tiistaina, marraskuuta 20, 2007

Maailmanpankin raportti kognitiivisten taitojen vaikutuksesta BKT:hen

Maailmanpankin tutkimus toteaa, että koulutuksen kestoaikaa on yliarvostettu yhteiskunnan talouskehityksen moottorina.

Tärkeämpi moottori ovat ns. kognitiiviset taidot, joita voi Maailmanpankin mukaan mitata mm. Pisa-testillä. Maailmanpankki ei mainitse äo:ta - eikä Lynniä eikä Vanhasta. Mutta kun otamme huomioon, että Pisa-tulokset korreloivat voimakkaasti äo-mittausten tulosten kanssa, johtopäätös on selvä:

Maailmanpankin raportti tukee Lynnin ja Vanhasen johtopäätöstä eli äo selittää suuren osan BKT-vaihteluista maitten välillä.

Mankind Quaterly toteaa Maailmanpankin tutkimuksen pohjalta:

Modernization theories propose that third world developing nations will eventually undergo a transformational process where they will go from traditional agrarian societies to industrialized ones, eventually reaching the development levels of Western, first world nations. It remains to be explained why industrialization has worked for only a small handful of European and Pacific Rim countries and has failed for most other nations of the world in South Asia, the Pacific Islands, Latin America, and sub-Saharan Africa. The 2007 World Bank Report Education Quality and Economic Growth demonstrates that education quality and cognitive skills, measured by international standardized test scores, are stronger predictors for national economic growth than educational quantity, measured by years of schooling and enrollment rates.

... the intelligence quotient (IQ) is highly correlated with international standardized test scores and other indices that complement income levels as indicators of national well-being. As IQ is substantially heritable, blunt strategies directed at simple resource expansions or institutional changes are unlikely to be effective at reducing disparities in international cognitive skills. Imminent workable solutions geared towards reducing global economic inequalities continue to remain elusive. Implications from the consequences of global inequality are discussed in the context of 21st century human migration in the West and Northeast Asia.


Maailmanpankin raportti on tässä.

3 kommenttia:

IDA kirjoitti...

Pikaisella silmäyksellä raportti näyttäisi painottavan koulutuksen laatua sen kattavuuden ja pituuden sijaan.

Toisaalta Suomi on menestynyt nimenomaan PISA-testeissä ja koulutus on täällä erittäin kattavaa. Periaatteessa kaikki saavat saman peruskoulutuksen, joka kestää peräti yhdeksän vuotta. Ja tuosta on vielä käytännössä pakko jatkaa opintojaan vähintään pari, kolme vuotta.

Äkkiä ajatelle laatu voisi koostua oppilaista, opettajista ja opetusohjelmasta, joista vain viimeinen on siirrettävissä.

Olisiko siinä Suomelle vientituote? Ehkä, mutta voi kyllä veikata, että opetusohjelma on jo kaikkein kansainvälisin osa suomalaista koululaitosta ja vastaavia on käytössä muuallakin.

Jukka kirjoitti...

toki raportti puhuu koulutuksen laadun tärkeydestä. Eli se on raportin johtopäätös.

Mutta raportissa esitetyt tulokset viittaavat siihen että PISA-tulos, joka on vahvasti g-ladattu, selittää suuren osan valtioiden kehityseroista.

Tulos on siis hyvin lähellä Lynnin ja Vanhasen esittämää tulosta, johtopäätös - siis poliittinen suositus - jonka Maailmankki tekee on hiukan erilainen kuin Vanhasella ja Lynnillä.

IDA kirjoitti...

"Mutta raportissa esitetyt tulokset viittaavat siihen että PISA-tulos, joka on vahvasti g-ladattu, selittää suuren osan valtioiden kehityseroista."

Jep.

Maailmanpankki ei kuitenkaan voi poliittisesti korrektisti puhua kuin koulutuksen laadusta. Se on ongelmallista, koska koulutuksen laatua ei sellaisenaan voi kokonaisuutena siirtää.