Eskimot imperialisteina

Ylekin on nyt kiinnostunut esimoista - tosin vain siinä mielessä kuin amerikkalainen vasemmisto haluaa. Sanan eskimo käytöstä väittely on nyt tärkeää kulttuurisodan näkökulmasta. Yle haastattelee Suomeen muuttanutta iniuiitti-"aktivistia", joka kertoo että eskimo-sanaa ei saa käyttää:

"Eskimo-termi luokittelee meidät kaikki yhteen ryhmään ja epäinhimillistää meidät. Se ei ole sana, mitä me käytämme itsestämme. Käytämme mielummin inuiitti-termiä tai valtion nimeä, missä olemme.

– Pohjois-Amerikan mantereella termiä käytetään rotuun perustuvana loukkauksena. Sitä käytetään epäinhimillistämiseen."

Suomalainen kielenhuolto ei niele väitettä. 

Luin ensimmäisen kirjani eskimoista ehkä 12-vuotiaana. Se oli tanskalainen matkakirja. Muistan miten suuren vaikutuksen se teki minuun. Ehkä olin hiukan järkyttynytkin esimerkiksi heidän tavastaan "lainata vaimoa" toiselle miehelle. Kiinnostus eskimoihin on säilynyt vanhaksi asti.

Eskimoista avautuu laajempi kuvio: Se mitä länsimaat tekivät 1600- luvulta 1900-luvulle maailmassa, inuiitit tekivät Pohjoisessa: Monopolisoivat vallan ylivoimaisella teknologiallaan ja ylivoimaisilla instituutioillaan.

Lisäksi he homogenisoivat laajan alueen etnisesti.

Eskimot (inuiitit) onnistuivat valtaamaan todella laajan alueen Itä Siperiasta Gröönlantiin. Alueen itäosissa ennen asunut dorset-kansa hävisi inuiitti-ekspansion aikana kokonaan - geneettisiä jälkiä toki on jäljellä. Samoin Gröönlannin norjalaiset lähtivät osin ilmaston jäähtymisen takia osin inuiitti-paineen takia. 

Antropologi Joe Henrich arvelee, että dorsetien häviämisen yksi syy oli todennäköisesti kansanmurha - toinen syy oli se että ilmastokatastrofien aikaan inuiitit selvisivät doreseteja paremmin teknologiansa ja tehokkaamman yhteiskuntansa takia.

Ympäristökatastrofit eivät inuiitteja pysäyttäneet. 

Norjalaiset eivät Jared Diamondin mukaan oppineet inuiiteilta mitään eivätkä siksi sopeutuneet muuttuneisiin ympäristöoloihin. Hoitelivat vain lehmiään ja yrittivät viljellä maitaan, eivätkä ymmärtäneet edes hylkeitä pyytää. Inuiitit vatasivat vuonojen suut ja estivät norjalaisten kalastuksenkin.

Alla oleva kuva esittää inuiitti-ekspansion lopullista vaihetta. Kuvassa vihreät ovat dorseteja, siniset inuiitteja ja punaruskeat norjalaisia.

Lähteet:

- Jared Diamond, Romahdus

- Joe Henrich, The Secret of Our Success: How Culture Is Driving Human Evolution, Domesticating Our Species, and Making Us Smarter 

- Wikipedia, Thule People 

Sallisiko Venäjä Suomen liittyä Natoon? Episodi Malinin kirjasta "Putinin pihapiirissä"

Eräs episodi Tuula Malinin kirjasta "Putinin Pihapiirissä" vahvistaa epäilyn siitä onnistuisiko Natoon liittyminen enää tässä vaiheessa vai seuraisiko siitä vain Venäjän miehitys tai muu hybridin sodankäynnin muoto joka saisi Nato-maat pelästymään ja "siirtämään" Suomen Natoon pääsyä "parempaan aikaan". Onko Halosen yritys saada Suomi Venäjän etupiiriin lopullisesti onnistunut.

"Heinäkuussa 2016 presidentti Putin ojensi Suomelle ystävyyden kättä Valamon luostarissa järjestetyssä pyhittäjäisien juhlassa. Venäjän presidentti osallistui Moskovan patriarkka Kirillin johtamaan juhlajumalanpalvelukseen Vanhassa Valamossa.

Jumalanpalveluksen jälkeen järjestettiin illallinen, jolle Putin ilmestyi seurueineen. Juhlallisuuksiin osallistui myös joukko Käkisalmessa pyhiinvaellusmatkalla olleita suomalaisortodokseja. Juhlapuheen pitänyt presidentti oli tietoinen suomalaisista yleisön joukossa. Putin viittasi puheessaan yllättävällä tavalla Suomeen ja totesi naapurisovun säilyvän ainoastaan, mikäli Suomi unohtaisi Natosta haihattelun.

Kesken illallisen yksi presidentin seurueeseen kuuluneista sotilaista nousi seisomaan ja piti puheen, jonka osoitti suomalaisille. Sotilas sanoi olevansa Suomen puolustaja. Hän lupasi tulla tovereineen suomalaisten avuksi samalla tavalla kuin oli mennyt pari vuotta aikaisemmin auttamaan Ukrainan kansaa Krimille ja Itä-Ukrainaan.

Tilaisuudessa läsnä olleiden suomalaisten mukaan mies kuvasi tarkasti omaa toimintaansa Ukrainassa. Hän kertoi marssineensa Ukrainaan presidentin pyynnöstä. Oman kertomansa mukaan mies ei kuulunut heihin, jotka tyytyivät heiluttelemaan banderolleja. Puheensa lopuksi sotilas julisti ”kansan armeijan” miesten seisovan tarpeen vaatiessa Suomen rinnalla Naton joukkojen sijaan.

Tilaisuuteen osallistuneiden suomalaisten mukaan Putin oli kuunnellut sotilaan kertomaa eleettömästi omalla paikallaan. Presidentti ei puuttunut tilanteeseen millään tavoin. Kukaan presidentin seurueesta ei kommentoinut puhetta eikä keskeyttänyt sitä.

Sotilaan puheen jälkeen yleisön eteen astui itse presidentti Putin, joka kiitti patriarkka Kirilliä ja papistoa niistä toimista, joita nämä tekevät Venäjän hengellisen ja moraalisen perustan vahvistamiseksi. Lopuksi hän totesi, ettei kenenkään tulisi unohtaa heitä, jotka työskentelivät, taistelivat ja mahdollisesti jopa kuolivat Venäjän valtion puolesta."

Miten ihminen ajautuu ystävästä kollaboratööriksi?

Nobelisti (2017) Kazuo Ishiguron Pitkän päivän ilta on hieno kirja - ja sen filmatisointi hienoimpia aikamme elokuvia. Kirja nähdään kai usein hovimestarin (Stevens) elämättömän elämän kuvauksena. Mutta laajemmin kirjassa on kyse muustakin.

Päähenkilö (siis hovimestari Stevens) palveli ihmistä (loordi Darlington), joka yritti rakentaa hyviä suhteita Saksaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen.

Alunperin isännän motiivi oli oikea. Hän oli tyrmistynyt siitä miten Britannia ja Ranska panivat Saksan taloudellisesti polvilleen ensimmäisen maailmansodan jälkeen - ja faktisesti loivat näin pohjaa saksalaisten uhriutumiselle ja anglosaksi-vihamieliselle vasemmisto- ja oikeistoradikalisoitumiselle. Darlington oli lisäksi järkyttynyt saksalaisen ystävänsä konkurssista ja sen jälkeisestä itsemurhasta. Darlington oli taistellut sodassa ystävänsä kanssa eri puolilla, mutta Darlington - ensimmäisen maailmansodan veteraani ja brittiläinen patriootti - halusi sodan jälkeen rakentaa siltaa kansojen välillä.

Vaikka natsit saivat vallan ja Saksa kääntyi yhä ihmisvihamielisemmällä tielle, loordi jatkoi ystävyyden rakentamista Saksaan ja jaksoi uskoa ystävyyden tiehen. Lopulta loordi jopa hylkäsi kaksi juutalaista suojattilastaan, koska mitäpä hänen saksalaiset ystävänsä olisi ajatelleet tällaisesta. 

von Ribbentroop vierailee loordin luona - saksalaiset virkamiehet katselevat Darlingtonin tavaroita ja mittailevat arvokkaimpia mielessä niiden siirtäminen Saksaan sitten joskus. Edes saksalaiset eivät enää arvosta kollaboratööriksi muuttunutta Saksan ystävää. Hovimestari Stevens ei halunnut kritisoida isäntäänsä tällöinkään. Hiljalleen loordi ajautui yhä pahemmin ja pahemmin saksalaisten kollaboratööriksi. Stevens ei katsonut että hovimestarin oli syytä asettua arvioimaan herransa toimintaa. 

Sodan jälkeen Darlington saa hylkiön ja petturin maineen.

Joidenkin suomalaisten Venäjän ystävyys on samanlaista kuin Darlingtonin - aluksi täysin vilptöntä halua ymmärtää maata, jota Suomessa on pitkään demonisoitu. Ystävyyttä venäläisiin ihmisiin, venäläisen kirjallisuuden ihailua. Kuitenkin vielä kun Venäjä on hyökännyt naapureihinsa, ajautunut demonisoimaan Suomea tolkuttomilla valheilla, tämä ihmiset haluavat loordi Darlingtonin tavoin nähdä nyky-Venäjässäkin jotain hyvää. Ongelmia ei pidä liioitella nämä väittävät. 

Venäjän ystävästä tulkee kollaboratööri. Bobrikoffilainen. Hylkiö. Hän leimautuu kuuluvaksi samaan kastiin Bäckmannin ja Halosen kanssa - ihmisten joille Putinin kanssa veljeily (=Putinin lipominen) on pelkkää oman edun ajamista isänmaan kustannuksella.

Janne Riiheläinen - Venäjän ystävä - sen sijaan valitsi toisin. Hän kävi läpi surutyönsä ja ymmärsi että että Venäjä ei muuttunutkaan Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen demokraattiseen suuntaan ja totesi:

Venäjän pelkoni harmittaa minua. Olen harmissani siitä, että olen pari vuosikymmentä puolustanut Venäjää ja venäläisiä lukemattomissa tilanteissa. Vuosien varrella kohtaamani epä- ja ennakkoluulot, jopa viha, ovat olleet yllättävän sitkeitä. Minua harmittaa, että nämä pikkusielut nyt ovat tyytyväisiä näennäisestä oikeassa olemistaan, vaikka heidän johtopäätöksensä Venäjästä syntyi vain typerien asenteiden pohjalta. Putin onkin tavallaan pettänyt myös minut ja lukemattomat muut Venäjän ystävät.

Kaikki eivät samaan pysty. En ala tässä postauksessa osoittamaan sormella ketään.

Herlin: "Etätyö ei rakenna luottamusta"

Ihminen on yhteisöllinen eläin ja yhteisöllisyys toimii parhaiten, kun ollaan usein kasvokkain, ylläpidetään yhteisiä normeja normin rikkojia rankaisemalla, tehdään työtä yhdessä, kärsitään ja iloitaan yhdessä, pidetään juhlia ja ylläpidetään rituaaleja. Esimerkiksi moni työpaikka on mitä suurimmassa määrin yhteisö.

Etätyö on yhteisöllisyydelle haaste. Koneen Herlin totesi HS:ssä tänään:

"”Etätyöskentely on ylimainostettua. Ei etäyhteydet korvaa kasvokkain olemista. Etäyhteys tekee keskustelusta aika kuivakkaa.” ... samaan päämäärään menevissä prosesseissa etätyöskentely toimii hyvin, mutta luovuutta vaativissa töissä ei.”Jos kehitetään uusia asioita ja mietitään jotain tavallisuudesta poikkeavaa, etäyhteys ei toimi hyvin. Jos pitää luoda uutta, kasvokkain oleminen on keskeistä.”Esimerkiksi yrityskauppojen tekeminen vain etäyhteydellä voisi olla hankalaa.”Toki etätyö tulee lisääntymään, eikä uuden luominen ole mitään viitenä päivänä yhdeksästä viiteen duunia.”

Mitä jos kaikki työ tehtäisi jatkossakin etätyönä? ”
Kaikki hidastuisi ja luottamus vähenisi.”"

Omassa työssäni etätyö on tällä hetkellä toiminut hyvin, koska olemme projektin loppuunsaattamisvaiheessa. Tunnemme jo toisemme hyvin ja luotamme toisiimme. On helppo pyytää toiselta apua, ollaan jatkuvasti yhteydessä toisiimme teamsillä, puhutaan puhelimessa ja heitetään läppää. Mutta projektin alkuvaiheessa tämä ei olisi toiminut samalla lailla.

Miksi allekirjoitin kansalaisaloitteen sukupuolineutraalista hetusta luopumisesta

Miesten pitää lain mukaan suorittaa asevelvollisuus mutta naisten ei pidä. Koska olen jonkun sortin konservatiivi, en näe tässä mitään issueta. Yhteisöissä maailman sivu miehet ovat hoitaneet yhteisön puolustuksen. En näe mitään selkeää syytä korjata toimivaa järjestelmä.

Tasa-arvo ei riitä minkääänlaiseksi syyksi - ihminen saa syntymässään hyvät tai huonot vanhemmatkin - ei sukupuolten pikkaisen erilainen kohtelu ole mikään suuri ongelma kunhan kohtelu on reilua molempia kohtaan.

Mutta jos sukupuoli halutaan todella dekonstruoida - koulussa ei ole poikia ja tyttöjä, hallitus haluaa sukupuolineutraalin henkilötunnuksen - niin asevelvollisuus pitää sitten miettiä kuntoon. Onko muunsukupuolisilla velvollisuus suorittaa asevelvollisuus? Entä jos sukupuoli juridisena asiana dekonstruoidaan kokonaan, nin silloin kaikki ovat muunsukupuolisia?

Arvaan tietysti että maanpuolustus ei kiinnosta samoja ihmisiä kuin seksuaalineutraali hetu. Eikä sukupuolten dekonstruoijia kiinnosta poikien syrjäytyminenkään. Siksi allekirjoitinkin kansalaisaloitteen sukupuolineutraalista hetusta luopumisesta.

Punaviherväellä ja joillain oikeistoliberaaleilla on kova hinku dekonstruoida milloin kansaa, milloin sukupuolta, milloin mitäkin kollektiivista identiteettiä. En väitä että sukupuoli ja kansa ovat täysin kivenhakattuja kategorioita - esimerkiksi se mitä kansa tarkoittaa voi muuttua vuosien mittaan - mutta nämä dekonstruoijat tekevät tätä dekonstruktiota ideologisista syistä ilman perustetta jota minä pitäisin tärkeänä.

Daron Acemoğlun ja James A. Robinsonin kirja The Narrow Corridor ja miksi toiset maat ovat varakkaampia

Suomalainen taloustieteilijä - kehitystalouden professori Ritva Reinikka - pohtii tänään HS:n haastattelussa instituutioiden merkitystä  Daron Acemoğlun ja James A. Robinsonin kirjan The Narrow Corridor pohjalta maiden kehityksessä. 

Ennen 1960-lukua Etelä-Korean ja Länsi-Afrikassa sijaitsevan Ghanan taloudet olivat asukasta kohden mitattuina likimain samankokoiset. Mutta pian Etelä-Korean talous alkoi kasvaa, ja nopeasti. Ghana jäi kauaksi taakse. Tänä päivänä maiden välissä on kuilu: Etelä-Korean ostovoimakorjattu bruttokansantuote asukasta kohden on yli kahdeksan kertaa suurempi kuin Ghanan ja eliniänodote lähes 20 vuotta ghanalaisia korkeampi. Mitä tapahtui? Mistä se johtuu, että maat kehittyvät niin eritahtisesti?

Kirjoitin samasta kirjasta referaatin Sarasrtukseen. 

Keskeinen kiista taloustieteessä ja yhteiskuntatieteissä koskee valtion ja markkinoiden välistä tasapainoa. Kuinka paljon valtion pitäisi puuttua talouteen? Mikä on oikea laajuus ja ala säätelylle? Millaiset toimet pitäisi jättää markkinoiden hoidettavaksi ja mitkä olisivat valtion aluetta?

Taloustieteellinen oppikirjavastaus kuuluu, että valtion tulisi puuttua talouteen ainostaan selvästi määritellyissä tapauksissa. Näihin kuuluvat ”ulkoisvaikutukset”, jotka syntyvät kun yksittäisten toimijoiden teoilla on merkittäviä vaikutuksia, joita markkinat eivät voi lieventää ja jotka johtavat äärimmäisen saastumisen kaltaisiin ilmiöihin; tarve säädellä ”julkishyödykkeitä” eli hyödykkeitä joista kaikki hyötyvät, kuten infrastruktuuria ja maanpuolustusta; sekä tilanteet joissa esiintyy laajamittaista ”epäsymmetristä informaatiota”, eli tilanteet joissa jotkut markkinoiden osanottajat eivät kykene täsmällisesti määrittelemään kauppaamiensa tuotteiden ja palvelujen laatua. Tapauksiin lukeutuvat myös monopolit, joita täytyy säädellä estääkseen niitä veloittamasta äärimmäisen korkeita hintoja tai ajamasta kaikkia kilpailijoita pois.

Valtion väliintuloa tarvitaan myös sosiaaliturvassa ja tulonsiirroissa, joilla rajoitetaan epätasa-arvoisuutta. Tärkeä oppikirjamaisen lähestymistavan sääntö kuuluu, että pyrkiessään vaikuttamaan tulojen jakautumiseen valtion pitäisi minimoida vaikutuksensa markkinahintoihin ja luottaa sen sijaan veroihin ja tulonsiirtoihin saavuttaakseen tavoitteensa.

Acemoğlu ja Robinson näkevät asian kuitenkin toisin. Valtio voi ottaa itselleen uusia tehtäviä tarpeen mukaan, mikäli hyöty valtion laajentamisesta on suurempi kuin haitta. Friedrich Hayek oli väärässä siinä, että valtion laajeneminen välttämättä johtaa orjuuteen. Oleellista on, että kansalaisyhteiskunta järjestöineen valvoo tehokkaasti valtiota. Jokainen askel, jonka valtio ottaa laajentaakseen tehtäviään, vaatii kuitenkin toisen askeleen, jolla kansalaisyhteiskunta vahvistuu yhtälailla. Acemoğlu ja Robinson puhuvat Liisa Ihmemaassa -kirjan termein Red Queen -efektistä. Punainen kuningatar selittää, kuinka hänen valtakuntansa eroaa Liisan maasta. ”Täällä sinun pitää juosta niin nopeasti kuin pystyt, jotta pysyisit paikallasi. Jos haluat päästä johonkin muualle, sinun on juostava vähintään kaksi kertaa nopeammin kuin muut.”

Yksi tämän kirjan argumenteista on, että niin valtion kuin yhteiskunnan tulisi olla vahvoja, jotta vapaus toteutuisi ja kukoistaisi. Vahvaa valtiota tarvitaan kontrolloimaan väkivaltaa, valvomaan lakeja ja tarjoamaan julkisia palveluita, jotka mahdollistavat elämän, jossa ihmiset kykenevät tekemään valintoja ja tavoittelemaan omia päämääriään. Vahvaa, liikkuvaa yhteiskuntaa tarvitaan valvomaan ja rajoittamaan vahvaa valtiota.

En tietenkään väitä, että selitys olisi kokonaan tässä. Kansallisella äo:lla on todennäköisesti myös merkittävä rooli.

HS: Riippuvuus on hyvä asia

Yhteiskuntaruumis mainittu:

RIIPPUVUUS on hyvä asia, sitä pitää Honkasalon mielestä lisätä. Sehän tarkoittaa kuulumista johonkin ja jollekin. Rakkauskin tarkoittaa riippuvuutta ja huolta. Sitähän ihmiset myös janoavat. Riippumattomuus ei ole mahdollista eikä edes toivottavaa. Totaalisen yksin ei voi elää.

Honkasalo puhuu yhteiskuntaruumiista: jokaisen yksilön hyvinvointi vaikuttaa toisiin yksilöihin ja kokonaisuuteen.

”Koronakriisin kokeminen on yhteisöllistä. Kaveria ei jätetä.”

...

Yhteiskuntaruumiista on puhuttu satoja vuosia, mutta eri tulkinnoin. 1600-luvulla sanottiin, että kuningas on yhteiskuntaruumiin pää. Sittemmin esimerkiksi natsit halusivat pitää arjalaisen yhteiskuntaruumiin puhtaana vieraista aineksista.

Ruotsalaista sosiaalidemokratiaa on syytetty politiikasta, jossa yhteiskuntaruumis on tärkeämpi kuin yksilö. Kuten koronapolitiikassa, joka korostaa laumasuojaa, ei yksittäisen ihmisen etua.

Talousoppineet puhuivat ennen, että teollisuus ja maatalous ovat yhteiskuntaruumiin kaksi jalkaa. Suomi on seissyt puujaloilla eli metsäteollisuuden varassa.

Feministit ovat tuoneet yhteiskuntaruumiin kannalta olennaiseksi myös naisten tekemän työn. Viimeistään nyt nähdään, että naisvaltainen terveydenhuolto ja sosiaaliala ovat yhteiskuntaruumiille elintärkeitä aloja.

Lukekaapa myös Sarastuksesta arvosteluni professori Paul Collierin kirjasta The Future of Capitalism.

"Ruotsissa ei oikeasti raiskata enemmän eikä Ruotsissa oikeasti kuole enempää ihmisiä Koronaan"

Käsitykset ruotsalaisten tasa-arvoisuudesta ja muista välittämisestä alkaa näemmä rapautua Suomessa, kun Ruotsissa asuvat suomalaistoimittajat raportoivat maasta (mm. tässä ja tässä).

Ruotsalaisten tietty ylimielisyys tulee myös esille. Muistamme, miten ruotsalaiset väittivät jonkin aikaa sitten, että tilastot joiden mukaan Ruotsissa raiskataan naisia paljon enemmän kuin muualla Euroopassa perustuvat siihen, että Ruotsissa raiskaukset ilmoitetaan muita maita helpommin.

Nyt vastaavaa puhetta on Korona-kuolleiden osalta. HS:

Yhdysvallat esitetään Ruotsin mediassa ongelmamaana, vaikka Ruotsin kuolinluvut ovat suhteessa väestöön suuremmat.

...Sen sijaan viime aikojen suuri puheenaihe on ollut kuolleiden laskemisen vaikeus. Pääepidemiologi Tegnellin mukaan se on niin vaikeaa, että juuri mitään vertailuja Ruotsin ja muiden maiden välillä ei pitäisi tehdä.

Joissakin maissa, kuten Espanjassa, ei esimerkiksi aluksi laskettu mukaan sairaalan ulkopuolella kuolleita, Tegnell huomauttaa.

Mutta ovatko erot laskennassa myös Pohjoismaiden välillä todella niin suuria, että ne selittäisivät moninkertaiset erot? Suomessakin on suuri osuus kuolleista todettu vanhainkodeista, joten se selitys tuskin selittää Ruotsin ja Suomen eroa.

Lisäksi Tegnell korostaa, että maat voivat olla ajallisesti hyvin eri vaiheissa epidemiaa. Tätä selitystä hän on tarjonnut erityisesti Suomeen verrattaessa.

THL:n terveysturvallisuusosaston johtajan Mika Salmisen mukaan tämä selitys ei enää päde. Hän kommentoi kysymystä hiljattain Dagens Nyheterin haastattelussa.

Olimme toki noin viikon jäljessä Ruotsia alussa, mutta sen jälkeen käyrämme ovat erkaantuneet toisistaan varsin selvästi. Meidän tulkintamme on, että meillä on alhaisempi kuolinluku siksi, että me olemme onnistuneet jarruttamaan epidemian leviämistä. Rajoitukset ovat toimineet.”

Korona-kuolleisuus on New Yorkin osavaltiossa 2%:n luokkaa tartunnan saaneista

Huomautus 26.4.2020: olen saanut kritiikkiä siltä osin, että Suomen malli ei ole lauma-immuniteettiin pyrkiminen vaan "hybridimalli" niin kuin se tässä määritellään. Ehkä - THL:n viesti on tältä osin minusta edelleen epäselvä. 

Tulevaisuuden tutkija Risto Linturi teki seuraavan johtopäätöksen New York Timesin julkaisemien lukujen perusteella: 

Merkittävä uusi tieto New Yorkin kuvernööriltä. Ostokeskuksissa testatuista 3.000 osavaltion kansalaisesta 14% on saanut vasta-aineita. Nyt suoritetaan laskutoimitus, jonka perusteella tämä merkitsee todennäköisimmin yli 2% kuolleisuutta tartunnan saajista epidemian jälkeen.

Osavaltion vahvistettuja ja diagnosoituja koronakuolleita on nyt yli 20.000. Normaalikuolleisuuden ylittäneitä on huomattavasti enemmän ja realistinen arvio koronan aiheuttamista kuolleista on ainakin 30 tuhatta. Toipuneita on vasta kuudesosa 270 tuhannesta varmistetusta sairastuneesta. Nyt sairastuneista on realistista arvioida, että ainakin sama määrä vielä kuolee perustuen tartunta-aikoihin ja taudin normaaliin kehitykseen. Siis 60 tuhatta kuollutta - 0,3% koko väestöstä, kun 14% on saanut tartunnan. Laumaimmuniteetti syntyy jossakin 60% ja 90% välissä, joten hieman alakanttiin pyöristämällä kokonaiskuolleisuus nousisi 1,2% - 1,8% väliin koko väestöstä ja yli 2% tartunnoista. Tilanne on pahempi, jos ostokeskuksissa liikkuva porukka on todennäköisemmin tartunnan saaneita kuin ne, jotka kulkevat pienemmissä piireissä, kuten kuvernööri totesi.

Lisäksi on huomioitava, että Korona myös heikentää henkiin jääneiden terveyttä:

Nämä siis lukuina, joissa ei ole huomioitu maksan, munuaisten, aivojen, sydämen, keuhkojen tms. vaurioita ja muita jälkitauteja, konkurssien, nälänhädän, väkivallan aiheuttamia uhreja ja on oletettu, että tämä ei tule samalle ihmiselle uudestaan. Siis kaunisteltu esitys. Mutta nyt olisi viimein hyvä aika vähättelijöiden myöntää virheensä. Itse olen surullisena seurannut, 1800-luvulta alkaneen virkamiessuvun kasvattina, että me olemme kohdanneet tämän housut kintussa ja varautumisesta sekä epidemiaan reagoinnista vastuussa olleet virkamiehet ovat johtaneet sitä humppaorkesteria, jonka virheitä poliitikot ovat koko ajan joutuneet korjaamaan ja, jonka harhaisia tavoitteita ja arvomaailmaa poliitikot ovat ojentaneet. 

On mahdollista, että Suomessa kuolleisuusluvut tulevat olemaan samaa luokkaa. Koronan hidastaminen tietysti estää terveydenhoitojärjestelmää romahtamasta, joten kuolleisuusluvut voivat olla myös alemmat. Toisaalta hidastaminen on äärimmäisen kallista taloudellisesti.

Lääkintöneuvos Heikki Pälve toteaa Suomen Kuvalehdessä, että Suomen malli, jonka idea on hidastamalla Korona-epidemia edetä kohti laumaimmuniteettia ei ole inhimillisesti, moraalisesti eikä taloudellisesti kestävä:

LAUMASUOJA edellyttää arvioiden mukaan jopa 3,5 miljoonan suomalaisen sairastuttamista.

Sen saavuttaminenkin kestäisi yli vuoden eikä lopulta liene edes taloudellisempi vaihtoehto. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos nosti juuri ennustetta tartunnan saaneiden kuolleisuudesta 0,2 prosentin tasolle, mutta kansainväliset ennusteet ovat luokkaa 0,5 – 1,5 prosenttia. Jo 0,2 prosentin rajalla kuolleisuus Suomessa nousisi yli 17 000:n.  Lisäksi pitkäaikaisen immuniteetin syntymisestä ei ole mitään varmuutta.

Suomessa on päädytty alkuun rajoittamaan epidemian huipun korkeutta, mutta julkista keskustelua jatkosta ei ole käyty.

Näyttää siltä, että meillä toimintamallina jatkossa on yleisten rajoitusten asteittainen purkaminen. Ilman erittäin toimivia korvaavia toimia se merkitsisi käytännössä laumasuojan hankinnan strategiaa – eli hidastettua Ruotsin mallia.

Korea, Japani ja Kiina ovat onnistuneet rajoittamaan epidemiaa. Mikä on signaali, jos poliittisesta moraalista tunnettu ja ihmisarvosta esitelmöivä Suomi valitsee laumaimmuniteetin tien? Onko koronaviruksen jälkeen maailma muuttunutkin niin, että Kaukoidän yhteistä hyvää priorisoiva toimintamalli syrjäyttää länsimaiden yksilöä ja ihmisoikeuksia korostavan yhteiskuntaideaalin.

LÄÄKÄRIN etiikan perusarvoja ovat potilaan paras sekä ihmisarvo ja elämän kunnioittaminen. Laumaimmuniteettiin pyrkiminen tarkoittaa antautumista taudin edessä, suurta kuolleisuutta – ja on näiden arvojen vastaista. Vaihtoehto Suomelle ei voine olla muu kuin päämäärätietoinen epidemian pysäyttäminen yleisten rajoitusten asteittaisen poiston yhteydessä.

THL;n tutkimusprofessori Mika Salminen perustelee laumaimmuniteettiin pyrkimistä näin:

Salmisen mukaan epidemia ei katoa itsestään, eikä rokotusta ole näköpiirissä, joten kysymys on vain siitä, kulkeeko epidemia väestön läpi hallitusti vai hallitsemattomasti.

”Hallitulla kuljettamisella haitat jäävät pienemmiksi, koska terveydenhoito toimii ja epidemian käännekohta voidaan saavuttaa matalammassa vaiheessa.” 

SALMISEN mukaan hallitsemattomana koronan kaltainen epidemia voi tarttua 60–70 prosenttiin ihmisistä ennen kuin laumasuoja pysäyttää sen. Hitaammin edetessä käänne voi tapahtua aiemmin, ehkä jo 50 prosentin kohdalla. Sekin tarkoittaisi kuitenkin Suomessa melkein kolmea miljoonaa tartuntaa.

Tähän kolmeen miljoonaan pitää päästä sopivalla vauhdilla: ei liian nopeasti, muttei myöskään liian hitaasti, koska poikkeusolojen pitkittyminen on talouden kannalta tuhoisaa ja luo sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.

”Jos jarrutamme liikaa, toinen aalto voi iskeä syksyllä täydellä voimalla, ja silloin joudumme ojasta allikkoon. Pitää siis jarruttaa sopivasti niin, että tarpeeksi moni saa suojan, mutta epidemia ei lähde käsistä.” 

Ruotsin malli on käsittääkseni ollut sama kuin Salmisen esittämä malli, mutta hidastaminen on ollut maltillisempaa. Talouden ei ole annettu kärsiä samalla tavalla kuin Suomessa, mutta Korona-kuolleisuus on samalla korkeampaa kuin Suomessa.

Olen taipuvainen kannattamaan taudin tukahduttamista voimakkaalla testaamisella ja tartunnan saaneiden nopealla identifioimisella ja eristämisellä. Identifioimisessa on käytettävä laajasti tietoa siitä keiden kanssa tarunnan saanut on ollut tekemisissä ennen eristämistä.  Mobiilisovellusten käytön pitää olla vapaaehtoista, mutta vertaisryhmän on voitava identifioida ketkä paikalla olevat eivät käyttävät sovellusta, jotta voivat eristää tällaiset henkilöt vertaiseristämisellä. Tämä vahvistaa ihmisyhteisöjen roolia taudin pysäyttämisessä.

Kansanterveys on julkishyödyke. 

Eliitin empatiavaje

Olen pitkään ajatellut että maailma oli tavan suomalaiselle parempi 60- ja 70-luvulla kuin nykyään. Tietysti jotkut asiat ovat muuttuneet parempaan suuntaan - vaikkapa homseksuaalisuuden dekriminalisointi. Pitkään olen ajatellut että käsitykseni perustuu ehkä omaan teollisuus-pikkukaupunki-kokemukseeni missä 60/70-luku oli jatkuvaa elintason nousun ja taloudellisen tasa-arvoistumisen aikaa. Teollisuustyöväestön palkat konkreettisesti nousivat kovaa vauhtia.

Olen lukenut kolmen vanhemman yhteiskuntatieteen professorin Robert Putnamin (sosiaaliliberaali), Charles Murrayn (libertaarikonservaatiivi) ja Paul Collier (sosialidemokraatti) kirjan.

Ainakin USA:ssa ja UK:ssa kehitys on ollut pitkään huonompaan suuntaan. Putnam kuvaa kirjassaan 50-luvun USA:ta, joka oli sosiaalisesti dramaattisesti inklusiivisempi - muiden paitsi afroamerikkalaisten osalta. Naisia oli jo silloin enemmän collegessa kuin miehiä, mutta työnjako oli niin mustavalkea, että naiset lopettivat usein opintonsa mennäkseen naimisiin. Luokkajako pikkukaupungissa oli minimaalinen nykyiseen verrattuna - nykyään eri yhteiskuntaluokat elävät täysin erillään. Perheitä, joiden isä oli vaikkapa alkoholisti, autettiin paremmin toimeentulevien toimesta henkilökohtaisesti, eikä vain sosiaalivirkailijoiden toimesta.

Murray kuvaa sitä miten amerikkalaisen valkoisen alaluokan (alin 30%) elämä on muuttunut heikoksi. Erityisesti avioliittoinstituutio on murentunut ja varsinkin miehet joilla ei ole perhettä, syrjäytyvät myös työelämästä.

Murray suree sitä, että uusi eliitti ei koe juurikaan empatiaa näitä ihmisiä kohtaan:

The members of the new upper class avail themselves of the wellsprings. They marry, raise children, live in communities they find satisfying, work hard, and some of them are religious. But they don’t even acknowledge that they are tapping into the traditional sources of human flourishing, let alone celebrate ordinary Americans who do. ... Instead, their attitude toward ordinary Americans is too often covertly condescending if they are people of color and openly disparaging if they are white.  

Paul Collier puhuu samasta asiasta: The newly successful are neither capitalists nor ordinary workers: they are the well educated with new skills. They have forged themselves into a new class, meeting at university and developing a new shared identity in which esteem comes from skill. They have even developed a distinctive morality, elevating characteristics such as minority ethnicity and sexual orientation into group identities as victims. On the basis of their distinctive concern for victim groups, they claim moral superiority over the less-well educated.

Moraalinen ylemmyys on näennäistä - "empatia" kohdistuu vain "erilaisiin": victim status was withheld from the white working class: here is the impeccably WEIRD National Review, commenting on their falling life expectancy: ‘they deserve to die’. Evidently, although all victims are equal, some are more equal than others.

National Review kirjoitti siis näin:

the white people in Trump counties were likely to die younger. The causes of death were “increased rates of disease and ill health, increased drug overdose and abuse, and suicide,” the Post’s Wonkblog website reported.

The truth about these dysfunctional, downscale communities is that they deserve to die. Economically, they are negative assets. Morally, they are indefensible. Forget all your cheap theatrical Bruce Springsteen crap. Forget your sanctimony about struggling Rust Belt factory towns and your conspiracy theories about the wily Orientals stealing our jobs. Forget your goddamned gypsum, and, if he has a problem with that, forget Ed Burke, too. The white American underclass is in thrall to a vicious, selfish culture whose main products are misery and used heroin needles. Donald Trump’s speeches make them feel good. So does OxyContin. What they need isn’t analgesics, literal or political. They need real opportunity, which means that they need real change, which means that they need U-Haul. 

Toki valkoisen alaluokan pitää ryhdistäytyä eikä vain valittaa, mutta voisiko ko. lehdessä kirjoittaa vastaavasti mustista, joiden ongelmat ovat USA:ssa samantyyppisiä.

Teknologiamurros, DNA vallankumous ja väestönlaatu

Työurani aikana sattuneista tapauksista yksi on jäänyt minulle erityisesti mieleen. Noin vuonna 1994 Web alkoi tulla ryminällä työpaikoille. Tiedonhaku oli siihen saakka ollut informaatikkojen hommia. Nyt ihmiset alkoivat hakea itse tietoa ja huvia Webin hakumenetelmillä. Webin käyttö räjähti Nokiallakin ja infrastruktuurista vastaavat olivat ihmeissään, kun verkkokapasiteetti ei yhtäkkiä riittänytkään.  (Samaan aikaan elettiin Itä-Euroopan vapautumisen euforiassa. Kommunismi oli kaatunut Euroopassa ja vapaus voittanut vaikkakin osin vain hetkellisesti.) 

Nokialla sattui olemaan IT-päällikkönä mies, jonka sukunimi oli West. West kutsui työntekijät keskustelemaan netin ylimuormittumisesta ja Webin käytöstä isoon luentosaliin. Väst lausui klassiseksi jääneen lauseen:

"Vaikka osaat ajaa autoa, niin ei pidä mennä Formulan rattiin. Jätetään myös ne Web-haut ammattilaisille."

Miestä alettiin tämän jälkeen kutsua Östiksi. No ihminen on erehtyväinen. Arvostan sitä, että mies ymmärsi, että on kyseessä sen luokan asia, että se vaati avointa keskustelua.

Vuosia myöhemmin ehkä 2017 olin terveysmessuilla Messukeskuksessa kuuntelemassa paneelikeskustelua DNA screenauksesta. Keskustelemassa oli ihmisiä keskussairaaloista ja laboratorioista yms. Joku lääketieteen asiantuntija sanoi tähän tapaan:

"DNA screenauksen pitää perustua lääketieteelliseen syyhyn ja se pitäisi päättää lääketieteellisin perustein ammattilaisten toimesta."

Eetikot olivat samaan aikaan huolestuneita design vauvoista. Entä jos koeputkissa hedelmöitetään 20 munasolua ja vanhemmat haluavat valita niistä parhaan?

Aluksi teknologia ei kuitenkaan ollut riittävää, jotta eetikoiden ja yksityisyys-panikoijien painajaiset olisivat toteutuneet. Mutta teknologia alkaa nyt olla sillä tasolla että älykkyydenkin takana oleva geenipatteri on pian merkittävältä osin tiedossa. 

On kestänyt todella kauan ennen kuin henkisten ja fyysisten ominaisuuksien takana olevat geenit ovat alkaneet selvitä. Ongelma on johtunut suurelta osin siitä että useimpien ominaisuuksien takana on satoja jopa tuhansia geenejä, joiden kunkin vaikutus on yleensä hyvin pieni. Tilanne on muuttunut 2010-luvulla dramaattisesti.

Kauan on mm. tiedetty että koulumenestys on 50%:sti geneettisesti periytyvää. Mutta nyt jo neljännes periytyvyyden takana olevista geeneistä on selvitetty. (Lähde: Robert Plomin, Blueprint - How DNA makes us what we are.)

Tutkimus etenee valtavaa vauhtia. On olemassa suuret tietopankit, joissa ihmisten DNA-tiedot ja esim. sairaustiedot ja koulutustiedot ovat rinnakkain ja suhteellisen yksinkertaisella teknologialla (Genome-wide association, GWAS) voidaan selvittää tietyn henkisen tai fyysisen ominaisuuden takana olevat geenit. Suomikin on luomassa miljoonan ihmisen DNA-tietopankkia tätä tutkimusta varten.

Professori Plomin ehdottaa kirjassaan, että saavutettua uutta tietoa käytetään terveydenhuollon tehokkuuden parantamiseen. Voidaan jo lapsen syntymän yhteydessä tietää vaikkapa että hänellä on taipumus sydänvikaan, depressioon tai skitsofreniaan ja sitten keskittyä nimenomaan riskien minimointiin eli tautien ehkäisyyn tautien hoidon sijasta. Plomin vaatii eettisistä ja tehokkuussyistä, että koko väestö - tai ainakin ne jotka haluavat - screenataan.

Väestönlaadun näkökulmasta näen tietysti toisenlaisenkin käyttötavan - Plominkin toki spekuloi sillä. Kun lapsen hankinnan aika on, hedelmöitetään maksimaalinen määrä äidin munasoluja. Valitaan se sikiö, jolla on parhaat edellytykset täysipainoiseen elämään. Tämä on tietysti kansankokonaisuudenkin etu.

Eetikon kauhisteluun vastaan näin:

Rikkaat tekevät screenauksen ja valinnan joka tapauksessa. Kyse on siitä, haluavatko eetikot tehdä tästä uuden epätasa-arvoisuuden lähteen vai annetaanko koko väestölle mahdollisuus parantaa lastensa laatua ja positiivisena ulkovaikutuksena koko väestön laatua.

Steve Sailer totesikin, että 2000-luvusta tulee eugeniikan vuosisata. Eurooppa voi valita, lähteäkö mukaan väestönlaadun parantamiseen uuden eugeniikan keinoin, vai antaako Kiinan voittaa tämäkin taistelu.

Romahtaako terveydenhuoltojärjestelmä: korjauksia edelliseen

Edellisen kirjoitukseni jälkeen on syntynyt uutta ymmärrystä siitä miten terveydenhotojärjestelmän romahtaminen voidaan estää. Kirjoitukseni perustui ns. mitigaatiomalliin ("flattening the curve"), jota on sittemmin kritisoitu voimakkaasti (katso lähteet 1, 2 ja 3). Soininvaarakin, joka Suomessa mallia mainosti, on kirjoittanut asiasta nyt kriittisemmin (lähde 4). THL tuntuisi vieläkin mallia kannattavan ainakin puolella sydämellä.

Mitigaatio-mallissa R-luku (=yhden kantajan keskimäärin tartuttamien ihmisten määrä) pysyy suurempana kuin 1 eli tartuntojen määrä lisääntyy:

- tartuntoja pyritään kuitenkin hidastaamaan niin paljon, että terveydenhoidon kantokykyä ei ylitetä.
- riskiryhmät eristetään.
- samaan aikaan pyritään saavuttamaan laumaimmuniteetti sitä kautta, että tauti edelleen leviää väestössä, mutta riskiryhmät säästyvät tartunnoilta.
- kun laumaimmuniteetti on saavutettu, riskiryhmien eristäminen voidaan lopettaa

Mitigaatio-malli ei kuitenkaan koronan tapauksessa toimi, koska tehohoitopaikkoja on kertakaikkiaan niin vähän, että kuolleita tulee paljon. Riskiryhmien lisäksi muissakin rymissä tehohoidon tarve on osoittautunut yllättävän suureksi. (Jonkun toisen epidemian osalta mitigaatio-malli on toimiva.)

Korea ja Kiina ovat sen sijaan päättäväisin toimin pysäyttäneet leviämisen kokonaan - Korea nopeammin ja Kiina kompastelujen jälkeen. R-luku on ajettu alle 1:n. Kiinassa se merkitsi totaalista eristämistä Wuhanin kaupungissa. Koreassa ja Singaporessa se merkitsi pehmeämpää mutta taitoa vaativaa ja päättäväistä toimintaa.

Länsimaissa esim. Wuhanin malli on herättänyt epäilyä. Mitä sitten kun eristäminen lopetetaan? Alkaako epidemia uudelleen, koska laumaimmuniteettia ei ole? Kysymys on tietysti aiheellinen, mutta Kiinan, Singaporen ja Korean hallinnot ovat kyeneet ratkaisemaan ongelman.

Pahimmissa tapauksissa kuten Wuhanissa on siis käytetty ensin totaalista eristämistä. Talous on pitkälti pysähtynyt, mutta tartunnat on saatu pysähtymään kokonaan. Niissä tapauksissa missä tilanne ei ole ehtinyt näin pahaksi on toimittu pehmeämmin, mutta taitoa ja resursseja on tarvittu paljon enemmän kuin eurooppalaisilla näyttäisi olevan:

Singaporessa ja Etelä-Koreassa on panostettu merkittävästi tartuntojen tunnistamiseen ja altistuneiden eristämiseen. Ihmisiä on testattu massiivisesti. Lisäksi tarunnan saajien koko tartunnan aikainen sosiaalinen historia ja liikkuminen selvitetään GPS:n ja haastattelujen avulla, jotta tartunnan kantajiin altistuneet voidaan identifioida ja testaukset voidaan kohdentaa ensimmäiseksi altistuneisiin. Tartunnan antajien tiedot ja liikkeet on saatavilla webbisovelluksen katta, joten kansalaiset voivat tunnistaa itse altistumisensa. Tartunnan kantajan nimi on poistettu, mutta käytännössä identiteetti on selvitettävissä helposti. Yksityisyys on uhrattu suurempien asioiden vuoksi. 

Koska tartunnan saaneet on onistuttu eristämään, muun yhteiskunnan toiminta voi jatkua ja taloudellinen haitta on melko pieni. Malli vaatii rajojen valvontaa, kunnes tapausmäärät muualla maailmalla laskevat esimerkiksi laumaimmuniteetin syntymisen kautta tai kun rokote saadaan kehitettyä. 

Euroopan maista Ranska ja Espanja ainakin pyrkivät oppimaan Koreasta, Kiinasta ja Singaporesta - muut maat näyttäisivät valinneen mitigaatiomallin - tai pikemmin toimivat päättämättömästi.

"[Suomessa] annetaan taudin levitä ja hidastetaan sitä sen verran, kun talous yhtäältä ja terveydenhuolto toisaalta kestää. R0-luku määrää tartunnansaajien määrän. Tieteellisiin lähteisiin perustuva kuolleisuus koko väestöstä tällä strategialla on 2,5 tuhatta - 25 tuhatta, ellei terveydenhuolto ylikuormitu ja viisinkertainen määrä vakavasti sairastuneita. Tämä on raskas reitti ja pysäyttää yhteiskunnan vuorovaikutuksen puoleksi-puoleksitoista vuodeksi. Strategia johtaa vapaassa tilanteessa laumasuojaan vasta, kun noin 60-70% väestöstä on sairastunut." (Lähde 2.)

Toisin sanoen kuolleita tulee 20 000 - 100 000, mikäli vakavasti sairastuneita ei saada tehohoitoon. THL on väittänyt worst case scenarion olevan 3000 kuollutta.
PS. Jokainen voi katsoa ikkunasta ulos, toimiiko sosiaalinen eristäminen kuinka hyvin. Tai mennä lähikauppaan perjantaina töiden jälkeen.

Lähteitä:

1. Coronavirus: The Hammer and the Dance 

2. Tulevaisuuden tutkija Risto Linturin Facebook päivitys.

3. Väestäliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch et al, Ensin hillintä, sitten hallinta-ehdotuksia COVID-19 epidemian hallinnasta Suomessa

4. Osmo Soinivaara, Mitä tehdään kuukauden lopulla?

Tasainen sukupuolijakautuma on julkishyödyke: Ylen "Aasian poikamiespommi"

Kirjoitin Sarastuksessa vuonna 2106 artikkelissa Väestonlaatu on julkishyödyke:

Korkean nuorten miesten ylimäärän katsotaan yleensä olevan melkoinen yhteiskunnan labiliteetin lähde. Professori Valerie Hudson toteaa: 

"Yhteiskunnat, joissa vallitsee jyrkkä sukupuolijakauman epätasapaino, ovat epästabiileja ilman keskuudessamme toimivia jihadistejakin. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että sukupuolijakauman epätasapaino korreloi väkivalta- ja omaisuusrikosten kanssa – mitä suurempi miesten ylimäärä, sitä suurempi määrä rikoksia. Tutkimuksemme osoitti myös linkin epätasaisen sukupuolijakauman ja rikollisjengien määrän ja hallitusten vastaisten liikkeiden voimakkuuden välillä… kun nuoret aikuiset miehet epäonnistuvat perheen perustamisessa – erityisesti ne joilla on ennestään taipumusta sosiopaattiseen käyttäytymiseen marginalisoitumisen takia – heidän tunteensa väärin kohdelluksi tulemisesta kasvaa.

Miesten [määrällisesti] dominoimissa yhteiskunnissa (…) on enemmän raiskauksia ja muita naisiin kohdistuvia rikoksia. Naisten mahdollisuus liikkua vapaasti ja ilman pelkoa vaarantuu. Prostituutio lisääntyy."

Ongelmaa käsitellään myös Ylen Areenan monipuolisessa raportissa Ulkolinja: Aasian poikamiespommi. Ongelma on suuri erityisesti Etelä-Koreassa, Intiassa ja Kiinassa, missä tyttösikiöitä on abortoitu yksipuolisesti. Hyvä tarkoitus saada väestönkasvu hallintaan johti abortteihin, mutta valitettavasti abortit painottuivat tyttösikiöiden abortointiin. Sukupuolijakautuma muuttui erittäin epäedulliseksi. Professori Hudsonia haastatellaan myös Ylen ohjelmassa. 

Ruotsissa poikien ylimäärä on taas syntymässä holtittoman pakolaispolitiikan perusteella. Kirjoitin 2016:

Vuoden 2015 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana EU-maat vastaanottivat 812 705 turvapaikkahakemusta. ... Ruotsalainen professori Hans Rosling tarttui yhteen erityiseen maahanmuuton vaikutukseen – sukupuolijakautuman (sex ratio) muuttumiseen maahanmuuton seurauksena. Rosling arveli, että Ruotsin sukupuolijakauma on kehittymässä samaan suuntaan kuin Kiinassa, missä tyttösikiöiden valikoiva abortointi on johtanut sukupuolijakauman vinoutumiseen.

Ruotsiin tulevista alaikäisistä – jotka lähes järjestään saavat turvapaikan – yli 90% on poikia. Ruotsin sukupuolijakautuma ikäluokassa 1998 – 2002 syntyneet on Rosingin mukaan vaarassa muuttua hyvin epätasaiseksi. Lokakuussa Rosling esitti, että vuoden 2015 loppuun mennessä suhde voisi olla jopa 120 poikaa 100:aa tyttöä kohti. Mikäli maahanmuutto jatkuisi edelleen samanlaisena, vinoutunut suhdeluku vahvistuisi ja leviäisi uusiin ikäluokkiin.

...Antropologian professori Barbara Millerin mukaan tasainen sukupuolijakauma on julkishyödyke. Koko yhteisö hyötyy tasaisesta sukupuolijakautumasta. Kuten muihinkin julkishyödykkeisiin, tähänkin liittyy tuottamisen ongelma. Tarvitaan toimia, jotta sukupuolijakauma kyetään pitämään luonnollisella tasolla.

...Professori Hudsonin mukaan Kanada pyrkii maahanmuuttopolitiikallaan tuottamaan tasaista sukupuolijakaumaa. Kanada ottaa vastaan vain yksinäisiä naisia ja perheitä ja näiden mukana tulevia lapsia. Ei esimerkiksi ollenkaan yksin saapuvia alaikäisiä, jotka ovat käytännössä aina miehiä.

Suomen Koronavirustilanne reaaliajassa

Tästä löytyy Suomen Koronavirustilanne reaaliajassa.

13.3. näyttää että yleinen kriisitietoisuus on jo korkea. Valmiuslain käyttöönotosta vallitsee tällä hetkellä erimielisyys. Kokoomus ja PS haluaisivat ottaa valmiuslain heti käyttöön. Vielä ainakin minulla on sellainen olo, että päättäjät vielä luulevat että pehmennetty puhe herättää luottamusta, vaikka se pikemmin herättää pelkoa että päättäjät eivät ole ajan tasalla. Hamstrausta esiintyy jonkun verran. Tämän hetken arvioni on, että jos 25 000:lla kuolonuhrilla selvitetään, Suomi on hoitanut asiat hyvin. Perustan tämän siihen että jos puolet sairastuu niin 25 000 tarkoittaisi 1% kuolleisuutta, mikä olisi hyvä tulos.

Romahtaako terveydenhuoltojärjestelmä?

Italiassa raporttien mukaan terveydenhuoltojärjestelmä on romahduspisteessä - Kiinassa ja Singaporessa ei niinkään. HS:n tämän päiväisen jutun perusteella on hyvin oleellista jarruttaa kasvuvauhtia, jotta terveydenhuollon kantokyky ei romahtaisi. Jarrutus pitää aloittaa heti alkuvaiheessa.

Jos kasvu on nopeaa, tapausten lukumäärän maksimipiste tulee pian ja on hyvin korkea. Terveydenhoidon kantokyky ylitetään ja suuri osa ihmisistä jätetään hoitamatta.


Jos kasvu onnistutaan hidastamaan, tapausten maksimipiste saavutetaan myöhemmin ja  tapauksia on maksimpisteessä vähemmän. Terveydenhuollon kantokykyä ei välttämättä ylitetä.


Keinoja lienee olemassa, koska Kiinakin onnistui hidastamaan kasvua voimakkaasti, mutta onko Suomen järjestelmä tarpeeksi tehokas niihin tarttumaan. Siis THL ja hallitus. Aika näyttää.

Terveydenhuoltojärjestelmä pandemian oloissa on tietysti mitä suurimmassa määrin yhteismaa. Onneksi kaikilla terveillä on kuitenkin insentiivi välttää tartuntaa ja siiinä mielessä ylikuluttaa yhteismaata.

Voisi sanoa, että jos on pakko saada tartunta niin mieluiten ainakin vasta maksimisteen jälkeen.
Siihen kannattaa pyrkiä. Se lienee kaikkien etu, että itsekkäistä syistä sinäkin pyrit siihen.