lauantaina, huhtikuuta 12, 2014

Tietenkään nyt ei ole paras aika hakea Nato-jäsenyyttä

Kun Itä-Europassa ei ollut avointa kriisiä, Natoon liittymisestä puhuminen oli turhaa ja typerää - tai sotakiihkoilua ja naivia ryssänvihaa - koska kaikki "fiksuthan" "ymmärsivät" että Venäjä ei ole Suomelle uhka.

Nyt ne jotka puhuvat (edelleen) Naton puolesta ovat naiveja, koska kriisin aikana ei sovi puhua Natosta:

[Puolustusministeriön kansliapäällikkö] Arto Rädyn mielestä Venäjän viimeaikaisten toimien vuoksi virinnyt Nato-haikailu on ajoitettu väärin. 

”Keskustelu Nato-jäsenyyden hakemisesta kriisin aikana on naiivia. Sitä pitäisi käydä ’hyvän sään aikana’”, hän sanoi Jyväskylässä. ”Natoon haetaan jäseneksi, ja hakemus pitää hyväksyä kaikkien 28 Nato-maan parlamentissa. Ei ole mitään automaattista systeemiä, jolla Natoon pääsisi nopeasti.”

Tietenkään nyt ei ole paras aika hakea Nato-jäsenyyttä. Paras aika olisi ollut jo aikaisemmin. Silloin ei kuitenkaan haettu, koska kansan enemmistö ja poliitikot eivät halunneet jäsenyyttä, vaikka se olisi ollut mahdollista ja välttämätöntä. Syntynyt tilanne ei ole Naton kannattajien vika.

Voisivatkohan ne johtajat, jotka ovat väittäneet että Venäjä ei ole uhka, edes pyytää anteeksi sitä, että ovat levittäneet kansan keskuuteen äärimmäisen edesvastuutonta ja maanpetoksellista propagandaa.

Poliitikot puhuivat myös Nato-optiosta, eli siitä että tilanteen muuttuessa hankalaksi voidaan hakea Nato-jäsenyyttä. Nyt poliitikot toimillaan ja puheillaan osoittavat, että nämäkin aiemmat puheet olivat propagandaa ja äärimmäisen naivia toiveajattelua.

Ennen maa repee kun huora häpee. Japanissa poliitikko palauttaisi kunniansa käden käänteessä, suomettuneilla poliitikoilla ei ole kunniaa eikä ihmisarvoa.

Viron nerokkaan ulkopolitiikan keinona on ollut itsenäistymisen ajoista alkaen käyttää jokainen avoin ikkuna hyväksi heti. Taotaan, kun rauta on kuumaa. Suomessa taas odotetaan, että tilanne menee hankalaksi ja aletaan sitten syyttää olosuhteita ja muita ("Nato-haikailijoita") omasta toimettomuudesta.

Ei kommentteja: