Mistä väestön laatu muodostuu ?

Käsittelen vielä kerran väestön laatua - siirryn sitten muihin aiheisiin.

Väestönlaatu on monisyinen mutta tärkeä asia. Väestön laadun voi ehkä ajatella olevan kahden termin summa:

1. Toisaalta väestön laatu on suoraan yksilöiden laadun summa tai keskiarvo. Tätä termiä voisi kutsua summatermiksi.

a) väestön äo on yksilöiden äo:n keskiarvo
b) väestön lainkuuliaisuus on yksilöiden lainkuuliaisuuden keskiarvo
c) väestön asenteet esimerkiksi demokratiaa ja naisten tasa-arvoa kohtaan on yksilöiden asenteitten keskiarvo

2. Todellisuudessa väestön laatu ei ole pelkästään yksilöiden laadun summa, vaan riippuu myös väestön jakautumasta tiettyjen ominaisuuksien suhteen:

a) Hyvin suuri diversiteetti yksilöiden välillä alentaa väestön kykyä tehdä yhteistyötä keskenään. Luottamus yksilöiden välillä laskee. (Katso referaatti sosiologi Robert Putnamin tutkimuksesta.)

Vaarallisin tilanne on jos väestö muodostuu kahdesta hyvin määritellystä ja suhteellisen samanvahvuisesta etnisestä ryhmästä. Vaarana on yhteiskunnan bipolarisaatio, mikä voi johtaa lopulta kansanmurhaan kuten kävi Ruandassa 90-luvulla. (Katso aikaisempi postaukseni Genocidewatchin toiminnasta kansanmurhien ehkäisemiksi.)

b) Hyvin matalakin diversiteetti yksilöiden välillä voi toki alentaa väestön laatua. Esimerkkinä tiettyjen ammatillisesti tai kognitiivisesti erikoistuneiden etnisten vähemmistöjen karkotus, jota on seurannut talouden lamaantuminen. (Esimerkkinä aasialaisten karkotus Tansaniasta ja Ugandasta.)

Kaikki tutkimukset osoittavat että yksilön laatu (äo ja lainkuuliaisuus) on suurelta osin periytyviä.

(Katso:

Philip Rushtonin Race, Evolution and Behaviours

Richard Lynn, Race Differences in Intelligence.

Katso myös Gene expressionin arvostelu Lynnin kirjasta.

Richard Lynnin vanhempi versio samasta teemasta vuodelta 1991.

Charles Murrayn The Inequality Taboo vuodelta 2005.)

Asenteitten osalta voinee sanoa, että asenteet demokratiaa ja naisten tasa-arvoa kohtaan vaihtelevat voimakkaasti kulttuurista toiseen. Islamilaisissa maissa ja Afrikassa asenteet naisten tasa-arvoa kohtaan ovat huomattavasti nihkeämmät kuin Euroopassa.

Asenteet eivät toki ole geneettisesti periytyviä mutta kuitenkin kulttuurisesti periytyviä - ihmisen asenteet muodostuvat sosialisaation kautta nuoruudessa ja varhaisessa aikuisiässä. Aikuiset ihmiset tuovat esimerkiksi maahanmuuton myötä omat asenteensa mukanaan kohdemaahan.

Maahanmuuttoa seuraavat sukupolvet sosiaalistuvat sitten kohdemaassa. Mikäli kuitenkin maahanmuuttajat elävät vahvoissa suht suljetuissa yhteisöissä, jotka muodostuvat aikaisemman kotimaan yksilöistä, sosiaalistuminen tapahtuu näissä yhteisöissä ja asenteet periytyvät edelleen vanhasta kotimaasta.

Näin on pitkälti käynyt Euroopan islamilaisille maahanmuuttajille. On jopa käynyt niin että seuraavat sukupolvet etääntyvät vielä kauemmas länsimaisesta kulttuurista kuin vanhempansa - pikemmin kuin integroituvat. (Katso referaatti uskontotieteilijä Richard Sosiksen teoriasta, että monikultturismi generoi islamilaista terrorismia.)

Mitä taas diversiteettiin tulee, voinemme todeta että laaja maahanmuutto maista, joissa on hyvin erilainen kulttuuri kuin kohdemaassa, nostaa yhteiskunnan diversiteetin usein liian korkeaksi. Robert Putnam onkin tutkimuksissaan havainnut luottamuksen laskevan ns. monikulttuurilähiöissä.

Johtopäätös

Maahanmuuttoa säätelemällä kykenemme varsin tehokkaasti vaikuttamaan väestönlaatuun. Ei ole kyse siitä että pitäisi ylläpitää puhdasta rotua tai täysin homogeenista kulttuuria tai sulkea Suomi kokonaan ns. humanitääriseltä maahanmuutolta. Todennäköisesti riittäisi ensi alkuun kun väestönlaadun parantaminen otettaisiin kiihkottoman yhteiskuntatutkimuksen kohteeksi. Asioista keskusteltaisiin ja analyysin jälkeen tehtäisiin rationaalisia päätöksiä suomalaisen maahanmuuttopolitiikan suunnasta.

Väestönlaatu, maahanmuutto ja Nykypäivä-lehti

Dr. Doctor laittoi linkin Nykypäivän sivulle liittyen PISA-tutkimukseen.

http://www.nykypaiva.fi/default.asp?sa=91199

Nykypäivän artikkeli lainaa tutkimuksia joitten mukaan mm. Suomen ja Ruotsin erot PISA-tuloksissa selittyvät lähes pelkästään maahanmuuttajien alhaisemmilla PISA-tuloksilla:

Würtburgin yliopiston tilastotieteilijä Elart von Collanin mukaan PISA-testi ... ei kerro suomalaisen koulujärjestelmän vahvuuksista, vaan siitä yhteiskunnallisten ilmiöiden summasta, jossa suomalaislapset osallistuvat kokeeseen.

Yksi esimerkki tästä on suomalaisten suhtautuminen ulkomaalaisiin. Darmstadtin yliopiston tutkija Horst Entof vertaili PISA- tuloksia ulkomaalaispolitiikkaan. Korrelaatio on vahva. Mitä nuivempi maa on maahanmuuttajia kohtaan, sen parempia PISA-tuloksia se voi odottaa.

Myös maahanmuuttajiin suopeasti suhtautuvien maiden välillä on eroja. Jos maassa on paljon ulkomaista syntyperää olevia, mutta heidät on päästetty maahan tiukan seulonnan jälkeen (Kanadan malli), he pärjäävät paremmin kuin maat, joissa ei ole tiukkaa seulontaa (Saksan malli). Parhaiten pärjäävät maat, jotka eivät juuri rajojansa avaa (Suomen malli).

...

Ruotsalaista Peter Fredrikssonia ihmetytti, miksi Suomi, joka kopioi paljon peruskoulumallistaan Ruotsista, pärjää PISA:ssa paremmin. Kun hän poisti tutkimustuloksista lapset, joilla on ulkomaalaistaustaiset vanhemmat (Ruotsissa heitä on yli viisinkertainen määrä Suomeen verrattuna) tulos-ero supistui lähes olemattomiin.

Koska PISA mittaa lähinnä äo:ta, vaikuttaisi siltä että maahanmuutto ainakin Ruotsiin on pitkälti dysgeenistä. Siis äo:ta alentavaa. Kanadassa, joka valikoi tarkkaan maahanmuuttajansa, maahanmuutto ei samalla lailla laske PISA-tuloksia eikä ole dysgeenistä.

Kuten Maailmanpankin referoimat tutkimukset ja Lynnin ja Vanhasen tutkimukset osoittavat, väestön laatu on oleellisin talouskasvuun vaikuttava tekijä.

Kuten aiemmin sanoin, väestön laatu on samanlainen julkishyödyke kuin vaikkapa hyvä infrastruktuuri ja puhdas luonto. Väestön laadun ylläpitämiseen kontribuoiminen on siksi parasta työtä suomalaisen yhteiskunnan puolesta. Dysgeenisen maahanmuuton vastustus osoittaa siksi todellista yhteisvastuuta.

Nykypäivän lainaamat tutkijat kysyvät:

Pitäisikö hyviä PISA-tuloksia halajavien muiden maiden tutustua Suomen koulutusjärjestelmään vai sen maahanmuuttopolitiikkaan?

Ounastelin tätä aikaisemmassa postauksessani "Suomesta yhteiskuntapolitiikan mallimaa":

Suomalainen yhteiskunta siis luo nuo hyvät PISA-tulokset. Näin ollen ne asiat jotka erottavat Suomen muista Pohjoismaista aiheuttavat erot PISA-tuloksissa - ei pelkästään koulujärjestelmä. Voisin arvata että alhainen maahanmuutto on yksi syy - mutta vain yksi syy - korkeisiin PISA-tuloksiin.

Maahanmuutto yhteismaan ongelmana

Käsittelin aiemmassa postauksessani ajatusta että väestönlaatu on julkishyödyke. Toinen mahdollisuus on mallintaa väestönlaadun laskua - esimerkiksi alhaisen äo:n omaavan väestön maahanmuuton (=dysgeenisen maahanmuuton) seurauksena - yhteismaan ongelmana:

Yhteismaan ongelma (myös Yhteismaan tragedia, engl. Tragedy of the Commons) on William Forster Lloydin vuonna 1833 ensimmäisen kerran esittämä ja vuonna 1968 Garrett Hardinin Science-lehden esseessään tunnetuksi tekemä tilanne, joka kuvaa kuinka resurssien yhteiskäyttö johtaa niiden ylikulutukseen ja taloudellisesti epätehokkaaseen lopputulokseen kaikkien resurssin käyttäjien näkökulmasta. Yhteismaan ongelman ratkaiseminen on erityisesti poliittisessa filosofiassa laajalti tutkittu alue. Yhteismaan ongelma on voimakkaasti esillä myös evoluutiobiologiassa.

Taloustieteessä mm. ilmaston lämpenemistä ja vesistöjen saastumista on mallinnettu yhteismaan ongelmana. Ilmasto tai meri on yhteisresurssi, jota ei kukaan omista ja jota siksi helposti "ylilaidunnetaan", jolloin kaikki osapuolet pitkällä tähtäimellä kärsivät. Lyhyellä tähtäimellä ylilaiduntajat toki hyötyvät. Ongelma on erityisen suuri kun yritykset noudattavat ns. kvartaalitaloutta, jolloin yritykset toimivat hyvin lyhyellä tähtäimellä.

Yhteisresurssin ylilaiduntamista pyritään rajoittamaan esimerkiksi verottamalla laiduntamista niin paljon että laiduntaminen vähenee, jolloin ylilaiduntaminen saadaan kuriin.

Yhteiskuntaa, jossa on korkea väestönlaatu, voi myös tarkastella yhteisresurssina. Yritykset hyödyntävät yhteiskuntaa joka muodostuu korkealaatuisesta väestöstä. Laatua voi mitata mm. äo-mittauksin, PISA-testein, lukutaitoisuusprosentilla, työn tuottavuudella, sairauspoissaolojen määrällä jne.

Mutta kun monet yritykset investoivat korkean väestönlaadun maihin, työvoimakustannukset nousevat. Yritykset alkavat tuoda maahan työvoimaa maan ulkopuolelta työvoimakustannusten laskemiseksi.

Tällöin kuitenkin maan väestönlaatu saattaa laskea, mikäli maahanmuutossa ei painoteta mahanmuuttajien korkeaa laatua. Yritykset hyötyvät halvasta työvoimasta mutta heikentävät samalla väestönlaatua. Yhteismaan laatu siis laskee ilman että yritykset joutuvat korvaamaan laadun laskua.

Taloustieteen tarjoama ratkaisu on verotus: ulkomaisen alhaisen äo:n väen työllistäminen ja maahantuonti on asetettava veronalaiseksi. Valtion ei omaehtoisesti pidä ottaa alhaisen äo:n maahanmuuttajia ollenkaan.

Katso myös Mikko Ellilän taloustieteellinen analyysi maahanmuutosta.

Katso myös postaukseni Maailmanpankin raportista joka kuvaa väestön äo:n vaikutusta maan talouskehitykseen.