Entinen nuorsuomalaisten kansanedustaja Jukka Tarkka analysoi Suomen turvallisuuspolitiikka vuonna 2008 tavalla, joka tällä hetkellä näyttäytyy varsin tarkkanäköisenä:
"Suomen turvallisuuspolitiikkaa 15 vuotta hoitaneen sosiaalidemokraattisen kvartetin suoritus kuuluu historiamme surkeimpiin. Kansakunta kärsii vielä pitkään heidän älyllisestä avuttomuudestaan", Tarkka kirjoittaa.
Tarkan mukaan Yhdysvaltain, Venäjän ja EU:ssa olevien suurten Nato-maiden linjaukset saattavat johtaa sopimukseen, jossa Venäjää rauhoitellaan siten, että Nato lupaa olla laajentumatta itään.
Tarkan mukaan tämä johtaisi tilanteeseen, jossa Suomea ei hyväksyttäisi järjestön jäseneksi, vaikka se haluaisikin. "Siinä sivussa suurvallat tulisivat sopineeksi Suomenkin paikasta Euroopassa kysymättä meiltä mitään, ja Yhdysvaltain sitä edes tarkoittamatta. Olisimme taas suurvaltojen välisellä harmaalla vyöhykkeellä", Tarkka arvioi.
.... Venäjän kanssa Suomen liikkumatilasta kauppaa käyvä osapuoli ei tosin ollut niinkään Yhdysvallat, vaan Naton suuret eurooppalaiset jäsenet.
"Ne vastustavat niin jyrkästi Yhdysvaltain haluamaa Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyttä, että siinä sivussa uhkaa sulkeutua myös Suomen Nato-optio. Entisten neuvostotasavaltojen jäsenyyden viivytys johtuu pääasiassa isojen unionimaiden haluttomuudesta ärsyttää Venäjää", Tarkka pohtii.
Hän arvioi, että koska myös Suomen Nato-jäsenyys ärsyttäisi Venäjää, voi Suomi joutua vaihtorahaksi kaupanteossa, jonka kanssa meillä ei ole mitään tekemistä.
"Eihän se olisi sen kummempi tapaus kuin oli Tilsitin sopimus Napoleonin ja Aleksanteri I:n välillä 1807 tai Hitlerin ja Stalinin pakti 1939. Kummassakaan kaupassa ei tarkoitettu nimenomaan Suomelle varsinaisesti yhtään mitään. Sille vaan kävin niin kuin kävi", Tarkka arvioi
Tarkan analyysin jälkeen Saksan ydinvoimapäätös vahvisti Saksan riippuvuutta venäläisestä energian tuonnista ja lisäsi samalla sen haluttomuutta ärsyttää Venäjää,"Suomen turvallisuuspolitiikkaa 15 vuotta hoitaneen sosiaalidemokraattisen kvartetin suoritus kuuluu historiamme surkeimpiin. Kansakunta kärsii vielä pitkään heidän älyllisestä avuttomuudestaan", Tarkka kirjoittaa.
Tarkan mukaan Yhdysvaltain, Venäjän ja EU:ssa olevien suurten Nato-maiden linjaukset saattavat johtaa sopimukseen, jossa Venäjää rauhoitellaan siten, että Nato lupaa olla laajentumatta itään.
Tarkan mukaan tämä johtaisi tilanteeseen, jossa Suomea ei hyväksyttäisi järjestön jäseneksi, vaikka se haluaisikin. "Siinä sivussa suurvallat tulisivat sopineeksi Suomenkin paikasta Euroopassa kysymättä meiltä mitään, ja Yhdysvaltain sitä edes tarkoittamatta. Olisimme taas suurvaltojen välisellä harmaalla vyöhykkeellä", Tarkka arvioi.
.... Venäjän kanssa Suomen liikkumatilasta kauppaa käyvä osapuoli ei tosin ollut niinkään Yhdysvallat, vaan Naton suuret eurooppalaiset jäsenet.
"Ne vastustavat niin jyrkästi Yhdysvaltain haluamaa Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyttä, että siinä sivussa uhkaa sulkeutua myös Suomen Nato-optio. Entisten neuvostotasavaltojen jäsenyyden viivytys johtuu pääasiassa isojen unionimaiden haluttomuudesta ärsyttää Venäjää", Tarkka pohtii.
Hän arvioi, että koska myös Suomen Nato-jäsenyys ärsyttäisi Venäjää, voi Suomi joutua vaihtorahaksi kaupanteossa, jonka kanssa meillä ei ole mitään tekemistä.
"Eihän se olisi sen kummempi tapaus kuin oli Tilsitin sopimus Napoleonin ja Aleksanteri I:n välillä 1807 tai Hitlerin ja Stalinin pakti 1939. Kummassakaan kaupassa ei tarkoitettu nimenomaan Suomelle varsinaisesti yhtään mitään. Sille vaan kävin niin kuin kävi", Tarkka arvioi
Ukrainan kriisin pitäisi herättää myös suomalaiset ruususen unesta. Useimmille suomalaisille parin lentotunnin päässä tapahtuva kumous seurauksineen näyttää olevan vain näytelmä, jolla ei ole mitään suoranaista vaikutusta meille.
Reaktiona Ukrainan levottomuuksiin Venäjän presidentti määräsi laajat sotaharjoitukset koko läntisellä puolustusalueella, joka ulottuu Kuolasta Krimille. Puolustusalueen rajauskin paljastaa, että Moskovasta Suomea katsotaan samalla tavoin kuin Ukrainaa. Tavallaan tähän on olemassa historialliset perusteensakin. Niin Suomi kuin läntisen Ukrainan, Galitsian, joukot taistelivat toisessa maailmansodassa Saksan kumppanina.
Moskovan geopoliittinen ajattelu tuli meille tutuksi jo Molotovin ja Ribbentropin tehdessä sopimuksen elokuussa 1939. Tuossa sopimuksessa Hitlerin Saksa ja Stalinin Venäjä jakoivat tunnetusti etupiirinsä Jäämereltä Mustallemerelle. Huolestuttavampaa on se, jos Washingtonissa, Lontoossa ja Berliinissä asenne on peilikuvana sama.
Tällaisesta ajattelutavasta antoi muistutuksen Yhdysvaltain presidentin Jimmy Carterin entinen neuvonantaja Zbigniew Brzezinski, joka Financial Timesiin (24.2.) kirjoittamassaan artikkelissa tarjosi Ukrainalle Suomea esimerkiksi.
Brzezinski näki Suomen jonkinlaisen välivyöhykkeen maana. ... Brzezinski jättäisi Suomen lopullisesti omaan välitilaansa myös turvallisuuspoliittisesti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti