HS referoi tutkimusta jonka mukaan naisryhmä toimii huonommin kuin sekaryhmä tai miesten muodostama ryhmä. Tarkemmin sanoen yhteistyö toimii huonommin naisryhmässä kuin muissa ryhmissä.
MIESTEN JA NAISTEN aivot toimivat keskenään eri tavalla, kun he tarttuvat yhteistyötä vaativaan tehtävään, selvisi Stanfordin yliopiston tutkimuksessa.
Vanhastaan tiedettiin, että sukupuoli vaikuttaa tapaan, jolla yhteistyötä tehdään. Nyt eroja onnistuttiin osoittamaan aivotoiminnan tasolla.
KOKEESSA 222 koehenkilöä jaettiin pareiksi, joille annettiin kaksi nappia ja yhteinen tehtävä: kun tietokoneen näytölle ilmestyy merkki, kummankin tulee painaa omaa nappiaan yhtä aikaa. Tässä piti onnistua puhumatta.
Kukin pari sai parantaa tulostaan 40 yrityksen verran. Tehtävän aikana osapuolten aivotoimintaa seurattiin tarkoitukseen tehdyllä skannerilla.
PARHAITEN tehtävästä suoriutuivat mies- ja sekaparit, tutkimuksessa selvisi. Nämä parit onnistuivat synkronoimaan napinpainallukset keskimäärin lähemmäksi toisiaan kuin naiskaksikot.
Tehtävän aikana miesten ja naisten aivotoiminnasta piirtyi keskenään erilaisia kuvioita. Sukupuoli siis vaikutti siihen, miten ihmisen aivot yhteistyöhön tarttuivat.
Naisten ja miesten yhteistoiminnan eroja on tutkittu jo aiemminkin melko runsaasti.
Previous behavioral studies have found that women cooperate more when they're being watched by other women; that men tend to cooperate better in large groups; and that while a pair of men might cooperate better than a pair of women, in a mixed-sex pair the woman tends to be more cooperative.
Mielenkiintoista on myös se, että miesten yhteistyö liittyy nimenomaan ryhmien väliseen kilpailuun.
Evolutionary scientists argue that human cooperation is the product of a long history of competition among rival groups. There are various reasons to believe that this logic applies particularly to men. In three experiments, using a step-level public-goods task, we found that men contributed more to their group if their group was competing with other groups than if there was no intergroup competition. Female cooperation was relatively unaffected by intergroup competition. These findings suggest that men respond more strongly than women to intergroup threats. We speculate about the evolutionary origins of this gender difference and note some implications.
Ilmiötä kutsutaan termillä male-warrior hypothesis.
Suomalaisen tutkimuksen mukaan naisjohtajista pidetään enemmän kuin miesjohtajista - tosin naiset ovat keskimäärin huomattavasti tyytymättömämpiä sekä naisjohtajiin että miesjohtajiin kuin miehet. Toisaalta naisten ja miesten erot johtamistyylissä liittyvät konfliktien luonteeseen. Mikäli konflikti on ulkoryhmän kanssa, miesjohtajuus toimii paremmin. Ja päinvastoin jos konfliktit ovat ensi sijassa ryhmän sisällä, naisjohtajuus toimii paremmin,
This experiment investigated potential gender biases in the emergence of leadership in groups. Teams played a public-goods game under conditions of intra- or intergroup competition. We predicted and found a strong preference for female leaders during intragroup competition and male leaders during intergroup competition. Furthermore, during intragroup competition, a female leader was more instrumental than a male leader in raising group investments, but this pattern was reversed during intergroup competition. These findings suggest that particular group threats elicit specific gender-biased leader prototypes. We speculate about the evolutionary and cultural origins of these sex differences in the emergence of leadership.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti