Helsingin Sanomat tuntuu tämän päiväisessä pääkirjoituksessaan olevan sitä mieltä että Venäjän ja EU:n hyvien suhteiden tiellä on ensi sijassa Puolan, Viron ja Latvian halu haastaa Venäjä. Toki Helsingin Sanomat myöntää, että Venäjä toimii EU:n suhteen öykkärimäisesti, ja että sillä on vähemmän hävittävää kuin EU:lla jos suhteet edelleen huononevat. Mutta HS:n viesti tuntuu implisiittisesti olevan se, että EU:n pitäisi taipua eikä ainakaan haastaa Venäjää.
Kun Venäjän yhtyneen energiajärjestelmän johtaja ja Putinin luottomies Anatoli Tshubais on varsin selkeästi ilmaissut että Venäjän päämääränä on vallan kasvattaminen lähialueilla rajavaltioitten suvereniteettia supistamalla, luulenpa että ainakin Viron ja Latvian kannalta tiukka Venäjään suhtautuminen on realistisempaa kuin myötäily. (Katso kirjoitukseni Venäjän uudesta imperiumista.)
Tottakai nämä ovat herkkiä asioita, joita toivoisi mietittävän Suomenkin johdossa realistisesti. Kun ulkopolitiikan johto on ollut sinisilmäisten ääri-idealistien hallussa ja on osittain edelleen (presidentti Halonen), Suomen ulkopolitiikan rationalismiin ei voi täysin luottaa.
Toisaalta sen verran idealismia minäkin haluan että olemme heimoveljiemme puolella emmekä Venäjän.
Poistettu muutama rivi elokuussa 2008
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suvereniteetti. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste suvereniteetti. Näytä kaikki tekstit
torstaina, toukokuuta 17, 2007
keskiviikkona, toukokuuta 16, 2007
Suomen vapauttamisesta 89 vuotta
Tänään on kulunut 89 vuotta siitä, kun suojeluskunnat vapauttivat Suomen 16.5.1918.
Vapautuksen jälkimainingeissa valkoiset joukot syyllistyivät pahoihin ylilyönteihin, mikä aiheutti sen että Suomeen syntyi eräs Länsi-Euroopan suurin kommunistinen puolue. Siitä huolimatta on epäilemättä syytä muistaa niitä ihmisiä jotka vuonna 1918 takasivat laillisen yhteiskuntajärjestelmän säilymisen ja varmistivat Suomen itsenäisyyden.
Pastori Elias Simojoki oli yksi noita vuoden 1918 sankareita - hän osallistui vapaussodan lisäksi mm. Aunuksen retkeen ja talvisotaan, jossa kaatui. Simojoki on kuvattu Tampereen vapauden patsaaseen:

Suomalainen kansallinen liike tarvitsee esikuvia myös historiasta - Elias Simojoki on loistava esikuva kansalliselle liikkeelle: Positiivinen, uhrivalmis ja valtaapitäviä pelkäämätön mies.
Vapautuksen jälkimainingeissa valkoiset joukot syyllistyivät pahoihin ylilyönteihin, mikä aiheutti sen että Suomeen syntyi eräs Länsi-Euroopan suurin kommunistinen puolue. Siitä huolimatta on epäilemättä syytä muistaa niitä ihmisiä jotka vuonna 1918 takasivat laillisen yhteiskuntajärjestelmän säilymisen ja varmistivat Suomen itsenäisyyden.
Pastori Elias Simojoki oli yksi noita vuoden 1918 sankareita - hän osallistui vapaussodan lisäksi mm. Aunuksen retkeen ja talvisotaan, jossa kaatui. Simojoki on kuvattu Tampereen vapauden patsaaseen:
Suomalainen kansallinen liike tarvitsee esikuvia myös historiasta - Elias Simojoki on loistava esikuva kansalliselle liikkeelle: Positiivinen, uhrivalmis ja valtaapitäviä pelkäämätön mies.
perjantaina, huhtikuuta 06, 2007
Ilmastonmuutos, turvallisuus ja suvereniteetti
HS:n Vieraskynässä tänään kirjoittava amerikkalainen tutkija Bryan K. Mignone toteaa, että ilmaston lämpenemisen rajoittaminen voisi sivuvaikutuksena parantaa USA:n kansallista turvallisuutta, koska riippuvuus vihamielisistä öljyntuottajamaista laskisi.
Sama logiiikka pätee Euroopallekin. Mitä enemmän olemme riippuvaisia ilmastonmuutosta aiheuttavasta öljystä, sitä enemmän olemme riippuvaisia länsivihamielisistä valtioista kuten arabimaista ja Venäjästä.
En toki halua väittää että yksipuolinen riippuvuus ydinvoimastakaan olisi hyvä ratkaisu - tai että Suomen pitäisi siirtyä kansallisen suvereniteetin nimessä pelkkään halkojen ja turpeen käyttööön. Oleellista on ottaa kaikki seikat huomioon kansallista energiapolitiikkaa ja ilmastopolitiikka suunniteltaessa - siis sekä turvallisuus, suvereniteetti että ilmaston lämpenemisen välttäminen.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)