maanantaina, tammikuuta 01, 2007

Kansanmurha julkishyödykkeenä

Huomautan nyt heti alkuun että tämä postaus ei millään lailla puolustele natsien tai serbien tekemiä kansanmurhia. Minusta Euroopan juutalaisväestön tuhoaminen ja Srebrenican joukkomurhat olivat suuri inhimillinen tragedia.

Timo L kommentoi Kroatian ja Bosnian sotia käsittelevää postaustani näin:

"Yritin joskus käyttää tätä esimerkkinä etnisten ryhmien hajaannuksesta ja jakautumisesta omiin leireihinsä, mutta sain vastaukseksi lähinnä kummastunutta kauhistelua siitä, että enkö tosiaan ymmärrä, että syynä on vain nationalismi ja pahat serbit."

Bosnian kansanmurhaa - samoin kuin aikoinaan natsien toteuttamia kansanmurhia - on selitelty ihmisten hulluudella tms. Esimerkiksi serbit tai saksalaiset joutuivat näitten selitysten mukaan jonkinlaisen joukkopsykoosin uhriksi.

Kansanmurha on evoluution näkökulmasta tarkasteltuna kuitenkin hyvin todennäköisesti yhteisötason adaptaatio, jolla yhteisö valtaa itselleen lisäresursseja. Muurahaisethan harjoittavat myös kansanmurhia. Minulla oli kerran ilo nähdä omalla pihallani - nostaessani kivilaatan - miten yhden muurahaispesän muurahaiset tuhosivat toisen muurahaispesän muurahaiset järjestelmällisesti. Muutama muurahainen pääsi karkuun - kukin kantaen mukanaan yhtä munaa.



Se kutsutaanko muurahaisten tai saksalaisten käyttäytymistä joukkopsykoosiksi on tietysti määrittelykysymys. Evoluution näkökulmasta kansanmurha on ihmisyhteisön (esim. serbien) yhteisöllinen teko. Ainoa asia joka todella vaatii selitystä on miksi jotkut kansat kykenevät tällaisiin yhteisöllisiin tekoihin ja taas toiset eivät.

Kansanmurha on taloustieteen terminologiaa käyttäen julkishyödyke eli public good - muita esimerkkejä ovat maantiet, majakat ja maanpuolustus.

Selitettävä ongelma ei ole sinänsä miksi tietyt lajit - esimerkiksi ihminen - tietyissä olosuhteissa suorittaa kansanmurhan eli yksi lajin yhteisö tuhoaa saman lajin toisen yhteisön. Hyöty on ilmeinen - resurssien valtaaminen.

Selitettävä asia on se miten esim. ihmisyhteisö kykenee ratkaisemaan vapaamatkustajan ongelman (free rider problem). Toisin sanoen miten tarpeeksi suuri osa yhteisön jäsenistä saadaan mukaan tuottamaan yhteistä hyvää.

No lähtemättä nyt käsittelemään vapaamatkustajan ongelman ratkaisua, voi ainakin todeta että toiset yhteisöt ovat onnistuneet paremmin ratkaisemaan vapaamatkustajan ongelman kuin toiset. Serbialaiset ja kroaatit kykenivät koordinoituun toimintaan paremmin kuin esimerkiksi Bosnian muslimit ja onnistuivat suorittamaan laajoja etnisiä puhdistuksia.

Ihmisen kulttuurievoluution ajan ihmisyhteisöt ovat eronneet siinä miten hyvin yhteisöt ovat kyeneet ratkaisemaan vapaamatkustajan ongelman. Ne yhteisöt jotka ovat ratkaisun löytäneet ovat olleet kelpoisempia kuin ne jotka tässä ovat epäonnistuneet.

Ihmisen luonto (ns. ihmisluonto E.O. Wilsonin termiä käyttääkseni) on kehittynyt tällaisessa evolutiivisessa ympäristössä. Siinä mielessä ei ole millään lailla ihmeellistä että tietyissä oloissa ihminen kykenee koordinoituun yhteistyöhön yhteisön muitten jäsenten kanssa. Yhteistyön muoto voi olla sitten vaikkapa kansanmurha.

Tieto tähän postaukseen on kerätty lähinnä Boydin, Bob Richersonin, Joe Heinrichin, E.O. Wilsonin ja Philip Rushtonin julkaisuista.

9 kommenttia:

reino kirjoitti...

Jared Diamondin kirjassa Romahdus oli Ruandan kansanmurhan syyksi todettu ensisijaisesti väestön liikakasvu ja alueen resurssien loppuminen. Tällöin toinen osapuoli (mulla menee aina nää hutut ja tutsit sekaisin) päätti ostaa 500 000 viidakkoveistä ja jakaa ne porukalle.

Mielenkiintoisena sivuhuomiona Diamond esitti, että sellaisilla alueilla, joissa asui vain samaa heimoa listittiin myös oman heimon (varakkaampia) jäseniä aivan surutta. Kyseessä oli siis tavallaan maaomaisuuden uusjako.

Jukka Aakula kirjoitti...

Reino:

"Jared Diamondin kirjassa Romahdus oli Ruandan kansanmurhan syyksi todettu ensisijaisesti väestön liikakasvu ja alueen resurssien loppuminen."

Resurssien loppuminen Ruandassa laukaisi ehkä kansanmurhan, mutta toisaalta kansanmurha on tavallaan ihmislajin työkalupakissa valmiina olemassa. Kun tietty tilanne syntyy työkalu otetaan esiin.

Tärkeää olisi ymmärtää tarkkaan mikä tuo tilanne on jossa kansanmurha laukeaa.

Tähän liittyy tietysti myös vahvasti sisäryhmä-ulkoryhmä-jakoon jota käsittelin aiemmin tässä ja myös tässä.

