Vastaa taisteluhuutoon

Kirjoitin aiemmissa postauksissani tässä ja tässä:

"Sata vuotta antropologit ovat ymmärtäneet rituaalien - mm. initiaatiorituaalien - merkityksen heimoja, kansoja ja uskontokuntia ylläpitävänä voimana. Mitä ahdistavampia rituaalit ovat sitä vahvempi on rituaaleista saatava hyöty. Mitä useammin heimo joutuu sotimaan sitä ahdistavampia rituaaleja heimo käyttää.

Esimerkiksi apashit pakottivat nuorukaisensa jääkylmään veteen osana initiaatioriittiä. Adolf Hitler kehitti ajatuksen jatkuvasta sodasta slaaveja vastaan. Jokaiselle saksalaisnuorukaiselle tarjoutuisi näin mahdollisuus suorittaa initiaatioriitti itärintamalla. Hitler ymmärsi ilmeisesti rituaalien merkityksen kansakunnan koheesiota ylläpitävänä voimana.

Shiiamuslimit ruoskivat massarituaaleissaan (ashura) itseään. Lisäksi jokainen shiiamuslimimies suggeroidaan lapsesta saakka syyllisyyden ja surun tunteeseen siitä että hän ei henkilökohtaisesti saanut olla mukana Karbalan taistelussa jossa shiiauskonnon kolmas imaami Husayn ibn Ali kaatui marttyyrinä taistellessaan sunneja vastaan. Nämä negatiiviset rituaalit ja tunteet todennäköisesti ylläpitävät shiiojen vahvaa ryhmäkoheesiota.

Länsimaissa vallitsevan psykologisen hedonismin mukaan ihmisen elämä on hänen oman onnellisuutensa maksimontia. Taloustieteen ajatus Homo Economicuksesta perustuu psykologiseen hedonismiin - ihminen on taloustieteen mukaan omaa etuaan (utiliteettiaan) maksimoiva toimija. Antiikin filosofi Protagoras totesi saman hieman sivistyneemmin: yksilö on kaiken mitta.

Lännessä on tällä hetkellä varsin vahva usko yksilöllisyyden voimaan ja psykologiseen hedonismiin. Alistuminen yhteisölle on länsimaisen ihmisen mielestä vaarallista ja naurettavaa - sanalla sanoen henkistä laiskuutta ja pelkuruutta. Islamin - varsinkin shiialaisuuden ja palestiinalaisten ääriliikkeiden kuten Hamasin - kannattajien uhrautuminen aatteelle nähdään pelottavana tai naurettavana.

Jotkut hyvintahtoiset länsimaiset idiootit ovat vesittämässä yhteisöllisiä rituaaleja (esim. asevelvollisuutta) olemattomiin - unohtaen sen luonnonlain että negatiivisilla ja ahdistavilla rituaaleilla on ryhmäkoheesiota kasvattava vaikutus.

Kuitenkin on turha luulla että voimme vastata näitten ihmisten taisteluhaasteeseen sohvafilosofoinnilla: (Kuvan laatu on valitettavasti huono.)



Näiden ihmisten arvostusta ei saa ämmämäisellä ruikutuksella vaan vastaamalla taisteluhuutoon. Ei meidän pidä toimia samalla tavalla kuin he, mutta ymmärtää mistä on kyse ja toimia ymmärryksemme mukaan.

Wikipediakin on julkishyödyke ?

Kirjoittelin aiemmin kansanmurhasta ja väitin että kansanmurha - tai ehkä pikemmin kansanmurhan aikaansama resurssien vapautuminen ja etninen puhtaus - on julkishyödyke siinä kuin maantiet, maanpuolustus ja koululaitos.

Wikipedia määrittelee julkishyödykkeen seuraavasti:

Julkishyödyke on taloustieteellinen käsite hyödykkeestä, jolla on kaksi ominaisuutta:
- Se ei ole niukka, vaan kun joku on kerran tuottanut sen, siitä pääsevät nauttimaan kaikki.
- Se on vapaasti saatavilla, ja kun se on tuotettu, on mahdotonta estää ihmisiä nauttimasta siitä. Julkishyödyke on puhdas, mikäli sillä on molemmat ominaisuudet.

Käytännössä käsitettä julkishyödyke käytetään epäpuhtaistakin hyödykkeistä. Useimmiten julkishyödyke ei esim. koske koko maailmaa tai edes koko yhteiskuntaa, vaan pelkästään yhtä paikallista aluetta.

Julkishyödykkeen tuotossa on aina vapaamatkustajan ongelma.

Vapaamatkustajan ongelma on tilanne, jossa yksittäinen toimija hyötyy muiden panostuksesta antamatta omaa osuuttaan.

Wikipedia on Internetistä tuttu julkishyödyke. Wikipediassa on vapaamatkustajan ongelma kahdessa ilmeisessä mielessä:

1. Kuka tahansa voi lukea wikipediaa ilmaiseksi mutta vain pieni osa ihmisistä kontribuoi wikipediaan.
2. Kuka tahansa voi lukea wikipediaa ilmaiseksi mutta vain pieni osa ihmisistä kustantaa wikipedian toiminnan.

Taloustieteilijät ihmettelevät sitä miten julkishyödykkeitä (esimerkiksi wikipediasisältöä) voidaan ollenkaan tuottaa.

Käytännössä vapaamatkustajan ongelma (tyyypi 1 ja 2) ei ainakaan Wikipedian tai Linuxin kehityksen alkuvaiheessa ole ollut suuri ongelma. Syy lienee se että ihminen sosiaalisena eläimenä haluaa osallistua tällaisten julkishyödykkeiden tuottamiseen. Ihmisen status kasvaa tuollaisiin hankkeisiin osallistumisesta. Statuksen nousu merkitsee käytännössä sitä että hänen asemansa sosiaalisessa verkostossa paranee.

Wikipedian kontentin tuottaja saa siis korvauksen vaivastaan. Todellisempi ongelma ovat häiriköt - henkilöt jotka osallistuvat wikipedian tekoon mutta eivät välitä säännöistä tai jopa tuottavat tahallaan propagandistista tai muuten henkilön omia tarkoitusperiä hyödyttävää sisältöä. Jonkun on rankaistava häiriköitä poistamalla heidän artikkelinsa yms.

On siis olemassa kolmas vapaamatkustajan ongelma:

3. Kuka tahansa voi lukea wikipediaa ilmaiseksi - ja kontribuoida - mutta vain pieni osa ihmisistä huolehtii häiriköiden rankaisemisesta.

Vääjäämättä wikipedia-yhteisössä - kuten missä tahansa yhteisössä - on joittenkin henkilöiden pakko ottaa eräänlainen moralistin tai poliisin rooli. Nämä ovat tyypilllisesti korkean statuksen omaavia yhteisön jäseniä, jotka rankaisevat häiriköitä esimerkiksi poistamalla (väliaikaisesti) näiden kirjoitusoikeudet. Sääntöjen vastaiset artikkelit / artikkelien osat poistetaan. Mikäli joku kiistää artikkelin poistamisen aiheellisuuden, poistosta voidaan järjestää myös äänestys.

Kolmaskaan vapaamatkustajanongelma ei ole todellisuudessa merkittävä. Rankaisuista huolehtiminen ylläpitää moralistin korkeaa statusta.

Suurin ongelma lienee se miten näitä julkishyödykkeitä tullaan ylläpitämään jatkossa. Rapautuuko wikipedia, jos sisällön tuottajat menettävät kiinnostuksensa ? Muuttuuko julkishyödyke esim. mainosrahoitteiseksi ?

Naisten ympärileikkaus on väärin

Naisten ympärileikkaus on minusta väärin.

Mutta kakkien feministien mielestä näin ei ole. Purkha ja naisten sukupuolielinten silpominen on eräitten feministien mukaan vain vaihtoehtoista feminismiä. Tätä mieltä on mm. naistutkimuksen apulaisprofessori Wairimu Njambi Floridan Atlantic Yliopistosta.

Uskomatonta tarinaa. Jos feministit olisivat naisten puolella he taistelisivat Euroopan islamisointia ja ns. monikultturismia vastaan. Mutta kun feministien ainoa johtotähti on viha länsimaista miestä kohtaan, islam on heidän liittolaisensa.

Ei voi olla oikein että joku saa edes ehdottaa naisten silpomisen laillistamista. Ei voi olla oikein että Euroopassa sallitaan uskontoja, jotka eivät salli naisten olla pappeina, eivätkä hyväksy naista samanarvoisina olentoina kuin miehiä.

Eurooppalaisten miesten pitää puolustaa tyttäriensä ihmisoikeuksia:

Suorittakaa asevelvollisuutenne !
Käykää kertausharjoituksissa !
Harjoitelkaa ammuntaa vapaa-aikananne !
Äänestäkää !
Opiskelkaa !

Sillanpään marssilaulun sanat ovat edelleen ajankohtaisia: "Niin kauan teillä on suojattu lies, kun on pystyssä ykskin mies". Eikä todellakaan vain "lies", vaan myös äänioikeus, oikeus opiskelupaikkaan, oikeus valita aviopuoliso, oikeus työpaikkaan, oikeus liikkua kadulla, oikeus päättää omasta kehosta, tasa-arvo lain edessä.

Sosialidemokratia

Nykyään helposti ajattelee että demarit ovat säännöllisesti lähinnä sinisilmäisiä neekereitten ja narkkareitten hyysääjiä. Syynä tähän kuvaan on tietysti se että monet demarit todella ovat sinisilmäisiä narkkareitten hysääjiä.

Aina näin ei kuitenkaan ole ollut. Nobel-palkittu ruotsalainen taloustieteiljä Gunnar Myrdal - eräs merkittävimpiä 20/30-luvun ruotsalaisen kansankodin teoreetikkoja - totesi että hyvinvointiyhteiskunta onnistuu parhaiten maassa joka on etnisesti homogeeninen kuten sen ajan Ruotsi.

Ruotsalainen sosialidemokratia kannatti osana kansankotipolitiikkaa myös rotuhygieniaa eli eugeniikkaa. Ruotsi oli suorastaan eugeniikan johtava innovaattori. (Katso Edelweissin artikkeli eugeniikasta.)

Ruotsalaisen kansankodin idea oli suomalaisen historioitsijan Jyrki Smolanderin mukaan lähellä Saksan 20-luvun konservatiivisen vallankumouksen kansankokonaisuuden käsitettä. Kansankoti ja kansankokonaisuus edustivat orgaanista yhteiskuntaideaalia, jossa yksilö on osittain alistettu yhteisölle ja jossa väestön homogeenisuus on tärkeä yhteisön voiman lähde. (Katso aiempi postaukseni integratiivisesta nationalismista.)

Mikä Ruotsin ja Suomen sosialidemokratiassa aiheutti 60/70-luvulla sen, että oman kansan vastaiset voimat saivat enemmistön sosiaalidemokraattisessa liikkeessä ? Tilanne on edelleen pahentunut Halosen ja Tuomiojan aseman vahvistuttua sosialidemokraattisessa liikkeessä.

Nämä ajatukset tulivat mieleen Tukholmassa perheen kanssa lomaillessa.

Moraali ja oikeus

Helsingin Sanomien torstaisen uutisen mukaan Saksassa pohditaan pitäisikö sisarusten välinen seksi sallia. Keskustelu alkoi siitä, kun joku veli ja sisar olivat 7 vuoden ajan eläneet yhdessä ja hankkineet keskenään neljä lasta. Mies sai kolmen vuoden vankeusrangaistuksen - naisen rangaistusta artikkeli ei kertonut. Sisarukset oli kasvatettu erikseen eivätkä he olleet lapsena tavanneet.

Saksalainen juristi perusteli sisarten välisen seksin sallimista sillä että oikeuden päämääräänä ei ole tukea jotain tiettyä moraalinormistoa - vaan ilmeisesti vain taata että ihmisten perusoikeudet kuten fyysinen koskemattomuus turvataan,

Olen ko. juristin kanssa täysin eri mieltä.

Ensinnäkin seksin seuraamuksena voi syntyä lapsi ja noin kolmannes sukurutsan seurauksena syntyvistä lapsista on vammaisia jo 70-luvulla tehdyn tsekkoslovakialaisen tutkimuksen mukaan. Puheena olevan parin neljästä lapsesta kaksi oli vammaisia.

On melkoinen viesti ihmisille että kahden ihmisen nautiskelu on arvokkaampi asia kuin lasten terveys. No viesti ei tietysti olisi uusi - alkoholisti- ja narkkariäitien hyysääminen on antanut saman viestin:

jos tykkäät ryypätä ja narkata niin raskauden aikana sitä ei oikeastaan saisi tehdä koska lapsi vammautuu, mutta ei siitä tietenkään rangaistakaan, koska sä saat tietysti itse päättää mitä teet

Toiseksi oikeuden ainoa päämääränä ei ole ajaa yksilöitten etua vaan myös kansankokonaisuuden etua. Kansankokonaisuuden etu on että yhteiskuntaan syntyy tarpeeksi hyvälaatuisia lapsia sen sijaan että syntyisi vammaisia.

Oikeusjärjestelmän tehtävänä on minusta myös tukea maassa vallitsevaa moraalinormistoa. Yhtenäinen normisto vahvistaa ryhmäkoheesiota. Lisäksi suurin osa ihmisistä tuntee voimakasta myötäsyntyistä vastenmielisyyttä (Westermarckin efekti) ja moraalista närkästystä sukurutsaa kohtaan - sukurutsan salliminen synnyttää voimakkaan kuilun ihmisten oman moraalin ja yhteiskunnan moraalin välillä.

Tasa-arvo ja kansallinen liike

Ihmisten (taloudellinen) tasa-arvo on tärkeä asia sekä vasemmistolle että kansalliselle liikkeille. Kansalliselle liikkeelle tasa-arvo on tärkeää, koska tasa-arvo vähentää sosiaalisia ristiriitoja ja näin ollen vahvistaa kansankokonaisuuden ryhmäkoheesiota.



Bismarckin politiikka 1800-luvun Saksassa tarjoaa käytännön esimerkin ns. integratiivisen nationalismin hengessä toteutetusta sosiaalisesta ohjelmasta. 1870-luvun Saksan laaja sosiaalivakuutusohjelma oli tähdätty yhteiskunnallisten luokkaristiriitojen vähentämiseen ja sitä kautta työväestön vallankumouksellisuuden neutralisoimiseen. (Lähde: Jyrki Smolanderin artikkeli Historian Tietosanomissa vuonna 2001).

Kun nyky-Suomessa raha yhä enemmän kasautuu yksiin käsiin, ei voi olla huomaamatta miten kansallinen koheesio laskee - rahalla ei tunnetusti ole isänmaata eikä tunnu olevan kapitalistillakaan. Ihmisiä irtisanotaan varsinkin teollisuudesta jatkuvasti ja työpaikat siirretään mm. Intiaan ja Kiinaan.

Kun talouselämä ei ole kansankokonaisuuden asialla, myös kansa menettää helposti kansallistunteensa. Kekkosen aikana asia oli vielä toisin - sen ajan vuorineuvokset olivat todennäköisesti yhtä ahneita kuin nykyisetkin rahamiehet, mutta heidän rahansa olivat kiinni suomalaisessa omaisuudessa, metsissä ja tehtaissa. Heidän pääomansa oli ainakin jollain lailla kansallista.

Vasemmistolainen taloustieteilijä Samuel Bowles käsittelee artikkelissaan tasa-arvon esihistoriaa ja tasa-arvon edistämisen mahdollisuuksia nykypäivän yhteiskunnassa.

Tasa-arvon asema ihmiskunnan historiassa on Bowlesin mukaan vaihdellut voimakkaasti. Heimoyhteiskunnissa tasa-arvo (ruuan jako, yksiavioisuus) oli sääntö. Ryhmäkoheesio vaati tasa-arvoa. Markkinataloudessa tasa-arvo on pääsääntöisesti vähentynyt pääomien kasaantumisen myötä. Nykyajan turnajaistalous ja globalisaation mahdollistama pääoman vapaa liikkuminen on taas kääntänyt tasa-arvon ainakin valtioitten sisällä laskuun. (Valtioitten välillä tasa-arvo ehkä on jopa noussut, kun kehitysmaat ovat rikastuneet.)

Bowlesin mukaan poikkeukset, joissa tasa-arvo on noussut, ovat tilanteita jossa yhteiskunta on sodan, laman tms. ansiosta uhan alaisena. Valtaapitävät haluavat edistää tasa-arvoa, jotta yhteiskuntarauha säilyisi. Bowlesin mukaan toinen maailmansota ja 30-luvun lama edistivät tasa-arvoa kaikkialla. Suomessa Kekkosen aikana kommunismin uhkaa pyrittiin vähentämään integroimalla kommunisteja yhteiskuntaan ja tasa-arvoa edistämällä.

Tasa-arvon tulevaisuus voi näyttää synkältä - mutta esimerkiksi islamin ja ekokatastrofin uhka saattavat laukaista tasa-arvon renesanssin.

