lauantaina, helmikuuta 23, 2008

Pygmit - eräs ihmisrotujen muunnelma

Usein sanotaan että nykyajan hektisessä ja stressaavassa maailmassa lapsetkaan eivät saa olla lapsia. Sanotaan, että lapsilla ei ole aikaa varttua rauhassa. Leikkiä, olla viattomia. Koko maailma ympärillä haluaa tehdä heistä nopeasti aikuisia tai ainakin itsenäisiä nuoria, sukukypsiä, aktiivisia, aikaansaavia, kriittisiä, reippaita, sanavalmiita, kauniita, seksikkäitä.

Täydentävän näkökulman lyhyeen lapsuuteen tuovat tutkimukset aikaisen puberteetin syistä ja aikaisen puberteetin vaikutuksista ihmisen elinkaareen. Belskyn et al aloittama tutkimusperinne on tullut mm. siihen johtopäätökseen että stressaava lapsuusympäristö, vanhempien avioero yms. aikaistavat tyttöjen puberteettia. (Katso esimerkiksi seuraava Belsky-kriittinen tutkimus tästä tutkimusperinteestä.)

"Korkeariskisessä ympäristössä adaptiivisin strategia naiselle on lisääntyä nopeasti ja usein - ennen kuin nainen kuolee. Tämä kasvattaa naisen todennäköisyyttä saada geeninsä seuraavaan sukupolveen...

Sen sijaan adaptiivisin strategia naiselle joka elää stabiilissa kotiympäristössä on siirtää seksuaalista aktiviteettia ja lisääntymistä, tuottaa vähemmän jälkeläisiä, investoida enemmän aikaa ja resursseja kuhunkin lapseen. Näin lasten todennäköisyys säilyä hengissä kasvaa.


Edellistä strategiaa kutsutaan ekologiassa r-strategiaksi ja jälkimmäistä K-strategiaksi.

Tätä taustaa vastaan on mielenkiintoista lukea Economist-lehdestä Cambridgen Yliopiston tutkijoiden tutkimus pygmeistä. Pygmit eivät ole rotu, vaan "muunnelma" mistä tahansa rodusta. Tunnetuimpia pygmejä ovat Kongon kääpiöt mutta pygmejä on myös mm. Filippiineillä.

Pygmit kehittyvät kuten muutkin luonnonkansat 12-vuotiaaseen saakka mutta sen jälkeen he lopettavat kasvamasta ja saavuttavat puberteetin. Muilla luonnonkansoilla puberteetti saavutetaan kolme vuotta myöhemmin.

Tutkijat eivät ole vielä selittäneet syytä tällaiseen sopeumaan. Mikä seikka pygmien ympäristössä aiheuttaa ilmiön ? Onko ympäristö jollain lailla sellainen että äärimmäinen r-strategia "lisäänny nopeasti ja aikaisin, kuolet kuitenkin pian" on parempi kuin K-strategia "etsi hyvä kumppani, tee lapsia harvakseltaan ja satsaa kuhunkin lapseen paljon".

Jotain selitystä voisi myös antaa esimerkki toisesta eläinlajista - turskilta: Jäämeren Turskien perimä on muuttunut niin että ne tulevat sukukypsiksi paljon aiemmin kuin ennen. Turskien tapauksessa tämä liittyy ryöstökalastukseen. (Lähde HS 18.12. - Arja Kivipelto.)

Pygmeille aikaisen puberteetin lisäksi tyypillistä on lyhyt elinaika. Elinajan odotus on joillain pygmeillä vain 16 vuotta.

(Tekstiä poistettu muutama rivi kesäkuussa 2008.)

Katso wikipedian artikkeli Rushtonin teoriasta, joka on saanut kryptisen nimen "differential r/K- selection theory".

Huomautus

Kun puhutaan r- ja K-strategiasta pitäisi muistaa että ei puhuta absoluuttisista vaan suhteellisista asioista: Kaikki ihmiset ovat K-strategisempia kuin useimmat muut eläimet ja mongolit ovat K-strategisempia kuin muut ihmiset.

(Lisäys/selvennys kesäkuussa 2008 alla.)

Tällä hetkellä Rushtonin teoriaa rotuerojen syistä on pidettävä hypoteesina - se on saanut kritiikkiä myös roturealistien taholta.

7 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

"Sen sijaan adaptiivisin strategia naiselle joka elää stabiilissa kotiympäristössä on siirtää seksuaalista aktiviteettia ja lisääntymistä, tuottaa vähemmän jälkeläisiä, investoida enemmän aikaa ja resursseja kuhunkin lapseen. Näin lasten todennäköisyys säilyä hengissä kasvaa."

"Tuottaa vähemmän jälkeläisiä" on yleissääntö, eikä tarkoita, että ihmisten olisi edullista hankkia vähän /mahdollisimman vähän lapsia. Ero strategioiden välillä tulee selkeimmin esille, jos vertaa lisääntymistä esim. lohien ja ihmisten välillä. Lohet tuottavat tuhansittain jälkeläisiä, joista ne eivät huolehdi ollenkaan, ja joista vain pieni osa kasvaa aikuisiksi.

Ironmistress kirjoitti...

Kokeile googlata "Pygmy Intelligence".

Tällainen linkki löytyi: http://www.gnxp.com/blog/2006/02/world-of-difference-richard-lynn-maps.php

Eli Richard Lynnin mukaan pygmien ÄO pyörisi 65-75 pinnassa, kun taas toiset tutkijat ehdottavat, ettei heidän ÄO:nsa eroaisi muista afrikkalaisista.

On kuitenkin muistettava, että tuo ÄO vastaa noin 8-vuotiaan lapsen ÄO:ta, eikä 8-vuotiaalla ole mitään ongelmia oppia lukemaan, kirjoittamaan, laskemaan tai tunnistamaan ruoaksi kelpaavia sieniä, eläimiä ja marjoja. Meillä on paha taipumus ylikorostaa ÄO:n merkitystä ihmiselle.

Jukka kirjoitti...

Kiitos,

Kahden lapsen isänä olen kyllä havainnut että 4-5 vuotias on jo ihan tarpeeksi älykäs juttukaveriksi vaikka sen ikäisellä ei ole toki mitään kokemuksia vielä.

Eli olen samaa mieltä että ei pidä yliarvostaa älykkyyttä.

Luulenpa että konkreettisempia ongelmia r-strategiassa on enemmänkin lyhytjänteisyys jne. kuin älykkyys.

IDA kirjoitti...

Pienuus ja haavoittuvuus sodankäynnissä tuntuisivat selittävän tuon strategian. Ainakin Kongossa pygmejä uutisten mukaan jopa metsästetään, eikä pidetä varsinaisesti ihmisinä.

Kumpi on ennen: Pygmien ominaisuudet vai ympäristön kohtelu heitä kohtaan on kai keskeisin kysymys. Eli vähän "muna vai kana".

En tiedä onko pygmeillä noita muita Rushtonin mainitsemia ominaisuuksia. Ellei ole niin tuo r-strategia pygmien tapauksessa voisi hyvin olla sopeutuma ympäristöön.

Markku kirjoitti...

Pienuus ja haavoittuvuus sodankäynnissä tuntuisivat selittävän tuon strategian. Ainakin Kongossa pygmejä uutisten mukaan jopa metsästetään, eikä pidetä varsinaisesti ihmisinä.

Televisiosta tuli rasismista dokumentti pari päivää sitten. USA:n etelävaltioissa tapahtuneet mustien lynkkaukset olivat pahimmiltaan todella kuvottavaa katsottavaa.

Muutoin tuo dokumentti oli ongelmallinen. Siinä esimerkiksi täydellisesti sivuutettiin muiden kuin valkoisten rasismi. Arvelen, että juuri pygmien kohtelu Afrikassa on ollut jo iät ja ajat pahempaa kuin neekerien kohtelu Pohjois-Amerikan plantaaseilla. Karibian ja Brasilian plantaasit olivat tuon Ylellä näytetyn BBC:n dokumentin mukaan vielä paljon pahempaa: orjia tapettiin työhön täysin surutta, koska heitä sai halvalla lisää. Pohjois-Amerikassa sentään neekeriorjilla oli omat perheensä, mikä saattaa selittää miksi etelävaltiolaiset orjat eivät järjestäneet Haitin tapaan suuria kapinoita edes USA:n sisällissodan aikana: heillä oli jotain menetettävääkin. Arabien jo vuosisatoja ennen eurooppalaisia käymästä suurimittaisesta orjakaupasta Afrikassa ei tietenkään sanottu halaistua sanaa Eikä tietenkään Välimeren barbareskivaltioiden 1800-luvun alkuun harjoittamasta valkoisesta orjakaupasta, johon kuuluneiden ryöstö- ja kaappausretkien uhreja löytyy dokumentoidusti Islannista asti.

Loppu olikin tendenssinomaista valkoisten syyllistämistä pienimmistäkin ryhmätason eroista neekereiden ja valkoisten sosioekonomisessa pärjäämisestä länsimaisissa yhteiskunnissa.

Muistaakseni muuten Steve Sailer tai Gene Expression -blogi kirjoittivat jostain tutkimuksista, joissa oli havaittu korkeamman äo:n ihmisten aivojen kypsymisprosessin alkavan hitaammin mutta jatkuvan myöhempään ikään. Kyse oli aivojen massan kasvusta ja synapsien määrän karsiutumisesta. Kenties r-strategia verottaa älykkyyttä tuota kautta.

Jukka kirjoitti...

Markku,

Olet varmaan oikeassa tuon aivojen kasvun suhteen.

Hidas kehittyminen - aivojen tai minkä muun tahansa - on nimenomaan K-strategialle tyypillinen (karakterisoiva) asia.

Toinen esimerkki - seksuaalinen kypsyys - tuossa jo mainittiinkin.

Ilmari kirjoitti...

IDA: eivät pygmit varmaan ole erityisen haavoittuvia sodassa - siis sen haavoittuvampia kuin alkuperäiskansat yleensä. Käsittääkseni he elävät edelleen suhteellisen luonnontilaisena, ja jokainen voi miettiä miten käy jos vastassa on keihäs ja toisaalta kongon armeijan AK-47-rynnäkkökivääri.

Veikkaisin, että pygmien pienuus on sopeuma osittain myös ruoanhankintaan niukoissa olosuhteissa: onko tuottoisampaa että 50 isoa kaveria etsii ruokaa, vai 100 pienempää sälliä? Veikkaan, että pygmit pystyvät käytännössä metsästämään mitä tahansa riistaa mitä isommatkin heimot pystyvät, suuremman lukumäärän turvin.