalta juutalaisten säilyminen vuosituhansia erillisenä ryhmänä vainoista ja ajoittaisesta assimilaatiosta huolimatta herättää monissa ihmisissä suurta ihailua tai ainakin kiinnostusta.
Suomenruotsalaiset ovat hekin kyenneet säilymään ehkä tuhat vuotta erillisenä ryhmänä. Pitkään säilyminen perustui erillisiin asuinalueisiin toisaalta - ja ylempien yhteiskuntaluokkien identifioitumiseen ruotsin kieleen toisaalta.
Kun varsinkin Uudenmaan ja Turunmaan ruotsinkieliset alueet joutuivat voimakkaan suomenkielisen muuttoaallon kohteeksi 50-luvulta alkaen - ja ainakin Helsinki jo 1800-luvulta alkaen - jopa Hufvudstadsbladetissa keskusteltiin suomenruotsalaisuuden häviämisriskistä. Toisaalta yhteiskunnan demokratisoitumisen ja suomenkielisen sivistyneistön ja keskiluokan syntyminen heikensi ruotsin kielen valta-asemaa eliitin kielenä jo 1800-luvulta alkaen. Kaksikieliset avioliitot koettiin myös riskiksi.
Toisin kuitenkin kävi. Suomenruotsalaisuus elää ja voi hyvin. Tiettyjä puolikielisyysongelmia on - kaikki ruotsinkielisiin kouluihin tulevat lapset eivät osaa kunnolla ruotsia - mutta ongelmat ovat suhteellisen pieniä. Vaikka Etelä-Suomessa suurin osa suomenruotsalaisista osaa sujuvasti suomea ja suuri osa solmii seka-avioliiton, suomenruotsalaisuuden asema on hyvä.
Varsinkin keskiluokkaisissa kaksikielisissä perheissä lapset oppivat ruotsia ja menevät usein ruotsinkieliseen kouluun. Ruotsin kielellä on vetovoimaa - kieli avaa monta ovea suomalaisessa yhteiskunnassa.
Yksiviivaista olisi väittää että ruotsin kielen vetovoima johtuu ensi sijassa joistain suomenruotsalaisia suosivista säännöistä kuten kiintiöistä yliopistoihin. Näin ei ole, vaan LISÄKSI ruotsin kieli määrittelee sosiaalisen verkon jonka sisäänpääsyehtona on ruotsin kielen taito - tarkemmin sanoen ruotsin puhuminen suomenruotsalaisella aksentilla. Ruotsin ruotsalainen työtoverini ei pääse puheisiin suomenruotsalaisten tyttöjen kanssa ravintolassa ellei puhu englantia.
Suomenruotsalaisuus on kulttuurievoluution teorian mukaan kallis signaali tai vaikeasti väärennettävissä oleva (hard-to-fake) symboli joka määrittelee sosiaalisen verkon tai ryhmän, jolla on etninen luonne.
Hasidi-juutalaisuus on samalla tavalla sosiaalisen verkko. Symboli joka määrittelee hasidi-verkon on osin uskonto vaikeasti opittavine rituaaleineen, osin jiddischin kieli ja osin tietyt pukeutumissäännöt.
Sinänsä ryhmän määrittelevät symbolit ovat mielivaltaisia - ei suomenruotsin taidolla ole juuri muuta funktiota kuin sosiaalisen ryhmän symbolinen merkitseminen. Tämä ei tietenkään tee suomenruotsista mitään turhaa ilmiötä - se määrittelee sosiaalisen verkon (a symbolically marked group) josta on selvää sosiaalista hyötyä jäsenilleen.
Ankkalampi (Den finladssvenska ankdammen) on paljon vahvempi tapa linkkiytyä kuin facebook tai linkedin.
Lähteet
Tämä postaus perustuu omaan havaintoon ja Boydin ja Richersonin teoriaan symbolisesti merkittyjen ryhmien evoluutiosta, joka ensi kertaa esitettiin artikkelissa The Evolution of Ethnic Markers. Katso aiempi postaukseni ko. teoriasta ja sen soveltamisesta nykypäivään.
Katso aiempi lyhyt postaukseni suomenruotsalaisista.
Suomenruotsalaiset ovat hekin kyenneet säilymään ehkä tuhat vuotta erillisenä ryhmänä. Pitkään säilyminen perustui erillisiin asuinalueisiin toisaalta - ja ylempien yhteiskuntaluokkien identifioitumiseen ruotsin kieleen toisaalta.
