Radikaali islam leviää Euroopassa. Se leviää mm. siksi että eurooppalaiset kansat ovat menettäneet vastustuskykynsä kaikenlaisille ulkoisille "pöpöille". Aivan samoin kuin AIDS heikentää ihmiskehon vastustuskykyä, samoin monikultturismin aate heikentää kansankehon vastuskykyä.
Tietty varautuneisuus vieraita vaikutteita kohtaan ("ennakkoluuloisuus") on aina välttämätöntä, jotta kansankeho säilyisi terveenä. Monikultturismin ja yltiösuvaitsevaisuuden aatteet ovat demonisoineet ihmisten ja kansan luonnollisen varautuneisuuden. Kuitenkin ennakkoluuloisuus vieraita kulttuureita kohtaan on adaptiivinen ominaisuus, joka suojelee ihmistä ja kansaa vaarallisilta asioilta. Aivan samalla tavalla kuin ihminen ei syö mitä tahansa, kansan on järkevää olla varautunut vieraita kansoja, ihmisiä ja kulttuureja kohtaan.
Yltiöliberalismi heikentää myös kansankehoa, mutta eri tavalla kuin monikultturismi. Siinä kun monikultturismi heikentää kansankehon vastuskykyä, liberalismi asettaessaan yksilön kansankehon edelle heikentää mm. ryhmäkonsistenssia: Kansankehon "solut" alkavat taistella toisiaan vastaan. Samoin liberalismi asettaa kyseenalaiseksi kaiken yhteisön puolesta uhrautumisen. Jos monikultturismi on AIDS, yltiöliberalismi on syöpä: Kuten syöpä panee yksilön solut toimimaan yksilöä vastaan, yltiöliberalismi panee yksilön toimimaan kansankehoa vastaan.
Arvaan että kansankeho-ajatus arveluttaa monia. Se saattaa johtaa ajatukset 30-luvun Saksaan. Onkin totta, että ihmisen tarkasteleminen pelkkänä kansankehon soluna vie hakoteille. Tämän hetken eräät suurimmat evoluutiotutkijat (Boyd, Richerson, Wilson ja Wilson) ovat kuitenkin osoittaneet, että ihmisyhteisö on superorganismi. Kansankeho ei ole mikään kielikuva (metafoora) vaan tieteellinen tosiasia.
Suomen Sisukin toteaa - kansankehon käsitteen tieteellisyydestä ehkä tietämättä - etusivullaan:
... kansallismielisessä retoriikassa on kansaa usein verrattu ihmiseen. Ei ole sattumaa, että vuosisatojen aikana ovat maat saaneet henkilöhahmokseen mm. Suomi-neidon, Svea-mamman, Äiti Venäjän, Mariannen, Setä Samin ja monta muuta. Kuten monesta ihmisestäkään ei voida tehdä yhtä, tai eri ihmisistä koottuja elimiä yhdistää menestyksellisesti, ei kansakuntiakaan voi yhdistää menestyksekkäästi. Kuten ihminenkin hylkii vieraita organismeja kehossaan, hylkii myös terve kansanruumis. Vain riittävän samankaltaiset elimet voidaan liittää toiseen ihmiseen. Yhteisössä tämä tarkoittaa sitä, että pienessä määrin ja läheisiin kansoihin perustuvaa geenien vaihtoa voidaan suvaita.
Superorganismin terveydestä huolehtiminen on aivan yhtä oleellista kuin perinteisen organisminkin terveydestä huolehtiminen. On esimerkiksi selvää että tietty ennakkoluuloisuus vierasta kohtaan nostaa superorganismin kelpoisuutta. Toisaalta on tietysti selvää, että liika ennakkoluuloisuus ei sekään ole hyvästä. Samalla tavalla tietty ryhmäkonsistenssi on välttämätöntä, mutta yksilöitten oma aloitekyky ja ajatuksen vapaus edistää myös kansankehon terveyttä.
Mutta on kuolletettava se vanhakantainen ajatus, että ennakkoluuloisuus tai oman kansan puolesta uhrautuminen ovat taantumuksellista. Asia on juuri päinvastoin: vapaan maahanmuuton aate ei ole pelkästään naivia - se on objektiivisesti tarkasteltuna samanlainen sairaus kuin AIDS. Radikaali islam ei olisi vesirokkoa kummempi ongelma, ellei kansankehoa olisi heikennetty liberalismin ja humanismin nimissä.
Sivumennen sanoen: epäilen tosin vahvasti eräitten humanismin nimissä liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa ajavien ihmisten humanismin - todellinen syy on aivan varmasti esiintymisen halu eli narsismi.
sunnuntai, syyskuuta 30, 2007
lauantaina, syyskuuta 29, 2007
Burma, Kiina ja USA
Armeija murskasi Burman kansan vapaustaistelun verisesti.
Kansainvälinen "yhteisö" - siis YK - ei kykene pakotteisiin koska Kiinan kansantasavalta estää pakotteet vetollaan. Kuvio on kaikille maailmaa seuraaville tuttu: Sudanin Darfurin alueen kansanmurha, Iranin ydinasevalmistelut ja Burman ja Zimbabwen ihmisoikeusloukkaukset voivat jatkua, koska YK on suht hampaaton Kiinan kansantasavallan estäessä kaikki sanktiot. (Darfurissa on tosin tiettyä edistymistä havaittavissa mutta tappamisen on annettu jatkua kauan.)
Kiinan kansantasavalla on kaksi syytä tukea Burman diktatuuria: Toisaalta Kiinalla on taloudellisia etuja ajettavana Burmassa vaikkei yhtä paljon kuin suurissa öljyntuottajamaissa Sudanissa ja Iranissa. Toisaalta Kiina pelkää naapurikansan vapustaistelun onnistuessaan antaman mallin myös Kiinan kansalle.
Suomessa ei Kiinan imperialismista juuri puhuta. Virallinen punavihermielipidehän on, että maailmassa ei ole mitään muuta pahaa kuin USA ja George Bush. Kyseisen mielipiteen toisteleminen tekee typerimmästäkin ihmisestä fiksun ainakin henkilön omissa silmissä. USA:n demonisoinnista on hyvä postaus Tuuli-blogissa.
Kansainvälinen "yhteisö" - siis YK - ei kykene pakotteisiin koska Kiinan kansantasavalta estää pakotteet vetollaan. Kuvio on kaikille maailmaa seuraaville tuttu: Sudanin Darfurin alueen kansanmurha, Iranin ydinasevalmistelut ja Burman ja Zimbabwen ihmisoikeusloukkaukset voivat jatkua, koska YK on suht hampaaton Kiinan kansantasavallan estäessä kaikki sanktiot. (Darfurissa on tosin tiettyä edistymistä havaittavissa mutta tappamisen on annettu jatkua kauan.)
Kiinan kansantasavalla on kaksi syytä tukea Burman diktatuuria: Toisaalta Kiinalla on taloudellisia etuja ajettavana Burmassa vaikkei yhtä paljon kuin suurissa öljyntuottajamaissa Sudanissa ja Iranissa. Toisaalta Kiina pelkää naapurikansan vapustaistelun onnistuessaan antaman mallin myös Kiinan kansalle.
Suomessa ei Kiinan imperialismista juuri puhuta. Virallinen punavihermielipidehän on, että maailmassa ei ole mitään muuta pahaa kuin USA ja George Bush. Kyseisen mielipiteen toisteleminen tekee typerimmästäkin ihmisestä fiksun ainakin henkilön omissa silmissä. USA:n demonisoinnista on hyvä postaus Tuuli-blogissa.
keskiviikkona, syyskuuta 26, 2007
Reviiritaistelu
Tämä postaus on teoreettinen. Tarkoituksena on osoittaa että kaikki mitä joskus selitettiin ryhmävalinnalla - tai lajin edulla - ei ole selitettävissä kuitenkaan ryhmävalinnalla:
Usein kuuluu väitettävän, että eläinurosten reviiritaistelut ovat jollain lailla symbolisia. Että niissä ei lopulta taistella ihan tosissaan ja näin loukkaantumiset ovat vähäisempiä. En tiedä onko näin oikeasti, mutta oletetaan että näin on.
Tätä sitten pidetään - yksilövalinnan kannalta tai ryhmävalinnan kannalta - edullisena - siis jonkinlaisena adaptaationa. Väitän kuitenkin että ryhmävalinta ei voi ilmiötä selittää, koska jos ryhmävalinta olisi vahvempaa kuin yksilövalinta, näin ei kävisi. Joten jos ilmiö pätee se auttamatta johtuu yksilövalinnasta.
Jos ilmiötä ajattelee nimittäin kyyhky-haukka-pelin näkökulmasta, niin pätee seuraava sääntö.
Mitä suurempi haitta (kelpoisuuden lasku) kahden haukan välisestä taistelusta syntyy, sitä enemmän populaation kokonaiskelpoisuus nousee.
(Todistus:
Jos kyyhky-kyyhky kohtaamisessa molemmat saavat a, kyyhky-haukka kohtaamisessa haukka saa 2a ja kyyhky 0 ja haukka-haukka-kohtaamisessa molemmat saavat -b,
Nashin tasapainotilassa haukkoja on x ja kyyhkyjä 1-x s.e.
a*(1-x)=-bx+2a*(1-x) ->x=a/(b+a) ja 1-x=b/(b+a)
Jolloin sekä haukkojen että kyyhkyjen payoff on
ab/(b+a) joka on selvästi kasvava funktio b:lle)
Näin ollen kuvittelisin, että taistelujen muuttuminen symboliseksi johtuu väistämättä yksilövalinnasta eikä ryhmävalinnasta, koska ryhmälle/lajille olisi edulisempaa että taistelut eivät olisi symbolisia.
Tulos on minusta yllättävä. Helpostihan ajattelee, että agression lasku vähentäisi haittaa. Näin ei kuitenkaan ole, koska korkea agressio vähentää haukkojen määrää oleellisesti.
Usein kuuluu väitettävän, että eläinurosten reviiritaistelut ovat jollain lailla symbolisia. Että niissä ei lopulta taistella ihan tosissaan ja näin loukkaantumiset ovat vähäisempiä. En tiedä onko näin oikeasti, mutta oletetaan että näin on.
Tätä sitten pidetään - yksilövalinnan kannalta tai ryhmävalinnan kannalta - edullisena - siis jonkinlaisena adaptaationa. Väitän kuitenkin että ryhmävalinta ei voi ilmiötä selittää, koska jos ryhmävalinta olisi vahvempaa kuin yksilövalinta, näin ei kävisi. Joten jos ilmiö pätee se auttamatta johtuu yksilövalinnasta.
Jos ilmiötä ajattelee nimittäin kyyhky-haukka-pelin näkökulmasta, niin pätee seuraava sääntö.
Mitä suurempi haitta (kelpoisuuden lasku) kahden haukan välisestä taistelusta syntyy, sitä enemmän populaation kokonaiskelpoisuus nousee.
(Todistus:
Jos kyyhky-kyyhky kohtaamisessa molemmat saavat a, kyyhky-haukka kohtaamisessa haukka saa 2a ja kyyhky 0 ja haukka-haukka-kohtaamisessa molemmat saavat -b,
Nashin tasapainotilassa haukkoja on x ja kyyhkyjä 1-x s.e.
a*(1-x)=-bx+2a*(1-x) ->x=a/(b+a) ja 1-x=b/(b+a)
Jolloin sekä haukkojen että kyyhkyjen payoff on
ab/(b+a) joka on selvästi kasvava funktio b:lle)
Näin ollen kuvittelisin, että taistelujen muuttuminen symboliseksi johtuu väistämättä yksilövalinnasta eikä ryhmävalinnasta, koska ryhmälle/lajille olisi edulisempaa että taistelut eivät olisi symbolisia.
Tulos on minusta yllättävä. Helpostihan ajattelee, että agression lasku vähentäisi haittaa. Näin ei kuitenkaan ole, koska korkea agressio vähentää haukkojen määrää oleellisesti.
Esimerkin voima
WWF:n Suomen aktiivit uskovat että että
pääsemme kohti parempaa maailmaa oman esimerkkimme voimalla. He tarkoittavat, että kun WWF:n väki sitoutuu vihreään elämäntapaan muutkin ottavat opikseen. Saman logiikan oletetaan toimivan, kun EU sitoutuu Kioton sopimukseen. Muut maat seuraavat esimerkkiä.
Samoin, jos eurooppalaiset ovat suvaitsevaisia muita kohtaan, myös meitä kohtaan ollaan suvaitsevaisia. Rajojen avaaminen esimerkiksi muslimeille viestittää eurooppalaisten suvaitsevaisuutta ja muslimit ottavat meistä mallia.Saman logiikan mukaan Hitlerin olisi pitänyt vähentää varustelua, kun Ranskassa 30-kuvulla pasifistit saivat varustelumenot alhaisiksi.
Logiikka toki pelaa tietyissä olosuhteissa, mutta ilmeisesti varsin rajoitetusti. WWF:n ihmisten esimerkki saattaa purra johonkin jo ennestään ympäristöarvot omaavaan ihmiseen. Työpaikalla esimiehen esimerkki saattaa vaikuttaa työntekijöiden sitoutumiseen työhön. Valitettavasti esimerkin voima on usein varsin rajoitettu - se puree parhaiten ihmisiin, jotka kuuluvat samaan yhteisöön ja jakavat samat arvot.
Peliteoreetikko John Maynard Smith osoitti kyyhky-haukka-pelin analyysillä että jos kaikki ihmiset pelaavat strategiaa kyyhky, haukka pärjää hyvin ja lisääntyy niin kauan että haukkojen määrä nousee kyllin suureksi, jonka jälkeen saavutetaan tietty tasapainotila.
Toisin sanoen usein käykin niin, että toiset - sen sijaan että ottaisivat mallia niistä jotka toimivat moraalisesti oikein - käyttävätkin toisten hyväntahtoisuutta hyväksi. Logiikka saattaa siis kääntyä päälaelleen - kun Eurooppa luulee viestittävänsä esimerkillään että "olkaapa tekin yhtä suvaitsevaisia ja hyviä kuin me", Eurooppa saattaakin todellisuudessa viestittää että "käyttäkääpä hyväksenne naivia sinisilmäisyyttämme".
Länsimaissa usko esimerkin voimaan on kuitenkin vahva. En ole koskaan täysin ymmärtänyt mistä tällainen usko on peräisin. Luulen että se jotenkin liittyy siihen, että esimerkin voima toimii usein pienyhteisössä. Jostain syystä on sitten alettu uskoa, että se toimii myös laajemmin.
Kyseessä lienee siis ihmiselle ominainen liiallinen ekstrapolointi. Sama ilmiö pätee monessa muussakin tilanteessa. Jos esimerkiksi asuntojen hinnat nousevat 10 vuotta, aletaan uskoa että ne nousevat ikuisesti.
pääsemme kohti parempaa maailmaa oman esimerkkimme voimalla. He tarkoittavat, että kun WWF:n väki sitoutuu vihreään elämäntapaan muutkin ottavat opikseen. Saman logiikan oletetaan toimivan, kun EU sitoutuu Kioton sopimukseen. Muut maat seuraavat esimerkkiä.
Samoin, jos eurooppalaiset ovat suvaitsevaisia muita kohtaan, myös meitä kohtaan ollaan suvaitsevaisia. Rajojen avaaminen esimerkiksi muslimeille viestittää eurooppalaisten suvaitsevaisuutta ja muslimit ottavat meistä mallia.Saman logiikan mukaan Hitlerin olisi pitänyt vähentää varustelua, kun Ranskassa 30-kuvulla pasifistit saivat varustelumenot alhaisiksi.
Logiikka toki pelaa tietyissä olosuhteissa, mutta ilmeisesti varsin rajoitetusti. WWF:n ihmisten esimerkki saattaa purra johonkin jo ennestään ympäristöarvot omaavaan ihmiseen. Työpaikalla esimiehen esimerkki saattaa vaikuttaa työntekijöiden sitoutumiseen työhön. Valitettavasti esimerkin voima on usein varsin rajoitettu - se puree parhaiten ihmisiin, jotka kuuluvat samaan yhteisöön ja jakavat samat arvot.
Peliteoreetikko John Maynard Smith osoitti kyyhky-haukka-pelin analyysillä että jos kaikki ihmiset pelaavat strategiaa kyyhky, haukka pärjää hyvin ja lisääntyy niin kauan että haukkojen määrä nousee kyllin suureksi, jonka jälkeen saavutetaan tietty tasapainotila.
Toisin sanoen usein käykin niin, että toiset - sen sijaan että ottaisivat mallia niistä jotka toimivat moraalisesti oikein - käyttävätkin toisten hyväntahtoisuutta hyväksi. Logiikka saattaa siis kääntyä päälaelleen - kun Eurooppa luulee viestittävänsä esimerkillään että "olkaapa tekin yhtä suvaitsevaisia ja hyviä kuin me", Eurooppa saattaakin todellisuudessa viestittää että "käyttäkääpä hyväksenne naivia sinisilmäisyyttämme".
Länsimaissa usko esimerkin voimaan on kuitenkin vahva. En ole koskaan täysin ymmärtänyt mistä tällainen usko on peräisin. Luulen että se jotenkin liittyy siihen, että esimerkin voima toimii usein pienyhteisössä. Jostain syystä on sitten alettu uskoa, että se toimii myös laajemmin.
Kyseessä lienee siis ihmiselle ominainen liiallinen ekstrapolointi. Sama ilmiö pätee monessa muussakin tilanteessa. Jos esimerkiksi asuntojen hinnat nousevat 10 vuotta, aletaan uskoa että ne nousevat ikuisesti.
tiistaina, syyskuuta 25, 2007
Ennakkoluulot
Ennakkoluulot on kuin valkosoluja, ilman niitä sairastuu joka pöpöön.
(Harri Nykänen, Johnny & Bantzo, WSOY, 2008)
(Harri Nykänen, Johnny & Bantzo, WSOY, 2008)
Bushin ilmastopolitiikka
Herald Tribune -lehden eilisessä numerossa oli artikkeli ilmastopolitiikasta. Bushin hallinnon ajatus on, että hiilidioksiidipäästöjä vähennetään niin että kukin maa asettaa omat tavoitteensa hiilidioksipäästöjen vähentämiselle ja sitten sitoutuu niihin. En usko että onnistuu.
Kuullostaa hiukan wikipedia-projektilta: kaikki tekevät sen verran kuin itse haluavat.
Vaikka olen kirjoittanut paljon talkoohengen merkityksestä julkishyödykkeiden tuottamisessa, jokin panee minut vahvasti uskomaan, että mikä toimii wikipedialle ei toimi ilmastomuutoksen hidastamiselle. Uskon, että ilmastomuutoksen rajoittaminen ei esimerkiksi tuo samalla tavalla statusta politikoille kuin wikipediaan artikkelien kirjoittaminen kirjoittajille. Päinvastoin politikon status omien äänestäjiensä silmissä laskee jos tämä alkaa laittamaan resursseja ilmastonmuutoksen estämiseen.
Kuullostaa hiukan wikipedia-projektilta: kaikki tekevät sen verran kuin itse haluavat.
Vaikka olen kirjoittanut paljon talkoohengen merkityksestä julkishyödykkeiden tuottamisessa, jokin panee minut vahvasti uskomaan, että mikä toimii wikipedialle ei toimi ilmastomuutoksen hidastamiselle. Uskon, että ilmastomuutoksen rajoittaminen ei esimerkiksi tuo samalla tavalla statusta politikoille kuin wikipediaan artikkelien kirjoittaminen kirjoittajille. Päinvastoin politikon status omien äänestäjiensä silmissä laskee jos tämä alkaa laittamaan resursseja ilmastonmuutoksen estämiseen.
maanantaina, syyskuuta 24, 2007
Työpaikkojen narsisteista
Helsingin Sanomien yleisönosastolla joku esimiestehtävissä toimiva kertoo työpaikkojen kasvavasta ongelmasta - narsismista - jota usein kauniisti yksilöllisyydeksi tai kriittisyydeksi kutsutaan. Työpaikoilla on esimiehen mukaan yhä enenevässä määrin ihmisiä, jotka suhtautuvat esimieheensä kuin asiakas. Esimiehen velvollisuus on järjestää asiakkaalle mielenkiintoisia työtehtäviä, joista asiakas sitten valitsee itseään kiinnostavat. Työntekijä valitsee rusinat päältä.
Esimies arvelee että ilmiö johtuu Suomen rikastumisesta - yhä enemmän on mm. ihmisiä jotka ovat jo kolmi-nelikymppisinä perineet omaisuutta ja ovat taloudellisesti suht riippumattomia työnantajasta. Esimies arvelee että yksilöllisyys - siis narsismi - lisääntyy maan vaurastuessa.
Narsistit eivät edes kykene alistumaan normaaliin työpaikan hierarkkiaan vaan sekaantuvat kaikkiin asioihin.
Oma kokemukseni on samanlainen. Olen törmännyt pariin vastaavanlaiseen alaiseen jotka eivät suostu ns. tekemään mitä vain. Olen aina arvostanut kriittisyyttä ja hyväksynyt että mielipiteitäni kritisoidaan. Mutta tämä on aivan eri asia kuin se että työntekijä tekee kaikki omaa työtään koskevat ratkaisut itse eikä tottele annettuja määräyksiä.
Narsisteille esimerkiksi projektiaikataulut ovat täysin vieras asia - tai korkeintaan he suhtautuvat näihin kriittisen huvittuneesti. Osa näistä ihmisistä on äärimmäisen ylimielisiä - osalle ei vaan ole tullut mieleen että maailmassa on muitakin ihmisiä, että heillä on velvollisuuksia yritystään ja työtovereitaan kohtaan.
Narsismi on hyvin tavallista esimerkiksi isojen yritysten tuotekehitysosastoilla. Taloudellinen laskukausi jonkin verran vähentää työpaikkojen narsismia - pahimmat narsistit joutuvat työmarkkinoiden ulkopuolelle. Mutta koska narsisti vaatii aina yleisöä, he sirtyvät usein vapaaehtoistyöhön pilaamaan ilmaa wiki-projekeihin tms.
Esimies arvelee että ilmiö johtuu Suomen rikastumisesta - yhä enemmän on mm. ihmisiä jotka ovat jo kolmi-nelikymppisinä perineet omaisuutta ja ovat taloudellisesti suht riippumattomia työnantajasta. Esimies arvelee että yksilöllisyys - siis narsismi - lisääntyy maan vaurastuessa.
Narsistit eivät edes kykene alistumaan normaaliin työpaikan hierarkkiaan vaan sekaantuvat kaikkiin asioihin.
Oma kokemukseni on samanlainen. Olen törmännyt pariin vastaavanlaiseen alaiseen jotka eivät suostu ns. tekemään mitä vain. Olen aina arvostanut kriittisyyttä ja hyväksynyt että mielipiteitäni kritisoidaan. Mutta tämä on aivan eri asia kuin se että työntekijä tekee kaikki omaa työtään koskevat ratkaisut itse eikä tottele annettuja määräyksiä.
Narsisteille esimerkiksi projektiaikataulut ovat täysin vieras asia - tai korkeintaan he suhtautuvat näihin kriittisen huvittuneesti. Osa näistä ihmisistä on äärimmäisen ylimielisiä - osalle ei vaan ole tullut mieleen että maailmassa on muitakin ihmisiä, että heillä on velvollisuuksia yritystään ja työtovereitaan kohtaan.
Narsismi on hyvin tavallista esimerkiksi isojen yritysten tuotekehitysosastoilla. Taloudellinen laskukausi jonkin verran vähentää työpaikkojen narsismia - pahimmat narsistit joutuvat työmarkkinoiden ulkopuolelle. Mutta koska narsisti vaatii aina yleisöä, he sirtyvät usein vapaaehtoistyöhön pilaamaan ilmaa wiki-projekeihin tms.
perjantaina, syyskuuta 21, 2007
Kiintiöistä ja luottamuksesta
Heidi Hautala haluaa työpaikoille kiintiöt maahanmuuttajille. En ole kokonaan kiintiöitä vastaan, mutta kiintiöissä on suuret ongelmansa: Ei ole miellyttävää jos työtoverisi leimaavat sinut kiintiöihmiseksi - että sinulle sanotaan, että ainoa syy miksi olet täällä töissä on, että kuulut johonkin erityisryhmään.
Hautalan ehdotuksesta tuli mieleen eräs aiempi postaukseni. Kerroin USA:n armeijassa havaitusta rotujen välisen luottamuksen kasvusta:
syy luottamuksen kasvuun lienee se, että USA:n armeijalla on selkeät äo-rajat joitten alittajia ei armeijaan oteta: 30 % mustista ja 10 % valkoisista hylätään alhaisen äo:n takia. Seuraus on se, että valkoisten ja mustien varusmiesten äo on keskimäärin suunnilleen sama [vaikka koko väestössä ero on kymmenen pisteen luokkaa]. Valkoisten on helpompi arvostaa mustia tovereitaan ja luottaa mustiin, koska usein rikoksiin syyllistävät alhaisen äo:n mustat eivät pääse armeijaan.
Kun siis ei ole kiintiöitä, ei ole niitä jotka ovat päässeet kouluun, virkaan tms. rodun tai sukupuolen tai äidinkielen tai puoluekannan perusteella. Eikä ketään voi leimata kiintiöihmiseksi, joita kaikki kuitenkin halveksivat.
Hautalan ehdotuksesta tuli mieleen eräs aiempi postaukseni. Kerroin USA:n armeijassa havaitusta rotujen välisen luottamuksen kasvusta:
syy luottamuksen kasvuun lienee se, että USA:n armeijalla on selkeät äo-rajat joitten alittajia ei armeijaan oteta: 30 % mustista ja 10 % valkoisista hylätään alhaisen äo:n takia. Seuraus on se, että valkoisten ja mustien varusmiesten äo on keskimäärin suunnilleen sama [vaikka koko väestössä ero on kymmenen pisteen luokkaa]. Valkoisten on helpompi arvostaa mustia tovereitaan ja luottaa mustiin, koska usein rikoksiin syyllistävät alhaisen äo:n mustat eivät pääse armeijaan.
Kun siis ei ole kiintiöitä, ei ole niitä jotka ovat päässeet kouluun, virkaan tms. rodun tai sukupuolen tai äidinkielen tai puoluekannan perusteella. Eikä ketään voi leimata kiintiöihmiseksi, joita kaikki kuitenkin halveksivat.
Kulttuurien taistelusta
Talvella 2007 Skeptikko-lehden toimittaja totesi hienossa artikkelissaan että sota on jo julistettu länttä vastaan. Samoin totesi HS:n päätoimittaja.
Samainen Skeptikko-lehden toimittaja vaati asiallista keskustelua ja toisten mielipiteitten kunnioittamista:
Polarisaatiosta hyötynee lopulta vain islamin kaikinpuolista ihanuutta korostava professori Jaakko Hämeen-Anttila, jonka kirjat menevät itsepetoksessa rypevälle punavihreälle yliopistoväelle kuin kuumille kiville.
Kun lukee Soininvaaran blogin maahanmuuttokeskustelua syksyllä 2007 tuntuu kuitenkin siltä, että samainen toimittaja on unohtanut että taistelu on faktisesti käynnissä. Toimittaja on myös hylännyt asiallisen keskustelun ja siirtynyt syyttelemään kaikkea joka liikkuu.
Jaarittelu siitä, kuka sanoi milloin mitä pitäisi nyt kuitenkin unohtaa. Tarvitsemme yhteistyön henkeä. Tarvitsemme myös uudenlaisen sivistyneistön, joka on kansankonaisuuden puolella ja joka on kykenevä uudenlaiseen yhteiskunnalliseen ajatteluun.
Uskon myös, että taistelutahdon osoittaminen herättää vastapuolessa kunnioitusta ja vähentää avoimen konfliktin todennäköisyyttä. Ainoa eurooppalainen poliitikko jota Hitler arvosti oli Puolan vapauttaja kenraali Pilsudski. Pilsudski ehdotti Ranskalle 30-luvulla yhteistä hyökkäystä Saksaan, koska tajusi Saksan varustautumisen vaaran. Ranskalaiset tietysti kieltäytyivät ja aiheuttivat näin valtavan inhimillisen tragedian - valistusmiehiä ja skeptikkoja kun olivat !
Taistelutahdon puutteen osoittaminen herättää halveksuntaa vihollisessa ja nostaa konfliktin todennäköisyyttä. (Jopa peliteorian haukka-kyyhky-peli viittaa tähän - palaan siihen seuraavissa postauksissa.)
Samainen Skeptikko-lehden toimittaja vaati asiallista keskustelua ja toisten mielipiteitten kunnioittamista:
Polarisaatiosta hyötynee lopulta vain islamin kaikinpuolista ihanuutta korostava professori Jaakko Hämeen-Anttila, jonka kirjat menevät itsepetoksessa rypevälle punavihreälle yliopistoväelle kuin kuumille kiville.
Kun lukee Soininvaaran blogin maahanmuuttokeskustelua syksyllä 2007 tuntuu kuitenkin siltä, että samainen toimittaja on unohtanut että taistelu on faktisesti käynnissä. Toimittaja on myös hylännyt asiallisen keskustelun ja siirtynyt syyttelemään kaikkea joka liikkuu.
Jaarittelu siitä, kuka sanoi milloin mitä pitäisi nyt kuitenkin unohtaa. Tarvitsemme yhteistyön henkeä. Tarvitsemme myös uudenlaisen sivistyneistön, joka on kansankonaisuuden puolella ja joka on kykenevä uudenlaiseen yhteiskunnalliseen ajatteluun.
Uskon myös, että taistelutahdon osoittaminen herättää vastapuolessa kunnioitusta ja vähentää avoimen konfliktin todennäköisyyttä. Ainoa eurooppalainen poliitikko jota Hitler arvosti oli Puolan vapauttaja kenraali Pilsudski. Pilsudski ehdotti Ranskalle 30-luvulla yhteistä hyökkäystä Saksaan, koska tajusi Saksan varustautumisen vaaran. Ranskalaiset tietysti kieltäytyivät ja aiheuttivat näin valtavan inhimillisen tragedian - valistusmiehiä ja skeptikkoja kun olivat !
Taistelutahdon puutteen osoittaminen herättää halveksuntaa vihollisessa ja nostaa konfliktin todennäköisyyttä. (Jopa peliteorian haukka-kyyhky-peli viittaa tähän - palaan siihen seuraavissa postauksissa.)
torstaina, syyskuuta 20, 2007
Piilorasismista
Suomalaisia syytetään usein piilorasismista.
Piilorasismilla tarkoitetaan ilmeisesti sitä, että suomalaiset pitävät ryssä- ja neekerisanan käyttöä epäasiallisena mutta suhtautuvat ventovieraisiin ihmisiin terveen epäluuloisesti.
Sisimmässään suomalainen piilorasisti tietää että tietyt väestö- ja roturyhmät syyllistyvät aina ja kaikkialla rikoksiin kuten raiskauksiin ja terrorismiin useammin kuin muut. Siksi suomalainen ei suosi näitten väestöryhmien maahanmuuttoa. Suomalainen ei kuitenkaan huuda epäluuloaan toreilla ja turuilla.
Heidi Hautala sen sijaan ei ole piilorasisti.(Viittaan mm. Hautalan ehdotukseen afrikkalaisten maahanmuuttajien aktiivisesta rekrytoinnista.)
Itsekään en ole piilorasisti, vaan kannatan asioitten avointa esilletuomista.
Piilorasismilla tarkoitetaan ilmeisesti sitä, että suomalaiset pitävät ryssä- ja neekerisanan käyttöä epäasiallisena mutta suhtautuvat ventovieraisiin ihmisiin terveen epäluuloisesti.
Sisimmässään suomalainen piilorasisti tietää että tietyt väestö- ja roturyhmät syyllistyvät aina ja kaikkialla rikoksiin kuten raiskauksiin ja terrorismiin useammin kuin muut. Siksi suomalainen ei suosi näitten väestöryhmien maahanmuuttoa. Suomalainen ei kuitenkaan huuda epäluuloaan toreilla ja turuilla.
Heidi Hautala sen sijaan ei ole piilorasisti.(Viittaan mm. Hautalan ehdotukseen afrikkalaisten maahanmuuttajien aktiivisesta rekrytoinnista.)
Itsekään en ole piilorasisti, vaan kannatan asioitten avointa esilletuomista.
maanantaina, syyskuuta 17, 2007
Kulttuurien eriytymisestä
Nykyaikana puhutaan paljon monikultturismista - siitä miten johonkin maahan esimerkiksi maahanmuuton takia syntyy erilaisia kulttuureita. Ilmiö on kuitenkin hyvin vanha.
Juutalaiset ovat eläneet satoja vuosia Euroopassa hyvin erillisenä uskonnollisena ja etnisenä ryhmänä. Juutalaiset ovat eriytyneet myös ammatillisesti: he ovat valikoituneet esimerkiksi kauppiaiksi, rahanlainaajiksi ja veronkantajiksi.
Intiassa jainilaisilla on ollut hyvin samanlainen rooli kuin juutalaisilla Euroopassa. Toisaalta he ovat eläneet tuhansia vuosia Intiassa uskonnollisena vähemmistönä - mutta he ovat eriytyneet myös ammatillisesti kauppiaiksi.
Suomen tataareilla on ollut vahva asema mm. itämaisten mattojen kaupassa, vaikkakin he ensi sijassa ovat etninen ja uskonnollinen vähemmistö. Tataarivähemmistöjä on ollut kaikkialla itäisessä Euroopassa.
Euroopassa on aikojen kuluessa ollut valtava määrä uskonnollisia vähemmistöjä, jotka ovat samalla eriytyneet ammatillisesti - mm. erilaisia pieniä protestanttisia lahkoja.
Korrelaatio ammatin ja uskonnon / kulttuurin välillä on voinut syntyä niin, että tietty uskonnollinen tai etninen ryhmä on ajautunut tiettyyn ammattiin esimerkiksi ammatinharjoitusrajoitusten takia. Juutalaisten sanotaan ajautuneen pankkitoimintaan koska kristinusko kielsi koron ottamisen.
Toisaalta samaan ammattiin ajautuminen on voinut olla satunnaista. Kun esimerkiksi tarpeeksi suuri joukko tietyn uskontokunnan jäseniä on sattumalta ryhtynyt vaikkapa hopeasepiksi muittenkin on kannattanut ryhtyä samaan ammattiin. Uskonnollinen ja etninen konsistenssi on silloin lisännyt ammattikunnan ryhmäkonsistenssia. Hintakartellien muodostaminen on esimerkiksi helpottunut kun kaikki hopeaesineiden myyjät ovat kuuluneet samaan uskontokuntaan tai etniseen vähemmistöön. Juutalaiset ovat tällä tavoin kyenneet muodostamaan vahvoja monopoleja ja kartelleja vuosisatojen mittaan.
Vahva korrelaatio ammatin ja kulttuurin/uskonnon välillä voi syntyä toisellakin tavalla. Esimerkiksi uskonpuhdistuksen aikaan tietyt ammattiryhmät vaihtoivat huomattavasti todennäköisemmin uskontoa kuin toiset. Saattoi syntyä tilanne jossa kauppiaat olivat protestantteja ja talonpojat katolisia, koska kauppiaat olivat ryhtyneet protestanteiksi eikä niinkään siksi että protestantit olisivat ryhtyneet kauppiaiksi.
Jakoa eri ammattiryhmiin vahvistettiin siis niin, että ammattiryhmät alkoivat harjoittaa eri uskontoa. Edelleen jakoa saatettiin vahvistaa niin, että eri uskonnolliset ryhmät alkoivat eriyttää kieltään. Juutalaiset alkoivat kirjoittaa saksaa erilaisin kirjaimin kuin muut jolloin kieli muuttui jiddischiksi. Muslimit alkoivat Bosniassa kirjoittaa serbokroatiaa arabialaisin kirjaimin, katoliset latinalaisin ja serbit kyyrisin. Katolilaiset alkoivat lisäksi kutsua itseään kroaateiksi vaikka alunperin he olivat olleet etnisesti samaa ryhmää kuin muslimit. Kieliäkin alettiin kutsua kroatiaksi, serbiksi ja bosniaksi. Muslimit lainasivat sanoja persiasta ja turkista - kielen eriytyminen voimistui.
Assimilaatiopaineen lisäksi on ollut vahvaa eriytymispainetta. Nykyäänkin jotkut vähemmistöt sulautuvat valtaväestöön, toiset sen sijaan eriytyvät koko ajan valtaväestöstä.
Evolutiivinen selitys eriytymiseen
Boydin ja Richersonin eräs ensimmäisiä kantavia innovaatioita oli po. eriytymisilmiön selittäminen ja selityksen toimivaksi osoittaminen matemaattisin mallein:
Tietyn alueen väestön jakaantuminen erilaisiin symbolisesti merkittyihin kulttuureihin on Boydin ja Richersonin mukaan adaptiivista esimerkiksi tilanteessa, jossa väestö on jakaantunut erilaisiin ammattiryhmiin. Symboli voi olla kieli, uskonto tai vaikkapa pukeutuminen. Toisin sanoen että yksilölle on edullista että hänen ammatiryhmällään on muusta väestöstä osittain erillinen kulttuuri, kieli ja/tai uskonto:
Ihmisille on evoluution myötä kehittynyt taipumus matkia niitä ihmisiä, jotka ovat samanlaisia kuin he itse. Tämä on tietysti adaptiivista siinä mielessä, että kalastajan kannnattaa mieluummin matkia kalastajaa kuin maanviljelijää ja päinvastoin. Jotta samanlaisuuden havaitseminen olisi mahdollisimman helppoa ihmiset ovat kehittäneet symboleja joilla he merkitsevät oman ryhmänsä. Mitä erottavampia symbolit ovat sitä paremmin ne erottavat omat muista. Osittain tästä syystä ammattiryhmät ovat eriytyneet toisista ammattiryhmistä esimerkiksi uskonnoltaan. Mitä selkeämmin kauppiaitten uskonto on eronnut talonpoikien uskonnosta, sitä parempi.
Tämä asiantila - se että mitä voimakkaammin symbolit eroavat toisten ryhmien symboleista sitä tehokkaampia ne ovat osoittamaan kuulumista tiettyyn ryhmään - on johtanut myös ylilyönteihin. Eräs vaarattomimpia ylilyöntejä on juutalaisten talmudin tutkimiseen ja filosofointiin käyttämä aika.
Sovellus nykypäivään
Kun nykyään seuraa esimerkiksi maahanmuuttokeskustelua, hämmästelee sitä miten osalla ihmisistä on voimakas tarve maksimoida mielipide-erot erityisesti joissain ns. avainkysymyksissä kuten maahanmuutto- tai rotukysymyksessä. Olisiko tässäkin kysymys symbolista jolla oma ryhmä halutaan maksimaalisen selkeästi eriyttää toisesta ryhmästä. Sinänsä se, että kysymykseksi on tällä kertaa valittu maahanmuutto, kun 60-luvulla vastaava kysymys oli suhtautuminen Neuvostoliittoon ja sosialismiin, on osittain satunnaista.
Ongelma on se, että kun symboliksi on valittu maahanmuutto, mielipiteet ajautuvat väistämättä hyvin mustavalkeiksi. Esimerkiksi täysin vapaan maahanmuuton kannattaminen on symbolina vahvempi kuin maltillisen maahanmuuton kannattaminen. Siksi ihmiset ajautuvat kannattamaan täysin mielettömiä ajatuksia kuten täysin vapaata maahanmuuttoa.
Juutalaiset ovat eläneet satoja vuosia Euroopassa hyvin erillisenä uskonnollisena ja etnisenä ryhmänä. Juutalaiset ovat eriytyneet myös ammatillisesti: he ovat valikoituneet esimerkiksi kauppiaiksi, rahanlainaajiksi ja veronkantajiksi.
Intiassa jainilaisilla on ollut hyvin samanlainen rooli kuin juutalaisilla Euroopassa. Toisaalta he ovat eläneet tuhansia vuosia Intiassa uskonnollisena vähemmistönä - mutta he ovat eriytyneet myös ammatillisesti kauppiaiksi.
Suomen tataareilla on ollut vahva asema mm. itämaisten mattojen kaupassa, vaikkakin he ensi sijassa ovat etninen ja uskonnollinen vähemmistö. Tataarivähemmistöjä on ollut kaikkialla itäisessä Euroopassa.
Euroopassa on aikojen kuluessa ollut valtava määrä uskonnollisia vähemmistöjä, jotka ovat samalla eriytyneet ammatillisesti - mm. erilaisia pieniä protestanttisia lahkoja.
Korrelaatio ammatin ja uskonnon / kulttuurin välillä on voinut syntyä niin, että tietty uskonnollinen tai etninen ryhmä on ajautunut tiettyyn ammattiin esimerkiksi ammatinharjoitusrajoitusten takia. Juutalaisten sanotaan ajautuneen pankkitoimintaan koska kristinusko kielsi koron ottamisen.
Toisaalta samaan ammattiin ajautuminen on voinut olla satunnaista. Kun esimerkiksi tarpeeksi suuri joukko tietyn uskontokunnan jäseniä on sattumalta ryhtynyt vaikkapa hopeasepiksi muittenkin on kannattanut ryhtyä samaan ammattiin. Uskonnollinen ja etninen konsistenssi on silloin lisännyt ammattikunnan ryhmäkonsistenssia. Hintakartellien muodostaminen on esimerkiksi helpottunut kun kaikki hopeaesineiden myyjät ovat kuuluneet samaan uskontokuntaan tai etniseen vähemmistöön. Juutalaiset ovat tällä tavoin kyenneet muodostamaan vahvoja monopoleja ja kartelleja vuosisatojen mittaan.
Vahva korrelaatio ammatin ja kulttuurin/uskonnon välillä voi syntyä toisellakin tavalla. Esimerkiksi uskonpuhdistuksen aikaan tietyt ammattiryhmät vaihtoivat huomattavasti todennäköisemmin uskontoa kuin toiset. Saattoi syntyä tilanne jossa kauppiaat olivat protestantteja ja talonpojat katolisia, koska kauppiaat olivat ryhtyneet protestanteiksi eikä niinkään siksi että protestantit olisivat ryhtyneet kauppiaiksi.
Jakoa eri ammattiryhmiin vahvistettiin siis niin, että ammattiryhmät alkoivat harjoittaa eri uskontoa. Edelleen jakoa saatettiin vahvistaa niin, että eri uskonnolliset ryhmät alkoivat eriyttää kieltään. Juutalaiset alkoivat kirjoittaa saksaa erilaisin kirjaimin kuin muut jolloin kieli muuttui jiddischiksi. Muslimit alkoivat Bosniassa kirjoittaa serbokroatiaa arabialaisin kirjaimin, katoliset latinalaisin ja serbit kyyrisin. Katolilaiset alkoivat lisäksi kutsua itseään kroaateiksi vaikka alunperin he olivat olleet etnisesti samaa ryhmää kuin muslimit. Kieliäkin alettiin kutsua kroatiaksi, serbiksi ja bosniaksi. Muslimit lainasivat sanoja persiasta ja turkista - kielen eriytyminen voimistui.
Assimilaatiopaineen lisäksi on ollut vahvaa eriytymispainetta. Nykyäänkin jotkut vähemmistöt sulautuvat valtaväestöön, toiset sen sijaan eriytyvät koko ajan valtaväestöstä.
Evolutiivinen selitys eriytymiseen
Boydin ja Richersonin eräs ensimmäisiä kantavia innovaatioita oli po. eriytymisilmiön selittäminen ja selityksen toimivaksi osoittaminen matemaattisin mallein:
Tietyn alueen väestön jakaantuminen erilaisiin symbolisesti merkittyihin kulttuureihin on Boydin ja Richersonin mukaan adaptiivista esimerkiksi tilanteessa, jossa väestö on jakaantunut erilaisiin ammattiryhmiin. Symboli voi olla kieli, uskonto tai vaikkapa pukeutuminen. Toisin sanoen että yksilölle on edullista että hänen ammatiryhmällään on muusta väestöstä osittain erillinen kulttuuri, kieli ja/tai uskonto:
Ihmisille on evoluution myötä kehittynyt taipumus matkia niitä ihmisiä, jotka ovat samanlaisia kuin he itse. Tämä on tietysti adaptiivista siinä mielessä, että kalastajan kannnattaa mieluummin matkia kalastajaa kuin maanviljelijää ja päinvastoin. Jotta samanlaisuuden havaitseminen olisi mahdollisimman helppoa ihmiset ovat kehittäneet symboleja joilla he merkitsevät oman ryhmänsä. Mitä erottavampia symbolit ovat sitä paremmin ne erottavat omat muista. Osittain tästä syystä ammattiryhmät ovat eriytyneet toisista ammattiryhmistä esimerkiksi uskonnoltaan. Mitä selkeämmin kauppiaitten uskonto on eronnut talonpoikien uskonnosta, sitä parempi.
Tämä asiantila - se että mitä voimakkaammin symbolit eroavat toisten ryhmien symboleista sitä tehokkaampia ne ovat osoittamaan kuulumista tiettyyn ryhmään - on johtanut myös ylilyönteihin. Eräs vaarattomimpia ylilyöntejä on juutalaisten talmudin tutkimiseen ja filosofointiin käyttämä aika.
Sovellus nykypäivään
Kun nykyään seuraa esimerkiksi maahanmuuttokeskustelua, hämmästelee sitä miten osalla ihmisistä on voimakas tarve maksimoida mielipide-erot erityisesti joissain ns. avainkysymyksissä kuten maahanmuutto- tai rotukysymyksessä. Olisiko tässäkin kysymys symbolista jolla oma ryhmä halutaan maksimaalisen selkeästi eriyttää toisesta ryhmästä. Sinänsä se, että kysymykseksi on tällä kertaa valittu maahanmuutto, kun 60-luvulla vastaava kysymys oli suhtautuminen Neuvostoliittoon ja sosialismiin, on osittain satunnaista.
Ongelma on se, että kun symboliksi on valittu maahanmuutto, mielipiteet ajautuvat väistämättä hyvin mustavalkeiksi. Esimerkiksi täysin vapaan maahanmuuton kannattaminen on symbolina vahvempi kuin maltillisen maahanmuuton kannattaminen. Siksi ihmiset ajautuvat kannattamaan täysin mielettömiä ajatuksia kuten täysin vapaata maahanmuuttoa.
sunnuntai, syyskuuta 16, 2007
JP Roosin arvostelu Boydin ja Richersonin kirjasta
Professori JP Roosin arvostelu Robert Boydin ja Peter Richersonin kirjasta "Ei ainoastaan geeneistä. Miten kulttuuri muunsi ihmisen evoluution." on minusta hyvä.
Yhdyn Roosiin siinä, että on hienoa että näiden kahden evoluutioteorian tämän hetken huippunimen kirja on käännetty (TerraCognitan ja Kimmo Pietiläisen toimesta) suomeksi ennen kuin sitä on ehditty esimerkiksi kääntää ranskaksi.
Kansankokonaisuus on käsitellyt Boydin ja Richersonin tutkimusta neljännestä postauksesta alkaen jo vuoden ajan.
Yhdyn Roosiin siinä, että on hienoa että näiden kahden evoluutioteorian tämän hetken huippunimen kirja on käännetty (TerraCognitan ja Kimmo Pietiläisen toimesta) suomeksi ennen kuin sitä on ehditty esimerkiksi kääntää ranskaksi.
Kansankokonaisuus on käsitellyt Boydin ja Richersonin tutkimusta neljännestä postauksesta alkaen jo vuoden ajan.
Miksi kirkko ei noudata yhteisesti sovittuja sääntöjä mutta vaatii sitä muilta ?
Lauri Peltonen kysyi tänään HS:n yleisönosastolla onko hänelläkin oikeus tehdä varaus lain noudattamiseen kuten Suomen Evankelisluterilaisella Kirkolla pakolaiskysymyksessä. Olen itsekin ihmetellyt miten kirkolla on oikeus tehdä varaus yhdessä sovittujen lakien noudattamiseen, kun kirkon viranhaltijoille ei ole oikeutta tehdä varausta kirkon yhteisten päätösten noudattamisessa. Vaikka itse kannatan naispappeutta, en ymmärrä miten näillä ihmisillä ei olisi samanlainen oikeus varauksentekoon kuin kirkolla.
Minusta kaikkien on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä. Sääntöjä voi toki muuttaa, mutta tämä tapahtuu demokraattisen päätöksentekojärjestelmän kautta.
Jos - aivan äärimmäisessä tilanteessa - säännöt kuitenkin ovat sellaisia ettei niitä mitenkään voi hyväksyä, on kuitenkin toimittava omantuntonsa mukaan. Mutta silloin on ymmärrettävä, että rikkomuksesta seuraa rangaistus. Naispappeuden vastustajat tietävätkin että on vain ajan kysymys koska heitä rangaistaan ja he menettävät työpaikansa. Mikaelin seurakunnan kirkkoherra sen sijaan tietää, että hän saa vallanpitäjiltä vain imartelevaa hymistelyä. Kirkkoherran teko ei vaadi juuri minkäänlaista kansalaisrohkeutta.
Lähetin oman seurakuntani kirkkoherralle kysymyksen, miten oma seurakuntani suhtautuu lain noudattamiseen.
Minusta kaikkien on noudatettava yhdessä sovittuja sääntöjä. Sääntöjä voi toki muuttaa, mutta tämä tapahtuu demokraattisen päätöksentekojärjestelmän kautta.
Jos - aivan äärimmäisessä tilanteessa - säännöt kuitenkin ovat sellaisia ettei niitä mitenkään voi hyväksyä, on kuitenkin toimittava omantuntonsa mukaan. Mutta silloin on ymmärrettävä, että rikkomuksesta seuraa rangaistus. Naispappeuden vastustajat tietävätkin että on vain ajan kysymys koska heitä rangaistaan ja he menettävät työpaikansa. Mikaelin seurakunnan kirkkoherra sen sijaan tietää, että hän saa vallanpitäjiltä vain imartelevaa hymistelyä. Kirkkoherran teko ei vaadi juuri minkäänlaista kansalaisrohkeutta.
Lähetin oman seurakuntani kirkkoherralle kysymyksen, miten oma seurakuntani suhtautuu lain noudattamiseen.
lauantaina, syyskuuta 15, 2007
Yltiöindividualistinen metodologia romahtamassa myös biotieteissä
Yltiöindividualistinen metodologia on romahtamassa kahdessa vahvimmassa linnakkeessaan biotieteissä ja taloustieteessä. Kauan biologiassa ja taloustieteessä kaikki yksilön toiminta on selitetty puhtaasti yksilön oman edun - biologiassa myös geenin edun - maksimoinnin pohjalta. Lainaan aiempaa postaustani:
Psykologisen hedonismin mukaan ihmisen elämä on hänen oman onnellisuutensa maksimontia. Taloustieteen ajatus Homo Economicuksesta perustuu psykologiseen hedonismiin - ihminen on taloustieteen mukaan omaa etuaan (utiliteettiaan) maksimoiva toimija. Antiikin filosofi Protagoras totesi saman hieman sivistyneemmin: yksilö on kaiken mitta.
...
Evoluutiobiologi David Sloan Wilsonin ja filosofi Elliot Soberin mukaan lännessä on tieteessä pitkään ollut vallalla ns. individualistinen metodologia - esimerkkinä juuri taloustieteen ajatus Homo Economicuksesta. Mutta nyttemmin biologiassa ja taloustieteessä on yhä selkeämmin alettu ymmärtää että psykologinen hedonismi on samalla tavalla rajoittunut malli ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseksi kuin ajatus ihmisestä kansankehon osana. Ihminen on sekä yhteisöllinen että yksilöllinen eläin ja toimija.
DS Wilson on työssään painottanut ryhmävalinnan merkitystä evoluutiotieteessä. Kauan David Sloan Wilsonia pidettiin eräänlaisena biotieteen kummajaisena. Vielä vuosi sitten Robert Trivers - yksi sosiobiologian suurista nimistä - haukkui Wilsonin ja Soberin kirjan Unto Others maan rakoon.
Ryhmävalinta on ollut 60-luvun lopulta 2000-luvulle useimpien biologien silmissä täydessä pannassa - siitäkin huolimatta että eräät nimekkäät sosiobiologit kuten William Hamilton ovat pitäneet ryhmävalintaa yksilövalinnan ja sukulaisvalinnan ohella tärkeänä evoluution mekanismina. Todellisuudessa ryhmävalintaa ei tosin koskaan kiistettykään teoreettisena mahdollisuutena mutta sen käytännön merkitystä evoluutiossa pidettiin kauan olemattomana.
Esimerkiksi muurahaispesien evoluutio selitettiin kauan pelkästään muurahaispesän muurahaisten sukulaisuudella. Nyttemmin selitystä etsitään yhä useammin ryhmävalinnasta.
Ryhmävalinnalla tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että evoluutio on valinnut sellaisia ryhmiä, jotka ovat pärjänneet paremmin kuin muut ryhmät. Siksi näemme ympärillämme usein eliöryhmiä jotka ovat kyenneet minimoimaan ryhmän jäsenten väliset konfliktit ja saamaan ryhmän jäsenet puhaltamaan yhteen hiileen. (Toisaalta näemme myös ympärillemme eliöitä, jotka kykenevät toimimaan tehokkaasti ryhmässä.)
Esimerkkinä tällaisia hyvin kollektiivisia ryhmiä muodostavista eläinlajeista mainittakoon muurahaiset, mehiläiset, termiitit ja kaljurotat. Mutta myös eräät ihmisten yhteisöt ovat äärimmäisen kollektiivisia kuten hutteriittien Bruderhofit. (Ihmisten kulttuurista ryhmävalintaa ovat tutkineet ansiokkaasti mm. Robert Boyd ja Peter Richerson.)
Ryhmävalinnan kannattajat eivät väitä, että valinta toimii vain ryhmän tasolla, vaan että valinta toimii sekä yksilön että ryhmän tasolla. Eri eliöillä ja eri ihmiskulttuureissa painopiste ryhmävalinnan ja yksiövalinnan välillä voi olla erilainen. (Puhutaankin usein mieluummin monitasoisesta valinnasta kuin ryhmävalinnasta.)
D.S. Wilsonin ja sosiobiologian perustajan E.O. Wilsonin viimevuotinen artikkeli Rethinking the Theoretical Foundation of Sociobiology on yksi merkittävä virstanpylväs ryhmävalinnan uudelleenarvionnissa.
Voinee sanoa, että biotieteessä on tapahtumassa tällä hetkellä paradigman muutos ja suoranainen tieteellinen vallankumous, mutta aika on vielä liian varhainen muutoksen koko laajuuden ymmärtämiseen.
Äärimmäisen mielenkiintoista on nähdä miten tuo sosiobiologian vallankumous heijastuu yhteiskuntatieteisiin ja yhteiskuntatieteistä tehtäviin poliittisiin johtopäätöksiin. Uskon että vaikutus tulee pitkällä aikavälillä olemaan erittäin suuri.
Psykologisen hedonismin mukaan ihmisen elämä on hänen oman onnellisuutensa maksimontia. Taloustieteen ajatus Homo Economicuksesta perustuu psykologiseen hedonismiin - ihminen on taloustieteen mukaan omaa etuaan (utiliteettiaan) maksimoiva toimija. Antiikin filosofi Protagoras totesi saman hieman sivistyneemmin: yksilö on kaiken mitta.
...
Evoluutiobiologi David Sloan Wilsonin ja filosofi Elliot Soberin mukaan lännessä on tieteessä pitkään ollut vallalla ns. individualistinen metodologia - esimerkkinä juuri taloustieteen ajatus Homo Economicuksesta. Mutta nyttemmin biologiassa ja taloustieteessä on yhä selkeämmin alettu ymmärtää että psykologinen hedonismi on samalla tavalla rajoittunut malli ihmisen käyttäytymisen ymmärtämiseksi kuin ajatus ihmisestä kansankehon osana. Ihminen on sekä yhteisöllinen että yksilöllinen eläin ja toimija.
DS Wilson on työssään painottanut ryhmävalinnan merkitystä evoluutiotieteessä. Kauan David Sloan Wilsonia pidettiin eräänlaisena biotieteen kummajaisena. Vielä vuosi sitten Robert Trivers - yksi sosiobiologian suurista nimistä - haukkui Wilsonin ja Soberin kirjan Unto Others maan rakoon.
Ryhmävalinta on ollut 60-luvun lopulta 2000-luvulle useimpien biologien silmissä täydessä pannassa - siitäkin huolimatta että eräät nimekkäät sosiobiologit kuten William Hamilton ovat pitäneet ryhmävalintaa yksilövalinnan ja sukulaisvalinnan ohella tärkeänä evoluution mekanismina. Todellisuudessa ryhmävalintaa ei tosin koskaan kiistettykään teoreettisena mahdollisuutena mutta sen käytännön merkitystä evoluutiossa pidettiin kauan olemattomana.
Esimerkiksi muurahaispesien evoluutio selitettiin kauan pelkästään muurahaispesän muurahaisten sukulaisuudella. Nyttemmin selitystä etsitään yhä useammin ryhmävalinnasta.
Ryhmävalinnalla tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että evoluutio on valinnut sellaisia ryhmiä, jotka ovat pärjänneet paremmin kuin muut ryhmät. Siksi näemme ympärillämme usein eliöryhmiä jotka ovat kyenneet minimoimaan ryhmän jäsenten väliset konfliktit ja saamaan ryhmän jäsenet puhaltamaan yhteen hiileen. (Toisaalta näemme myös ympärillemme eliöitä, jotka kykenevät toimimaan tehokkaasti ryhmässä.)
Esimerkkinä tällaisia hyvin kollektiivisia ryhmiä muodostavista eläinlajeista mainittakoon muurahaiset, mehiläiset, termiitit ja kaljurotat. Mutta myös eräät ihmisten yhteisöt ovat äärimmäisen kollektiivisia kuten hutteriittien Bruderhofit. (Ihmisten kulttuurista ryhmävalintaa ovat tutkineet ansiokkaasti mm. Robert Boyd ja Peter Richerson.)
Ryhmävalinnan kannattajat eivät väitä, että valinta toimii vain ryhmän tasolla, vaan että valinta toimii sekä yksilön että ryhmän tasolla. Eri eliöillä ja eri ihmiskulttuureissa painopiste ryhmävalinnan ja yksiövalinnan välillä voi olla erilainen. (Puhutaankin usein mieluummin monitasoisesta valinnasta kuin ryhmävalinnasta.)
D.S. Wilsonin ja sosiobiologian perustajan E.O. Wilsonin viimevuotinen artikkeli Rethinking the Theoretical Foundation of Sociobiology on yksi merkittävä virstanpylväs ryhmävalinnan uudelleenarvionnissa.
Voinee sanoa, että biotieteessä on tapahtumassa tällä hetkellä paradigman muutos ja suoranainen tieteellinen vallankumous, mutta aika on vielä liian varhainen muutoksen koko laajuuden ymmärtämiseen.
Äärimmäisen mielenkiintoista on nähdä miten tuo sosiobiologian vallankumous heijastuu yhteiskuntatieteisiin ja yhteiskuntatieteistä tehtäviin poliittisiin johtopäätöksiin. Uskon että vaikutus tulee pitkällä aikavälillä olemaan erittäin suuri.
torstaina, syyskuuta 13, 2007
Temperamentista vielä
Viittasin postauksessani Flynnin uudesta kirjasta myös temperamenttieroihin ihmispopulaatioiden välillä. Käsittelen aihetta nyt hiukan seikkaperäisemmin.
Kuten jo kerroin Liisa Keltikangas-Järvinen - Suomen ehkä merkittävin kasvatustieteilijä - on ottanut kantaa rotueroihin persoonallisuuden osalta. Hän toteaa kirjassaan Temperamentti että itäaasialaiset ovat muita rotuja syntyjään rauhallisempia.
Samaan johtopäätökseen tulee evoluutiobiologi E.O. Wilson - sosiobiologian perustaja - kirjassaan On Human Nature. Itäaasialaiset ja erityisesti navajo-intiaanit ovat syntyjään rauhallisempia kuin muut rodut. Kriteerinä on käytetty mm. sitä miten nopeasti vauva aktiivisesti kääntyy selälleen kun hänet on ensin asetettu mahalleen.
Psykologi Philip Rushton toteaa teoksessaan Race, Evolution and Behaviour että kolme päärotua järjestyvät monen ominaisuudeen osalta samaan järjestykseen - ensin negroidit, sitten valkoiset sitten mongolit: Mongolit ovat älykkäämpiä ja rauhallisempia (vähemmän aggressiivisia) kuin valkoiset, valkoiset ovat taas älykkäämpiä ja rauhallisempia (vähemmän aggressiivisia) kuin negroidit. Mustat tulevat aiemmin sukukypsiksi ja saavat enemmän kaksosia kuin valkoiset, valkoiset tulevat aiemmin sukukypsiksi ja saavat enemmän kaksosia kuin kuin mongolit.
Gene expression tiedeblogi kertoo psykologi Jerome Kaganin tutkimuksista joiden mukaan sinisilmäiset lapset ovat ujompia kuin muut lapset. Ujous liittyy ilmeisesti pohjoiseen rotutyyppiin: Artikkelissa todettiin ensin että Kaganin tutkimuksen mukaan sinisilmäisyys korreloi ujouden kanssa. Seuraavaksi Coplanin, Colemanin ja Rubinin tutkimukseen viitaten todettiin että ilmeisesti vain pojilla sinisilmäisyys korreloi ujouden kanssa. Ujouden yleisyys sinisilmäisten keskuudessa johtuu Kaganin hypoteesin mukaan siitä että yksi geeni joka paransi ihmisen fyysistä sopeutumista kylmään ilmanalaan aiheutti samalla myös introverttisuutta eli ujoutta.
Gene expressionin tulkinta kuitenkin oli että geeni joka paransi ihmisen fyysistä sopeutumista kylmään ilmanalaan aiheutti samalla valitettavasti myös ujoutta. Mutta onko ujous sairaus tai vamma ? Onko se samalla tavalla inhimillisesti tarkasteltuna epätoivottava ominaisuus kuin esimerkiksi negroidien aggressiivisuus. (Tai onko aggressiivisuuskaan välttämättä epätoivottava ominaisuus kuin tietyissä olosuhteissa ?) Tekeekö ujous ihmisen elämän vaikeammaksi ja hänen sosiaaliset suhteensa rajoittuneemmaksi ? Ovatko ujot luusereita ?
Keltikangas-Järvisen Temperamentti-kirjan pohjalta noihin kysymyksiiin voi yrittää miettiä vastausta. Keltikangas-Järvinen viittaa kirjassaan Kaganin tutkimuksiin ja toteaa että 24 % valkoihoisista omaa estyneen temperamentin. Keltikangas-Järvinen suosii termiä estynyt temperamentti tässä yhteydessä. Estyneelle temperamentille on ominaista että uudessa tilanteessa ihminen pyrkii säännöllisesti välttämään tilannetta. Tilanne voi olla vaikkapa uusi ihminen.
Estyneisyyteen liittyy Keltikangas-Järvisen mukaan tiettyjä ongelmia: Estynyt lapsi vaatii enemmän aikuisen tukea joutuessaan uuteen tilanteeseen. Estyneelle lapselle ei sovi hoitojärjestelmä jossa hoitajat jatkuvasti vaihtuvat. Mutta estyneisyys ei merkitse epäsosiaalisuutta. Ei-estynyt rohkea lapsi saattaa olla dominoiva ryhmässä, mutta dominoivuus ei merkitse sosiaalisuutta. Rohkeat lapset ovat Keltikangas-Järvisen mukaan usein myös aggressiivisia.
Ujoudella (estyneisyydellä) on siis Keltikangas-Järvisen mukaan sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia. Negatiiviset seuraukset aktivoituvat nimenomaan tilanteessa jossa lapsen (tai aikuisen) estyneisyyttä ei oteta huomioon vaan oletetaan että kaikkien ihmisten pitää olla "reippaita". Julkinen sana ja psykologit esittävät usein ujouden suurena ongelmana, mutta väitteeseen on Keltikangas-Järvisen mukaan hyvin vähän perusteita.
Kuten jo kerroin Liisa Keltikangas-Järvinen - Suomen ehkä merkittävin kasvatustieteilijä - on ottanut kantaa rotueroihin persoonallisuuden osalta. Hän toteaa kirjassaan Temperamentti että itäaasialaiset ovat muita rotuja syntyjään rauhallisempia.
Samaan johtopäätökseen tulee evoluutiobiologi E.O. Wilson - sosiobiologian perustaja - kirjassaan On Human Nature. Itäaasialaiset ja erityisesti navajo-intiaanit ovat syntyjään rauhallisempia kuin muut rodut. Kriteerinä on käytetty mm. sitä miten nopeasti vauva aktiivisesti kääntyy selälleen kun hänet on ensin asetettu mahalleen.
Psykologi Philip Rushton toteaa teoksessaan Race, Evolution and Behaviour että kolme päärotua järjestyvät monen ominaisuudeen osalta samaan järjestykseen - ensin negroidit, sitten valkoiset sitten mongolit: Mongolit ovat älykkäämpiä ja rauhallisempia (vähemmän aggressiivisia) kuin valkoiset, valkoiset ovat taas älykkäämpiä ja rauhallisempia (vähemmän aggressiivisia) kuin negroidit. Mustat tulevat aiemmin sukukypsiksi ja saavat enemmän kaksosia kuin valkoiset, valkoiset tulevat aiemmin sukukypsiksi ja saavat enemmän kaksosia kuin kuin mongolit.
Gene expression tiedeblogi kertoo psykologi Jerome Kaganin tutkimuksista joiden mukaan sinisilmäiset lapset ovat ujompia kuin muut lapset. Ujous liittyy ilmeisesti pohjoiseen rotutyyppiin: Artikkelissa todettiin ensin että Kaganin tutkimuksen mukaan sinisilmäisyys korreloi ujouden kanssa. Seuraavaksi Coplanin, Colemanin ja Rubinin tutkimukseen viitaten todettiin että ilmeisesti vain pojilla sinisilmäisyys korreloi ujouden kanssa. Ujouden yleisyys sinisilmäisten keskuudessa johtuu Kaganin hypoteesin mukaan siitä että yksi geeni joka paransi ihmisen fyysistä sopeutumista kylmään ilmanalaan aiheutti samalla myös introverttisuutta eli ujoutta.
Gene expressionin tulkinta kuitenkin oli että geeni joka paransi ihmisen fyysistä sopeutumista kylmään ilmanalaan aiheutti samalla valitettavasti myös ujoutta. Mutta onko ujous sairaus tai vamma ? Onko se samalla tavalla inhimillisesti tarkasteltuna epätoivottava ominaisuus kuin esimerkiksi negroidien aggressiivisuus. (Tai onko aggressiivisuuskaan välttämättä epätoivottava ominaisuus kuin tietyissä olosuhteissa ?) Tekeekö ujous ihmisen elämän vaikeammaksi ja hänen sosiaaliset suhteensa rajoittuneemmaksi ? Ovatko ujot luusereita ?
Keltikangas-Järvisen Temperamentti-kirjan pohjalta noihin kysymyksiiin voi yrittää miettiä vastausta. Keltikangas-Järvinen viittaa kirjassaan Kaganin tutkimuksiin ja toteaa että 24 % valkoihoisista omaa estyneen temperamentin. Keltikangas-Järvinen suosii termiä estynyt temperamentti tässä yhteydessä. Estyneelle temperamentille on ominaista että uudessa tilanteessa ihminen pyrkii säännöllisesti välttämään tilannetta. Tilanne voi olla vaikkapa uusi ihminen.
Estyneisyyteen liittyy Keltikangas-Järvisen mukaan tiettyjä ongelmia: Estynyt lapsi vaatii enemmän aikuisen tukea joutuessaan uuteen tilanteeseen. Estyneelle lapselle ei sovi hoitojärjestelmä jossa hoitajat jatkuvasti vaihtuvat. Mutta estyneisyys ei merkitse epäsosiaalisuutta. Ei-estynyt rohkea lapsi saattaa olla dominoiva ryhmässä, mutta dominoivuus ei merkitse sosiaalisuutta. Rohkeat lapset ovat Keltikangas-Järvisen mukaan usein myös aggressiivisia.
Ujoudella (estyneisyydellä) on siis Keltikangas-Järvisen mukaan sekä positiivisia että negatiivisia seurauksia. Negatiiviset seuraukset aktivoituvat nimenomaan tilanteessa jossa lapsen (tai aikuisen) estyneisyyttä ei oteta huomioon vaan oletetaan että kaikkien ihmisten pitää olla "reippaita". Julkinen sana ja psykologit esittävät usein ujouden suurena ongelmana, mutta väitteeseen on Keltikangas-Järvisen mukaan hyvin vähän perusteita.
Darfur ja vihreät
Anni Sinnemäki haluaa lähettää pikemmin sata kuin 10 suomalaista sotilasta Darfuriin rauhanturvatehtäviin. Jos vihreät ovat näin motivoituneita lähettämään suomalaisia sotilaita tapettavaksi, he voisivat suositella omiakin jäseniään käymään armeijan. Sivareita Darfurissa ei nimittäin tarvita.
keskiviikkona, syyskuuta 12, 2007
Ruuan polttamisesta
Bioenergiasta on odotettu yhtä ratkaisua energiaongelmiin. Varsinkin ydinvoiman vastustajilla on ollut suuri tarve löytää ns. vaihtoehtoisia energialähteitä esimerkiksi tuuli-, aurinko- ja bioenergiasta.
Bioenergian käyttö esimerkiksi autojen polttoaineena aiheuttaa kuitenkin maataloustuotantoon varatun peltoalan vähenemistä, ruuan tuotannon vähenemistä ja ruuan hinnan nousua. Ruuan maailmanmarkkinahinnan nousu onkin ollut voimakasta. Esimerkiksi USA:ssa vehnän, maissin ja soijan hinnannousu on ollut puolessatoista vuodessa 50 % luokkaa.
Ruuan hinnan nousuun on toki monia muitakin syitä kuten väestönkasvu. Kiinalaisten ja intialaisten vaurastuminen aiheuttaa eläintuotteiden käytön kasvua. Koska eläintuotteista saa saman ravinto- ja energiamäärän huonommalla hyötysuhteella kuin kasveista, ruuan tuottamiseen tarvitaan enemmän peltoalaa.
Ruuan puute ratkeaa kysynnän ja tarjonnan lailla: Hinnat nousevat, jolloin kaikkein köyhimmät vähentävät syömistä. Bioenergiankäytön voinee väittää siis aiheuttavan nälänhätää. Jos on ilkeä, voi sanoa myös että Pentti Linkolan visio ylijäämäväestön hävittämisestä toteutuu ainakin osittain.
Toisaalta biopolttoaineen käyttö nostaa myös peltoalan kysyntää. Peltoalan kasvu aiheuttaa metsien - esimerkiksi Amazonasin sademetsien - raivaamista pelloksi. Metsäalan väheneminen kiihdyttää ilmaston muutosta.
Lähde: HS talous 12.9. "Autoilijoiden ja köyhien juoksukilpailu".
Bioenergian käyttö esimerkiksi autojen polttoaineena aiheuttaa kuitenkin maataloustuotantoon varatun peltoalan vähenemistä, ruuan tuotannon vähenemistä ja ruuan hinnan nousua. Ruuan maailmanmarkkinahinnan nousu onkin ollut voimakasta. Esimerkiksi USA:ssa vehnän, maissin ja soijan hinnannousu on ollut puolessatoista vuodessa 50 % luokkaa.
Ruuan hinnan nousuun on toki monia muitakin syitä kuten väestönkasvu. Kiinalaisten ja intialaisten vaurastuminen aiheuttaa eläintuotteiden käytön kasvua. Koska eläintuotteista saa saman ravinto- ja energiamäärän huonommalla hyötysuhteella kuin kasveista, ruuan tuottamiseen tarvitaan enemmän peltoalaa.
Ruuan puute ratkeaa kysynnän ja tarjonnan lailla: Hinnat nousevat, jolloin kaikkein köyhimmät vähentävät syömistä. Bioenergiankäytön voinee väittää siis aiheuttavan nälänhätää. Jos on ilkeä, voi sanoa myös että Pentti Linkolan visio ylijäämäväestön hävittämisestä toteutuu ainakin osittain.
Toisaalta biopolttoaineen käyttö nostaa myös peltoalan kysyntää. Peltoalan kasvu aiheuttaa metsien - esimerkiksi Amazonasin sademetsien - raivaamista pelloksi. Metsäalan väheneminen kiihdyttää ilmaston muutosta.
Lähde: HS talous 12.9. "Autoilijoiden ja köyhien juoksukilpailu".
torstaina, syyskuuta 06, 2007
Islamistiterrorismi Saksassa
Saksassa on poliisi onnistunut ainakin osittain neutraloimaan islamistien yrityksen rakentaa autopommeja ja iskeä mm. Frankfurtin lentokentälle, amerikkalaisten joukkojen tukikohtiin ja amerikkalaisten sotilaiden käyttämiin diskoihin.
Die Welt toteaa tänään että Saksa on tarjonnut islamisteille helpon toimintaympäristön (Freiraum) jossa liikkua vapaasti ja rekrytoida uusia jäseniä. Tämän asiantilan on Die Welt lehden mukaan muututtava. Ratkaisuna on mm. pakkointegraatio. Rauhanomaisiakaan rinnakkaisyhteiskuntia ei pidä hyväksyä. Muslimiyhteisöjen on otettava vastuu jäsentensä toimista ja harjoitettava yhteisöllistä painostusta jäseniään kohtaan.
Kysymys tietysti herää miten todennäköistä on, että muslimiyhteisöt ryhtyvät tällaiseen painostukseen ja siinä lisäksi onnistuvat. Liberaalissa yhteiskunnassa on vaikea nähdä miten muslimiyhteisöt voisivat olla vastuussa jäsentensä teoista. Todennäköisesti saksalaisen yhteiskunnan on muututtava vähemmän liberaaliksi kuin se nykyään on. Yhteisöjen vastuu jäsenistään pitää ehkä kirjoittaa lakiin.
Die Welt toteaa tänään että Saksa on tarjonnut islamisteille helpon toimintaympäristön (Freiraum) jossa liikkua vapaasti ja rekrytoida uusia jäseniä. Tämän asiantilan on Die Welt lehden mukaan muututtava. Ratkaisuna on mm. pakkointegraatio. Rauhanomaisiakaan rinnakkaisyhteiskuntia ei pidä hyväksyä. Muslimiyhteisöjen on otettava vastuu jäsentensä toimista ja harjoitettava yhteisöllistä painostusta jäseniään kohtaan.
Kysymys tietysti herää miten todennäköistä on, että muslimiyhteisöt ryhtyvät tällaiseen painostukseen ja siinä lisäksi onnistuvat. Liberaalissa yhteiskunnassa on vaikea nähdä miten muslimiyhteisöt voisivat olla vastuussa jäsentensä teoista. Todennäköisesti saksalaisen yhteiskunnan on muututtava vähemmän liberaaliksi kuin se nykyään on. Yhteisöjen vastuu jäsenistään pitää ehkä kirjoittaa lakiin.
keskiviikkona, syyskuuta 05, 2007
Flynnin uusi kirja äo:sta
Steve Sailerin artikkeli James R. Flynnin uudesta kirjasta kannattaa lukea, jos on hämmentynyt julkisesta keskustelusta äo:sta ja rotueroista. Älykkyystutkijoiden keskuudessa ei todellisuudessa vallitseva suuria erimielisyyksiä koko asiassa.
Referoin Sailerin artikkelia.
Vasemmistolainen äo-tutkija James R. Flynn havaitsi aikoinaan, että vuosien mittaan kansakuntien keskimääräinen äo-taso nousee. Ilmiötä alettiin kutsua Flynnin efektiksi. Monet älykkyystutkimukseen kriittisesti suhtautuvat ovat väittäneet, että Flynnin efekti osoittaa, ettei äo kerro juuri mitään oleellista ihmisen kognitiivisista kyvyistä ja toisaalta että väitteellä rotujen välisistä älykkyseroista ei ole mitään katetta.
Mielenkiintoista on havaita että Flynn ei itse kannata kumpaakaan johtopäätöstä - ainakaan enää. Hänen mukaansa äo on hyvä mittari ihmisen kognitiiviselle kyvyille ja että mustien ja valkoisten amerikkalaisten välillä on noin 10 pisteen ero äo:ssa.