Kansanmurhien välttäminen on tärkeää, mutta oleellista on samalla ymmärtää millainen merkitys kansanmurhilla on ollut ihmiskunnan evoluutiohistoriassa. Aina kansanmurha ei ole ollut niin kirjaimellinen että heimo tai kansa olisi kokonaan tuhottu. Osa on tuhottu - osa on otettu jäljelle jääneisiin yhteisöihin jäseneksi (tai orjaksi). (Tätä Boyd et al kuvaavat mm. kirjoituksessaan Uuden Guinean heimojen tuhoista.)

Jukka

Ps. En valitettavasti voi hyväksyä arabiankielisiä kommentteja koska en osaa kieltä ollenkaan. Vaikkakin arvaan niiden sisällön.

Anonyymi kirjoitti...

http://www.jperspective.com/2006/02/
great-article-from-spanish-newspaper.html

Jukka Aakula kirjoitti...

Mieleniintoinen pointti tosiaan. Helpommin avattava linkki tässä

Pitkälti olen kyllä samaa mieltä.

Anonyymi kirjoitti...

Katso myös Genocidewatch:

Anonyymi kirjoitti...

Tosin kaikkia juutalaisia ei kyllä tapettu ja juutalainen kulttuuri elää ja voi hyvin.

Oma juutalaisvaltio oli kai vain ajan kysymys joka tapauksessa?

Muuten kyllä varmaan totta, että tuo syyllisyys vaikuttaa Euroopan nykyiseen, aivan mielettömään politiikkaan jollain tasolla.

Jukka Aakula kirjoitti...

Hajanaisia jossitteluja vastauksena Idan kommenttiin:

"Tosin kaikkia juutalaisia ei kyllä tapettu ja juutalainen kulttuuri elää ja voi hyvin.

Oma juutalaisvaltio oli kai vain ajan kysymys joka tapauksessa?"

Ei tuhottu juutalaisia kokonaan. Jos esim. ajattelee näitä joitain vahvimpia juutalaisuuden keskuksia kuten sefardien Salonikia (Tessaloniki) tai Adrianapolia ja ashkenazien Lvov/Lemberg:iä niin kyllä ne ainakin kuivuivat lähes kokonaan kokoon. Pieni ripaus jäi jäljelle - kulttuuri museoitui.

Tuo juutalaisten valtion syntyminen "joka tapauksessa" on mielenkiintoinen kysymys. Voihan vaihtoehtoisesti olla että ilman natsismia juutalaiset olisivat samoin kuin USA:ssa

a) osittain sulautuneet mutta säilyttäneet hyvän aseman esim. median omistajina

b) osittain säilyneet fundamentalisteina ja/tai ortodokseina. Fundamentalismi- ja ortodoksijuutalaisuus olisi voinut jopa lisääntyä ja syntyvyys fundamentalisteilla olisi ollut hyvin korkea. Anti-semitismia olisi esiintynyt silloin tällöin.

Mitään juutalaisten kansallisvaltiota ei ehkä olisi syntynyt.

Toisaalta ilman natsismia Eurooppa olisi kokonaan erilainen. Ei olisi ehkä EU:ta vaan Eurooppa olisi kansallisvaltioitten joukko. Ehkä juutalaisillakin olisi kansallisvaltio ? Mutta olisiko se Euroopassa vai Lähi-Idässä ?

Gatesofvienna ja Steve Sailer ainakin tuntuvat olevan sitä mieltä että natsismi ja toinen maailmansota mursivat Euroopan henkisesti lähes kokonaan.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kiitos lot tuosta genocide linkistä - pitääpä tutustua huolellisesti.

Kansanmurhateema liittyy vahvasti a) sosiaalisen identiteetin teoriaan ja b) richerson ja boydin teoriaan joita olen nyt vuoden verran pyörittänyt täällä ja muaalla.

Tuolla genocide sivulla on hyvää todelliseen kokemukseen perustuvaa osaamista. Esim. puhutaan tästä
että kansanmurhanriski on kaikista suurin kun väestö on jakaantunut jyrkästi kahtia. Mikä on linjassa sosiaalisen identiteetin teorian kanssa.

Mutta sosiaalisen identiteetin teorian mukaan ongelma on myös se että vaikka aluksi jako kahteen ei olisikaan kovin selvä, identiteetit kirkastuvat kriisitilanteessa.

Kirjoitin
lokakuussa
mm. wikipediaa lainaten:

"Äärimmäisessä tapauksessa - väkivaltaisesssa konfliktissa - ulkoryhmän jäsenet nähdään keskenään identtisinä ja täysin erilaisina kuin sisäryhmän jäsenet - näin siinä määrin että ulkoryhmän jäsenet ansaitsevat kuolla. Mutta tässä ei ole kyse mistään psykologisesta persoonallisuushäiriöstä vaan rationaalisesta käyttäytymisestä.

Joissakin tilanteissa ajattelemme itsemme ensi sijassa ryhmän jäseniksi ja jossain toisissa tilanteissa ensi sijassa yksilöiksi. Tämä vaihtelee tilanteesta riippuen. Mutta sekä sosiaalinen identiteetti että persoonallinen identiteetti ovat oleellinen osa käsitystämme itsestä.

Mitä vaikeampaan konfliktiin ryhmä joutuu sitä voimakkaammin ryhmän jäsenet identifiotuvat sosiaalisesti persoonallisen identiteetin kustannuksella. Sitä enemmän ihmiset myös demonisoivat vihollisen (ulkoryhmän jäsenet). Demonisoiminen ei ole fanaattisuutta tai henkistä typeryyttä - päinvastoin se on väistämätöntä taistelun voittamisen kannalta.
"

Palaan asiaan.

Anonyymi kirjoitti...

Public good on suomeksi julkishyödyke.