Belgia - Flanderin kansan vankila

Bertol Brechtin toteamus, että jos vaalitulos on väärä kannattaa vaihtaa kansaa, on järkyttävällä tavalla toteutunut Belgiassa:

Belgialainen marksilainen sosiologi Jan Hertogen on todennut että maahanmuutto pelasti muka Belgian demokratian. Toisin sanoen kansan koostumuksen muuttaminen niin, että alkuperäinen kansa vaihdettiin osittain muslimeihin, paransi vaalitulosta.

Hertogen tarkoitti siis, että koska Belgiaan pakkoliitetyn hollanninkielisen Flanderin asukkaat äänestävät kansallismielistä Vlaams Belangia, eli äänestävät väärin, kansa oli vaihdettava ja siinä myös hänen mukaansa onnistuttiin.

Belgian hallitus ei puhu tietysti kansan vaihtamisesta, mutta harjoittaa todellisuudessa kansanvaihtoa tuomalla maahan valtavia määriä turkkilaisia ja marokkolaisia, ja antamalla näille nopeasti kansalaisuuden. Belgian hallitus on siis de facto toteuttanut vallankaappauksen samaan tapaan kuin Konstantin Päts Virossa kolmekymmenluvulla. Virossa kansallisen liikkeen kannatus nousi voimakkaasti vaaleissa, jolloin Päts "pelasti" Viron demokratian lakkauttamalla sen !

Belgian hallitus pyrkii myös vaikeuttamaan flanderilaisten kansallisen puolueen Vlaams Belangin (VB) toimintaa. Vaikka VB:n kannatus vaaleissa Flanderissa on yli kolmannes, Belgian hallituksella oli kanttia kieltää Vlaams Belangin edeltäjän Vlaams Blokin toiminta.

On selvää että Flanderin kansalla ei ole mitään moraalista velvollisuutta sitoutua millään lailla Belgian demokratiaan, kun siihen ei sitoudu Belgian hallitsevat puolueetkaan. Flanderin kansan on todella aika ottaa kohtalonsa omiin käsinsä niin kuin esimerkiksi kroatialaiset 90-luvulla.

Belgialla - Länsi-Euroopan Jugoslavialla - ei ole olemassaolon oikeutusta. Belgia on Flanderin kansan vankila. Mutta Flanderin kansan on toimittava itse ja taisteltava itselleen vapaus. Mikään moraali ei edellytä että Flanderin vapaustaistelu itsenäisyyden ja todellisen demokratia toteuttamiseksi pitäisi tapahtua pelkillä vaaleilla. Ei Kroatiakaan äänestänyt serbihallintoa pois Itä-Kroatiasta 90-luvun puolessavälissä vaan toteutti operaatio Myrskyn, jonka sankarit ovat nyt Haagissa kansainvälisen oikeuden edessä.

Lähde: Bruessels Journalin artikkeli Vlaams Belangista.

Tukea äärivasemmalta

Kerroin pari päivä sitten tutkimuksesta jonka mukaan ihmisen sosiaalisuus ja vahva altruismi - yhteisön puolesta uhrautuminen - on syntynyt evolutiivisessa ympäristössä, jossa heimosodat ja kansamurhat olivat arkipäivää.



Tutkimuksen tekijä Samuel Bowles on vasemmistolainen evolutiivisesti suuntautunut taloustieteiljä - itse asiassa voisi sanoa jopa marksilainen. Hänen läheinen työtoverinsa Herbert Gintis on jo vuonna 1968 tehnyt nuorena taloustieteilijänä työtä ihmisoikeustaistelija Martin Luther Kingin kanssa. Kyseessä eivät siis ole mitkään Kevin MacDonaldin kaltaiset laitaoikeistolaiset.

En mainitse Bowlesin marksilaisuutta siksi että pitäisin oleellisena mitä poliittista ideologiaa tutkijat edustavat. Totuus on ainoa merkittävä asia. Bowles ja Gintis kritisoivat taloustieteen äärimmäistä individualismia samoin kuin minäkin.

Bowlesinkin tutkimustulokset osoittavat, että ihminen ei ole vain yhteisöllismpi ja altruistisempi olento kuin useimmat taloustieteilijät rationaalisen valinnan teorian individualistisessa hengessä väittävät, vaan että myös tasa-arvoisuus yhteisön sisällä ja ruuan jakaminen muille heimon jäsenille on biologisessa perimässämme oleva mahdollisuus.

Vasemmistolaiset ehkä tahallaan unohtavat, että kaikki ryhmävalinnan perinteessä tehdyt tutkimukset viittaavat siihen että sisäryhmä-ulkoryhmäjaon myötäsyntyisyys on kolikon toinen puoli. Uhrautuminen oman heimon puolesta merkitsee usein osallistumista sotiin ja kansanmurhaan naapuriheimoja kohtaan.

Mm. Boston Review näkee Bowlesin tutkimuksen antavan toivoa vasemmistolle. Kerrankin evoluution ihmiskuva tukee vasemmistoa - ihminen on syntyjään tasa-arvoisempi ja yhteisöllisempi kuin pahat kapitalistit väittävät !

No pieni ilo vasemmistolle suotakoon. Tottahan on että perinteinen vasemmisto ja kansallinen liike ovat molemmat yhteisöllisiä ideologioita, jotka perustuvat rahavallan ja taloudellisen epäoikeudenmukaisen synnyttämän tulonjaon kritiikkiin. Kansallinen liike on kauan ymmärtänyt että yhteiskunnan luokkajako on kansankokonaisuuden ryhmäkoheesiota vähentävä tekijä.

Oleellisin ero vasemmiston ja kansallisen liikkeen välillä on, että me emme näe ihmiskunnan veljeyttä realistisena tai edes toivottavana poliittisena ohjelmana. Bowlesin tutkimustulokset tukevat minusta enemmän meidän käsitystämme kuin maailmaa syleilevän vasemmiston käsityksiä, vaikka Bowlesin oma tulkinta ilmeisesti on toisenlainen.