Flynn toki vasemmistolaisena tutkijana toivoo että joskus pitkän ajan kuluttua rotujen väliset äo-erot kapenisivat nollaksi. Mutta vahvaa näyttöä siitä että näin olisi ainakaan nopeasti tapahtumassa ei ole. Kuitenkin - kuten Flynn ja Charles Murray ovat viime aikoina osoittaneet - tiettyä kaventumista mm. USA:n valkoisten ja mustien äo-eroissa on tapahtunut. Ero lienee tällä hetkellä noin 10:n luokkaa ja on kaventunut kolmessa kymmenessä vuodessa useilla pisteillä.
(Sailerin artikkelin referointi loppuu.)
Niin kauan kuin Flynnin toive ei ole toteutunut on lähdettävä mm. siitä tosiasiasta että mustien äo Afrikassa on suuruusluokka 70 (Lynnin arvio) tai 85 (äärimmäisen optimistinen arvio).
Älykkyys ei tietenkään ole ainoa asia jossa rodut eroavat. Isossa-Britanniassa tehdyn BBC:n referoiman tutkimuksen mukaan karibialaisperäinen (negroidi)mies sairastuu noin 10 kertaa helpommin psykoosiin kuin valkoinen. BBC toki selittää asiaa sosiaalisilla syillä. (Tämäkin on tosin suuri edistysaskel, koska aiemmin mustien yliedustus psykooseissa leimattiin psykiatrian harjoittamaksi rasismiksi.)
Sosiaalisten syitten lisäksi myös biologiset syyt vaikuttanevat. Mm. professori Philip Rushtonin mukaan negroidit ovat perinnöllisesti valkoisia ja mongooleja henkisesti epästabiilimpia ja aggressiivisempia.
Suomalainen kasvatustieteen professori Liisa Keltikangas-Järvinenkin mainitsee kirjassaan Temperamentti, että ihmisryhmien välillä on perinnöllisiä temeramenttieroja - että kiinalaiset ovat perinnöllisesti valkoisia stabiilimpia.
Referoin Sailerin artikkelia.
Vasemmistolainen äo-tutkija James R. Flynn havaitsi aikoinaan, että vuosien mittaan kansakuntien keskimääräinen äo-taso nousee. Ilmiötä alettiin kutsua Flynnin efektiksi. Monet älykkyystutkimukseen kriittisesti suhtautuvat ovat väittäneet, että Flynnin efekti osoittaa, ettei äo kerro juuri mitään oleellista ihmisen kognitiivisista kyvyistä ja toisaalta että väitteellä rotujen välisistä älykkyseroista ei ole mitään katetta.
Mielenkiintoista on havaita että Flynn ei itse kannata kumpaakaan johtopäätöstä - ainakaan enää. Hänen mukaansa äo on hyvä mittari ihmisen kognitiiviselle kyvyille ja että mustien ja valkoisten amerikkalaisten välillä on noin 10 pisteen ero äo:ssa.
Flynn toki vasemmistolaisena tutkijana toivoo että joskus pitkän ajan kuluttua rotujen väliset äo-erot kapenisivat nollaksi. Mutta vahvaa näyttöä siitä että näin olisi ainakaan nopeasti tapahtumassa ei ole. Kuitenkin - kuten Flynn ja Charles Murray ovat viime aikoina osoittaneet - tiettyä kaventumista mm. USA:n valkoisten ja mustien äo-eroissa on tapahtunut. Ero lienee tällä hetkellä noin 10:n luokkaa ja on kaventunut kolmessa kymmenessä vuodessa useilla pisteillä.
(Sailerin artikkelin referointi loppuu.)
Niin kauan kuin Flynnin toive ei ole toteutunut on lähdettävä mm. siitä tosiasiasta että mustien äo Afrikassa on suuruusluokka 70 (Lynnin arvio) tai 85 (äärimmäisen optimistinen arvio).
Älykkyys ei tietenkään ole ainoa asia jossa rodut eroavat. Isossa-Britanniassa tehdyn BBC:n referoiman tutkimuksen mukaan karibialaisperäinen (negroidi)mies sairastuu noin 10 kertaa helpommin psykoosiin kuin valkoinen. BBC toki selittää asiaa sosiaalisilla syillä. (Tämäkin on tosin suuri edistysaskel, koska aiemmin mustien yliedustus psykooseissa leimattiin psykiatrian harjoittamaksi rasismiksi.)
Sosiaalisten syitten lisäksi myös biologiset syyt vaikuttanevat. Mm. professori Philip Rushtonin mukaan negroidit ovat perinnöllisesti valkoisia ja mongooleja henkisesti epästabiilimpia ja aggressiivisempia.
Suomalainen kasvatustieteen professori Liisa Keltikangas-Järvinenkin mainitsee kirjassaan Temperamentti, että ihmisryhmien välillä on perinnöllisiä temeramenttieroja - että kiinalaiset ovat perinnöllisesti valkoisia stabiilimpia.
maanantaina, syyskuuta 03, 2007
Sitoutuminen kylmän sodan aikana
Peliteoreetikko Gintisin uudessa kirjassa "Game Theory Evolving" on hyvä esimerkki sitoutumisesta: Kun USA sitoutui siihen että se vastaa NL:n konventionaalisin asein suoritettuun hyökkäykseen ydinaseilla, NL ei koskaan hyökännyt Länsi-Eurooppaan.
Ellei USA olisi kyennyt osoittamaan NL:lle olevansa sitoutunut, NL olisi voimut aloittaa sodan minkä se olisi hyvin suurella todennäköisyydellä voittanut. Pelkän oman edun (utiliteetin) maksimoinnin kannalta USA:n ei olisi enää hyökkäyksen alettua kannattanut aloittaa atomisotaa koska atomisota olisi johtanut molempien suurvaltojen - myös USA:n tuhoon.
Vastaavasti USA kykeni Kuuban kriisin aikaan osoittamaan NL:lle että se on sitoutunut ydinsotaan jos NL tuo Kuubaan ydinaseita.
Se miten USA näissä kahdessa tilanteessa kykeni osoittamaan sitoutumisensa Nl:lle on minulle osittain epäselvää.
Olen aiemmin käsitellyt sitoutumista tässä.
Näitten asioiden ymmärtäminen voi käsittääkseni auttaa länttä löytämään strategian jolla totaalinen konflikti islamin ja lännen välillä voidaan estää. Antautumismieliala johtaa käsittäkseni suurempaan kärsimykseen kuin peräänantamattomuus ja sitoutuminen vastaiskuun.
Ellei USA olisi kyennyt osoittamaan NL:lle olevansa sitoutunut, NL olisi voimut aloittaa sodan minkä se olisi hyvin suurella todennäköisyydellä voittanut. Pelkän oman edun (utiliteetin) maksimoinnin kannalta USA:n ei olisi enää hyökkäyksen alettua kannattanut aloittaa atomisotaa koska atomisota olisi johtanut molempien suurvaltojen - myös USA:n tuhoon.
Vastaavasti USA kykeni Kuuban kriisin aikaan osoittamaan NL:lle että se on sitoutunut ydinsotaan jos NL tuo Kuubaan ydinaseita.
Se miten USA näissä kahdessa tilanteessa kykeni osoittamaan sitoutumisensa Nl:lle on minulle osittain epäselvää.
Olen aiemmin käsitellyt sitoutumista tässä.
Näitten asioiden ymmärtäminen voi käsittääkseni auttaa länttä löytämään strategian jolla totaalinen konflikti islamin ja lännen välillä voidaan estää. Antautumismieliala johtaa käsittäkseni suurempaan kärsimykseen kuin peräänantamattomuus ja sitoutuminen vastaiskuun.
lauantaina, syyskuuta 01, 2007
Anti-immigration
Eräät suomalaiset fanaatikot ovat eräällä australialaisella blogilla kutsuneet mm. minua ja Mikko Ellilää anti-immigrationisteiksi.
En ole anti-immigrationisti eikä ole varmaan Elliläkään. Jos vastustan eräiden kulttuurisesti tai biologisesti kategorisoitavissa olevien ongelmaryhmien maahanmuuttoa se ei tee minusta anti-immigrationistia. Maailma ei todellakaan ole niin mustvalkoinen kuin nämä fanaatikot haluaisivat.
Ellilän ja minun leimaaminen anti-immigrationisteiksi kuvastaa myös ajattelua, että jos me molemmat haluamme rajoittaa maahanmuuttoa, niin olemme sitten aivan identtisiä ihmisiä, jotka voidaan tyhjentävästi määritellä yhdellä attribuutilla "anti-immigrationisti".
Mikä on tietysti täyttä roskaa sillä Ellilä on ensi sijassa liberaali ja minä konservatiivi. Se että meitä yhdistää jokin - siis maltin vaatiminen maahanmuuttoon - ei tee meistä samanlaisia.
Vihollisen kuvaaminen homogeenisenä ja läpipahana massana onkin vanha temppu, jonka parhaiten on mallintanut Henri Tajfel sosiaalisen identiteetin teoriassaan.
Joku voi tietysti sanoa että halutessani rajoittaa tiettyjen ryhmien maahanmuuttoa syyllistyn aivan samaan - siis ko. ryhmiin kuuluvien yksilöiden näkemiseen homogeenisena massana. Minusta ero on kuitenkin siinä, että potentiaalisia maahanmuuttajia etsittäessä ei ole mahdollista kaikissa tilanteissa tutkia erillisten ihmisten taustoja tarkkaan - on pelattava keskiarvoilla ja yleistyksillä. Varsinkin jos uusia maahanmuuttajia tulee paljon.
En ole anti-immigrationisti eikä ole varmaan Elliläkään. Jos vastustan eräiden kulttuurisesti tai biologisesti kategorisoitavissa olevien ongelmaryhmien maahanmuuttoa se ei tee minusta anti-immigrationistia. Maailma ei todellakaan ole niin mustvalkoinen kuin nämä fanaatikot haluaisivat.
Ellilän ja minun leimaaminen anti-immigrationisteiksi kuvastaa myös ajattelua, että jos me molemmat haluamme rajoittaa maahanmuuttoa, niin olemme sitten aivan identtisiä ihmisiä, jotka voidaan tyhjentävästi määritellä yhdellä attribuutilla "anti-immigrationisti".
Mikä on tietysti täyttä roskaa sillä Ellilä on ensi sijassa liberaali ja minä konservatiivi. Se että meitä yhdistää jokin - siis maltin vaatiminen maahanmuuttoon - ei tee meistä samanlaisia.
Vihollisen kuvaaminen homogeenisenä ja läpipahana massana onkin vanha temppu, jonka parhaiten on mallintanut Henri Tajfel sosiaalisen identiteetin teoriassaan.
Joku voi tietysti sanoa että halutessani rajoittaa tiettyjen ryhmien maahanmuuttoa syyllistyn aivan samaan - siis ko. ryhmiin kuuluvien yksilöiden näkemiseen homogeenisena massana. Minusta ero on kuitenkin siinä, että potentiaalisia maahanmuuttajia etsittäessä ei ole mahdollista kaikissa tilanteissa tutkia erillisten ihmisten taustoja tarkkaan - on pelattava keskiarvoilla ja yleistyksillä. Varsinkin jos uusia maahanmuuttajia tulee paljon.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)