Nobel-palkittu DNA:n löytäjä James Watson menetti tunnetusti työnsä vuonna 2007 todettuaan, että mustien ja valkoisten välillä on äo-ero. Wikipedian mukaan hän totesi:
"[I am] inherently gloomy about the prospect of Africa [because] all our social policies are based on the fact that their intelligence is the same as ours—whereas all the testing says not really.
[Despite the desire that all human beings should be equal] people who have to deal with black employees find this not true."
Tiedetoimittaja Steve Sailer osoittaa nyt, että myös Watsonin työtoveri ja toinen Nobel-palkittu DNA:n löytäjä Francis Crick oli ns. roturealisti. Hän puolusti 70-luvulla aktiivisti psykologi Arthur Jensenin oikeutta tehdä tutkimusta sen kysymyksen ratkaisemiseksi, ovatko mustien ja valkoisten äo-erot geneettisiä vai ympäristötekijöistä johtuvia.
I have formed the opinion that there is much substance to [Berkeley psychologist Arthur] Jensen’s arguments. In brief I think it likely that more than half the difference between the average I.Q. of American whites and Negroes is due to genetic reasons, and will not be eliminated by any foreseeable change in the environment. Moreover I think the social consequences of this are likely to be rather serious unless steps are taken to recognize the situation. While any present conclusions are tentative, it seems likely that the matter could be largely resolved if further research were carried out.
"[I am] inherently gloomy about the prospect of Africa [because] all our social policies are based on the fact that their intelligence is the same as ours—whereas all the testing says not really.
[Despite the desire that all human beings should be equal] people who have to deal with black employees find this not true."
Tiedetoimittaja Steve Sailer osoittaa nyt, että myös Watsonin työtoveri ja toinen Nobel-palkittu DNA:n löytäjä Francis Crick oli ns. roturealisti. Hän puolusti 70-luvulla aktiivisti psykologi Arthur Jensenin oikeutta tehdä tutkimusta sen kysymyksen ratkaisemiseksi, ovatko mustien ja valkoisten äo-erot geneettisiä vai ympäristötekijöistä johtuvia.
I have formed the opinion that there is much substance to [Berkeley psychologist Arthur] Jensen’s arguments. In brief I think it likely that more than half the difference between the average I.Q. of American whites and Negroes is due to genetic reasons, and will not be eliminated by any foreseeable change in the environment. Moreover I think the social consequences of this are likely to be rather serious unless steps are taken to recognize the situation. While any present conclusions are tentative, it seems likely that the matter could be largely resolved if further research were carried out.
Crickin syntymästä tulee huomenna 100 vuotta.
Suurelle yleisölle on Suomessakin varmasti epäselvää, että itse äo-erot eivät ole kiistanalaisia vaan nimenomaan se ovatko erot geneettisiä vai ei. Referoin Sailerin toista artikkelia vuodelta 2008:
Vasemmistolainen äo-tutkija James R. Flynn havaitsi aikoinaan, että vuosien mittaan kansakuntien keskimääräinen äo-taso nousee. Ilmiötä alettiin kutsua Flynnin efektiksi. Monet älykkyystutkimukseen kriittisesti suhtautuvat ovat väittäneet, että Flynnin efekti osoittaa, ettei äo kerro juuri mitään oleellista ihmisen kognitiivisista kyvyistä ja toisaalta että väitteellä rotujen välisistä älykkyseroista ei ole mitään katetta.
Mielenkiintoista on havaita että Flynn ei itse kannata kumpaakaan johtopäätöstä - ainakaan enää. Hänen mukaansa äo on hyvä mittari ihmisen kognitiiviselle kyvyille ja että mustien ja valkoisten amerikkalaisten välillä on noin 10 pisteen ero äo:ssa.
Flynn toki vasemmistolaisena tutkijana toivoo että joskus pitkän ajan kuluttua rotujen väliset äo-erot kapenisivat nollaksi. Mutta vahvaa näyttöä siitä että näin olisi ainakaan nopeasti tapahtumassa ei ole. Kuitenkin - kuten Flynn ja Charles Murray ovat viime aikoina osoittaneet - tiettyä kaventumista mm. USA:n valkoisten ja mustien äo-eroissa on tapahtunut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti