sunnuntaina, toukokuuta 20, 2007

Dehumanisaatio

Konfliktitilanteessa on tyypillistä että konfliktin osapuolet alkavat demonisoida toisiaan. Normaali sosiaalisen identiteetin teorian mukainen ihmisten kategorisointi meihin ja heihin - eli ulkoryhmään ja sisäryhmään - alkaa jyrkentyä:

Ulkoryhmä aletaan nähdä keskenään identtisinä, läpipahoina ja täysin erilaisina kuin sisäryhmän jäsenet - näin siinä määrin että ulkoryhmän jäsenet ansaitsevat kuolla.

Mm. Englannissa muslimisaarnaajat ovat voimakkaasti demonisoineet länsimaisia ihmisiä. Jussi Halla-aho kertoo muutamasta tapauksesta:

1. Englantilaisen Sparkbrookin moskeijan saarnaaja ylistää Talebania ja kommentoi Afganistanissa palvelleen brittiläisen muslimisotilaan surmaamista seuraavasti:

"Islamin sankari on se, joka erotti hänen päänsä hartioista."

2. Saarnaaja Sheikh Feiz Mohammed, joka johtaa Sydneyssä toimivaa Maailmanlaajuista Islamilaista Nuorisokeskusta, kertoo:

"...kaffir [= ei-muslimi] on pahin sana, joka voidaan kirjoittaa. Se on merkki uskottomuudesta ja saastasta, se on lian merkki."

3. Kolmas saarnaaja esittää ennusteen:

"Se aika lähestyy nopeasti, kun muslimit saavuttavat valta-aseman. Sen jälkeen ihmisiä ei tapeta - epäoikeudenmukaisesti."

4. Naiset jotka eivät pukeudu islamilaisten pukeutumissääntöjen mukaan leimataan huoriksi.

Nämä esimerkit kuvaavat toisen ryhmän demonisaatiota. Demonisaation tarkoituksena on todennäköisesti esittää ulkoryhmä niin läpipahana, että kaikki psykologiset estot tuhota ulkoryhmän jäsenet väistyvät. Natsit toimivat vastaavasti demonisoiden juutalaiset - seuraus oli että jopa muuten täysin inhimilliset ihmiset kokivat velvollisuudekseen osallistua juutalaisten, jotka heille edustivat täydellistä mädännäisyyttä, tuhoamiseen.

Genocidewatch - kansainvälinen järjestö joka on ottanut päämääräkseen kansanmurhien estämisen - varoittaa demonisaatiosta. Genocidewatch käyttää termiä dehumanisaatio, joka on Genocidewatchin mukaan kolmas askel kohti kansanmurhan toteutumista.

DEHUMANIZATION: One group denies the humanity of the other group. Members of it are equated with animals, vermin, insects or diseases. Dehumanization overcomes the normal human revulsion against murder. At this stage, hate propaganda in print and on hate radios is used to vilify the victim group. In combating this dehumanization, incitement to genocide should not be confused with protected speech. Genocidal societies lack constitutional protection for countervailing speech, and should be treated differently than democracies. Local and international leaders should condemn the use of hate speech and make it culturally unacceptable. Leaders who incite genocide should be banned from international travel and have their foreign finances frozen. Hate radio stations should be shut down, and hate propaganda banned. Hate crimes and atrocities should be promptly punished.

Voinee sanoa, että mikäli joku tarpeeksi vahva ryhmä yhteiskunnassa alkaa demonisoida toista ryhmää, on aloitettu jo faktisesti kansanmurhan valmistelu. Kansanmurhasta ei ehkä ole tehty päätöstä, mutta prosessi on pantu käyntiin.

Sillä ryhmällä joka on joutunut dehumanisaation tai demonisaation kohteeksi on tässä vaiheessa syytä reagoida. Inhimillinen reaktio tällaiseen demonisaatioon on esimerkiksi estää konfliktin eteneminen estämällä demonisaatiota harjoittavan väestön maahanmuutto. Suomella on tähän edelleen hyvät mahdollisuudet. Mikko Ellilä ja Jussi Halla-aho ovat työllään tukeneet tällaista inhimillistä ratkaisua.

Demonisaation näkeminen pelkästäään pahana asiana ei kuitenkaan välttämättä ole pragmaattista: Kun jokin ryhmä joutuu voimakkaan hyökkäyksen kohteeksi - kuten Suomi 1939-1940 - vastapuolen demonisaatio saattaa olla hyvinkin perusteltua. Jos demonisaatio on työkalu pienen kansan taistelussa ulkoista vihollista vastaan, se on hyväksyttävää. On kuitenkin huomattava että toisen ryhmän demonisointi myös sumentaa ihmisen ymmärrystä toisen ryhmän todellisesta luonteesta. Samoin kuin sumentaa rakkauskin ihmisen ymmärryksen toisen ihmisen todellisesta luonteesta !

Ihmisen tunteet (rakkaus ja viha) - samoin kuin sitoutuminen omaan ryhmään ja toisen ryhmän dehumanisaatio - ovat ihmisen evoluution aikana syntyneitä mekanismeja, joilla ihminen kykenee parantamaan kelpoisuuttaan olemassaolon taistelussa. Ei niitä voi eikä ole syytä mennä kieltämään.

Mikäli yksi ryhmä yksipuolisesti kieltää ryhmäidentiteettinsä, aseellisen puolustautumisen ja muiden ryhmien demonisaation kaikissa tilanteissa, ryhmä joutuu helposti toisten ryhmien likvidoimaksi. Vuonna 1933 monet Saksan juutalaiset halusivat identifioitua saksalaisiksi - ja jopa kieltää kokonaan juutalainen ryhmäidentiteettinsä. Tästä huolimatta natsit antoivat näille ihmisille ryhmäidentiteetin - kategroisoi ihmiset juutalaisiksi - ja edelleen demonisoi juutalaiset ja aloitti kansanmurhan.

5 kommenttia:

Dr. Doctor kirjoitti...

Valkoisen kristityn oikeakätisen heteromiehen dehumanisaatio on jo aikapitkällä...minuakin syytetään jatkuvasti alkuperäiskansojen tuhoamisesta, vaikka en sellaista muista suorittaneenikaan ..."I wonder when violens starts..."

Blogaat muuten nykyisin nopeammin kuin ehdin lukea, saati ymmärtää tai kommentoida... Tieteellinen lähestymistapa(si?) on viron yhteydessä vaihtunut aika tunteikkaaksi.
Toisaalta jos kirjoittaa liian tieteellisesti voi puumalainen siitäkin pahastua ; ). Seuraile myös vanhempien juttujen kommentointia, täytyy sulatella vähän ensin...

IDA kirjoitti...

Väinö Linnan Sotaromaanissa kuvataan kuinka rintamamiehet kokivat pahimman propagandan vastenmielisenä ja kuinka se oikeastaan vain söi joukkojen moraalia.

Eli tavallaan taistelukosketuksessa syntyy myös kunnioitus joukkojen välillä ja sen jälkeen tuo dehumanisaatio ei enää toimi. Ainakin Linnan mukaan Suomen sodanjohto teki asemasotavaiheessa järkyttävän virheen, kun se rupesi rakentelemaan hienostuneita korsuja ja tuomaan rintamalle rillumareipropagandaa, jossa vihollinen kuvattiin täydeksi pelleksi.

Jukka kirjoitti...

Kiitos molemmille hyvistä kommenteista.

Dr Dr, Olen täysin samaa mieltä kanssasi. Kirjoitan liikaa - kukaan ei jaksa niitä kaikkia lukea. Tämä blogi on kuitenkin tarkoitettu luettavaksi eikä vain ppäiväkirjaksi - pitää miettiä blogin sisältöä enemmän lukijan kannalta.

Viron asia on niin lähellä sydäntäni tietyistä syistä, että en ole oikein pysynyt "tieteellisessä norsunluutornissani". Haitta on ollut se että blogin luonne on muuttunut liikaa siitä mitä vakiolukijat ehkä odottavat.

Toisaalta tietysti blogi on myös päiväkirja - ja tässä nyt on päässyt emotionaalinen puoleni aika vahvasti esille.

Toisaalta "tieteellinen" on minulle aina ollut välineellistä. Haen tieteestä ratkaisuja ihmisen ja yhteisön ongelmiin. joita kohtaan oikeassa elämässä.

Kiitos palautteesta - mietin asiaa.

Dr. Doctor kirjoitti...

Enempi tarkoitin että, älä ajattele palautteen puutteesta ettei kiinnosta, hyvää ei tokivoi olla liikaa.

Tuo oppikirjamaisuus oli heitto puumiksen syytelmään. Ellilän tekstejä lukiessaan ei tule koskaan mieleen että lukisi kodin suurta tietosanakirjaa.

IDA kirjoitti...

"älä ajattele palautteen puutteesta ettei kiinnosta, hyvää ei tokivoi olla liikaa."

Nimenomaan näin. Kommentoinnin puute ei täälläkään todellakaan merkitse mielenkiinnon puutetta.