HS raportoi 2.2.2025 artikkelissa Neljän miehen riita:
Poliisi kertoi tammikuussa 2025, että kaikista yleisillä paikoilla viime vuonna tapahtuneiden väkivaltarikosten epäillyistä noin kuudennes on romaneja.
Suomessa on noin 10 000 romania eli noin joka 560:s suomalainen on romani.
Siksi kuudesosa on ällistyttävä luku.
Se pakottaa esittämään vaikean kysymyksen: mikä edelleen johtaa romanien ylisukupolviseen veritekojen kierteeseen?
Aiemmin luvut olivat vaatimattomampia mutta romanit olivat voimakkaasti yliedustettuina:
Helsingin yliopiston alainen Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti julkaisi vuonna 2019 henkirikoskatsauksen, jossa romanit oli eroteltu omaksi ryhmäkseen. Tilasto aiheutti kohun, sillä sen mukaan romanit syyllistyivät henkirikoksiin suhteessa väkilukuun 16 kertaa useammin kuin muut suomalaiset.
Osa romanijärjestöistä hermostui.
Romanikulttuurin tutkija Kimmo Granqvist on korostanut, että romanien rikoslukuja pitäisi verrata samassa ekonomisessa asemassa olevaan muuhun väestöön. Rikokset ovat koko väestössä yleisempiä siellä, missä on paljon työttömyyttä, vähän koulutusta ja niukasti rahaa.
Poliisitarkastaja Måns Enqvist on tehnyt pari vuosikymmentä yhteistyötä romanien ja romanijärjestöjen kanssa. Hän tunnistaa, että päällä on väkivallan kierre.
”On kauheata uhoamista heidän omilla foorumeillaan ja koston ajattelua. Kaalefoorumilla kiihotetaan toinen toistaan ja heitetään lokaa – ja sitten lopuksi lähdetään kostamaan”, Enqvist sanoo.
Kaalefoorumilla Enqvist viittaa romanien Kaaleet tänne -Facebook-ryhmään.
Väkivalta romaniyhteisöissä menee Enqvistin mukaan sykleittäin. On rauhallisempia jaksoja. Sitten taas leimahtaa.
”Saattaa olla sukujen välisiä ristiriitoja tai huumekauppaan liittyvää.”
Poliisin on vaikea vaikuttaa romaniyhteisöjen sisälle. Porukoilla on omat norminsa, ”joihin ei juuri voi ulkopuolelta vaikuttaa”.
”Ei ole myöskään yhtenäistä romanikenttää, joka hallitsisi koko romanikenttää. Siksi vaikuttamiskeinot ovat rajalliset”, Enqvist toteaa.
Eräät analyyttiseen keskusteluun suuntautuneet romaanit kertovat itse:
Romanien riitoja ja väkivaltaa lietsotaan nimenomaan sosiaalisessa mediassa. Keski-ikäiset romanit käyttävät etenkin Facebookia, nuoremmat Tiktokia. Kaaleet tänne -Facebook-ryhmässä on noin 5 600 jäsentä.
...
Solvaukset romanien Facebook-ryhmässä ovat äärimmäisen loukkaavia ja tehdään usein ihmisten oikeilla nimillä. Keskustelua käydään suomen kielellä, sillä harva nuori osaa enää romanikieltä. Iso osa viesteistä on pötköön kirjoitettuja sanoja ilman pisteitä, pilkkuja, isoja kirjaimia tai kielioppisääntöjä.
Se ei tarkoita, että kirjoitustaito olisi heikkoa koko romaniväestössä. Se viitannee enemmänkin siihen, että Kaaleet tänne -ryhmään aktiivisesti kirjoittaa moni sellainen, jolla suomen kirjakielen taito on jäänyt puolitiehen.
Se johtunee koulupudokkuudesta, joka oli hyvin yleistä takavuosikymmeninä.
... etenkin nuoret romanimiehet kirjoittavat riidanhaluisia provokaatioita. Koska kunnia ja häpeä ovat kulttuurin ydinkäsitteitä, konflikti on lähes väistämätön.
... Käynnissä on romanien jyrkkä keskinäinen polarisaatio....
On syvenevä jako niihin romaneihin, jotka kouluttautuvat, hyväksyvät valtakulttuurin normit ja lait ja päätyvät työelämään. Toisella puolen on etenkin 20–50-vuotiaita miehiä, jotka eivät hyväksy yhteiskuntaa, jättävät koulut kesken ja päätyvät päihde- ja rikoskierteeseen.
Yhteiskuntaan integroituvat ja sen ulkopuolelle jäävät romanit yhä useammin välttelevät toisiaan.
... ettei kyse ole vain huono-osaisuudesta. Härmän Häjyn ammuskelijat ovat romanien keskiluokkaa. Kyse ei ole aina huumerikollisuudestakaan, vaan väkivalta voi johtua kännistä, lääkkeistä ja romanimiehen kuvitellun kunnian puolustamisesta.
Vaikka Härmän Häjy -baarin ammuskelu tapahtui Etelä-Pohjanmaan ytimessä Seinäjoella ... väestö on parhaiten integroitunut muuhun yhteiskuntaan juuri eri puolilla Pohjanmaata.
Siellä romanisuvut ovat kaikkein pisimpään asuneet aloillaan ja juurtuneet. Muualla maassa suvut jatkoivat kiertolaiselämää pidempään, monet vielä 1970-luvulla.
... iso osa romanien ongelmista ei enää selity valtakulttuurin ennakkoluuloilla ja yhteiskunnan rakenteilla.
Olisi aika, että väki katsoisi kriittisesti vanhoja normejaan.
...
...Kuten koko yhteiskunta, myös romaniyhteisö on hajaannuksen tilassa. Isot romanisuvut ovat sirpaloituneet pieniksi perheiksi – ja perheissä taas on paljon avioeroja. On miehiä, jotka tekevät lapsia monen eri naisen kanssa, ja jätetään lapset kasvamaan yksin. Tätä on ollut tuolta 1970–80-luvuilta saakka. Monella lapset kasvavat yksin, ei ole sitä isähahmoa, ei ole turvallista aikuista...
Vahvat patriarkat eli sukujen iäkkäät päämiehet ovat kadonneet. Aiempina vuosikymmeninä he kykenivät lopettamaan kostonkierteitä. Heitä kunnioitettiin. Jos he sanoivat, että riita loppuu tähän, niin riita loppui siihen.
... Kun yhteisön haitallisimpia normeja – kuten käsitystä romanien ehdottomasta ulkopuolisuudesta suomalaisessa yhteiskunnassa – on 2000-luvulla purettu, se on ollut naisten ansiota.
Tragedia on siinä, ettei moni romanimies hyväksy norminpurkua, sillä se uhkaisi romanimiehen asemaa.
