lauantaina, toukokuuta 12, 2007

Kulttuurin romahdus

Eräs 1900-luvun alun kuuluisin kulttuuriantropologi Margaret Mead kuvaa kiistellyssä kirjassaan Sex and Temperament in Three Primitive Societies kolmea uusguinealaista heimoa. Yhdessä Meadin kuvaamassa heimossa (Tchambuli eli Chambri) sukupuoliroolit ovat perinteiseen roolijakoon verrattuna vastakkaiset: Tchambuleilla naiset tekevät päätökset ja huolehtivat käytännön töistä, miehet ovat emotionaalisia ja kuluttavat aikansa juoruiluun ja itsensä ehostamiseen.

Feministit ja sosiaaliset konstruktivistit ovat pitäneet Tchambuli-heimoa todisteena siitä että miesten johtava rooli ihmisyhteisöissä ei ole mikään sääntö, vaan sukupouoliroolit ovat kokonaan kulttuurista riippuvaisia sosiaalisia konstruktioita.

Meadin tutkimus ja feministien tulkinta siitä on joutunut varsin voimakkaan kritiikin kohteeksi. Tchambulit eivät nimittäin kauaa ole eläneet Meadin kuvaamalla tavalla. Alunperin miehet olivat pääkallonmetsästäjiä ja kävivät jatkuvia sotia muita heimoja vastaan. Siirtomaavalta kielsi sotimisen ja pääkallonmetsästyksen ja Tchambuli-miesten elämäntapa degeneroitui pelkäksi sotamaalausten teoksi, juoruiluksi ja laiskotteluksi.

Tchambuli-miehet harrastivat Meadin tutkimuksen aikaan 20-30-luvulla edelleen pääkallojen hankintaa mutta tavalla, joka oli pääkallonmetsästyksen irvikuvaa: Naapuriheimoista ostettiin vammaisia, jotka tapettiin ja joilta sitten otettiin pääkallo. Onnistuneita "pääkallonmetsästyksiä" juhlittiin entisaikain tapaan.

Tchambulit eivät varmasti ole ainoa ihmisryhmä, jonka kulttuuri on romahtanut äkkinäisen ympäristön muutoksen takia. Toinen antropologi Colin Turnbull kuvaa kirjassaan Mountain People ugandalaista heimoa Ik, jonka paimentolaisuuteen perustuva elämäntapa romahti, kun uusien itsenäisten valtioiden rajat estivät vapaan liikkumisen. Ikien kulttuuri romahti niin tyystin, että käytännössä kaikki yhteistyö heimon jäsenten välillä loppui ja lapset ajettiin jo kolme vuotiaana kotoa pois. Ikien naapurit masait sanoivat Turnbullille että ainoa syy miksi he eivät valtaa Ikien maita on etteivät he pidä näitä ihmisinä. Masait ylpeänä kansana eivät halunneet käydä sotia epäinhimillisiä ikejä vastaan.

Kuvaavaa Ik-kulttuurille oli 60-luvulla, että Turnbull ei havainnut mitään tervehdysmuotoa ikien kielessä ellei sellaiseksi laske keskustelua, jolla kaksi toisensa kohtaavaa ikiä yleensä kävi. Ensimmäinen kysyi "Annatko ruokaa", johon toinen vastasi "En anna".

Kulttuurin romahduksena voi minusta pitää myös nyky-eurooppalaisuutta, jolle on leimaa antavaa mm. äärimmäisen alhainen syntyvyys, avioerojen korkea määrä ja itsetuhoinen tapa ottaa Eurooppaan länsimaiselle elämäntavalle vihamielisiä maahanmuuttajia.

Pienimuotoisempi kulttuurin romahtaminen voi tapahtua myös yritysmaailmassa. Esimerkiksi telealalla - voittojen romahdettua ja Internet-liiketoimintamallien ja Internet-palveluntarjoajien hiljalleen korvatessa operaattorien olemassa olevan palveluliiketoimintan - on syntynyt outo tapa: teeskennellään että liiketoiminta jatkuu samanlaisena kuin ennenkin, teeskennellään että pian on syntymässä vastaavanlaisia rahasampoja kuin mobiilipuhelut ja tekstiviestit olivat.

Todellisuudessa kaikki tietävät sydämessään että ei sellaisia rahasampoja ole enää tulossa. Uusien 3G-palveluiden standardoinnista ja rakentamista on tullut samanlaista toimintaa kuin tchambulien "pääkallonmetsästyksestä". Verkkotoimittajat markkinoivat uusia 3G-palveluja mutta pyrkivät minimoimaan turhat investointinsa ko. palveluiden toteuttamiseen. Asiakkaat teeskentelevät olevansa kiiinnostuneita, mutta minimoivat investointinsa ko. järjestelmiin.

2 kommenttia:

Russ kirjoitti...

http://en.wikipedia.org/wiki/Kibbutz#Decline_of_the_kibbutz_movement
http://www.heretical.com/wilson/rkibbutz.html

Linkitän nyt vain kun olen laiskalla päällä kirjoittaakseni, biologia kuitenkin tuntuu kepittävän sosiaalisia konstruktioita aika säännöllisesti. Minä henk.koht uskon että se syy miksi monet haistattelevat biologialle on nykyteknologia joka on kumonnut rajat, kun nainen sanoo nykypäivänä menevänsä metsätöihin hän ei, toisin kuin 100 vuotta sitten todennäköisesti tarkoita raskasta savottaa vaan hän menee monottamaan insinöörityön tulosta eli metsäkonetta.

Jukka kirjoitti...

Erittäin mielenkiintoinen.

Uskontotieteilijä Richard Sosiksen mukaan uskonnolliset kibbutsit ovat pärjänneet huomattavasti paremmin kuin sekulaarit:


http://www.anth.uconn.edu/faculty/sosis/publications/sosis%20and%20ruffle%20kibbutz%20CA.pdf