Adressi tiedettä vastaan Harvardissa

Harvardissa vastustetaan "rasismia" eli siis äo-tutkimusta. Äo-tutkimuksen vastaisella adressilla pyritään vastustamaan tieteen vapautta. Kyseinen adressi on allekirjoitettavissa tässä. Jo tuhat harvardilaista tieteen vastustajaa on allekirjoittanut adressin.

Välitön syy tieteen vastaiseen kampanjaan on Harvardissa hyväksytty Jared Richwinen väitöskirja IQ and Immigration. En ole toistaiseksi lukenut väitöskirjaa, mutta väitöskirja käsittelee USA:n maahanmuuttajien kantaväestön äo:ta alemman äo:n vaikutusta USA:n yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Refereoin aikaisemmin Murrayn ja Herrnsteinin kirjaa Bell Curve maahanmuuton laadun osalta:

Murray ja Herrnstein toteavat kirjassaan Bell Curve, että koska USA ainakin 80-luvulla oli maailman merkittävin maahanmuuton kohdemaa, maahanmuutolla on erittäin suuri merkitys amerikkalaisen väestön keskimääräiseen äo:hon eli kansalliseen äo:hon. Siksi on oleellista että maahanmuuttajien älykkyyden tasosta puhutaan avoimesti.

Esimerkiksi kolmen prosenttiyksikön lasku kansallisessa äo:ssa aiheuttaisi heidän mukaansa yli kymmenen prosentin kasvun monissa sosiaalisissa ongelmissa:
- koulukeskeyttäjien määrässä
- rikkinäisissä perheissä asuvien lasten määrässä
- työkyvyttömien määrässä
- rikollisuudessa
- sosiaalihuollon varassa elävien naisten määrässä, ja
- köyhyysrajan alapuolella elävien ihmisten määrässä

Maahanmuuttajien keskimääräinen äo vaikuttaa heidän mukaansa oleellisesti USA:n kansalliseen äo:hon ja sitä kautta sosiaalisiin ongelmiin pitkällä tähtäimellä. Murray ja Herrnstein arvioivat Lynnin tekemien äo-mittausten perusteella USA:n maahanmuuttajaväestön äo:n olevan 0.4 keskihajonnan verran USA:n kantaväestöä alempi. Tähän tulokseen he tulivat laskemalla kaikkien maahanmuuttajien äo:n painotetun keskiarvon.

Saman johtopäätöksen antaa laaja amerikkalainen kansallinen väestötutkimus - NLSY: Ulkomailla syntyneitten keskimääräinen äo on 0.4:n keskihajonnan verran USA:ssa syntyneiden äo:ta (noin 100) alempi eli noin 94.

Murray ja Herrnstein tekevät itseasiassa aivan samanlaisia laskelmia kuin Ellilä. He laskevat maahanmuuttajien äo:n painotetun keskiarvon olettamalla karkeasti, että 
- mustien osuus maahanmuuttajista on 7 % ja keskimääräinen äo 84
- itä- ja etelä-aasialaisten osuus on 21 % ja keskimääräinen äo 105
- latinoiden osuus maahanmuuttajista on 41 % ja keskimääräinen äo 91
- valkoisten osuus on 11 % ja keskimääräinen äo 100
- filippiinäläisten osuus on 7 % ja keskimääräinen äo 91
- jne.


Tämän tyyppinen tutkimus po. adressilla halutaan siis estää.

Tieteellinen fakta

Vähemmistövaltuutettu Puumalainen toteaa Mikko Ellilää vastaan tekemässään tutkintapyynnössä:

Kirjoittaja pyrkii esittämään väitteensä siten, että ne näyttäisivät tieteellisiltä faktoilta. Kirjoittaja viittaa esimerkiksi kausaliteettiin.

Esimerkki: ”Neekerien tuominen Eurooppaan alentaa Euroopan väestön keskimääräistä älykkyystasoa, koska neekereillä on matalampi mediaani-ÄÖ kuin valkoisilla. Älykkyyden ja elintason välillä on positiivinen korrelaatio.”

Äo-tutkija Richard Lynnin kirjan Race Differences in Intelligence mukaan mustien afrikkalaisten eli neekereiden eli negroidien älykkyysosamäärä on selkeästi alhaisempi kuin valkoihoisten, joitten keskimääräinen älykkyysosamäärä on jonkin verran alhaisempi kuin mongoolien. Äo-tutkijat Arthur Jensen ja Philip Rushton ovat osoittaneet että erot ovat suurelta osin perinnöllisiä.

Ellilän esittämä väite on äo-tutkimuksen nykynäkemyksen mukaan tosi. Tämä ei ole todellisuudessa mikään erityisen kiistanalainen kysymys äo-tutkijoiden keskuudessa. Perinnöllisyys-väitteestä pieni vähemmistö äo-tutkijoista on eri mieltä Jensenin ja Rushtonin kanssa, mutta itse äo-eroista ei ole kiistaa. (Katso äo-tutkija Linda Gottfredsonin artikkeli "Mainstream Science on Intelligence", joka kuvaa 52:n äo-tutkijan allekirjoittamaa kuvausta äo-tutkimuksen nykytietämyksestä.)

Ellilä on esittänyt väitteen faktana ehkä siksi että väite on fakta.

Ko. faktalla on myös poliittisia ulottuvuutta. Tuskin on Suomen kansan edun mukaista tuoda maahan alhaisen äo:n omaava väestöä. Alhainen äo aiheuttaa monia ongelmia maahanmuuton kohdemaalle - mm. kohonnutta rikollisuutta: Rikollisten äo mm. USA:ssa on keskimäärin 85.

Korrelaatiolle alhaisen äo:n ja alhaisen BKT:n välillä on myös vahvaa näyttöä, vaikka väitettä voinee edelleen pitää kiistanalaisena. (Toki voi kysyä kuka vakavasti uskoo, että maa, jonka väestön keskimääräinen äo on alle 70, voisi saavuttaa korkean BKT:n ilman, että maassa on hyvin runsaasti luonnonvaroja ja ulkomaalaisia asiantuntijoita.)

Puumalaisen toiminta on ristiriidassa sananvapauden periaatteitten kanssa - hänen pyrkimyksenään on taas kerran estää totuuden julki tuominen. Totuuden mukaisen kuvan jakaminen eri kulttuureista ja ihmisroduista on tärkeää, jotta kansa ja poliitikot kykenevät tekemään päätöksiä, jotka ovat kansankokonaisuuden edun mukaisia. Puumalaisen toiminta on äärimmäisen haitallista Suomen kansan edun kannalta. Hänet olisi viimeistään nyt vapautettava tehtävästään.

Väestön laatu on julkishyödyke

Puhun taas julkishyödykkeistä - hyödykkeistä joita kuka tahansa voi käyttää ilmaiseksi. Esimerkkinä maantie, puhdas ilma, tieteellinen tieto, wikipedia ja itsenäisyys.

Julkishyödykkeitten tuottamiseen liittyy kysymys, kuka kustantaa tai tuottaa julkishyödykkeen kun tuotteen tuottaja ei hyödy enempää kuin vapaamatkustaja.

Taloustieteellinen termi julkishyödyke ei ole laajalle yleisölle kovin tuttu. Olen käsitellyt aiemmin varsinkin ilmaston laatua julkishyödykkeenä. Julkishyödykkeen tuottaminen merkitsee käytännössä sitä, että jokin hyödyke tuotetaan yhteistyönä esimerkiksi talkoilla, verovaroilla tai taistelemalla. (Katso aiemmat artikkelini julkishyödykkeen tuottamisesta.)

Ilmaston laadun ohella toinen hyvin merkittävä julkishyödyke on väestön laatu. Tarkoitan väestön laadulla esimerkiksi väestön keskimääräistä äo:ta, koulutustasoa, asenteita, työmoraalia, lainkuuliaisuutta jne.

Keskityttäköön yksinkertaisuuden vuoksi äo:hon. Mm. Tatu Vanhanen ja Richard Lynn ovat osoittaneet valtion väestön äo:n korreloivan positiivisesti mm. BKT:n kasvun kanssa. Valtioiden väliset äo-erot selittävät yksinään puolet valtioiden välisistä eroista BKT:n kasvussa. Samansuuntaisia tuloksia on esittänyt mm. Maailmanpankki.

Useimmat tämän blogin lukijat ovat jo varmasti ymmärtäneet väestön keskimääräisen äo:n edut kansakunnalle. Mutta missä mielessä voimme sanoa väestön laadun - esimerkiksi äo:n - olevan tuotettava hyödyke ?

Keskimääräinen äo tuotetaan mm. kahdella tavalla:

a) korkean äo:n yksilön synnyttäessä lapsen

b) korkean äo:n yksilön muuttaessa maahan.

Voimme mm. todeta, että jokainen henkilö, joka tekee työtä maahanmuuton rajoittamiseksi alhaisen äo:n maista, tuottaa julkishyödykettä nimeltä väestön laatu.

Valitettavasti pitää sanoa että nyky-Suomessa näihin talkoihin korkean väestön laadun puolesta ei ole paljon innokkaita osallistujia. Yksi syy siihen, miksi näihin talkoihin ei ole paljoa osallistujia, on että vapaamatkustajia ei millään lailla rangaista. Normaalisti talkoisiin osallistumatta jättäminen vaikuttaa ainakin henkilön maineeseen negatiivisesti.

Näihin talkoihin osallistumatta jättäminen ei aiheuta vapaamatkustajalle mitään rangaistusta. Päinvastoin ! Ainoa joita rangaistaan ovat talkoitten parhaat työntekijät !

Vapaamatkustajienkin rankaisun aika varmasti tulee, mutta tällä hetkellä vapaamatkustajia päinvastoin palkitaan valtion viroilla. Samoin talkoitten parhaitten työntekijöitten palkitsemisenkin aika varmasti vielä koittaa.

Huomautus

Huomautettakoon, että alhaisen äo:n maahanmuutosta voi olla myös tiettyä hyötyä ainakin yrityksille, koska se voi lisätä työvoiman tarjontaa. Tämä ei kuitenkaan millään lailla romuta sitä väittämää että väestön äo:n lasku heikentää pitkän tähtäimen talouskasvun edellytyksiä, lisää rikollisuutta jne. Evidenssi väittämän puolesta on varsin musertava.

Syy, miksi osa talouselämää kannattaa halpatyövoiman maahanmuuttoa on nimenomaan se, että yritykset pyrkivät maksimoimaan lyhyen tähtäimen taloudellista etua toimiessaan kvarttaalitaloudessa. Lisäksi yritykset jotka voivat siirtyä helposti maasta toiseen eivät kärsi pitkän tähtäimen väestön laadun heikkenemisestä.

Dysgenia ja Flynnin efekti

Äo-tutkija Arthur Jensenin mukaan dysgenia - väestön geneettisen laadun lasku - on väestöräjähdyksen jälkeen maailman toiseksi suurin demograafinen ongelma.

Dysgenia johtuu mm. alhaisen äo:n omaavien ihmisten korkeasta syntyvyydestä. Ilmiötä kutsutaan dysgeeniseksi hedelmällisyydeksi (dysgenic fertility). On olemassa tietysti myös dysgeenistä maahanmuuttoa.

Toinen merkittävä äo-tutkija Richard Lynn on artikkelissaan

New Evidence of Dysgenic Fertility for Intelligence in the United States, Richard Lynn and Marian Van Court, Intelligence, 2004, 32, sivu 193-2002

todennut, että dysgeenisen hedelmällisyyden vaikutus USA:n väestön äo:hon on 0.9 pistettä sukupolvessa. Kolmas äo-tutkija James R. Flynn on toisaalta osoittanut kansakuntien äo:n useissa tapauksissa nousevan vuosikymmenien kuluessa.

Syynä Flynnin efektiin lienee Richard Lynnin mukaan ainakin ravintotason paraneminen. Flynnin efektin on havaittu pysähtyneen joissain kaikkein kehittyneimmissä maissa.

Teorian dysgeenisestä hedelmällisyydestä ja Flynnin efektin voisi näin ollen ajatella olevan ristiriidassa keskenään. Todellisuudessa kansakunnan äo:n kehitykseen vaikuttaa moni - vielä osin tuntematonkin - tekijä. Kokonaisvaikutuksen positiivisuus tai negatiivisuus riippuu maan olosuhteista:

Useimmiten kokonaisvaikutus lienee positiivinen. Maissa - kuten Zimbabwe - jossa ravintotilanne ja koulutus koko ajan huononee ja valkoinen väestö pakenee maasta, kokonaisvaikutus on todennäköisesti negatiivinen.

Maahanmuutto Afrikasta ja islamilaisista maista Eurooppaan on ilmeisesti voimakkaan dysgeenistä. Onhan lähtömaiden äo huomattavasti Eurooppaa alhaisempi. Toki lähtijöiden äo saattaa toisaalta olla jääjien äo:ta jonkun verran korkeampi. Se synnyttääkö ko. dysgeeninen maahanmuutto todella Euroopan kansakuntien äo:hon mitattavaa laskua on vielä osoittamatta. PISA-tulokset toki antavat tiettyjä viitteitä siihen, että maahanmuutto voisi aiheuttaa mitattavaa dysgeniaa.

Samoin voimakas muuttoliike Meksikosta USA:han on dysgeenistä.

Keskustelu äo:sta, rodusta ja sosiaalisesta pääomasta

Muutama vuosi sitten Tatu Vanhasen ja Richard Lynnin kirjasta syntyneen kohun yhteydessä ja sen jälkeen Suomessa käytiin mielenkiintoinen keskustelu älykkydestä. (Katso Jussi K. Niemelän artikeli Skeptikossa. Katso myös Kansankokonaisuuden postaus Flynnin uudesta kirjasta). Keskusteltiin älykkyyden vaikutuksesta yksilön suorituskykyyn, kansallisen äo:n vaikutuksesta kansakunnan taloudelliseen suorituskykyyn, keskusteltiin äo:n ja rikollisuuden yhteydestä jne. Keskusteltiin myös siitä, miten eri etniset ryhmät eroavat äo:n ja persoonallisuustyypin osalta.

Keskusteltiin myös siitä, onko yksilöiden ja kansakuntien välisillä äo-eroilla vaikutusta siihen millaista koulutus- tai maahanmuuttopolitiikkaa maassa kannattaisi harjoittaa.

Keskustelu tyrehtyi myöhemmin, mutta ymmärrys asiasta kasvoi kuitenkin. Keskustelun tyrehtymisen syistä kannattaa keskustella. Osasyy oli käsiittäkseni äärivanhoillisten virkamiesten lanseeraamat sananvapausrajoitukset. Toinen syy oli mielestäni keskustelun liika politisoituminen ja bipolarisoituminen. Sen sijaan että olisi puhuttu äo:sta ja sen merkityksestä, alettiin puhua siitä kuka on hyvä ja kuka paha.

Sama bipolarisoituminen on tapahtunut keskustelussa maahanmuutosta, keskustelussa uskonnosta, keskustelussa EU:sta ja keskustelussa individualismista/yhteisöllisyydestä.

Vaikka äo:lla - yksilöiden oppimiskyvyllä - on suuri merkitys yksilön ja kansakunnan menestykselle, Suomessa on taistelun tiimellyksessä jäänyt aika vähälle toinen tärkeä menestysfaktori - sosiaalinen pääoma.

Jonkun verran suomalaista tutkimusta ja keskustelua aiheesta toki on - mutta laajea keskustelua aiheesta ei ainakaan näyttäisi generoituneen. (Laiva on Täynnä-blogi käsitteli yhtä sosiaalisen pääoman aspektia tässä eli sitä miten etninen diversiteetti vaikuttaa sosiaaliseen pääomaan. Katso myös Minna Zettertmannin gradu ja sen kirjallisuusliite. Katso myös Tilastokeskuksen raportti sosiaalisesta pääomasta Suomessa.)

Vaikka Vanhanen ja Lynn - ja Maailmanpankki - ovat varmasti oikeassa siinä että (kansallinen) äo on hyvin oleellinen tekijä yksilön, yhteisön ja kansakunnan menestyksessä, myös kansakunnan sosiaalinen pääoma - kyky luottamukselliseen yhteistyöhön - on lähes yhtä oleellinen tekijä.

Kansakunnan äo:hon vaikuttaminen on mahdollista, mutta huomattavasti vaikeampaa kuin sosiaaliseen pääomaan. Esimerkiksi USA:n slummien ongelmien syitä ja erityisesti niitten ratkaisuja etsittäessä, äo ja rotu on toki oleellinen seikka mutta ehkä oleellisempi on sosiaalinen pääoma. Alueita, joissa ainoat yhteisöt ovat hiipuvat seurakunnat, romahtaneet ydinperheet ja koko ajan vahvistuvat rikollisjengit, auttamatta leimaa seuraavat asiat:

1. Kasvava rikollisuus
2. Kasvava työttömyys
3. Heikentyvät oppimustulokset kouluissa
4. Alenevat asuntojen hinnat

Suomessa nämä ongelmat ovat myös kasvussa. Niitä ei torjuta jos olemassaolevia sosiaalisia verkostoja ei kyetä vahvistamaan ja uusia rakentamaan.

Erityisesti toivoisin että suomalainen älymystö alkaisi keskustelemaan sosiaalisesta pääomasta edes niin avoimesti kuin aikoinaan Vanhasen ja Lynnin teeseistä. En oikein näe tällaista keskustelua - en oikeiston enkä vasemmiston - saati sitten erilaisten vapaa-ajatteleijoiden tai haloslaisten virkamies-mullahien keskuudessa.

100 vuotta DNA:n löytäjä Francis Crickin syntymästä - myös Crick oli ns. roturealisti

Nobel-palkittu DNA:n löytäjä James Watson menetti tunnetusti työnsä vuonna 2007 todettuaan, että mustien ja valkoisten välillä on äo-ero. Wikipedian mukaan hän totesi:

"[I am] inherently gloomy about the prospect of Africa [because] all our social policies are based on the fact that their intelligence is the same as ours—whereas all the testing says not really. 

[Despite the desire that all human beings should be equal] people who have to deal with black employees find this not true." 

Tiedetoimittaja Steve Sailer osoittaa nyt, että myös Watsonin työtoveri ja toinen Nobel-palkittu DNA:n löytäjä Francis Crick oli ns. roturealisti. Hän puolusti 70-luvulla aktiivisti psykologi Arthur Jensenin oikeutta tehdä tutkimusta sen kysymyksen ratkaisemiseksi, ovatko mustien ja valkoisten äo-erot geneettisiä vai ympäristötekijöistä johtuvia.

I have formed the opinion that there is much substance to [Berkeley psychologist Arthur] Jensen’s arguments. In brief I think it likely that more than half the difference between the average I.Q. of American whites and Negroes is due to genetic reasons, and will not be eliminated by any foreseeable change in the environment. Moreover I think the social consequences of this are likely to be rather serious unless steps are taken to recognize the situation. While any present conclusions are tentative, it seems likely that the matter could be largely resolved if further research were carried out.

Crickin syntymästä tulee huomenna 100 vuotta.

Suurelle yleisölle on Suomessakin varmasti epäselvää, että itse äo-erot eivät ole kiistanalaisia vaan nimenomaan se ovatko erot geneettisiä vai ei. Referoin Sailerin toista artikkelia vuodelta 2008:

Vasemmistolainen äo-tutkija James R. Flynn havaitsi aikoinaan, että vuosien mittaan kansakuntien keskimääräinen äo-taso nousee. Ilmiötä alettiin kutsua Flynnin efektiksi. Monet älykkyystutkimukseen kriittisesti suhtautuvat ovat väittäneet, että Flynnin efekti osoittaa, ettei äo kerro juuri mitään oleellista ihmisen kognitiivisista kyvyistä ja toisaalta että väitteellä rotujen välisistä älykkyseroista ei ole mitään katetta.

Mielenkiintoista on havaita että Flynn ei itse kannata kumpaakaan johtopäätöstä - ainakaan enää. Hänen mukaansa äo on hyvä mittari ihmisen kognitiiviselle kyvyille ja että mustien ja valkoisten amerikkalaisten välillä on noin 10 pisteen ero äo:ssa.

Flynn toki vasemmistolaisena tutkijana toivoo että joskus pitkän ajan kuluttua rotujen väliset äo-erot kapenisivat nollaksi. Mutta vahvaa näyttöä siitä että näin olisi ainakaan nopeasti tapahtumassa ei ole. Kuitenkin - kuten Flynn ja Charles Murray ovat viime aikoina osoittaneet - tiettyä kaventumista mm. USA:n valkoisten ja mustien äo-eroissa on tapahtunut.

Flynnin uusi kirja äo:sta

Steve Sailerin artikkeli James R. Flynnin uudesta kirjasta kannattaa lukea, jos on hämmentynyt julkisesta keskustelusta äo:sta ja rotueroista. Älykkyystutkijoiden keskuudessa ei todellisuudessa vallitseva suuria erimielisyyksiä koko asiassa.

Referoin Sailerin artikkelia.

Vasemmistolainen äo-tutkija James R. Flynn havaitsi aikoinaan, että vuosien mittaan kansakuntien keskimääräinen äo-taso nousee. Ilmiötä alettiin kutsua Flynnin efektiksi. Monet älykkyystutkimukseen kriittisesti suhtautuvat ovat väittäneet, että Flynnin efekti osoittaa, ettei äo kerro juuri mitään oleellista ihmisen kognitiivisista kyvyistä ja toisaalta että väitteellä rotujen välisistä älykkyseroista ei ole mitään katetta.

Mielenkiintoista on havaita että Flynn ei itse kannata kumpaakaan johtopäätöstä - ainakaan enää. Hänen mukaansa äo on hyvä mittari ihmisen kognitiiviselle kyvyille ja että mustien ja valkoisten amerikkalaisten välillä on noin 10 pisteen ero äo:ssa.

Flynn toki vasemmistolaisena tutkijana toivoo että joskus pitkän ajan kuluttua rotujen väliset äo-erot kapenisivat nollaksi. Mutta vahvaa näyttöä siitä että näin olisi ainakaan nopeasti tapahtumassa ei ole. Kuitenkin - kuten Flynn ja Charles Murray ovat viime aikoina osoittaneet - tiettyä kaventumista mm. USA:n valkoisten ja mustien äo-eroissa on tapahtunut. Ero lienee tällä hetkellä noin 10:n luokkaa ja on kaventunut kolmessa kymmenessä vuodessa useilla pisteillä.

(Sailerin artikkelin referointi loppuu.)

Niin kauan kuin Flynnin toive ei ole toteutunut on lähdettävä mm. siitä tosiasiasta että mustien äo Afrikassa on suuruusluokka 70 (Lynnin arvio) tai 85 (äärimmäisen optimistinen arvio).

