perjantaina, toukokuuta 11, 2007

Sikiön vai naisen etu ?

Varatuomari Irma Pahlman toteaa HS:ssä 4.5. että päihdeongelmaisia naisia ei pidä pakkohoidattaa, koska naisen etu menee sikiön edun edelle. Pahlmannin mukaan tämä on se tulkinta joka perustuslain pohjalta pitää tehdä.

Voi olla että perustuslaki sanoo näin. Perustuslaki on siis tässä suhteessa mitä ilmeisemmin muutettava. Sikiö ei ehkä ole ihminen, mutta siitä kasvaa ihminen. Päihdäongelmaisen äidin pakkohoidosta on tultava normaali käytäntö.

Päihteistä vapaa raskaus ei ole vain syntyvän lapsen oikeus, vaan myös kansankokonaisuuden etu. Terve ja taistelukykyinen kansa muodostuu terveistä yksilöistä.

6 kommenttia:

Russ kirjoitti...

Niinno eihän sillä miehellä saa olla mitään sanottavaa asiaan, vaikka siihen vaaditaankin kaksi. Mitenkä olisi pysyt nyt 9kk raittiina, otan lapsen, elätän ja kasvatan etkä näe sitä koskaan ellet halua (tai lapsi halua). Minun täytyy sanoa että olen viime aikoina alkanut pikkuhiljaa symppaamaan abortin vastustajia, se voi tosin johtua feministeistä. Minua ainakin hätkähdytti sellainen iskulause kuin; tapa se, se on jo kuollut.

En tajua mitenkä kukaan täysjärkinen voisi vastustaa päihdeongelmaisen äidin pakkohoitoa, sellaisella toiminnalla on lapselle elinikäisiä seurauksia, jos edes pääsee ulos asti. Onko tämäkin nyt jotain feminismin satoa? Eikö kenellekään saa tehdä enää mitään? Paitsi miehille tietysti..

Paju kirjoitti...

Kun odottava äiti ei itse pysty kantamaan vastuuta lapsensa terveydestä, on asiaan tosiaan syytä puuttua. Kuitenkin -niin välttämätöntä kuin olisikin turvata lapsen hyvinvointi- pakkohoidon mahdollistaminen saattaa johtaa ojasta allikkoon. On perusteltua pelätä, että pakkohoidon uhka saisi äidit pidättäytymään lääkäri- ja neuvolakäynneistä, jolloin paitsi rutiiniseuranta, myös tarpeellinen terveydenhoito jää.

Järjestelmä, jossa pakkohoito olisi mahdollinen ja hoitoa tarvitsevasta päihdeäidistä voisi ilmoittaa viranomaisille saattaisi lievittää haittoja. Kuitenkin sikiö on haavoittuvimmillaan ennen kuin raskaus näkyy ulospäin.

Miten suojella lasta mutta säilyttää samalla äidin luottamus terveydenhuoltojärjestelmään?

Patenttiratkaisua ei ole tarjolla, on vain huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja.

Jukka kirjoitti...

Se, että joku narkkariäiti tai alkoholistiäiti ei uskalla mennä neuvolaan, koska pelkää joutuvansa pakkohoitoon, on tietysti ongelma.

Samalla tavalla on ongelma, että ihmiset eivät uskalla viedä syntynyttä lastaan lääkäriin koska ovat harjoittanet väkivaltaa lasta kohtaan.

Mutta tottakai väärinkäytöksiin on siitä huolimatta puututtava. Jokaiseen väkivaltatapaukseen syntynyttä tai syntymätöntä lasta kohtaan on puututtava. (Päihteiden käyttö raskauden aikana on väkivaltaa syntymätöntä lasta kohtaan.)

En osaa sanoa miten voidaan estää että jotkut vanhemmat eivät vie lapsiaan neuvolaan ollenkaan, tai että raskaana olevat naiset eivät mene neuvolaan.

Ratkaisu ei kuitenkaan voi perustua siihen, että rikollisuutta (=uuden elämän tuhoamista) katsotaan läpi sormien.

Paju kirjoitti...

Niinpä. Tarkoitukseni ei ollut väittää vastaan, vaan vain muistuttaa, että päihdeäitien kohdalla pakkohoito ei välttämättä ole yksioikoinen ratkaisu. Pelkään, että pakkohoidon mahdollistaminen saattaa johtaa haittojen pahenemiseen.

