Uudelle lukijalle eli Disclaimer

Tämä blogi käsittelee yhteisöllisyyttä. Blogin tarkoitus on vastustaa aikamme äärimmäistä yksilökeskeisyyttä (hedonismia), yhteisöllisyyden väheksymistä.

Teoreettinen viitekehys johon blogi perustuu on kulttuurievoluution teoria (Robert Boyd, Peter Richerson, Joseph Henrich), sosiaalisen identiteetin teoria (Henri Tajfel), behavioristinen taloustiede (Ernst Fehr, Samuel Bowles), ryhmävalinta (DS Wilson), kognitiivinen uskontotiede (Pascal Boyer, Scott Atran ym.) ja äo-tutkimus (Philip Rushton, Arthur Jensen ja Richard Lynn).

Taloustieteen yhteismaan (Garret Hardin) ja julkishyödykkeen käsitteiden avulla lähestytään maahanmuuton, väestön kasvun (väestöräjähdyksen), väestönlaadun ja ilmastonlämpenemisen (ilmaston muutos) kaltaisia laajoja ilmiöitä ja ongelmia. Uusklassisen taloustieteen rationaalisen valinnan teoriaa ja Homo Economicuksen käsitettä blogi pitää kykenemättömänä täysin selittämään ihmisen taloudellista käyttäytymistä.

Sosiaalisen identiteetin teorian käsite sisäryhmämoraali on oleellinen yhteisöllisyyden ymmärtämisessä.

Blogi käsittelee monia konkreettisia yhteisöllisyyden muotoja. Erityisesti kansallisuusaatetta, yhteisöllisiä uskonnollisia ryhmiä kuten hutteriitteja, juutalaisia ja shiamuslimeja, etnisiä ryhmiä kuten mustalaisia, suomalaisia ja suomenruotsalaisia.

Blogi ei pyri olemaan arvovapaa. Blogi haluaa tukea tervettä yhteisöllisyyttä ja vastustaa yksilökeskeisyyden äärimuotoja (hedonismia). Yhteisön olemassaololle on tärkeää tietty ryhmäkoheesio - on yhteisö sitten uskonnollinen ryhmä, kansa (kansankokonaisuus) tai (moraalinen) yritys. Liika diversiteetti vähentää yhteisön ryhmäkonsistenssia kun taas yhteiset arvot, normit ja normin rikkojien altruistinen rankaisu lisää ryhmäkonsistenssia. Moraalin merkitystä painotetaan.

Blogi suhtautuu varauksella monikultturismiin koska se edustaa diversiteetin yliarvostamista ja kansallisvaltion (kansankokonaisuuden) hylkäämistä. Blogi ei suhtaudu kielteisesti islamiin, mutta näkee että tällä hetkellä islamin ja lännen välillä vallitsee yhä kiihtyvä konflikti.

Konfliktin rajoittamiseksi tarvitaan länneltä päättäväisiä toimia - siis vastarintaa. Vasta kun konflikti on saatu torjutuksi, on mahdollista ryhtyä rakentamaan suvaitsevaisuuden siltaa kulttuurien välille. Sitä ennen suvaitsevaisuus tulkitaan helposti heikkouden osoitukseksi. Vastarinnan ei pidä perustua islamin häpäisemiseen ja pilkkaamiseen vaan päättäväisyyteen.

Blogi suhtautuu tietyllä varauksella myös valistusaatteen propagoimaan maallistumiseen. Hyvin puolien lisäksi maallistumiseen liittyy auttamatta yhteisöllisyyden lasku.

Blogi ei pyri ajamaan toisaalta mitään tiettyä yhteisöllisyyden muotoa - vaan oletussuhtautuminen kaikkeen yhteisöllisyyteen on positiivinen. Yhteisöllisyyden negatiivisia muotoja toki kritisoidaan, mutta ei vaadita esimerkiksi uskonnon (=uskonnollisen yhteisön) kuolemaa kuten vapaa-ajattelijat.

Blogi on uskonnollisesti neutraali - ei kannata tiettyä uskontoa toisten kustannuksella. Blogi ei ole ehdottoman kansallismielinen vaan näkee kansan vain yhtenä tärkeänä yhteisöllisyyden muotona. Blogi ei myöskään tarkastele yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä pelkästään toistensa vastakohtina. Ihminen on usein parhaimmillaan sekä yksilö että yhteisön jäsen.

Nimi kansankokonaisuus on tavallaan poliittisesti epäkorrekti - se on lainattu saksalaisen 20-30-luvun konservatiiviselta vallankumoukselta: Kansankokonaisuuden käsitteen kehitti konservatiivinen vallankumous kuvaamaan yhteiskuntaa joka on vastakohta modernille poliittisten ja sosiaalisten ristiriitojen leimaamalle yhteiskunnalle. Konservatiivinen vallankumous näki kansankokonaisuuden vaihtoehtona taloudellisen egoismin (Homo Economicus) ja individualismin leimaamalle modernismille.

Alkuperäinen kansankokonaisuuden käsite edusti jyrkempää yhteisöllisyyttä kuin mitä tämä blogi käsitteellä haluaa hakea. Konservatiivisen vallankumouksen johtohahmo Arvid Mohler totesi:

Ottakaamme esimerkiksi yksilö. Konservatiivisessa vallankumouksessa yksilö menettää erityisarvonsa ja tulee osaksi jotain kokonaisuutta - tosin osaksi jolla on erityinen arvonsa sen kautta että se on osa tätä kokonaisuutta.

Tiettyä aihetta - esimerkiksi suomenruotsalaisuutta - käsitteleviä postauksia voi lukea klikkaamalla allaolevia linkkejä. (Lisään ne myöhemmin hiljalleen. Toistaiseksi voitte hakea boldilla yllä kirjoitetuilla käsitteillä. Labeleitä on käytetty aluksi huonosti, siksi niitten lisääminen vaatisi valtavasti työtä. Katsotaan jaksanko.)