Paraabeli

Edellinen postaus puhui siitä miten uskonnossa ei ole kanankokonaisuuden kannalta järkeä jos uskontoja on samassa maassa monta. Uskonnon tärkein tehtävähän lienee ylläpitää ryhmäkoheesiota.

Yleisesti voinee sanoa, että toisaalta on hyvä että ihmisillä on omia arvoja koska se lisää yhteiskunnan avoimuutta, mutta liika diversiteetti laskee ryhmäkoheesiota. Lienee niin että optimi ei ole kummassakaan ääripäässä vaan asiaa kuvaisi parhaiten paraabeli.

Jos täydelllinen moniarvoisuus on kuvassa x-akselin pisteessä x = 2000 (oikealla) ja täydellinen yksiarvoisuus on x-akselin pisteessä x = 0 (vasemmalla), optimi on pisteessä x = 1000 (keskellä). Suomessa mennään kovaa vauhtia oikealle ja optimipiste on jo ohitettu.

En tiedä kuinka hyvin tuo paraabeli kuvaa yksiarvoisuus-moniarvoisuus-jakaumaa. Mutta ainakin yhteisöllisyys-yksilöllisyys jakaumaa paraabeli kuvaa minusta todella hyvin. Oikealla on tyypit jotka eivät mene armeijaan koska "siviilipalvelus antaa MINULLE enemmän" ja vasemmalla tyypit joitten mielestä "yksilöllä ei ole arvoa kuin kokonaisuuden osana". Tässä suhteessa Suomessa mennään todella kovaa vauhtia oikealle päin ja optimipiste ohitettiin ajat sitten - ehkä jo 60-luvulla.

Uskonto ja kansankokonaisuus

lot kommentoi postaustani näin:

"Pakko kommentoida sen verran, että uskonnot eivät suinkaan ole rationaliteetille haitaksi.

Päinvastoin. Jos koko yhteisö uskoo samaan jumaluuteen, ovat kaikkien yhteisön jäsenien mielet viritetty noudattamaan samoja "sääntöjä". Nämä säännöt käsittävät kaikki yhteiskunnalle tarpeelliset rajaukset sekä tiedon yhteisistä tavoitteista ja vihollisista.

Uskonnot ovat periaatteessa yhteiskuntien rakennuspiirrustuksia. Mutta on välttämätöntä, että kaikki uskovat samaan jumalaan. Tällöin uskonnon rationaliteetti on täydellinen.

Mutta samalle tontille ei voi rakenta "kahtaa kirkkoa." On joko tehtävä vain yksi tai sitten luovuttava molemmista."

Tuossa on minusta järkeä.

Ihmisten altruismi heimosotien ja ryhmävalinnan seurausta

Evolutiivinen taloustieteilijä Samuel Bowles osoittaa artikkelissaan Science-lehdessä 8.12.2006, että on varsin todennäköistä, että ihmisten altruismi ei-sukulaisiaan kohtaan on seurausta heimosodista. Ihmisen evoluutiohistorian viimeisen 100000 vuoden ajan heimosodat ovat olleet erittäin yleisiä ja aiheuttaneet heimojen tuhoutumisia todennäköisesti keskimäärin 5-10 sukupolven jälkeen. Ne heimot, joissa kaveria ei ole jätetty vaan suuri osa ihmisistä on puhaltanut samaan hiileen ja vapaamatkustajia on rankaistu, ovat pärjänneet paremmin kuin muut. Ihmisestä on tällaisessa heimosotien ja kasanmurhien ympäristössä kehittynyt sellainen sosiaalinen olento kuin nyt olemme.

Ihminen on ihmiselle susi tai pikemmin ihminen on parhaimmillaan ihmiselle susi. Olemme samalla tavalla parhaimmillamme kykeneviä heimoushenkeen ja kansallishenkeen kuin susi laumahenkeen. Erona vain se, että susilauman jäsenet ovat keskenään läheistä sukua.



Kuva on lainattu tunturisuden susisivuilta.

Individualismi - epätieteellinen teoria ja yhteisön sairaus

Individualismi lähtee siitä että valtio tai kansankokonaisuus ei saa velvoittaa yksilöä noudattamaan tiettyä moraalia - ja normejakin vain siinä määrin kuin yhteiskunnan minimaalisten tehtävien toteuttaminen vaatii. Näitä tehtäviä ovat esimerkiksi kansalaisten fyysisen koskemattomuuden turvaaminen. Yleinen asevelvollisuus on ainakin rauhan aikana joittenkin individualistien mielestä yksilön vapauden liiallista rajoittamista.

Tietysti individualismi on hyvin laaja käsite ja siitä on vaikea puhua yleistämättä liikaa. Mutta yleensä individualisti ajattelee että yhteiskunnan tehtävä on välineellinen - lähinnä yksilön turvallisuuden ja vapauden turvaaminen. Jos kyseessä olisi vain poliittinen mielipide, en puuttuisi asiaan ehkä sen enempää. Mutta individualismi nähdään usein myös jollain tavalla tieteellisempänä vaihtoehtona kuin sen vastakohta kollektivismi.

Äärimmäisessä kollektivismissa taas yksilön arvo nähdään vain välineellisenä. Saksan konservatiivisen vallankumouksen johtohahmo Arvid Mohler totesi:

"Ottakaamme esimerkiksi yksilö. Konservatiivisessa vallankumouksessa yksilö menettää erityisarvonsa ja tulee osaksi jotain kokonaisuutta - tosin osaksi jolla on erityinen arvonsa sen kautta että se on osa tätä kokonaisuutta."

Individualismin "tieteellisyys" perustuu mm. taloustieteen ja biologian yksilökeskeisyyteen:

1. taloustieteen ajatukseen että yksilö ajaa vain omaa etuaan ja kun näin tapahtuu talouden sokea käsi aiheuttaa että sivuvaikutuksena kaikki hyötyvät yksilöiden taloudellisesti toimeliaisuudesta

2. evoluutiobiologien jo yhtä vanhentuneeseen käsitykseen että yksilövalinta on ihmisen evoluution ainoa käyttövoima. Ryhmävalinnan merkitys ihmisen evoluutiossa on selvinnyt vasta viime aikoina.

Nykytiede on osoittanut, että yksilön lisäksi myös yhteisöllä on tavallaan organistinen luonne. Yhteisöorganismi ylläpitää koheesiota rankaisemalla normeista poikkeamisia sekä erilaisilla sitouttamisrituaaleilla. Katso myös postaukseni yrityksen organistisesta luonteesta.

Yksipuolinen yksilökeskeisyys tieteellisenä metodologiana on näin ollen kärsimässä haaksirikon. Tämä ei tarkoita että yksilö olisi merkityksetön toimija mutta yhteisö on yksilön rinnalla aivan samanlainen toimija.

Jos yksilökeskeisyydellä ei ole tieteellistä pohjaa, jää jäljelle mahdollisuus nähdä individualismi ideologiana. Siis sanoa "ok, esim. valtion näkeminen itsenäisenä organismina voi olla tieteellisesti perusteltua, mutta länsimaisen valistusaatteen mukaan kuitenkin vain yksilöllä on primäärinen arvo."

Näin voi tietysti ajatella. Humen giljotiiniä soveltaen siitä että yhteisö on organismi ei seuraa että meidän pitäisi antaa sille mitään primääristä (ei-välineellistä) arvoa. Valistusaate voi edelleenkin väittää että yhteisöä ylläpitävät mekanismit kuten kivuliaat initiaatioriitit ja uskonto ovat väärin mutta valistusaatteen on turha väittää että ne ovat jotenkin "täysin sairaita". Vahvat initiaatioriitit ovat päinvastoin osoitus yhteisön terveydestä.

Tieteellisessä mielessä yltiöindividualismi on sairaus - se on yhteisöorganismin sairaus koska se heikentää yhteisöorganismin terveyttä (=yhteisön koheesiota). Yhteisöllä on samanlaisia tarpeita kuin yksilöillä eikä yhteisön tarpeita voi johtaa yksilön tarpeista. Uskonnon leimaaminen "inhottavaksi" ja uskonnon tuhoamisen vaatiminen on hiukan samanlainen asia kuin sen vaatiminen että seksi pitäisi kieltää.

Valistusaate kritisoi muslimeja mm. siitä lähtökohdasta, että muslimit asettavat yhteisön (tai uskonnon) yksilön edelle mikä on väärin koska se on vastoin valistusaatteen periaatteita. Kyseessä on siis samantapainen logiikka kuin jos joku sanoisi "neekerit ovat pahoja koska minä en pidä neekereistä".

Kansallisen liikkeen pitää riuhtautua irti tuollaisesta naivista ajattelusta ja löytää kestävämpi pohja lännen puolustamiseen. Puolustuksen on perustuttava yhteisöllisyyden vahvistamiseen, mutta yksilön luovuutta ja itsenäisyyttä liikaa rajoittamatta. Kansankokonaisuus ja yksilö on molemmat nähtävä primäärisinä toimijoina - kummankaan arvo ei ole välineellinen. Mutta koska nyky-yhteiskunnassa kansankokonaisuuden arvo on laskenyt voimakkaasti yksilön arvoon verrattuna, meidän on selkeästi kehitettävä Suomea yhteisölliseen (kansankokonaisuuden arvoa painottavaan) suuntaan.

Eri mieltä olemisesta

Arto Kivimäki kirjoittaa Parnassossa että Suomessa ei saa olla intellektuelli. Täällä ei saa olla eri mieltä, koska talvisota jatkuu sydämissämme.

Ehkä näin. Mutta toisaalta ne ihmiset jotka ajattelevat että "Suomessa ei saa ajatella eri tavalla" ajattelevat todennäköisesti itse että kaikkien pitää ajatella niin että "Suomessa ei saa ajatella eri tavalla". Heidän mielestään ei saa ajatella niin että "Suomessa ihmiset ajattelevat omilla aivoillaan jo nyt" eikä niin että "yhtenäisyys, yhteiset arvot ja mielipiteet on usein hyvä asia, koska kansakunnan vahvuus ja demokratia perustuvat yhteiseen arvopohjaan".

Ne jotka ajattelevat että "Suomessa saa vihdoinkin tuoda esiin vuoden 18 tapahtumista myös punaisten näkökulman" ajattelevat että "Suomessa ei saa tuoda esiin muuta kuin punaisten näkökulman, koska valkoiset olivat murhaajia".

Ne jotka ajattelevat että "Maailmaa voi katsella muustakin näkökulmasta kuin suomalaiskansallisesta näkökulmasta" ajattelevat että "Maailmaa ei saa tarkastella suomalaiskansallisesta näkökulmasta".

Eli summa summarum: ne jotka eniten kannattavat puheissaan sananvapautta, vastustavat sitä kaikkein eniten. En tarkoita että näin on aina ja kaikkialla mutta uskon että Suomessa vuonna 2007 näin on. Suomi on edelleen niin yhtenäinen kansa, että melkein kaikki ovat samaa mieltä. Tällä kertaa tuo väite, josta melkein kaikki ovat samaa mieltä ja josta kaikkien pitää olla ehdottomasti samaa mieltä, on että "kaikkien pitäisi ajatella omilla aivoillaan ja olla rohkeasti eri mieltä". Väite "kaikkien pitäisi ajatella omilla aivoillaan ja olla rohkeasti eri mieltä" tarkoittaa siis käytännössä sitä että "kaikkien pitää olla samaa mieltä kaikesta".

Tässäkin pätee vanha sanan lasku: teot puhuvat. Ei se että sanoo ajattelevansa eri tavalla ole sama asia kuin se että oikeasti ajattelee eri tavalla.

Kenen syy muslimiterrorismi on ?

Edellisessä postauksessani väitin että

1. islamilainen fundamentalismi ja terrorismi liittyvät jotenkin siihen että muslimit kohtaavat lännen ja

2. monikultturismi - siis kulttuuridiversiteetti tietyssä maassa - aiheuttaa terrorismia.

En ottanut mitään kantaa siihen kenen syy muslimiterrorismi on. Eli en ottanut kantaa siihen onko länsi paha vai islam paha. Minua ei edes ainakaan tällä kertaa kiinnosta koko asia.

Pidän siis hyvin todennäköisenä että väitteet 1 ja 2 pitävät paikkansa - ja kaksi mainitsemaani johtavaa uskonnon tutkijaa ovat käsittääkseni samoilla linjoilla. Jos väitteet 1 ja 2 pitävät paikkaansa on oikeastaan suhteellisen saman tekevää onko länsi vai islam se Suuri Perkele. Oleellista on että tässä on meillä "pariskunta", jotka eivät tule toimeen keskenään ja joitten on siksi parempi olla "asumuserossa".

Kysyin myös miksi koulutetut muslimit ryhtyvät itsemurhapommittajiksi. Olisi tietysti hienoa ymmärtää syy siihenkin. Mutta jos emme tiedä syytä, toiseksi paras vaihtoehto on että edes tiedostamme että koulutetut muslimit ryhtyvät usein itsemurhapommittajiksi, jolloin asiaan voi varautua niin ettei pääsääntöisesti päästetä muslimeja maahan.

Uskonto, uskontokritiikki ja terrorismi

Uskontoa syytetään monesta asiasta. Richard Dawkins on kritisoinut kirjoissaan (mm. Sokea Kelloseppä) kreationismia ja yleensä kristillistä fundamentalismia. Kreationismikritiikki on nasevaa ja hyvin perusteltua - ja olen tässä suhteessa Dawkinsin linjoilla. Dawkins laajentaa kuitenkin uskontokritiikkinsä kreationismista uskonnon totaaliseen kritiiikkiin - Dawkins näkee uskonnon pelkästään negatiivisena ilmiönä. Tässä olen Dawkinsin kanssa eri mieltä ja olen käsitellyt uskonnon positiivisia puolia aiemmin.

Erityisen ongelmallisena näen sen että Dawkins on kehittänyt oman uskontotieteensä - oman teoriansa uskonnon synnystä - mitä hän mainostaa uudessa kirjassaan. Ko. teoria on todellisuudessa vain hypoteesi, eikä se tietääkseni ole käynyt läpi normaalia tieteellistä vertaisarviointia. Kuitenkin auktoriteetillään hän on saanut monet rationalisteina itseään pitävät Dawkinsin ihailijat pitämään teoriaa lähes toteen näytettynä.

Uskontoa syytetään laajalti myös terrorismista - lähinnä tietysti islamia vaikka toki myös srilankalaiset hindut harjoittavat laajaa terrorismia. Terrorismin ja uskonnon yhteyttä ei voi minusta kiistää. Mielenkiintoinen kysymys on kuitenkin millaisissa oloissa uskonto synnyttää terrorismia. Uskontotieteilijä ja antrolopogi, terroristeja ja heidän perheitäään laajalti haastatellut Scott Attran käsittelee aihetta mm. täällä

Mielenkiintoista on erityisesti se että muslimiterroristit ovat useimmiten koulutettuja ihmisiä - usein luonnontieteiden ja oikeustieteen opiskelijoita. Kysymys kuuluukin onko niin kuin esimerkiksi Sam Harris väittää että rationalismi ja valistusaate on ratkaisu terrorismiin ? Onko niin että uskonnon epäloogisuuden tai sisäisten ristiriitojen osoittaminen saa terroristit ymmärtämään toimintansa mielettömyyden.

En usko. LUULEN että fundamentalismi, ääriuskonnollisuus ja uskonnollinen terrorismi liittyy tilanteeseen, että uskonnollisen yhteisön nuori jäsen kohtaa modernin länsimaisen maailman. Nuoret ihmiset, jotka eivät ole edes olleet aiemmin kovin uskonnollisia, muuttuvat fundamentalisteiksi kohdatessaan lännen. Mikä lännen kohtaamisessa laukaisee fundamentalismin on mielenkiintoinen kysymys, johon en osaa vastata.

Toisen uskontotieteilijän Richard Sosiksen mukaan vaikuttaa siltä että monikultturismi synnyttää terrorismia. Muslimi, joka muuttaa länteen, alkaa identifioitua voimakkaammin muslimiksi kuin kotimaassaan, jossa kaikki hänen tuntemansa ihmiset - tai ainakin selvä enemmistö - oli muslimeja. Osoittaaksen olevansa sitoutunut muslimiyhteisön jäsen hän omaksuu äärimmäisen puhdasoppisen islamin ja kiihkeän lännen vastaisuuden. Osoittaakseen olevansa todella mielipiteittensä takana hän syyllistyy sitten jopa terrorismiin.

Presidentin kunnia

Tärkeimmät ihmissuhteemme kuten avioliitto ja ystävyys perustuvat kahden ihmisen väliseen toistensa kunnioittamiseen:

1. Ellet kykene kunnioittamaan toista, et voi onnistua avioliitossa tai ystävyyssuhteessa
2. Jos annat nöyryyttää itseäsi, kukaan ei sinua kunnioita

Iranin suurlähettiläs ei kätellyt Suomen presidenttiä Suomen tasavallan itsenäisyyspäivänä, koska Suomen presidentti on nainen. Suomen presidentti antoi sovinistisian nöyryyttää itseään ja koko maatamme.