Kun varsinkin Uudenmaan ja Turunmaan ruotsinkieliset alueet joutuivat voimakkaan suomenkielisen muuttoaallon kohteeksi 50-luvulta alkaen - ja ainakin Helsinki jo 1800-luvulta alkaen - jopa Hufvudstadsbladetissa keskusteltiin suomenruotsalaisuuden häviämisriskistä. Toisaalta yhteiskunnan demokratisoitumisen ja suomenkielisen sivistyneistön ja keskiluokan syntyminen heikensi ruotsin kielen valta-asemaa eliitin kielenä jo 1800-luvulta alkaen. Kaksikieliset avioliitot koettiin myös riskiksi.
Toisin kuitenkin kävi. Suomenruotsalaisuus elää ja voi hyvin. Tiettyjä puolikielisyysongelmia on - kaikki ruotsinkielisiin kouluihin tulevat lapset eivät osaa kunnolla ruotsia - mutta ongelmat ovat suhteellisen pieniä. Vaikka Etelä-Suomessa suurin osa suomenruotsalaisista osaa sujuvasti suomea ja suuri osa solmii seka-avioliiton, suomenruotsalaisuuden asema on hyvä.
Varsinkin keskiluokkaisissa kaksikielisissä perheissä lapset oppivat ruotsia ja menevät usein ruotsinkieliseen kouluun. Ruotsin kielellä on vetovoimaa - kieli avaa monta ovea suomalaisessa yhteiskunnassa.
Yksiviivaista olisi väittää että ruotsin kielen vetovoima johtuu ensi sijassa joistain suomenruotsalaisia suosivista säännöistä kuten kiintiöistä yliopistoihin. Näin ei ole, vaan LISÄKSI ruotsin kieli määrittelee sosiaalisen verkon jonka sisäänpääsyehtona on ruotsin kielen taito - tarkemmin sanoen ruotsin puhuminen suomenruotsalaisella aksentilla. Ruotsin ruotsalainen työtoverini ei pääse puheisiin suomenruotsalaisten tyttöjen kanssa ravintolassa ellei puhu englantia.
Suomenruotsalaisuus on kulttuurievoluution teorian mukaan kallis signaali tai vaikeasti väärennettävissä oleva (hard-to-fake) symboli joka määrittelee sosiaalisen verkon tai ryhmän, jolla on etninen luonne.
Hasidi-juutalaisuus on samalla tavalla sosiaalisen verkko. Symboli joka määrittelee hasidi-verkon on osin uskonto vaikeasti opittavine rituaaleineen, osin jiddischin kieli ja osin tietyt pukeutumissäännöt.
Sinänsä ryhmän määrittelevät symbolit ovat mielivaltaisia - ei suomenruotsin taidolla ole juuri muuta funktiota kuin sosiaalisen ryhmän symbolinen merkitseminen. Tämä ei tietenkään tee suomenruotsista mitään turhaa ilmiötä - se määrittelee sosiaalisen verkon (a symbolically marked group) josta on selvää sosiaalista hyötyä jäsenilleen.
Ankkalampi (Den finladssvenska ankdammen) on paljon vahvempi tapa linkkiytyä kuin facebook tai linkedin.
Lähteet
Tämä postaus perustuu omaan havaintoon ja Boydin ja Richersonin teoriaan symbolisesti merkittyjen ryhmien evoluutiosta, joka ensi kertaa esitettiin artikkelissa The Evolution of Ethnic Markers. Katso aiempi postaukseni ko. teoriasta ja sen soveltamisesta nykypäivään.
Katso aiempi lyhyt postaukseni suomenruotsalaisista.
lauantaina, lokakuuta 27, 2007
Suomenruotsalaiset - hurrarna
Suur-Helsingissä sijaitsevassa taloyhtiössämme asuu arviolta 80 aikuista ja 15 lasta ja nuorta. Aikuisista arviolta 10 on ruotsinkielisiä ja lapsista kaksi.
Kerran keväällä ja kerran syksyllä järjestettäviin talkoisiin osallistuu arviolta 15-30 aikuista joista ruotsinkielisiä 8-10.
Kerran keväällä ja kerran syksyllä järjestettäviin talkoisiin osallistuu arviolta 15-30 aikuista joista ruotsinkielisiä 8-10.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)