Tämä blogi on käsitellyt hyvin paljon altruistista rangaistusta (yhteisöllistä rangaistusta, vertaisvalvontaa). Altruistisella rangaistuksella yhteisö ylläpitää erilaisia normeja. Normit sinällään voivat kulttuurista riippuen olla hyviä tai huonoja - tyypillistä vain että normin rikkojia rangaistaan.
Yhteisöllinen rankaisu saa monenlaisia muotoja (parjaaminen, eristäminen, lynkkaaminen, oikeudellinen rankaisu). Nykyäänkin esimerkiksi netissä huomaa miten voimakas yhteisöllinen rankaisu voi olla. Sitä on paljon vaikeampi määritellä onko yhteisöllisen rankaisun rooli tietyssä tilanteessa positiivinen vai negatiivinen.
Pidän jonkin aikaa (viikko, kuukausi ?) taukoa kirjoittamisessa - mietin samalla pitäisikö siirtyä omalla nimellä postaamiseen ilman puhdistamiseksi ja avoimuuden lisäämiseksi. Teen kirjoittamisen sijaan kunnollisen sisällysluettelon blogista. Yli 300 postausta häviävät muutaman voimakkaita tunteita herättävän postauksen joukkoon ellen tee näin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
8 kommenttia:
Kyllä tämä sinun blogisi on nykyisellään hyvä.
acc
Ne kolmesataa postausta mukaanlukien muutama tunteita herättävä ovat arvokkaita ja täydentävät toisiaan. Sinuna en uudelleenkirjoittaisi historiaa, parhaimmillaan jutuissa on jopa tiettyä isoa jatkumoa havaittavissa eli odotukset tuleviinkin ovat korkealla.
Mielestäni blogissasi ei ole mitään mitä ei voisi allekirjoittaa omalla nimellään.
Ainut mitä tässä blogissa ihmettelen joskus ihmettelen, on pyrkymyksesi "näennäis" objektiivisuuteen.
Kyllä me vakkarilukijat tiedetään mitä mieltä olet...
En poistele - mutta uusian lukijoiden pitäisi pystyä lukemaan vanhojakin.
Pitää olla joku introduction jossa kerrotaan että kaikki lähti boydin ja richerssonin ja henri tajfelin kirjoituksista.Ja muurahaisista.
Sitten että on käsitelty seuraavia aiheita:
. Hutteriitit
- rotuteoria
- juutalaiset
- mustalaiset
- suomenruotalaiset
- moraali
- moraalinen yritys
- samuel bowles ja behavioristinen taloustiede
Jne.
Ja miksi esimerkiksi hutteriiteista on puhuttu. Ja linkit juttuin niin että niitä voi lukea. Huonoimmat jutut voi jättää mainitsematta. (jutut Saksaan liittyen.)
Siis tägit ainakin kuntoon! Nyt ne on surkeita.
Tuo sun kommentti näennäisobjektiivisuudesta on hyvä. Totta.
dr Doctor,
Tuosta teoreettisuudesta vielä.
Tällä blogilla on se ongelma että tämä käsittelee sekä mun poliittisia mielipiteitä että asioita jotka mua kiinnostaa.
Vaikka nyt behavioristista taloustiedettä. Ei kaikkien postausten ole tarkoituskaan esittää mun mielipiteitä.
Mielipidekirjoitukset pitäisi ehkä olla eri värisiä kuin objektiivisemmat jutut. Valkea valitti siitä ettei voi tietää mistä mielipiteet alkaa ja referointi loppuu.
"Mielipidekirjoitukset pitäisi ehkä olla eri värisiä kuin objektiivisemmat jutut. Valkea valitti siitä ettei voi tietää mistä mielipiteet alkaa ja referointi loppuu."
Ei missään tapauksessa mitään värejä. Teksti puhuu kyllä puolestaan. Ehkä joku tagi tyyliin: 'mielipide'?
Muuten olen täysin samaa mieltä, kuin dr.doctor, mutta en itse ole oikeastaan havainnut tuollaista "näennäis"objektiivisuutta.
Kyllä tätä tulee lueskeltua, vaikka itse en niin näistä yhteisöllisyysjutuista ole teoreettisella tasolla ylettömän kiinnostunut.
Itse tägitin oman blogini hätäisesti, jotta vanhat jutut olisivat paremmin löydettävissä. Tägitys on parempi tehdä vielä, kun tekstejä on suhteellisen vähän.
Mitä tyyliseikkoihin tulee, kannattaa joko pysytellä kokonaan asiatyylissä ja jättää hetkellisten tunteiden ääneen ajattelu vähemmälle tai vaihtaa tyyli kokonaan provokatiivisemmaksi. Tyylien sekoittamisesta tulee vain väärinkäsityksiä.
Vasarahammer: "Tyylien sekoittamisesta tulee vain väärinkäsityksiä."
- Jep, pitää paikkansa. Vanhoina aikoina kirjoittelin tilanteen mukaan ja miten sattui huvittamaan. Joskus tahallisen ylilyövästi, joskus täysin vakavasti, joskus parodioiden, joskus humoristisesti, joskus tahallisen huonosti, joskus tahallisen ärsyttävästi jne.
Tällainen kirjoitustapa synnyttää hedelmällisen maaperän väärinymmärryksille ja lukijan lahjattomuus lisää niiden todennäköisyyttä.
Olen jo aiemmin tehnyt päätöksen, että kirjoitan vain vakavasti ja huumorin rajoitan lähinnä vain hymiöillä varustettuihin teksteihin /heittoihin.
Harkitsen myös blogini tekstien muuttamista täysin vakavaan muotoon.
Herää kysymys kuinka paljon huumorini on edes naurattanut? Nähtävästi jotkut ovat nauraneet, ja huumorini on ehkä satunnaisesti jalostunut timanteiksi, mutta se ei ole vahva alani. Huono huumori toimii vain kirjoitusten riippakivenä. Jätän huumorin itseäni lahjakkaamille humoristeille.
Suositukseni on siis: Kirjoittakaa joko vain yhdellä tyylillä, tai jos käytätte useampaa tyyliä, tehkää niistä selkeästi erotettavia ja tyylilajiltaan yksitulkintaisia.
Lähetä kommentti