Harhaluulot ihmismielestä

Tämä artikkeli on jatkoa aiemmalle (maltilliselle) kritiikilleni individualismin, kommunismin ja sosialidemokratian ihmiskuville. Aloitan taas kaukaa teorian syövereistä ja toivon lukijalta kärsivällisyyttä...

Ultimatum-pelissä on kaksi pelaajaa A ja B. A ja B eivät näe pelin aikana toisiaan, eivätkä näin ollen tiedä kenen kanssa pelaavat. Pelaajalle A annetaan summa rahaa - esimerkiksi 100 euroa - ja hänen käsketään antaa valitsemansa osa rahasta (x %) toiselle pelaajalle B. B joko hyväksyy tai hylkää A:n tekemän tarjouksen. Loput rahasta (100% - x%) A saa pitää itse, mutta vain siinä tapauksessa että B hyväksyy tarjouksen. Peli päättyy ensimmäisen "siirron" jälkeen.

Taloustieteen rationaalisen valinnan teorian mukaan ihminen maksimoi omaa utiliteettiaan - esimerkiksi rahan määrää. Niinpä jos A tarjoaa B:lle vaikka vain 10 euroa, B:n pitäisi hyväksyä tarjous, sillä enempää hän ei voi saada.

Mutta eipä hyväksy. Useimat ihmiset edellyttävät saavansa paljon enemmän - tyypillisesti 25 - 50 euroa. Elleivät he saa mielestään oikeudennukaista osuutta, he kieltäytyvät tarjouksesta - eli kostavat A:lle. Kosto on ilmeisesti niin suloista, että se että A menettää 90 euroa lämmittää enemmän kuin se että itse saisi 10 euroa.

Taloustieteiljiöiden teoriat eivät ennusta oikein ihmisten käyttäytymistä. Monet taloustieteilijät ja biologit tuntuvat jopa ajattelevan että B toimii "väärin" ellei hyväksy 10:tä euroa. Ihminen on kuitenkin moraalinen olento jolla kosto ja moraalittomien lähimmäisten rankaiseminen on "verissä".

Evolutiivinen selitys "väärään toimintaan" on se että ihminen on kymmeniä tuhansia vuosia elänyt heimoissa joissa yhteistyötä on ylläpidetty moraalisen rangaistuksen ja koston uhalla. Ihmiselle on kasvanut moraalinen mieli joka on varsin kärkäs rankaisemaan. Lisäksi ihminen halveksii niitä ihmisiä jotka antavat "kusettaa" itseään.

Toinen asia mitä nykyajan taloustieteilijöiden ja muiden individualistien on vaikea hyväksyä on kollektivismi. Ihminen joka alistuu kollektiivin tahtoon, tai ihminen joka ajaa kollektiivin etua oman etunsa sijasta, toimii individualistin mielestä jotenkin "väärin" tai epätieteellisesti.

Nykytutkimuksen valossa ihminen on evolutiivisen historiansa aikana elänyt hiukan muurahaisten tavoin ryhminä - ryhmän jäsenten kohtalo on usein ollut yhteinen niin kuin muurahaisten kohtalo muurahaispesässä. Ne ryhmät joitten jäsenet ovat toimineet syystä tai toisesta hyvin yhteen ovat pärjänneet paremmin olemassaolon taistelussa. Tällaisessa ympäristössä ihmislajille on kehittynyt varsin kollektiivinen mieli. Ihminen ei toki aina toimi kollektiivisesti mutta tietyissä olosuhteissa ihminen toimii hyvin kollektiivisesti. Ihminen eroaa tässä vahvasti esimerkiksi simpansseista jotka eivät kykene toimimaaan yhteistyössä kuin lähisukulaistensa kanssa.

Kun esimerkiksi Saksan kansa toimi Hitlerin johdolla tavallaan kuin yksi organismi, saksalaiset toistivat tuhansia kertoja ihmiskunnan historiassa tapahtunutta ilmiötä - ihmisten alistumista kollektiiville: (Video on elokuvasta Cabare)



Ihminen toki saattaa käyttäytyä myös jopa täysin päinvastaisesti jolloin jokainen ajaa vain omaa etuaan. Kumpikin ääripää sisältyy käsittäkseni ihmisen normaaliin käyttäytymiseen.

Kolmas asia joka monia individualisteja ärsyttää on uskonto tai uskonnollinen mieli. Uskonnollisuus on sietämätöntä, koska uskonnollinen ihminen ei ole 100 %:n rationaalinen. Uskonnollisuus on siis "väärin" ja epätieteellistä.

Kuitenkin ihminen ei ole kehittynyt lajiksi yliopiston kirjastossa vaan savannilla verisessä kilpailussa toisten ihmisten ja petoeläinten kanssa. Ihmisen ja ihmisryhmän kelpoisuus ei ole perustunut tieteellisten teorioiden omaksumiskykyyn vaan mm. kykyyn toimia koordinoidusti muiden yhteisön jäsenten kanssa. Uskonnolla on nykykäsityksen mukaan ollut merkittävä ryhmän yhtenäisyyttä ylläpitävä vaikutus. Kun venäläiset 1939 taas kerran hyökkäsivät kansamme kimppuun, kirkot täyttyivät ihmisistä jotka lauloivat yhdessä Jumala onpi linnamme.

Uskonto ei ole sen tieteellisempää tai epätieteellisempää kuin rakkaus.

Neljäs asia mitä individualistin - tai maailmaa syleilevien punaviheridealistien - on vaikea hyväksyä on ihmisen taipumus jakaa ihmiset omiin ja muihin - omia kohtaan noudatetaan erilaista moraalia kuin muita. Tällainen jako sisä ja ulkoryhmään on individualistin mielestä ja haloslaisten mielestä jotenkin sairasta. Mutta tästä olenkin kirjoittanut jo useita tekstejä mm. tässä ja tässä.