torstaina, joulukuuta 20, 2007

Valtion legitimiteetistä - Belgia, Suomi ja Sveitsi

Belgia on saanut toimitusministeriön sijaan väliaikaisen hallituksen joka johtaa maata pääsiäiseen saakka. Vaalitappion kärsinyt liberaalipuoluetta edustava ex-pääministeri Guy Verhofstadt muodosti väliaikaisen hallituksen. Hallitussopimus edellyttää että pääsiäisen jälkeen vaalivoittajat (flaamilaiset kristillisdemokraatit) saavat pääministerin paikan ja voivat muodostaa uuden hallituksen.

Monimutkaista touhua. Belgia on korttitalo, jota kuningas, EU ja osa Belgian poliitikoista (valloni-puolueet ja Flanderin vasemmisto ja liberaalit) yrittävät pitää pystyssä. Belgiassa yhdistyvät perinteisen eurooppalaisen monikansallisen valtion (Espanja, Jugoslavia, Neuvostoliitto, Romania) ongelmat ja monikultturismin ongelmat.

Suurin ongelma lienee kuitenkin se että monien ihmisten silmissä Belgian valtiolta puuttuu legitimiteetti. Kun valtiolta ihmisten silmissä puuttuu legitimiteetti, vaikutukset ovat moninaiset: kaikenlainen lakien kunnioitus alkaa rapistua. Rikollisuus onkin varsin korkeaa Belgiassa.

Valtioissa, jotka menettävät legitimiteettinsä, kaikkinainen yhteiseen hiileen puhaltaminen helposti kärsii tai rajoittuu alakulttuureihin (etnisiin ryhmiin, uskonnollisiin ryhmiin, naapurustoihin). Parhaassa tapauksessa uusi kansalaisyhteiskunta kykenee korvaamaan legitimiteettinsä menettäneen valtion. Legitimiteettinsä menettänyttä valtiota aletaan demonisoida ja kaikkia sen toimia pidetään pahana tai ainakin naurettavana.

Myös suht homogeenisessa Suomessakin on tosin varsinkin viime aikoina ollut vallalla trendi tehdä julkisia palveluita ja muita julkishyödykkeitä naurunalaiseksi:

a) tv-luvan maksamatta jättämistä ymmärretään ja esitetään jopa osoituksena jonkinlaisesta valistuneesta kansalaistottelemattomuudesta, ja tätä perustellaan joillain YLE:n tekemillä virheillä

b) rokotuksista kieltäytymistä ymmärretään, ja perustellaan sitä rokotusten aiheuttamilla riskeillä. (Katso perusteellinen postaukseni aiheesta!)

c) poliisia, maanpuolustusta yms. on aina yritetty tehdä naurunalaiseksi vasemmiston taholta

d) hyvinvointiyhteiskuntaa tehdään naurunalaiseksi oikeiston taholta, ja tätä perustellaan sosiaalihuollon väärinkäytöksillä

e) yleisen katujärjestyksen ja -siisteyden ylläpitoa tehdään naurunalaiseksi kutsumalla asiasta huolestuneita moralisteiksi

Tällä en tarkoita etteikö kritiikillä esimerkiksi hyvinvointiyhteiskuntaa kohtaan olisi perusteita. Mutta hyvinvointiyhteiskunta on kyllä mahdollinen (vrt. juutalaiset) kunhan vapaamatkustajia rangaistaan. Toisaalta on totta että jotkut julkiset palvelut voivat olla aikansa eläneitä, mutta tämä ei ole mikään sääntö.

Mutta nyt takaisin monikansalliseen valtioon:

Monikansallinenkin valtio voi toki onnistua. Onnistumisen mahdollisuus vain on pienempi kuin homogeenisemmalla valtiolla. Sveitsin onnistumisen edellytys on ollut alueellinen autonomia ja pitkän yhteisen historian luoma sveitsiläinen identiteetti. Sveitsin valtiolla (Valaliitolla) on myös ollut kansalaisilleen paljon konkreettista tarjottavaa, mikä on luonut sille legitimiteetin ihmisten silmissä:

1. Rauhaa ja vakauttaa epävakaan Euroopan keskellä. Pystyihän Sveitsi välttämään esimerkiksi molemmat maailmansodat.

2. Suhteellista vapautta talonpojille ja porvareille feodaalisen Euroopan keskellä.

3. Yrittäjäystävällisen yhteiskunnan.

4. Alueellisen autonomian.

Katso myös HS:n uutinen Belgiasta. Mutta lue erityisesti tämä artikkeli Belgian ongelmien syistä. Analyysi on hyvin EU-optimistinen, enkä sitä allekirjoita, mutta analyysi kannattaa lukea.

14 kommenttia:

Juha kirjoitti...

Pieni kommentti tuohon tv-lupaan liittyvään kohtaan. YLE tosiaan yrittää lässyttää, että maksamattomuus johtuu tektstityksen toimimattomuudesta tai milloin mistäkin teknisestä ongelmasta. Oikeasti syyt ovat aika paljon monimuotoisemmat.

Pakollinen maksu palvelusta, jota ei ole tilannut, ei istu enää ihmisten oikeustajuun. FST:n pakollinen tukeminen yksikielisillä alueilla ärsyttää. Poliittisten päättäjien hihasta ravistama hinta (johon siis vapaa kilpailu ei vaikuta) on paitsi epäoikeudenmukainen, myöskin suunnattoman kallis, täysin verrattavissa kalliisiin maksutv-kanavapaketteihin. "One-size-fits-all", sama hinta köyhille opiskelijoille ja suurtuloisille, eikä hinta riipu mitenkään siitä mitä tai kuinka paljon katsoo. YLE:n johdon jatkuva soutaminen ja huopaaminen milloin missäkin lakiasiassa (riittääkö sairaalaan/talonyhtiöön/kaapeliyhtiöön yksi digiboksi vaiko ei). Kuolleena syntynyt, käsiin vanheneva paskateknologia, joka ei koskaan toimi ongelmitta. Jne jne, ad nauseaum.

Varsinkin nuorille telkkarin merkitys on internetin ja digitaaliviihteen myötä vähentynyt huomattavasti. Huippukallis hinta ei anna rahoille vastinetta eikä sisältö kiinnosta. Sisältöä ei määrää kilpailu vaan poliittiset päättäjät. Ei istu tämä malli kekkoslovakialaisen ajan jälkeiseen Suomeen enää.

IDA kirjoitti...

Hesarin analyysin alussa on fataali virhe:

"Valtion alennustilasta kertoo jotain, jos se jää jalkapallon EM-karsinnoissa kauas Suomen taakse."

:)

Tuohan ei kerro mistään alennustilasta mitään. Ei hyville ole häpeä hävitä.

Jukka Aakula kirjoitti...

Kiitos kommentista,

Totesin:

"jotkut julkiset palvelut voivat olla aikansa eläneitä, mutta tämä ei ole mikään sääntö."

Minusta Yle ei ole aikansa elänyt - mutta minulla ei ole mitään vahvaa mielipidettä tästä.

Peruskyysymys jota postaukseni käsittteli on minusta:

Mikä on valtion tai pikemmin yhteiskunnan tehtävä. Jos esimerkiksi valtion tehtävä on maanpuolustus sen tuottaminen on tavalla tai toisella kaikkien tehtävä, Jos kirjastopalvelut, samoin. Jos hyvinvointiyhteiskunta tai julkinen yleisradiotoiminta, samoin jolloin ne pitää hoitaa vaikka verovaroin.

Juha kirjoitti...

Jukka:

Mikä on valtion tai pikemmin yhteiskunnan tehtävä. Jos esimerkiksi valtion tehtävä on maanpuolustus sen tuottaminen on tavalla tai toisella kaikkien tehtävä, Jos kirjastopalvelut, samoin. Jos hyvinvointiyhteiskunta tai julkinen yleisradiotoiminta, samoin jolloin ne pitää hoitaa vaikka verovaroin.

Riippuu siitä, kysytäänkö asiaa konservatiivilta, sosiaalidemokraatilta vaiko liberaalilta. Jos minulta kysytään, niin minusta valtion ja yhteiskunnan tehtävä on aika minimaalinen. Esim. maanpuolustuksen jättäminen valtiolle tai yhteiskunnalle (verovaroin kustannettuna) on vielä joten kuten perusteltavissa, mutta vastikkeeton hyvinvointi tai julkinen yleisradiotoiminta ei.

Jukka Aakula kirjoitti...

Juha,

Olen kanssasi samaa mieltä että se riippuu pitkälti tuosta jaosta. Minulle vain tuo identifioituminen noihin kolmeen ryhmään on monimutkaisempi kuin sinulla.

Vaikka olen toki eräänlainen markkinatalouden kannattaja, olen myös ns. "myötätuntoinen konservatiivi".

Vastikkeetonta hyvinvointiyhteiskuntaa tai vastikkeettomia palveluita minäkään en kannata. Kannatan sitä, että ihmiset saavat sosiaalipalveluja vain jos sitoutuvat johonkin kykyjensä mukaan.

Jos esimerkiksi henkilö on mielenterveysongelmaisena tai invalidisoituneena eläkkeellä häneltä voidaan edellyttää jotain suoritteita ellei hän ole liian huonossa kunnossa. Ei siksi että suorite tuottaa välttämättä suuria arvoja vaan siksi että se estää vapaamatkustamisen.

Jokaiseen julkishyödykkeen tuottamiseen on liitettävä ratkaisu vapaamatkustajan ongelmaan - ratkaisu voi olla rankaisu, mutta se voi olla myös joissain tapauksissa talkoohenki tms.

Vaikka yhteiskunta ei huolehtisi kuin maanpuolustuksesta ja poliisitoimesta, hyödyke on tuotettava. Verovaroin tai asevelvollisuuden kautta.

Paavo kirjoitti...

Valtion legitimiteetti on mielenkiintoinen kysymys. Itse uskon, että jokainen enemmistöpäätös, jonka valtio tekee vähentää valtion legitimiteettiä, koska jokainen enemmistöpäätös vieraannuttaa sitä päätöstä vastustaneen vähemmistön. koska vähemmistöt vaihtelevat asiakohtaisesti pystyy valtio tekemällä tarpeeksi päätöksiä vieraannuttamaan koko kansalaisuuskuntansa.

Itse maksan televisioluvan, vaikka pidän sitä epäoikeutettuna. maksamalla haluan tukea ajatusta absoluuttisesta moraalista, vaikka sellaisen olemassaoloon en usko siitä huolimatta haluan sellaisen illuusion ylläpitämistä.

itse en pidä järkevänä järjestelmää, joka käyttää resursseja vapaamatkustajien rankaisuun. Järkevämpää on luoda järjestelmä, joka sallii vain maksavien nauttia maksuilla kustannetuista eduista. kannatan siis etuja en rangaistuksia. ulkopuolelle jääminen on oma rangaistuksensa. esim. se ettei poliisiverostaan jättäytynyttä aluetta poliisi suojele on oikeudenmukaista, mutta se että suojelurahasta kieltäytyneen yrittäjän liikehuoneisto poltetaan suojeurahan tarjoajan toimesta, ei ole oikeudenmukaista, vaikka onkin toimiva markkinointikeino.

Juha kirjoitti...

Paavo, selkeyttäisitkö, miten televisioluvan maksaminen tukee absoluuttista moraalikäsitystä? Mihin sinun moraalikäsityksesi perustuu?

Jukka Aakula kirjoitti...

Paavo,

Kiitos kommentista.

"itse en pidä järkevänä järjestelmää, joka käyttää resursseja vapaamatkustajien rankaisuun. Järkevämpää on luoda järjestelmä, joka sallii vain maksavien nauttia maksuilla kustannetuista eduista. kannatan siis etuja en rangaistuksia. ulkopuolelle jääminen on oma rangaistuksensa"

Ulkopuolelle jättäminen on minusta juuri rankaisemista. Se on yksi tapa rangaista.

Mutta miten esimerkiksi jättää ulkopuolelle siinä tapauksessa että hyödyke on vaikka demokratia tai itsenäisyys, joka tuotetaan esim. maanpuolustuksella.

Tai immuniteetti joka tuotetaan rokottamalla koko väestö.

Tai puhdas ilmasto. Jos kiinalaiset eivät sitoudu Kioton tms. sopimukseen miten ihmisyhteisö voi jättää heidät ilmastosta hyötymisen ulkopuolelle ? Miten ulkopuolelle jättäminen silloin onnistuu. Maasta pois ?

Se, että rankaisemiseen käytetyt resurssit olisivat hukkaan heitettyjä on kyseenalaista. Ei ne ole sen kummemmin hukkaan heitettyjä kuin vaikkapa markkinointiin käytetyt resurssit.

Paavo kirjoitti...

televisioluvan maksamisella haluan pitää kiinni siitä, että noudatan sääntöjä, vaikka ne vaikuttaisivat järjettömiltä ja vaikka kukaan ei huomaisi sitä noudatanko vaiko enkö noudata.

voin ajaa sääntöjen muuttamista, mutta niiden ollessa voimassa noudatan niitä. Teen sen koska haluan tehdä jollakin tavalla oikein. ja toivon, että muut käyttäytyisivät samoin.

maksan televisioluvan, koska pidän yllä ajatusta, että joku tarkkailee ja pitää lukua siitä teenkö oikein vai enkö tee, vaikka sellaista tahoa ei ole jos jumalaa ei lasketa. Minun moraalikäsitykseni on siis, että ihmisen pitäisi toimia siten kuin häntä tarkkailtaisiin silloinkin kun häntä ei tarkkailla. en tiedä mihin se perustuu. syyllisydentunteisiin.

"Mutta miten esimerkiksi jättää ulkopuolelle siinä tapauksessa että hyödyke on vaikka demokratia tai itsenäisyys, joka tuotetaan esim. maanpuolustuksella."

Tarkemmin ajatellen on vain hyvin vähän asioita, joiden kohdalla ei voitaisi perustella tarkkaa kontrollia ja rankaisua. Melkein kaikki henkilökohtaiset päätöksetkin heijastuvat yhteisöön.

Arvotavaroitaan huolimattomasti säilyttävät aiheuttavat vaaraa muille yhteisön jäsenille. Varkaiden määrä kasvaa ja varaskunnalle tulee käsitys, että murtautumalla ihmisen kotiin voidaan saada suuria voittoja.

Roskapostin avaava lisää roskapostien määrää. pitäisikö avaajaa rankaista?

Puhelinmyyjältä ostava lisää viattomien kärsimyksiä.

on siis vaikea vetää rajaa siihen, että mihin valtiolla on oikeus puuttua.

on tavallaan perusteltua väittää, että yleisradio ylläpitää suomalaisuutta tai jotain muuta mistä nauttivat myös ne jotka eivät yleisradion palveluja käytä. tällöin kaikkien pitäisi osallistua sen kustantamiseen.

Vasarahammer kirjoitti...

Olen paavon kanssa samaa mieltä siitä, että palveluiden käyttäjien tulisi ensisijaisesti maksaa palvelun käytöstä. Tämä poistaisi vapaamatkustuksen aiheuttaman ongelman itsestään.

Erilaisten julkisten tukien pitäisi olla luonteeltaan tilapäisiä, jos kyseessä on täysipäinen ja täysivoimainen työhön kykenevä henkilö. Ainoastaan sellaisia ihmisiä voi tukea julkisista varoista pysyvämmin, jotka eivät kykene huolehtimaan itsestään fyysisen tai psyykkisen vamman takia.

Tavallinen perhe, joka pystyy omalla työllään huolehtimaan itsestään, ei tukia tarvitse. Jos tukia jaetaan myös tarvitsemattomille, se vähentää ihmisten halua ja kykyä ottaa vastuuta itsestään ja läheisistään sekä lisää riippuvuutta valtiosta.

Jukka Aakula kirjoitti...

Varmasti hyödykkeen laittaminen maksulliseksi on useimmiten hyvä ratkaisu.

Mutta miten esimerkiksi sananvapaus, itsenäisyys tai globaali ilmasto tai katurauha pannaan maksullisiksi. Ne ovat kuitenkin paljon oleellisimpia julkishyödykkeitä kuin YLE.

Vapaamatkustajan ongelmaa ei voi aina välttää vaan se pitää ratkaista. Tänään tuli mieleen tieteellinen tieto julkishyödykkeenä. Siinä kun Tatu Vanhanen tuottaa tietoa HS:n sivulla A8 vapaamatkustajaprofessorit Hautamäki, Uljens ja Uusikylä "kririsoivat" Vanhasen työtä täysin ilman tieteellisiä perusteita.

Jukka Aakula kirjoitti...

Paavo, erittäin hyvä kommentti vai sanoisinko tajunnanvirta. Hyviä pohdintoja.

Jukka

Juha kirjoitti...

Kovin vaikeaa on individualistin ymmärtää noin äärimmäistä statismia (valtiojohtoisuutta) kuin Paavolla. Päätä pitää pyöritellä. En ikinä haluaisi elää ja asua sellaisessa totalitarismissa, johon moinen asenne johtaisi.

Anonyymi kirjoitti...

Yksinkertaisesti asian on niin, että valtiolla on velvollisuus puuttua laittomaan toimintaan. Valvoa lakia ja järjestystä.
Jos laki on huono, se tulee muuttaa tai poistaa. Jos tarvitaan uusi laki se tulee säätää.

Jos yhteiskunnassa jokaisella on vapaus tehdä minkä ITSE katsoo oikeaksi, ei yhteikunta voi toimia, vaan aiheutuu kaaos.Suurempi tai pienempi.

Ja sitten rautalangasta. Liikenne. Liikenteessä on olemassa sääntöjä ja rajoituksia, jotka on säädetty kaikkien yhteiseksi hyväksi. Ei tarvita kovin suura äo:ää kun ymmärtää mikä olisi tilanne ilman mitään sääntöjäja oikeuksia.

Belgiasta. Belgian kansa lienee paras kertomaan haluavatko he Belgian hajoavan vai eivät? Ei se ole yksittäisten poliitikkojan asia.