sunnuntaina, maaliskuuta 29, 2020

Teknologiamurros, DNA vallankumous ja väestönlaatu

Työurani aikana sattuneista tapauksista yksi on jäänyt minulle erityisesti mieleen. Noin vuonna 1994 Web alkoi tulla ryminällä työpaikoille. Tiedonhaku oli siihen saakka ollut informaatikkojen hommia. Nyt ihmiset alkoivat hakea itse tietoa ja huvia Webin hakumenetelmillä. Webin käyttö räjähti Nokiallakin ja infrastruktuurista vastaavat olivat ihmeissään, kun verkkokapasiteetti ei yhtäkkiä riittänytkään.  (Samaan aikaan elettiin Itä-Euroopan vapautumisen euforiassa. Kommunismi oli kaatunut Euroopassa ja vapaus voittanut vaikkakin osin vain hetkellisesti.) 

Nokialla sattui olemaan IT-päällikkönä mies, jonka sukunimi oli West. West kutsui työntekijät keskustelemaan netin ylimuormittumisesta ja Webin käytöstä isoon luentosaliin. Väst lausui klassiseksi jääneen lauseen:

"Vaikka osaat ajaa autoa, niin ei pidä mennä Formulan rattiin. Jätetään myös ne Web-haut ammattilaisille."
Miestä alettiin tämän jälkeen kutsua Östiksi. No ihminen on erehtyväinen. Arvostan sitä, että mies ymmärsi, että on kyseessä sen luokan asia, että se vaati avointa keskustelua.

Vuosia myöhemmin ehkä 2017 olin terveysmessuilla Messukeskuksessa kuuntelemassa paneelikeskustelua DNA screenauksesta. Keskustelemassa oli ihmisiä keskussairaaloista ja laboratorioista yms. Joku lääketieteen asiantuntija sanoi tähän tapaan:
"DNA screenauksen pitää perustua lääketieteelliseen syyhyn ja se pitäisi päättää lääketieteellisin perustein ammattilaisten toimesta."
Eetikot olivat samaan aikaan huolestuneita design vauvoista. Entä jos koeputkissa hedelmöitetään 20 munasolua ja vanhemmat haluavat valita niistä parhaan?

Aluksi teknologia ei kuitenkaan ollut riittävää, jotta eetikoiden ja yksityisyys-panikoijien painajaiset olisivat toteutuneet. Mutta teknologia alkaa nyt olla sillä tasolla että älykkyydenkin takana oleva geenipatteri on pian merkittävältä osin tiedossa. 

On kestänyt todella kauan ennen kuin henkisten ja fyysisten ominaisuuksien takana olevat geenit ovat alkaneet selvitä. Ongelma on johtunut suurelta osin siitä että useimpien ominaisuuksien takana on satoja jopa tuhansia geenejä, joiden kunkin vaikutus on yleensä hyvin pieni. Tilanne on muuttunut 2010-luvulla dramaattisesti.

Kauan on mm. tiedetty että koulumenestys on 50%:sti geneettisesti periytyvää. Mutta nyt jo neljännes periytyvyyden takana olevista geeneistä on selvitetty. (Lähde: Robert Plomin, Blueprint - How DNA makes us what we are.)

Tutkimus etenee valtavaa vauhtia. On olemassa suuret tietopankit, joissa ihmisten DNA-tiedot ja esim. sairaustiedot ja koulutustiedot ovat rinnakkain ja suhteellisen yksinkertaisella teknologialla (Genome-wide association, GWAS) voidaan selvittää tietyn henkisen tai fyysisen ominaisuuden takana olevat geenit. Suomikin on luomassa miljoonan ihmisen DNA-tietopankkia tätä tutkimusta varten.

Professori Plomin ehdottaa kirjassaan, että saavutettua uutta tietoa käytetään terveydenhuollon tehokkuuden parantamiseen. Voidaan jo lapsen syntymän yhteydessä tietää vaikkapa että hänellä on taipumus sydänvikaan, depressioon tai skitsofreniaan ja sitten keskittyä nimenomaan riskien minimointiin eli tautien ehkäisyyn tautien hoidon sijasta. Plomin vaatii eettisistä ja tehokkuussyistä, että koko väestö - tai ainakin ne jotka haluavat - screenataan.

Väestönlaadun näkökulmasta näen tietysti toisenlaisenkin käyttötavan - Plominkin toki spekuloi sillä. Kun lapsen hankinnan aika on, hedelmöitetään maksimaalinen määrä äidin munasoluja. Valitaan se sikiö, jolla on parhaat edellytykset täysipainoiseen elämään. Tämä on tietysti kansankokonaisuudenkin etu.

Eetikon kauhisteluun vastaan näin:

Rikkaat tekevät screenauksen ja valinnan joka tapauksessa. Kyse on siitä, haluavatko eetikot tehdä tästä uuden epätasa-arvoisuuden lähteen vai annetaanko koko väestölle mahdollisuus parantaa lastensa laatua ja positiivisena ulkovaikutuksena koko väestön laatua.

Steve Sailer totesikin, että 2000-luvusta tulee eugeniikan vuosisata. Eurooppa voi valita, lähteäkö mukaan väestönlaadun parantamiseen uuden eugeniikan keinoin, vai antaako Kiinan voittaa tämäkin taistelu.


1 kommentti:

Unknown kirjoitti...

Epäilemättä ihmisen perimään puuttuminen tavalla jos toisellakin alkaa olla todellisuutta. Tällä saattaa kuitenkin olla kohtalokkaat seuraukset lajin kannalta. Suosittelen lämpimästi tuoretta kirjaa Jean-François Gariépy: The Revolutionary Phenotype