Älykkyys ei tietenkään ole ainoa asia jossa rodut eroavat. Isossa-Britanniassa tehdyn BBC:n referoiman tutkimuksen mukaan karibialaisperäinen (negroidi)mies sairastuu noin 10 kertaa helpommin psykoosiin kuin valkoinen. BBC toki selittää asiaa sosiaalisilla syillä. (Tämäkin on tosin suuri edistysaskel, koska aiemmin mustien yliedustus psykooseissa leimattiin psykiatrian harjoittamaksi rasismiksi.)

Sosiaalisten syitten lisäksi myös biologiset syyt vaikuttanevat. Mm. professori Philip Rushtonin mukaan negroidit ovat perinnöllisesti valkoisia ja mongooleja henkisesti epästabiilimpia ja aggressiivisempia.

Suomalainen kasvatustieteen professori Liisa Keltikangas-Järvinenkin mainitsee kirjassaan Temperamentti, että ihmisryhmien välillä on perinnöllisiä temeramenttieroja - että kiinalaiset ovat perinnöllisesti valkoisia stabiilimpia.

James Flynn puolustaa rotujen äo-erojen tutkimusta - tarkemmin sanoen tutkimuksen vapautta

Maailman yksi kuuluisimpia älykkyys-tutkijoita ja ns. Flynnin efektin keksijä James Flynn kiistää rotujen väliset geneettiset erot äo:ssa, mutta yhtä kaikki puolustaa eri mieltä olevien sananvapautta ja tutkimuksen vapautta:

There should be no academic sanctions against those who believe that were environments equalized, genetic differences between black and white Americans would mean that blacks have an IQ deficit. Whether the evidence eventually dictates a genetically caused deficit of nil or 5 or 10 or 20 IQ points is irrelevant. The hypothesis is intelligible and subject to scientific investigation. If that is so, you must have already investigated it if you are to know what is true or false. To prohibit others from investigation or publication of their results is to designate certain truths as the property of an elite to be forbidden to anyone else. It is to insulate them from whatever new evidence the scientific method may provide that would modify belief. A word to those who seek respectability by banning race/gene research: how much respectability would you get if your position were stated without equivocation? What if you were to openly say genetic equality between the races may or may not be true; and that is exactly why I forbid it to be investigated. Or: “I do not know if genetic equality is true and do not want anyone else to know.

Nostan hattua. Kirjoitin Flynnistä 2007:

Steve Sailerin artikkeli James R. Flynnin uudesta kirjasta kannattaa lukea, jos on hämmentynyt julkisesta keskustelusta äo:sta ja rotueroista. Älykkyystutkijoiden keskuudessa ei todellisuudessa vallitseva suuria erimielisyyksiä koko asiassa.

Referoin Sailerin artikkelia.

Vasemmistolainen äo-tutkija James R. Flynn havaitsi aikoinaan, että vuosien mittaan kansakuntien keskimääräinen äo-taso nousee. Ilmiötä alettiin kutsua Flynnin efektiksi. Monet älykkyystutkimukseen kriittisesti suhtautuvat ovat väittäneet, että Flynnin efekti osoittaa, ettei äo kerro juuri mitään oleellista ihmisen kognitiivisista kyvyistä ja toisaalta että väitteellä rotujen välisistä älykkyseroista ei ole mitään katetta.

Mielenkiintoista on havaita että Flynn ei itse kannata kumpaakaan johtopäätöstä - ainakaan enää. Hänen mukaansa äo on hyvä mittari ihmisen kognitiiviselle kyvyille ja että mustien ja valkoisten amerikkalaisten välillä on noin 10 pisteen ero äo:ssa.

Flynn toki vasemmistolaisena tutkijana toivoo että joskus pitkän ajan kuluttua rotujen väliset äo-erot kapenisivat nollaksi. Mutta vahvaa näyttöä siitä että näin olisi ainakaan nopeasti tapahtumassa ei ole. Kuitenkin - kuten Flynn ja Charles Murray ovat viime aikoina osoittaneet - tiettyä kaventumista mm. USA:n valkoisten ja mustien äo-eroissa on tapahtunut. Ero lienee tällä hetkellä noin 10:n luokkaa ja on kaventunut kolmessa kymmenessä vuodessa useilla pisteillä.

(Sailerin artikkelin referointi loppuu.)

...Älykkyys ei tietenkään ole ainoa asia jossa rodut eroavat. Isossa-Britanniassa tehdyn BBC:n referoiman tutkimuksen mukaan karibialaisperäinen (negroidi)mies sairastuu noin 10 kertaa helpommin psykoosiin kuin valkoinen. BBC toki selittää asiaa sosiaalisilla syillä. (Tämäkin on tosin suuri edistysaskel, koska aiemmin mustien yliedustus psykooseissa leimattiin psykiatrian harjoittamaksi rasismiksi.)

...Suomalainen kasvatustieteen professori Liisa Keltikangas-Järvinenkin mainitsee kirjassaan Temperamentti, että ihmisryhmien välillä on perinnöllisiä temeramenttieroja - että kiinalaiset ovat perinnöllisesti valkoisia stabiilimpia.

James Watson on oikeassa

Kaikki mitä James Watson on sanonut afrikkalaisten äo:sta on täyttä totta, kirjoittaa Jason Malloy Genexpressionissä.

Jason Malloy osoittaa laajassa kirjoituksessaan, miten media ja jopa eräät tutkijat levittävät täysin virheellisiä käsityksiä äo:sta ja rotujen äo-eroista. Eräät tutkijat toteavat tieteellisissä artikkeleissa itse afrikkalaisten äo:n olevan 70 luokkaa, mutta kertovat eri totuutta ns. julkisuudessa.

Malloy myös esittelee joukon uusia tutkimuksia globaalista äo:sta jotka tukevat samaa johtopäätöstä, jonka Lynn ja Vanhanen tekivät: afrikkalaisten äo on 1,5 - 2,5 standardipoikkeamaa alhaisempi kuin kaukasoidien äo.

Malloy osoittaa myös, että väite jonka mukaan äo:n käsite on tieteellisissä piireissä kiistanalainen on pätemätön. Mm. Amerikan psykologiliiton APA:n mukaan äo:n käsite on hyvin määritelty eikä ole olemassa mitään "cultural bias" joka selittäisi valkoisten paremmat tulokset mustiin verrattuna.

Myös Steve Sailer käsittelee James Watsonin - tämän päivän Galileon - kohtelua.

Luonnonvalinta ja ympäristö vetävät äo:ta eri suuntiin - aluksi ympäristö voittaa

Ilmeisesti aika monen ihmisen ominaisuuden kehityksen osalta nykyajan ympäristö vetää toiseen suuntaan ja darwinistinen valinta toiseen suuntaan. Koulutuksen (educational attainment) suhteen ilmiö on jo osoitettu: ympäristö (poliittiset päätökset, asenteet yms.) lisäävät koulutukseen osallistumista, mutta samalla niiden geenien, jotka vahvistavat halukkuutta tai kykyä opiskella, frekvenssi laskee.  

Aluksi ympäristö voittaa, mutta pidemmällä aikavälillä darwinistinen valinta saattaa voittaa. 

In European-descent populations, researchers have identified roughly 120 genes that are associated with schooling outcomes. Genes can potentially influence educational attainment in many ways, including by influencing people’s willingness to sit still, pay attention, use birth control, avoid drugs, and do homework, as well as by contributing to their raw cognitive abilities. Interestingly, studies in both the United States and Iceland reveal that natural selection has reduced the frequency of these genes, resulting in a drop of 1.5 months of total schooling per generation. That is, genes that make people less likely to continue their schooling have increased in frequency in these populations. This genetically induced push against schooling, however, was rolled over by cultural evolution, which was speeding in the opposite direction. Over the same period, culture drove up people’s educational attainment by 25.5 months (and IQ by 6 to 8 points) per generation. Over the entire 20th century, culture has raised Americans’ educational attainment by 9 to 11 years, while natural selection has lowered it by less than 8 months. (Lähde: Joseph Henrichin kirja the Weirdest People in the World.) 

Vahvoja viitteitä on, että äo:n osalta kehitys on samanlaista. Flynnin efektin muodossa älykkyysosamäärä on noussut ympäristön paranemisen myötä, mutta samaan aikaan ilmeisesti ns. äo-geenien frekvenssi on laskenut jo pitkään. Lopulta kansakunntien äo:kin alkaa laskea.

James Flynn - Flynnin efektin isä - on nyttemmin itse todennut, että Flynnin efekti on kääntynyt kehittyneissä maissa kuten Suomessa. Äo on alkenut laskea:

Flynnin Intelligence-lehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että älykkyysosamäärä on kääntynyt selvään laskuun myös Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Muutos ei ole vielä huima, mutta mikäli tahti säilyy samana, seuraavan 30 vuoden aikana suomalaisten älykkyysosamäärä laskee 7,49 pistettä, norjalaisten 6,50 pistettä ja tanskalaisten 6,48 pistettä.

Toinen professori Richard Lynn on pitkään väittänyt, että globaali äo on laskussa. 

It is estimated that the effect of this has been a decline in the world's genotypic IQ of 0.86 IQ points for the years 1950–2000. A further decline of 1.28 IQ points in the world's genotypic IQ is projected for the years 2000–2050.

Flynnin ja Lynnin väitteiden välillä ollut ristiriita on näin ollen osoittautunut ainakin osin näennäiseksi. Ns. geneettinen äo (=äo-geenien frekvenssi) on ilmeisesti jo pitkään ollut laskussa, mutta ympäristön vaikutus on selvästi kompensoinut tämän ainakin useimpien maiden sisällä. Mutta vain toistaiseksi.

Ikävää vaan, että BLM-liikkeen toiminnan tuloksena Ulsterin yliopisto peruutti Richard Lynnin professori emeritus -arvon palkkiona hänen merkittävästä työstään mm. populaatioiden välisten äo-erojen selvittämiseksi. 

Vanha raha ei haise, mutta korkea ÄO haisee?

Quillettessa on Daniel Friedmanin mielenkiintoista pohdintaa siitä, miksi eliitille on edullista kritisoida ÄO-testien tai SAT-testien tulosten läpinäkyvyyttä. 

Juttu lähti liikkeelle siitä, kun Stefan Molyneux ehdotti ns. läppänä youtube-seuraajilleen, että työhakemukseen kannattaisi liittää ÄO- ja SAT-tulos. Asiasta noisi USA:n liberaalipiireissä some-raivo ja some-pilkka.

Friedman analysoi kysymystä minusta oikein. Mitä suurempi testitulosten läpinäkyvyys on ja mitä enemmän testituloksia käytetään työhönotossa ja opiskelijavalinnassa, sitä parempia työntekijöitä ja opiskelijoita saadaan. Kun sata vuotta sitten Yalen kaltaisiin huippuyliopistoihin otettiin vain Uuden Englannin tms. aristokraattisukujen jäseniä, valtava osa lahjakkaista ihmisistä jäi reserviin. SAT-tulosten käyttöönotto opiskelijavalinnossa ja stipendi-järjestelmä paransivat sittemmin tilannetta oleellisesti. Opiskelijoiden ÄO-tuloksetkin nousivat noin 110:stä useita kymmeniä pisteitä. 

Kun testitulosten arvoa on USA:ssa vähemmistöjen (lue afrikkalaisten ja latinojen - ei aasialaisten) suojelemisen nimissä pyritty vähättelemään ja ÄO-testien käyttö on jopa kielletty työhön otossa, rikas eliitti on itse asiassa saattanut ajaa pikemmin omien vähemmän lahjakkaitten perillistensä asiaa kuin vähemmistöjen etua. 

USA:ssa onkin viime aikoina ollut laajaa keskustelua siitä, miten rikkaat pääsevät taas rahalla huippuyliopistoihin - kuten 100 vuotta sitten.

Daniel Golden won the Pulitzer Prize in 2004 for reporting on college admissions for the Wall Street Journal, and he explains how these systems work in his excellent 2006 book The Price of Admission. In addition to the widely-discussed practice of using lower admissions cutoffs for underrepresented minorities, the most prestigious colleges in the country also use lower academic criteria to admit students who are legacies — the children or grandchildren of alumni, and students who can participate in athletics. And, while admissions officials flatly denied this on the record, Golden makes a strong anecdotal case that the admissions standards can bend much further for the children of the very rich and the very powerful.

He found cases where administrators who focused on cultivating donors, attempted to exert pressure on admissions committees on behalf of certain applicants. Or found sports teams to slot favored candidates onto, in order to get them the benefit of lower admissions criteria for athletes. And certain special cases got very special treatment.

Before he married Ivanka Trump and became a top adviser to the President, Jared Kushner was well-known for the rumors surrounding the circumstances of his admission to Harvard. Jared’s father, Charles, a New Jersey real-estate developer, donated $2.5 million to the college shortly before Jared applied. Officials at Jared’s high school told Goldent hat they were shocked he got in; his transcripts and test scores were unremarkable. And they were especially disappointed that he was admitted while his high-school classmates who were better-qualified on the merits got rejected.  

Kushner’s story is famous, but not unusual; Golden obtained a list of elite Harvard donors and found that most of them had gotten their kids admitted. And recent admissions data shows that nearly a third of the students admitted to Harvard are legacies.

Friedman mainitsee erityisesti sen seikan, että siinä missä korkean ÄO-tuloksen mainitseminen työhaastattelussa, työhakemuksessa, sosiaalisessa mediassa tai smalltalkissa mielletään tabuksi, eliittiyliopistossa suoritettu tutkinto ei ole tabu. ÄO:n mainitseminenhan on lähes rasismia, koska ÄO-testeissä on muka kulttuurinen bias, joka parantaa valkoisten tuloksia mustiin mutta kumma kyllä ei aasialaisiin nähden.

Vanha raha ei haise, mutta korkea ÄO ja uusi raha muka haisevat. 

Ei ole ensimmäinen kerta kun eliitti on nostamalla lukukausimaksuja tai vähentämällä testitulosten merkitystä yrittänyt vaikuttaa sisäänottoihin. 20-30-luvulla maksuja nostettiin ja juutalaisten osuutta opiskelijoista vähennettiin mm. Harvardissa 23%:ista 12%:iin erityisillä kiintiöillä - samaan tapaan kuin nyt aasialaisten osuutta alennetaan affirmative action -mekanismilla. (Lähde Peter Turchin, Ages of Discord.)

Botswana ja Zimbabwe - kaksi afrikkalaista maata

Botswana on maailman 49. varakkain valtio kun kriteerinä käytetään bruttokansantuotetta henkeä kohti. Botswana on hiukan varakkaampi kuin Kroatia ja Puola ja vähän varattomampi kuin Liettua. Botsawanan varakkuus perustuu valtaviin luonnonvaroihin.

Zimbabwe sen sijaan on yksi maailman köyhimpiä maita ja on sijalla 179 heti Kongon Demokraattisen Tasavallan jälkeen.

Mutta Botswana ja Zimbabwe kilpailevat kuitenkin yhdessä jumbosijasta eliajanodotteen osalta. Maailmanpankin raportin mukaan Botswanan elinajanodote on 35 ja Zimbabwen 37. Zimbabwen elinajanodote laski vuodesta 1990 vuoteen 2004 22 vuotta 59:stä 37:ään, mutta Botswanan elinajanodote laski 29 vuotta 64:stä 35:een.

Tieto on vuodelta 2004 - sittemmin Zimbabwe on mennyt todennäköisesti Botswanan ohi eli Zimbabwe lienee saavuttanut junbosijan.

Köyhyys ei selitä elinajanodotteen laskua - Botswanan bruttokansantulo on kasvanut vuosien ajan kovaa vauhtia - samaan aikaan kuin Zimbawen bruttokansantuote on laskenut.



Välittömänä syynä elinajanodotteen laskuun on pikemmin AIDS. AIDS-epidemia on WHO:n mukaan kuitenkin lähinnä afrikkalainen ilmiö. WHO:n mukaan ei ole odotettavissa että AIDS-epidemia leviää Afrikan ulkopuolelle. Afrikassa tai ainakin eteläisessä Afrikassa on jotakin, mikä on omiaan myötävaikuttamaan AIDS:in leviämiseen. WHO:n mukaan tuo jokin on ilmeisesti afrikkalaisten monet samanaikaiset seksuaalisuhteet.

Vanhasen ja Lynnin teoria Botswanan ongelmien mahdolisena selittäjänä ?

Tatu Vanhanen ja Richard Lynn toteavat kirjassaan IQ and Global Inequalities, että erot kansallisessa äo:ssa selittävät suurelta osin erot elinajanodotteessa ja bruttokansantuotteessa. Elianajanodotteen osalta äo:n selitysvoima on suurempi (60-70%) kuin bruttokansantuotteen osalta (50%).

Alhaisen kansallisen äo:n omaava maa voi Vanhasen ja Lynnin mukaan saavuttaa korkean bruttokansantuotteen, mutta lähinnä vain silloin, kun maalla on runsaasti raaka-aineita. Lisäksi raaka-aineiden hyödyntämisessä maalla pitää olla apunaan asiantuntijoita ja yrityksiä korkeamman kognitiotason maista. Sen sijaan alhaisen kansallisen äo:n omaava maa ei ilmeisesti yhtä helposti kykene saavuttamaan korkeaa eliajanodotetta. Se miten alhainen kansallinen äo vaikuttaa elinajanodotteeseen lienee hieman epäselvää. Ilmeisesti alhainen kansallinen äo ainakin vaikeuttaa terveysvalistuksen läpimenoa, lääkärien koulutusta ja terveydenhuoltojärjestelmän rakentamista.

Vanhasen ja Lynnin teoriaa vasten Zimbabwen ja Botswanan erot ja yhtäläisyydet tuntuisivat selittyvän. AIDS on varmaankin välitön syy elinajanodotteen laskuun, mutta AIDS:in takana lienee alhainen kansallnen äo. Zimbabwen kansallinen äo on Vanhasen ja Lynnin mukaan 70:n luokkaa - Botswanan kanallinen äo lienee samaa suuruusluokkaa mutta luvut puuttuvat.

Älykkyystutkimuksen soveltaminen

Kansanedustaja Kirsi Piha on todennut HS-raadissa, että äo-tutkimus ei saa olla tabu mutta äo-tutkimusta ei saa käyttää poliittisiin tarkoituksiin.

Olen samaa mieltä siitä, että äo-tutkimus ei saa olla tabu, mutta eri mieltä äo-tutkimuksen soveltamisesta: Tieteen soveltaminen käytäntöön on aivan normaalia toimintaa ja äärimmäisen tärkeää - on sitten kysymys ydinfissiosta tai äo:sta. Eri asia sitten on tietysti miten tiedettä sovelletaan. Fissiota voidaan käyttää energian tuottamiseen suhteellisen ympäristöystävällisellä tavalla mutta myös ihmisten tappamiseen.

Äo-tutkimusta - tarkemmin sanoen ihmispopulaatioiden välisten äo-erojen tutkimusta - kannattaa mielestäni soveltaa esimerkiksi maahanmuuttopolitiikkaan. Taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt ovat todennäköisesti valtavat.

Toinen oleellinen hyöty äo-tutkimuksesta on sen tosiseikan ymmärtäminen, että Afrikan maat eivät ainakaan ilman suurta ulkopuolista apua tule kehittymään samanlaisiksi moderneiksi valtioksi kuin vaikkapa Ruotsi. Tämän johtopäätöksen myös Lynn ja Vanhanen kirjassaan IQ and Wealth of Nations kirjassaan. He vaativat muilta maitta vastuunottamista Afrikan kehityksestä ja sen ymmärtämistä että Afrikka tulee tarvitsemaan apua paljon pidemmän aikaa kuin tähän mennessä on uskallettu myöntää.

Sananvapaus - ja väitetty ero mustien ja valkoisten äo:ssa

Vasta edesmennyt James R. Flynn on tunnetusti maailman kuuluisin äo-tutkija. Hän on löytänyt ns. Flynnin efektin eli havainnut että äo nousee yhteiskunnan kehityksen myötä oleellisesti. Hän on poliittisesti vasemmistolainen ja on aikoinaan rotuerottelun aikana 60-luvun alussa toiminut Etelävaltioiden kansalaisoikeusliikkeessä aktiivisena mustien oikeuksien ajajana.

Flynnin mukaan USA:ssa havaitut mustien ja valkoisten erot äo:ssa johtuvat ympäristöstä eivätkä geeneistä. Kaikki eivät ole hänen kanssaan tunnetusti samaa mieltä, vaan mm. tutkijoiden nimeltä Arthur Jensen ja Richard Lynn mukaan äo-erot johtuvat osin geeneistä. Lopullista konsensusta ei ole saavutettu. Tieteellinen keskustelu jatkuu - siis siinä määrin kuin sen annetaan jatkua.

Flynn pitää vahvasti harhautuneina niitä, jotka haluavat vaientaa Jensenin kaltaiset ihmiset leimaamalla heidät rasisteiksi. Jos ihmisiä sensuroidaan ja heidän tieteelliset käsityksensä ammutaan alas muilla kuin tieteellisillä argumenteilla, yliopisto ei ole enää tieteellinen laitos.

Flynn toteaa, että juuri kukaan niistä jotka väittävät Jenseniä tai Charles Murrayta rasistiksi ja heidän argumenttejaan kvasitieteeksi, eivät todellisuudessa ymmärrä koko asiasta mitään, eivätkä kykene esittämään todellisuudessa ainuttakaan järkevää argumenttia Jenseniä tai Murrayta vastaan. Vain emootioita ja väkivaltaa.

Lainaus Flynnin kirjasta:

I am often asked: "It is fine for you to treat the racial IQ gap as an evidential issue to be investigated. You have reached conclusions on the side of the angels: that the gap is essentially environmental. But what if you had found that there is a genetic component, perhaps one greater than that claimed by Jensen? How would you feel then?”

The answer is that I would feel sad. But I do not want to seek my humane ideals in a fictitious ... dream world. I want to know every facet of reality so that I can make my ideals relevant by designing policies that will work. There will never be a reason for me to abandon the ideal that all ... people should have an opportunity to share in the good life as far as possible. Nothing I did in the American South advocating equal civil would seem less necessary. I would still favor wealth transfers from the rich to the poor.

Flynn - tai kukaan muukaan todellinen äo-tutkija - ei siis kiistä äo-eroja vaan uskoo, että erot johtuvat mustien kulttuurista. Amerikkalaisten mustien kulttuuri on Flynnin mukaan seksuaalisuutta yms. ylipainottava ja koulutusta väheksyvää. Woke-ihmisten "kaikki johtuu kolonialismista ja valkoisten rasismista"- väitteeseen hän ei ilmeisesti usko koska ei edes mainitse sitä kirjassaan. Affirmative action -politiikkaa hän ymmärtää - ihan hyvällä logiikalla sinänsä - mutta en nyt lähde avaamaan sitä tässä.

Mielenkiintoista sinänsä, että hänellä oli vaikeuksia saada kirjansa julkaistua varsinkin UK:ssa. Aivan upea kirja.

Maahanmuuton laadusta laaja tutkimus

Cambridge University Pressin julkaisemassa lehdessä on laaja tutkimus maahanmuuttajien äo-tasosta. Kiitos filosofian tohtori J. Sakari Hankamäelle linkistä. Tutkimus on vuodelta 2014.

Jos onnistuneen maahanmuuttopolitiikan mittarina halutaan pitää maahanmuuttajien laatua, Kanada on maahanmuuttopolitiikan suuri onnistuja ja mm. Suomi maahanmuuttopolitiikan suuri häviäjä. Kanadassa maahanmuuttajien äo on vain 1.4 pistettä kantaväestön äo:ta alempi, Virossa 3.6 pistettä, Ruotsissa 6.5, Tanskassa 7.2 ja Suomessa 8.3.

Kuvassa mustat maat ovat niitä, joissa maahanmuuttajien äo on selkeästi kantaväestöä alhaisempi, siniset niitä joissa maahanmuuttajien äo on kantaväestön äo:ta korkeampi. Musta on Suomen ja Kiinan lisäksi myös Egypti, johon tulee väkeä etelästä. Sinisin lienee Dubai, jossa maahanmuuttajat tekevät pitkälti sekä paskatyöt että kaikki muutkin työt, mutta ovat myös huomattavasti korkeammalla tasolla kognitiivisesti kuin dubailaiset.

Tieto ei tietysti kriittiselle lukijalle tule yllätyksenä. Kanadan maahanmuuttopolitiikka on hyvin valikoivaa - maahanmuuttajien koulutustaso on kantaväestön koulutustasoa korkeampi. Viron sosiaalisten tulonsiirtojen alhainen taso alentaa maan houkuttelevuutta sosiaalishoppailijoille. Ruotsi, Suomi ja Tanska ovat selvästi heikommassa asemassa.

Huomautettakoon, että en ole lukenut tutkimusta vielä kokonaan läpi - kommentoin aihetta mahdollisesti laajemmin myöhemmin. Todettakaan kuitenkin, että lähestymistapa on sama kuin Bell Curve-kirjassa aikoinaan. Suosittelen lämpimästi lukijaa kertaamaan aiemman kirjoitukseni.

Lisäys 1: Tarkemmin sanoen pitäisi ehkä puhua kognitiivisista kyvyistä eikä äo:sta koska tässä mitataan lähinnä PISA-tuloksia. Toisaalta PISA-tulokset ovat tunnetusti hyvin g-latautuneita, joten virhe ei ole suuren suuri. Esimerkiksi Osmo Soinivaara on todennut:

Pisa-tutkimus mittaa jokseenkin samaa kuin nuo älykkyystutkimukset tai kääntäen, älykkyystutkimukset mittaavat jokseenkin samaa kuin Pisa-tutkimus. 

Äo ja sivilisaatioiden tuho

Maailman historiasta on kirjoitettu taas yksi yleisesitys. En ole kirjaa vielä lukenut:



Kyseessä lienee kuitenkin varsin korkeatasoinen esitys sivilisaatioiden noususta ja tuhosta, joka yrittää ottaa nykyaikaisen äo-tutkimuksen tulokset huomioon. Philip Rushtonin arvostelu on ainakin hyvin kiittävä. Kirjasta on verkkoversio tässä.

Mielenkiintoisin teoria kirjassa on se, että invaasiot tapahtuvat useimmiten pohjoisesta etelään päin. Myös sivilisaatiot murtuvat niin että pohjoinen kansa valtaa sivilisaation alueen. Esimerkkinä vaikkapa Rooman tuho ja Kiinan valtakuntaan kohdistuneet useat mongolivaltaukset.

Syy tähän pohjoisten kansojen "kykyyn" on kirjan mukaan se että ihmisten äo kasvaa päiväntasajalta navoille päin. Onhan olemassa varsin vahvaa näyttöä sille että äo ja etäisyys napapiiriltä korreloivat positiivisesti. Kirja on siis ilmeisesti eräänlainen Vanhasen ja Lynnin teorian inkarnaatio historiatieteessä. Kun Vanhanen ja Lynn osoittivat erojen kansallisessa äo:ssa selittävän kansakuntien taloudellista ja muuta kehityseroja, Michael Hart väittää kansallisen äo:n selittävän historian kulkua.

On tärkeää havaita, että vaikka historialliset invaasiot ovat kirjan mukaan useimmiten tapahtuneet pohjoisesta etelään päin, nämä invaasiot eivät ole kyenneet aiheuttamaan väestön korvautumista pohjoisesta etelään päin. Aina on ollut älykkyyteen kohdistuvan valintapaineen lisäksi muita valintapaineita, joiden takia etelän ihmiset ovat kyeneet välttämään korvautumisen pohjoisella väestöllä.

Monia kysymyksiä on vielä avoinna - Hartin kirja lisää ehkä ymmärrystä aiheesta.

Väestönlaatu: Kiinan eugeniikka-ohjelma

Evoluutiopsykologian professori Geoffrey Miller, jota olen aiemmin referoinut lähinnä hänen loistavan monikulttuurisuus-kritiikkinsä takia, kirjoitti viime vuonna mielenkiintoisen kirjoituksen Kiinan eugeeniikka-ohjelmasta.

Kiinan eugeniikka-ohjelman päämäärä on Kiinan väestön äo-tason nostaminen ja talouden vahvistaminen sitä kautta. Keinoina on mm. yhden lapsen politiikan löysääminen koulutettujen ihmisten osalta - varakas henkilö voi mm. ostaa oikeuden hankkia toisen lapsen.

Kiinan hallitus tukee myös perustutkimusta päämääränä selvittää ne geenit, jotka ovat älykkyyden takana. Kun geenit on selvitetty, on keinohedelmöityksen keinoin helppo nostaa lasten keskimäääräistä äo:ta. Jos avioparilla on pakasteessa 10 hedelmöitettyä munasolua, niiden DNA scannataan ja se munasolu istutaan, jossa on runsaiten "äo-geenejä". Ongelma on se, että äo:hon vaikuttavia geenejä tunnetaan vain vähän. Tunnetut geenit selittävät äo-eroista vasta hyvin pienen osan.

Kiinalla on kuitenkin selkeä päämäärä korottaa väestönsä äo:ta. Millerin mielestä päämäärä on tuettava. Miller myös ihmettelee mitä Länsi aikoo asian osalta tehdä. Onko meillä varaa katsoa vierestä, kun Kiinassa kehitetään laadukkaampaa väestöä?

China has been running the world's largest and most successful eugenics program for more than thirty years, driving China's ever-faster rise as the global superpower. I worry that this poses some existential threat to Western civilization. Yet the most likely result is that America and Europe linger around a few hundred more years as also-rans on the world-historical stage, nursing our anti-hereditarian political correctness to the bitter end.

Kuten Maailmanpankkikin on osoittanut, väestönlaatu on talouden merkittävä menestystekijä. Kun yksi suurvalta alkaa harjoittamaan väestönlaadun korottamiseen tähtäävää politiikkaa, muut seuraavat vääjäämättä perässä. Ennemmin tai myöhemmin.

Maahanmuutto yhteismaan ongelmana

Käsittelin aiemmassa postauksessani ajatusta että väestönlaatu on julkishyödyke. Toinen mahdollisuus on mallintaa väestönlaadun laskua - esimerkiksi alhaisen äo:n omaavan väestön maahanmuuton (=dysgeenisen maahanmuuton) seurauksena - yhteismaan ongelmana:

Yhteismaan ongelma (myös Yhteismaan tragedia, engl. Tragedy of the Commons) on William Forster Lloydin vuonna 1833 ensimmäisen kerran esittämä ja vuonna 1968 Garrett Hardinin Science-lehden esseessään tunnetuksi tekemä tilanne, joka kuvaa kuinka resurssien yhteiskäyttö johtaa niiden ylikulutukseen ja taloudellisesti epätehokkaaseen lopputulokseen kaikkien resurssin käyttäjien näkökulmasta. Yhteismaan ongelman ratkaiseminen on erityisesti poliittisessa filosofiassa laajalti tutkittu alue. Yhteismaan ongelma on voimakkaasti esillä myös evoluutiobiologiassa.

Taloustieteessä mm. ilmaston lämpenemistä ja vesistöjen saastumista on mallinnettu yhteismaan ongelmana. Ilmasto tai meri on yhteisresurssi, jota ei kukaan omista ja jota siksi helposti "ylilaidunnetaan", jolloin kaikki osapuolet pitkällä tähtäimellä kärsivät. Lyhyellä tähtäimellä ylilaiduntajat toki hyötyvät. Ongelma on erityisen suuri kun yritykset noudattavat ns. kvartaalitaloutta, jolloin yritykset toimivat hyvin lyhyellä tähtäimellä.

Yhteisresurssin ylilaiduntamista pyritään rajoittamaan esimerkiksi verottamalla laiduntamista niin paljon että laiduntaminen vähenee, jolloin ylilaiduntaminen saadaan kuriin.

Yhteiskuntaa, jossa on korkea väestönlaatu, voi myös tarkastella yhteisresurssina. Yritykset hyödyntävät yhteiskuntaa joka muodostuu korkealaatuisesta väestöstä. Laatua voi mitata mm. äo-mittauksin, PISA-testein, lukutaitoisuusprosentilla, työn tuottavuudella, sairauspoissaolojen määrällä jne.

Mutta kun monet yritykset investoivat korkean väestönlaadun maihin, työvoimakustannukset nousevat. Yritykset alkavat tuoda maahan työvoimaa maan ulkopuolelta työvoimakustannusten laskemiseksi.

Tällöin kuitenkin maan väestönlaatu saattaa laskea, mikäli maahanmuutossa ei painoteta mahanmuuttajien korkeaa laatua. Yritykset hyötyvät halvasta työvoimasta mutta heikentävät samalla väestönlaatua. Yhteismaan laatu siis laskee ilman että yritykset joutuvat korvaamaan laadun laskua.

Taloustieteen tarjoama ratkaisu on verotus: ulkomaisen alhaisen äo:n väen työllistäminen ja maahantuonti on asetettava veronalaiseksi. Valtion ei omaehtoisesti pidä ottaa alhaisen äo:n maahanmuuttajia ollenkaan.

Katso myös Mikko Ellilän taloustieteellinen analyysi maahanmuutosta.

Katso myös postaukseni Maailmanpankin raportista joka kuvaa väestön äo:n vaikutusta maan talouskehitykseen.

Tatu Vanhanen on kuollut

Professori Tatu Vanhanen on kuollut. Minulla oli ilo kuulua samaan yhdistykseen tämän tinkimättömän totuuden etsijän kanssa. Vanhanen ei ollut kiinnostunut selkääntaputtelijoista tai mielistelijöistä - hän oli oman tiensä kulkija.

Hänen merkittävä työnsä demokraattisen ja taloudellisen kehityksen esteiden ja mahdollistajien ymmärtämiseksi sai suomalaisessa yhteiskunnassa monet inkvisiittorit innostumaan. Hänen työnsä puolustajiksi nousi kuitenkin heti alussa joitain vasemmistolaisiakin suomalaisia tutkijoita - Helsingin Yliopiston sosiaalipolitiikan professori JP Roos etunenässä.

Kansallisen äo:n merkitys kehityksen enabloijana on saanut sittemmin tukea maailmalla. Lainaan aiempaa kirjoitustani:

Maailmanpankin tutkimus toteaa, että koulutuksen kestoaikaa on yliarvostettu yhteiskunnan talouskehityksen moottorina.

Tärkeämpi moottori ovat ns. kognitiiviset taidot, joita voi Maailmanpankin mukaan mitata mm. Pisa-testillä. Maailmanpankki ei mainitse äo:ta - eikä Lynniä eikä Vanhasta. Mutta kun otamme huomioon, että Pisa-tulokset mittaavat pitkälti juuri äo:ta, johtopäätös on selvä:

Maailmanpankin raportti tukee Lynnin ja Vanhasen johtopäätöstä eli äo selittää suuren osan BKT-vaihteluista maitten välillä.

Mankind Quaterly toteaa Maailmanpankin tutkimuksen pohjalta:

Modernization theories propose that third world developing nations will eventually undergo a transformational process where they will go from traditional agrarian societies to industrialized ones, eventually reaching the development levels of Western, first world nations. It remains to be explained why industrialization has worked for only a small handful of European and Pacific Rim countries and has failed for most other nations of the world in South Asia, the Pacific Islands, Latin America, and sub-Saharan Africa. The 2007 World Bank Report Education Quality and Economic Growth demonstrates that education quality and cognitive skills, measured by international standardized test scores, are stronger predictors for national economic growth than educational quantity, measured by years of schooling and enrollment rates.

... the intelligence quotient (IQ) is highly correlated with international standardized test scores and other indices that complement income levels as indicators of national well-being. As IQ is substantially heritable, blunt strategies directed at simple resource expansions or institutional changes are unlikely to be effective at reducing disparities in international cognitive skills. Imminent workable solutions geared towards reducing global economic inequalities continue to remain elusive. Implications from the consequences of global inequality are discussed in the context of 21st century human migration in the West and Northeast Asia.

Maailmanpankin raportti on tässä.

Lisäys vanhaan kirjoitukseeni:

Aika on tietysti myös osoittanut Vanhasen mallin rajoitukset. Vaikka äo on tärkeä enabloija, myös markkinoiden toimivuus, yhteiskunnan instituutioiden ja kansalaisyhteiskunnan laatu sekä yhteiskunnan luottamuksen taso ovat tärkeitä. Olen käsitellyt Vanhasen mallin rajoituksia mutta myös ilmeisiä voittoja vuonna 2012.

HS:n tiedesivut vaikenevat PISA:n ja äo:n yhteydestä

HS:n tiedesivut vaikenevat PISA:n ja äo:n yhteydestä.

Yksi suomalaisen yhteiskuntatieteen ykkös-keskustelunaiheista on PISA-tulosten ja äo:n korrelaatio.

HS antoi Tatu Vanhaselle tilaa yleisönosastossa raportoida ko. asiasta. Mutta sittemmin HS on antanut tilaa ainoastaan Vanhasen kriitikoille. Myönteisille kommenteille HS ei ole antanut tilaa muuta kuin webbisivunsa keskustelupalstalla.

Kuten mm. Osmo Soinivaara toteaa, kritiikki on ollut epätieteellistä. Soininvaaran lainaamat tutkimukset osoittavat että äo selittää jopa vieläkin suuremman osan PISA-tuloksista kuin Vanhanen yleisönosaston kirjoituksessaan osoitti.

HS:n tiedesivut, jotka tähän mennessä ovat raportoineet kiitettävästi äo-tutkimuksesta, vaikenevat aiheesta. Toimittajakunta HS:n tiedesivuilla onkin osittain vaihtunut.

Viimeinenkin syy tilata HS on poistunut.