- Internet-uutisryhmät
- erilaisten Internet-palvelujen kuten Youtuben, Wikipedian, Flickrin ja Amazonin ympärille syntyneet yhteisöt tai sosiaaliset verkot
- puhtaat sosiaalisen verkottumisen sivustot kuten Friendster
Yhteisöistä ja sosiaalisista verkoista puhutaan paljon muutenkin. Varsinkin USA:ssa sekä demokraatit että republikaanit puhuvat paljon yhteisöllisyyden merkityksestä. Luottamuksen ja sosiaalisen identiteetin teemat liittyvät läheisesti yhteisöllisyyteen.
Termit yhteisö ja sosiaalinen verkko menevät usein täysin sekaisin. Vaikka yhteisön jäsenet useimmiten muodostavat sosiaalisen verkon, ja toisaalta sosiaalisessa verkossa lähekkäin olevat ihmiset kuuluvat usein samoihin yhdistyksiin, sosiaalinen verkko ja yhteisö ovat aivan eri asioita:
1. Sosiaalisen verkon käsite painottaa binäärisiä suhteita:
a) Pekka tuntee Maijan hyvin ja Maija arvostaa Pekkaa,
b) Maija ja Tero ovat työkavereita,
c) Maija suosittelee Pekkaa Terolle vaikka uudeksi työntekijäksi.
2. Yhteisö muodostuu sen kautta että joukolla ihmisiä on jotain yhteistä - esimerkiksi asuinpaikka, harrastus tai maailmankuva:
a) Pekka, Matti ja Maija ovat kansallismielisiä ja kuuluvat Suomen Sisuun.
b) Pekkaa arvostetaan enemmän kuin Mattia,
c) Maija taas on aktiivein ja sitoutunein jäsen.
Käytännössä käsitteet menevät päällekkäin hyvin monimutkaisesti:
1. Amsterdamin timanttikauppiaat muodostavat sosiaalisen verkon. Toisalta kauppiaat kuuluvat ortodoksijuutalaiseen yhteisöön. Yhteinen uskonto mahdollistaa voimakkaan luottamuksen ilmapiirin: Timanttikauppias joka pettää uskonveljeään tietää että hänen koko sosiaalinen verkkonsa romahtaa, että hänen tyttärensä ei koskaan pääse kunnon naimisiin jne.
2. Pienen kaupungin yrittäjät muodostavat sosiaalisia verkkoja. Toisaalta kaupungissa on yhteisöjä, joihin samat ihmiset kuuluvat - golf-klubit, rotarit, kansalliseurat, leijonat, vapaamuurarit ja metsästysseurat.
Kahden taloustieteilijän Heinrichin ja Fehrin artikkelissa Is Strong Reciprocity a Maladaptation on mielenkiintoinen kuvaus bushmannien elämästä. joka kuvaa hyvin sitä mitä yhteisö ja sosiaalinen verkko merkitsivät keräilijämetsästäjälle.
Bushmannit elävät pieninä noin 25 hengen ryhminä (pienyhteisöinä), joissa he metsästävät ja keräävät ruokaa. Pienyhteisöt kuitenkin kuuluvat laajempaan etno-lingvistiseen yhteisöön. Bushmannit elävät ensi sijassa omissa pienyhteisössään erossa toisista pienyhteisöistä, mutta solmivat tietysti avioliittoja muitten pienyhteisöjen jäsenten kanssa. Kuivuuden sattuessa bushman-yhteisöt kerääntyvät toiminnassa olevien lähteiden lähelle, jolloin eri pienyhteisöt joutuvat hyvin lähekkäin toisiaan.
Jokaisella aikuisella bushmanyksilöllä on kuitenkin noin 20 kumppania, joitten kanssa käydään vaihtokauppaa. Kumppanit ovat eri pienyhteisöjen jäseniä ja saattavat asua esimerkiksi 100 kilometrin päässä ko. bushmannin kotiseudulta. Kumppanuus on binäärinen suhde eli saman pienyhteisön kahdella jäsenellä A ja B on yleensä eri kumppanit. Bushman matkustaa (kävelee) ajoittain ko. kumppanin luo perheensä kanssa ja saattaa elää kumppaninsa pienyhteisössä viikonkin ajan. Kumppanin vieraanvaraisuus on tärkeää esimerkiksi nälänhädän ja kuivuuden sattuessa.
Bushmannien kumppanuus on siis selkeästi sosiaalista verkottumista, mikä on täysin erillinen ilmiö kuin yhteisöllisyys. Kun bushmanni esimerkiksi saapuu kumppaninsa leiriin, hänen vastaanottamansa vieraanvaraisuus on täysin riippuvaista kumppanista ja kumppanin asemasta kyseessä olevassa yhteisössä.
Samassa artikkelissa on tarinaa myös Australian alkuasukkaista: Australian alkuasukasyhteisöt sallivat ulkopuolisten ihmisten tulla leiriinsä. Mutta se edellytti tietynlaisen rituaalin läpikäymistä. Ne henkilöt jotka eivät osallistuneet ko. rituaaliin, tapettiin. Rituaalin merkitys oli todennäköisesti se, että (ahdistavaan ?) rituaaliin osallistuessaan muukalainen ilmaisi sitoutuvansa vieraan yhteisön normeihin siksi aikaa kun oli näitten vieraana.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti