Kristinusko etenee Etelä-Amerikassa ja Kiinassa

Darwin-seuralla oli loistava seminaari uskonnosta.

Kääntäjä Kimmo Pietiläinen esitteli tänä keväänä suomentamiaan uskontoon kriittisesti suhtautivia kirjoja (biologi Richard Dawkinsin "Jumalharha", filosofi Daniel Dennettin "Lumous murtuu -- uskonto luonnonilmiönä" ja filosofi Sam Harrisin "Uskon loppu"). Terra Cognita on julkaissut kaikki kirjat.

Evolutiivinen uskontotieteilijä Kimmo Ketola käsitteli esityksessään "Ateistien käsitys uskonnosta - tietoa vai toiveajattelua?" samoja kirjoja uskontotieteen valossa. Kimmo Ketola vastasi itse asettamaansa kysymykseen

"Hyödyntääkö ateistinen uskontokritiikki saatavilla olevaa tieteellistä tietoa järkevällä tavalla vai sulkeeko se silmänsä haastavalta evidenssiltä?"

jotenkin näin: Dawkins ja Harris eivät juuri hyödynnä saatavilla olevaa tietoa. Dennett sen sijaan on tutustunut uskototieteeliseen tutkimukseen huomattavasti paremmin - vaikkakin Ketola kritisoi joitain Dennetin ajatuksia.

Erityisesti Ketola kritisoi ajatusta että uskonto loppuu kunhan lasten indoktrinaatio uskonnolla lopetetaan. Todisteensa hän esitti mm. sen huomion Kiinassa kristinusko leviää kovaa vauhtia varsin neitseelliseen maahan, jossa kaikkinainen lapsiin suuntautunut uskonnollinen indoktrinaatio on ollut kielletty. Lisäksi kristinuskon asema on Kiinassa ollut hyvin merkityksetön ja lähetystyö hyvin rajoitettua (kiellettyä).

Kimmo Ketola kertoi edelleen miten katolisuus menettää jalansijaa helluntailuisuudelle ja muille fundamentalistisille lahkoillle Etelä-Amerikassa. Erityisesti naiset haluavat liittyä tähän kirkkokuntaan. Miehet menevät perässä.

Kuvio on sama kuin Roomassa kristinuskon levitessä. (Katso aiempi kirjoitukseni.)

200-luvun Roomassa ja 2000-luvun Etelä-Amerikassa naisen turva oli/on varsin alhainen, koska nainen ei voi luottaa siihen että mies huolehtisi lapsistaan ja vaimostaan. Suurin osa lapsista elääkin ilman isää. Alkukristillisyys ja helluntailaisuus tarjosivat/tarjoavat naiselle turvan. Uskonto kieltää avioliiton ulkopuolisen seksin ja avioerot ovat kiellettyjä. Jos mies jättää vaimonsa, hänet erotetaan kirkosta ja samalla koko sosiaalisesta yhteisöstään.

Toki Etelä-Amerikan katolisuuskin kieltää avioeron mutta kirkon keinot sanktioida avioeroja on käytännössä olematon. Helluntailaisuuden mahdollisuudet sanktioida normien rikkojia ovat paremmat, koska helluntailaisuus on suljetumpi yhteisö joka antaa jäsenilleen myös taloudellista ja sosiaalista turvaa. Jos ihminen asettuu poikkiteloin hän menettää tuon turvan.

Koska ihminen liittyessään helluntailaisuuteen usein luopuu entisestä sosiaalisesta verkkostaan, jäsenen riippuvuus helluntaikirkosta on vieläkin suurempi. (oma kommentti)

Lopputulos on että helluntailaisuus leviää Etelä-Amerikassa kovaa vauhtia.

Kiinassa taas kristittyjen määrä on kulttuurivallankumouksen jälkeen n. 30-vuodessa kasvanut muutamasta miljoonasta 120 miljoonaan - suurin osa on uusista kristityistä on helluntailaisia.

Itse arvelisin että syy helluntailaisuuden kasvuun Kiinassa on Kiinan ultrakapitalistisesa talousjärjestelmässä - ellet pärjää olet todella yksin. Uskonto on syrjäytyneelle turvaa.

Mutta miksi sitten olemassaolevat uskonnot eivät tarjoa sitä turvaa jota ihmiset kaipaavat. Tai miksi maallinen yhteiskunta ei sitä tarjoa. Yksi yksinkertainen syy tietysti on se että koko yhteiskuntaa - tai suurta monoliittista kirkkoa - on vaikea muuttaa. Helpompi on perustaa uusi suljettu ryhmä (lahko) tai tuoda ulkoa jo valmis yhteisöllinen uskontokunta. Antropologi ja biologi David Sloan Wilsonin kirja Darwins Cathedral selittää ilmiötä uskontokuntien elinkaarella:

Alunperin yhteisöllinen ja tiukkaa normistoa ylläpitävä uskontokunta (lahko) muuttuu hiljalleen löyhemmäksi, liberaalimmaksi ja yksilökeskeisemmäksi uskontokunnaksi (kirkkokunnaksi). Ne joilla menee hyvin ovat tyytyväisiä, että uskonnon vaatimuksia höllennetään. Mutta ne, jotka kaipaavat turvaa yhteisöllisyydestä ja jotka ovat valmiit luopumaan yksilönvapauksistaan - koska paljoa menetetävää ei ole - perustavat uuden lahkon. Elinkaari alkaa udelleen.

Aihetta sivuava artikkeli Skeptics lehdessä tässä.