torstaina, marraskuuta 22, 2007

Mustalaisten avioliittoinstituutio

Lueskelin muutama kuukausi sitten kirjastossa jonkun YK:n alajärjestön raporttia Suomen vähemmistöistä. Kirja oli 70-luvulta. Siinä todettiin että Suomen mustalaisilla ei ole varsinaista avioliittoinstituutiota.

En ole löytänyt asiasta muuta mainintaa, mutta en ole myöskään löytänyt artikkeleita mustalaisten hääseremonioista. Käsittääkseni mustalaiset kyllä menevät Suomessa muodollisesti naimisiin mutta tapa johtunee alunperin yhteiskunnan painostuksesta.

Suomi24 keskustelun Romano-ryhmässä mainitaan:

Romanit käy maistraatissa ja sen jälkeen hää "juhla" parin elämäntavan mukaan joko kokoushuoneella tai ravintolas. Morsian pukeutuu samaan mustaan samettihameeseen kuin aina ennenkin, röijy vain on valkoinen. Häävalssiakaan tuskin tanssitaan ja lahjoina halpakauppojen astiastot.

Toinen mainitsee Romano-keskusteluryhmässä vanhan sanonnan:

Sade mustalaisen vihkii.

Vuoden 1966 Suuri Tietokirja kertoo että suuri osa mustalaisväestöstä eli silloin "laillistamattomassa avioliitossa". On huomattava että tuohon aikaan valtaväestön keskuudessa "salavuoteus" ei vielä ollut sosiaalisesti hyväksyttävää, vaikka salavuoteuden illegalisointi päättyikin jo vuonna 1926. Termi avoliitto keksittiin vasta 70-luvulla.

Minulla on se tuntuma että tässä on taas yksi romaanikulttuurin liittyvä tabu, josta ei mielellään puhuta.

Ilmeisesti mustalaiskulttuurissa nainen kuuluu miehelään mentyäänkin omaan sukuunsa - eikä niin kuin suomalaisessa kulttuurissa aiemmin siirry miehen suvun jäseneksi. Naisen ulkopuolisuus miehensä suvussa ilmeisesti aiheuttaa ongelmia esimerkiksi jos miehen ja vaimon suvun välille syntyy verikostotilanne.

11 kommenttia:

tiedelin kirjoitti...

luulisi, että tuollainen järjestely olisi perheen sisäisen yhteisöllisyyden kannalta ollut huonompi kuin valtaväestön järjestelmä oli.

Jukka Aakula kirjoitti...

niin minustakin tuntyy.

Asiasta pitäisi saada enemmän tietoa. Nämä ovat tällaisia tiedonmurusia.

Tupla-J kirjoitti...

Kunhan halon hiuksia: Label puhuu kirjoista, romanissa on vain yksi a.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kiitos tuplis,

En ole koskaan huomannut tuota asiaa. Jännä juttu. Kuinka monta kertaa tuo sana "romani" on ollut silmieni edessä ja aina olen luullut että se on sama sana kuin "romaani".

Isäni käytti sanontaa "siellä oli ennemmän romaneja kuin kyläkirjastossa". En huomannut silloinkaan että kyseessä on kaksi eri sanaa.

No ei se ole tyhmä joka tekee virheen vaan se joka myöntää tehneensä.

puolimieli kirjoitti...

Karjalaisessa kulttuurissa nainen kuului isänsä sukuun naimisiin mentyäänkin ja säilytti myös isänsä sukunimen. Muiden suomalaisten osalta asia on niin kuin sanoit.

La Castafiore kirjoitti...

Hei Jukka
Kurkistin taas blogiisi ja huomioni kiintyi tähän romaniaiheeseen.
Tuo romanien avioituminen mietitytti aikoinaan myös minua. Mieleeni oli jäännyt 'mustalaisten kuninkaan' Kalle Hagertin komeat hautajaiset silloin joskus kauan sitten ja tiesin myös että monet romanit ovat syvästi uskonnollisia, mutta mitään hääuutisia ei ole koskaan näkynyt – miksi??
Vaan minäpä otin selvää.
Romanien keskuudessa elää, haastattelemani nuoren parin kertoman mukaan, vielä voimakkaana vanha perinne että morsian ryöstetään ja nuoripari lähtee yhdessä karkumatkalle. Jos morsiamen perhe hyväksyy 'liiton' niin kaikki on ok mutta jos tuleva vävy ei ole morsiamen perheelle mieluinen niin morsiamen perhe pyrkii hakemaan omansa takaisin, vaikka väkisin. Sulhanen saattaa joutua ryöstämään morsiamen useamman kerran ja juuri näissä tilanteissa syntyy kuulemma koviakin sukujen välisiä riitoja ja sotatiloja.
Tästä avioitumisperinteestä kertoi minulle viimeisillään raskaana oleva 18 v romanityttö joka juuri silloin oli sellaisella karkumatkalla sydämensä valitun kanssa. Morsian oli jo kerran haettu takaisin kotiin mutta nuoret olivat karanneet uudelleen. Kun heidät tapasin oli sulhasta juuri ammuttu ja hän oli joutunut sairaalaan. Rakastavaiset asuivat karkumatkallaan sulhasen pakettiautossa jonka kuljettajan puoleisessä ovessa oli luodinreikä...
How very romantic! *huoks*

Anonyymi kirjoitti...

Yhteen meneminen on romanikulttuurissa häveliäisyyden piiriin kuuluva alue, eikä avioliitto ole senkään vuoksi keskeinen perhejuhla. Tästä syystä romanien häihin kutsutaan vain nuoria.
Olen menossa juhannusaattona romani pariskunnan häihin, joten voin sen jälkeen kertoa ehkä enemmän.

Jukka Aakula kirjoitti...

Hauskoja häitä joka tapauksessa.
Kerro ihmeessä millaista oli.

Tavat tietysti muuttuvat kaikkialla mutta ilmeisesti häät ovat - vaikka olisivatkin isot - lähinnä nuorten juhlat joissa ei vanhempaa väkeä ole. Yllätyn jos toisin on.

Unknown kirjoitti...

olen menossa naimisiin romanimiehen kanssa. Olen jostain kuullu, että sulhasen perhe keskustelee asiasta ja jos hyväksyvät avioliiton, niin, tässä tapauksessa minun, pitää maksaa sulhasen vanhemmille jokin summa rahaa ja sitten ne vanhemmat järjestää ne häät. Pitääkö tällänen paikkansa?

Jukka Aakula kirjoitti...

En valitettavasti osaa sanoa. Mielenkiintoinen kysymys sinällään. Pitäisipä tutkia.

Jukka Aakula kirjoitti...

Toisaalta kuullostaa hiukan epäuskottavalta olettaen että romaneilla edelleen avioliitto on häpeän piiriin kuuluva asia. Miksi se olisi silloin vanhempien asia millään lailla.