Luottamuksen mahdollistaminen tuntuu olevan yksi merkittävimpiä webin uusia kehityspolkuja. Luottamusta tarvitaan kaikessa, mutta webissä sitä alettiin käsittääkseni ensimmäiseksi soveltaa eBayn ja huuto.net:in kaltaisissa sivustoissa, joissa ihmiset käyvät kauppaa toisten ihmisten kanssa joita eivät ole koskaan tavanneet.
Luottamus perustuu esimerkiksi maineenhallintaan: jokaisen kaupan yhteydessä huuto.net:issä ostaja ja myyjä antavat toisistaan arvion. Henkilö jolla on suhteellisen moitteeton maine on ostajaehdokkaiden silmissä luotettava myyjä. Moitteettoman maineen omaavalle ostajalle on taas hyvä myydä tavaraa, koska riski että tavaraa ei koskaan makseta on pieni.
Webissä on siis olemassa pieniä luottamuksen saarekkeita keskellä suhteellisen anarkistista ja villiä webbiä. (Samalla tavalla yhteiskunnassa on luottamuksen saarekkeita - saarekkeen voi muodostaa vaikka naapuruston lapsiperheet, saman yhdistyksen jäsenet tms.)
Koko web (tai koko maailma) ei tule koskaan olemaan yksi suuri luottamuksen saareke. Mailmassa tulee aina olemaan useita luottamuksen saarekkeita, joitten välillä ei kyetä luomaan luottamuksen siltaa. Luottamuksen saarekkeitten ulkopuolella tulee myös aina olemaan ihmisiä joihin ei kukaan voi luottaa.
Mutta luottamuksen saarekkeita voidaan kyllä rajoitetusti yhdistää. Tähän webissä nyt ollaan kovasti pyrkimyssä - ja se on erittäin kannatettava asia. Puhutaan sosiaalisesta webistä (tai augmented social networkingistä). Ajatus on yksinkertainen: Sitä luottamusta jota Pekka on hankkinut yhdessä sosiaalisessa verkossa pitäisi voida käyttää myös muissa sosiaalisissa verkoissa.
Nythän luottamusverkot ovat webissä pitkälti jonkin yrityksen (esimerkiksi huuto.net, Amazon, eBay) hallussa. Kukin yritys pitää kiinni omistuksestaan.
Sosiaalisen webin tarkoituksena on mahdollistaa luottamusverkot koko webin tasolla - ja lopulta siirtää sosiaaliset verkot ihmisten itsensä ja kansalaisyhteiskunnan haltuun sen sijaan että ne nykyään palvelevat ensi sijassa markkinoita.
Esimerkki: Pekka myy huuto.net:issä tavaraa. Hänellä on siellä hyvä maine, koska hän on myynyt 10 000 euron edestä tavaroita 50:ssä erillisessä transaktiossa, ja ostajat ovat antaneet hänestä hyvän arvion. Pekalle olisi edullista, jos hän voisi hyödyntää kyseessä olevaa sosiaalista pääomaansa myös muualla kuin huuto.net:issä. Myös Pekan kanssa tekemisiin joutuvat ihmiset hyötyvät, jos he voivat tietää, että Pekka on luotettavaksi havaittu.
Tällaisilla ratkaisuilla on tietysti aina sudenkuoppansa: Pekka on luonut luottamuksensa lukuisilla pienillä kaupoilla. Sitten hän saattaa käyttää luottamusta hyväkseen ja suorittaa 1000 000 euron petollisen kaupan ja poistua niin sanotusti paikkakunnalta. Sosiaalisen webin ohjelmistot voivat kuitenkin automaattisesti hälyttää tällaisista riskeistä.
1 kommentti:
Aivan oikein. Tuollaista luottamusta voisi käyttää myös netin ulkopuolella, jos henkilöllisyyden pystyy riittävän luotettavasti todistamaan. Toisaalta nykyisten hakkerointien ja suunniteltujen, joskus monimutkaisten huijausten aikana tuokaan ei tuo riittävästi luottamusta. Lopulta päädymme siihen, että epävarmuuden meressä täytyy olla etnisen yhteisön turvallisen luottamuksen saareke, vaikkapa amsterdamilaisten juutalaisten jalokivikauppiaiden tapaan rakennettuna.
Lähetä kommentti