Pakkohoitokysymystä pitäisikin mielestäni lähestyä vertailemalla etuja ja haittoja. Sen sijaan hoidon torjumista yksilönvapauden perusteella on tosiaan mahdoton hyväksyä; ei äidin itsemääräämisoikeus voi olla lapsen terveyteen nähden etusijalla.

Olen pohdiskellut, onko feminismi osaltaan vaikuttanut naisten päihteidenkäytön ja siten myös päihdeäitien määrän kasvuun. Entinen sinänsä ahdaskin keskiluokkainen naisrooli ei juuri sallinut päihtymishakuisuutta. Perinteisen naisroolin ja siitä irrottautumisen sosiaalisen sanktioinnin murtumisen myötä yhä useamman naisen itsekontrolli näyttäisi pettävän. Alkoholismin ja huumeidenkäytön haittojen torjumisen lisäksi myös päihteidenkäytön ennaltaehkäisy olisi tärkeää.

En kuitenkaan usko pelkän valistuksen voimaan niin kauan kuin sosiaalinen kontrolli on heikkoa ja yksilönvapaus ylikorostuneessa asemassa. Eräänä ratkaisuna näkisin jonkinasteisen paluun vahvaan sosiaaliseen kontrolliin, ehkä myös perinteisiin sukupuolirooleihin. Tärkeää olisi, että ihmiset oppisivat kantamaan vastuuta itsestään ja perheestään mielihyvän tavoittelemisen sijaan.

Jukka kirjoitti...

Hyvää argumentointia, Paju ! Täytyypä miettiä asiaa.

Jukka kirjoitti...

Paju:

"Pakkohoitokysymystä pitäisikin mielestäni lähestyä vertailemalla etuja ja haittoja. Sen sijaan hoidon torjumista yksilönvapauden perusteella on tosiaan mahdoton hyväksyä; ei äidin itsemääräämisoikeus voi olla lapsen terveyteen nähden etusijalla."

Olen samaa mieltä.

"Olen pohdiskellut, onko feminismi osaltaan vaikuttanut naisten päihteidenkäytön ja siten myös päihdeäitien määrän kasvuun. Entinen sinänsä ahdaskin keskiluokkainen naisrooli ei juuri sallinut päihtymishakuisuutta. Perinteisen naisroolin ja siitä irrottautumisen sosiaalisen sanktioinnin murtumisen myötä yhä useamman naisen itsekontrolli näyttäisi pettävän."

Tämä on minusta erittäin merkittävä huomio.

Ihminen on ehkä rakennettu niin että tietty sosiaalinen kontrolli on edellytys sille että ihminen toimii kunnolla ja on onnellinen.

Ihminenhän on lähes aina elänyt enemmän tai vähemmän sosiaalisesti kontrolloidussa ympäristössä. Ihmisen evoluutio on tapahtunut metsästäjä/keräilijä-heimoissa joissa normien noudattamista on jatkuvasti monitoroitu ja normien rikkojia on rangaistu.

Nykyihminenkin on siksi ilmeisesti sellainen että jos kontrolli kokonaan romahtaa, ihminen on ensin ehkä innoissaan mutta menettää lopulta oman elämänsä kontrollin. Lapsistirahan tämän huomaa helpoiten.

Tietysti on olemassa poikkeuksia mutta tämä blogi ei käsittele yksilöitä (poikkeuksista) vaan yhteisöjä.

"Alkoholismin ja huumeidenkäytön haittojen torjumisen lisäksi myös päihteidenkäytön ennaltaehkäisy olisi tärkeää. En kuitenkaan usko pelkän valistuksen voimaan niin kauan kuin sosiaalinen kontrolli on heikkoa ja yksilönvapaus ylikorostuneessa asemassa. Eräänä ratkaisuna näkisin jonkinasteisen paluun vahvaan sosiaaliseen kontrolliin, ehkä myös perinteisiin sukupuolirooleihin."

Minäkin luulen että tämä on väistämätön johtopäätös.

Vielä nykyään useimmat ihmiset puhuvat holhouksesta ja sosiaalisesta kontrollista kuin se olisi syy kaikkeen pahaan.

En minäkään kannata ensi sijassa valtion harjoittamaa kontrollia mutta jonkinlainen naapuri-/ vertaiskontrolli on väistämätöntä.

Katso aiempi keskustelu aiheesta.