Surettaa valtion aloittama sananvapaudenrajoitus.
Olen tähän mennessä suhtautunut myönteisesti suhteellisen laajaan valtioon, joka tarjoaa sosiaalihuoltoa, kirjastopalveluita, terveyspalveluita, työttömyysturvaa ja koulutuspalveluita. Olen jopa puolustanut maksullisia yleisradiopalveluita. Samanaikaisesti olen kuitenkin havainnut miten verorahoilla saadaan yhä vähemmän. Epäily valtion kykyyn tuottaa palveluita on jäytänyt kauan mieltäni. Mietityttää myös miksi verovaroilla pitää kustantaa sananvapauden rajoituspalveluita, miksi verorahoilla pitää kustantaa kvasitutkimusta - esimerkiksi naistutkimuksen ja kasvatustieteen aloilla. Miksi suuri osa verorahoista menee työnvieroksujille, valtion virkamiehille, kasvatustieteen "tutkijoille" ? Hyvinvointiyhteiskunnasta on tullut holhousvaltio, joka sekaantuu kaikkiin ihmisten asioihin ja passivoittaa ihmisen. Vastuu lapsista ja vanhuksista ei enää ole aikuisväestöllä vaan valtiolla. Holhousvaltio ei vain maksa liikaa, vaan se myös tekee ihmisistä yhä hedonistisempia. Holhousvaltio on kansankodin irvikuva. Jotain yksittäisiä arvokkaita jäänteitä / instituutioita hyvinvointiyhteiskunnasta on toki vielä jäljellä: Opettaja- ja terveydenhoitohenkilökunta tekee usein sydämestään töitä lasten ja sairaitten eteen.
En tiedä. USA:ssa monin paikoin syrjäytyneitten auttaminen on käytännössä yhteisöjen kontolla. Lähinnä uskonnollisten yhteisöjen. Avun tarjoajat pyrkivät samalla sitouttamaan avun saajat yhteisöihinsä. Uskonnolliset yhteisöt demonisoivat valtiota ja haluavat minimoida valtion roolin. Peruskoulun jälkeinen koulutus on maksullista mikä taas sitouttaa vanhemmat lapsiensa tulevaisuudesta huolehtimiseen paljon enemmän kuin suomalainen holhousvaltio. Huonona puolena on tuloerojen kasvu.
Jälkimmäinen malli alkaa kuullostaa jotenkin yhä paremmalta. En tiedä. En halua tehdä hätäisiä johtopäätöksiä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Ehkä jonkinlainen ihanne olisi, että valtio olisi olemassa vain tukemassa kansalaisten toimintaa.
Kaikkeen missä valtio ottaa johtavat roolin pitää suhtautua syvällä epäluulolla, luulisin.
Kirkon lisäksi, myös työväenyhdistykset, nuorisoseurat, urheiluseurat ja vastaavat alkavat olla aika sipissä.
Jos ajattelee kellokäyrää niin ääripäät "hyötyvät" vapauksista, keskellä olevat maksavat. Kun keskiö kapenee riittävästi niin kaikki romahtaa.
Minusta kysymykseen ei ole mitään univeraalia vastausta. Joissain historiallisissa tilanteissa kannattaa ehkä valtion olla raskas - toisissa tilanteissa hyvin kevyt.
Tällä hetkellä valtion roolia pitäisi minusta keventää dramaattisesti.
Sen sijaan valtio haluaisi vain vahvistaa rooliaan ja tehdä kantaväestöstä / veronmaksajista jonkinlaisen pohjattoman kirstun jolla voidaan ylläpitää esimerkiksi laajoja työstä vierottuneita ryhmiä.
Maahanmuuttajia valtio valitsee mm. täysin älyttömin perustein. Maahanmuuttopolitiikka on epäonnistunut koska maahanmuuttajat eivät työllisty. Syy on lähinnä valtion koska valtio johtaa maahanmuuttopolitiikkaa, mutta valtio ei ota asiasta mitään vastuuta vaan syyttelee ihmisiä ja yrityksiä asenneongelmista.
Kenen syy esimerkiksi on se että suomalaiset suhtautuvat usein vieroksuen ulkomaalaisiin ?
Eikö se ole valtion syy, kun valtio on ainakin Osmo Soininvaaran mukaan ottanut maahanmuuttajiksi varsinkin ensimmäisessä vaiheessa sellaista porukkaa joka ei työllisty tai jonka kulttuuri on liian kaukana Suomen kulttuurista.
Tilannehan on ehkä pikku hiljaa muuttumassa ainakin jossain määrin kun esimerkiksi Nokia on ottanut paljon koulutettuja ihmisiä, Kiinasta ja Filippiineiltä aletaan tuoda sairaanhoitajia ja Venäjältä sun muualta lähialueilta on tullut rakennusmiehiä sun muita.
Mutta yhä edelleen haalitaan - ja nimenomaan valtio ei mikään muu tekee näin - tänne myös sellaista porukkaa jolla ei ole työllistymisedellytyksiä edes tiskaajiksi - tai muuten ei oe sopeutumusedellytyksiä.
Valtio kustantaa tämän sitten verotuloilla ja aiheuttaa näin itse negatiivista asennetta ulkomaalaisia kohtaan.
Näkisin itse, että valtion kuuluu olla raskas kunnes se on pysyvästi "pystyssä". Lähinnä pointtini on se, että sosiaalidemokraattista mallia tarvittaisiin nyt Afrikassa. Kun homma toimii, niin vähitellen roolia pienemmäksi.
Afrikka on tosin siitä huono esimerkki, että SDP:n unelman toimimiseksi edes jossain mittakaavassa, pitää väestön olla melko homogeenista.
Miksi muuten pelkäät tuloeroja?
En pelkää sinällään tuloeroja - pelkään sellaisia eroja että b-luokka ja a-luokka eivät tunne enää vähintäkään yhteyttä toisiinsa.
Heheh. IDA on lukenut liikaa LewRockwellia ja Jukka Misesiä. Jatkakaa!
//;=)
Lähetä kommentti