Rotujen segregaatio

Steve Sailer tutki segregaatiota USA:ssa ja UK:ssa ja havaitsi mustien ja valkoisten segregaation olevan paljon voimakkaampaa USA:ssa kuin UK:ssa. Myös Gene expression raportoi asiasta.

Britannia on tavallaan onnistunut maahanmuttopolitiikassaan paremmin kuin esimerkiksi Ranska, jossa mustat ja arabit elävät erillisissä ghetoissa.

Sailerin mukaan USA:n - tai Ranskan - korkea segregaatio ei ehkä kuitenkaan ole pelkästään negatiivinen asia:

Sailerin mukaan valkoisen alaluokan rikollisuus on USA:ssa vähenemään päin, kun taas UK:ssa valkoisen alaluokan rikollisuus on kasvussa - valkoisen alaluokan rikollisuus lähenee mustien rikollisuuden tasoa.

Syynä lienee Sailerin mukaan se, että USA:ssa valkoinen alaluokka elää täysin erillään mustasta alaluokasta. Valkoinen alaluokka haluaa USA:ssa tehdä pesäeron kaikkeen mikä on "neekerintouhua" - erityisesti siis mustia leimaavaan rikollisuuteen.

UK:ssa valkoinen alaluokka taas on paljon enemmän tekemisissä mustien kanssa ja siksi usein imitoi afrikkalaisperäisten tapoja - esimerkiksi korkeaa rikollisuutta ja alhaista koulutusta.

En väitä, että asia näin varmasti on. Sailerin teoriaa on tässä vaiheessa pidettävä hypoteesina. Toisaalta Sailerin ajatus on kuitenkin täysin linjassa kulttuurievoluution kanssa: Ihmiset imitoivat nimenomaan oman ryhmänsä jäseniä. Mitä suurempi ero kahden kulttuurisen ryhmän A ja B välillä on, sitä vähemmän ryhmän A jäsenet imitoivat ryhmän B jäseniä. Koska UK:ssa musta ja valkoinen alaluokka elävät useammin samoila alueilla ja seurustelevat keskenään, valkoinen alaluokka imitoi mustan alaluokan tapoja.

Sääli vain, että imitointi ainakin ulkopuolisen tarkkailijan silmissä tuntuu nimenomaan kohdistuvan mustiin, eikä niinkään intialaisiin tai kiinalaisiin !

Segregaatio saattaa siis olla positiivinen asia ryhmän A kannalta, jos:

1. segregaatio luo ryhmälle A identiteetin "emme ole samanlaisia kuin ryhmä B"
2. ryhmä B on rikollisuuteen taipuvainen ryhmä.

Segregaatiosta on toki muutakin hyötyä - toki myös paljon haittaa:

1. Jos ulkopuoliset käsittelevät ryhmän A jäseniä ensi sijassa ryhmän A jäseninä eikä yksilöinä, ryhmän A kannattaa huolehtia siitä, että yksittäinen ryhmän A jäsen ei pilaa ryhmän A mainetta ryhmän C silmissä. Jolloin ryhmä ratkaisee sisäiset ongelmansa itse.

Kääntöpuoli on se, että vaikka haluaisitkin nousta oman (alhaisen statuksen) ryhmäsi yläpuolelle - esimerkkinä mustalainen joka haluaa opiskella - sinua käsitellään edelleen vain ryhmäsi jäsenenä.

2. Luottamustaso lähiön sisällä on suurempi kun lähiö on etnisesti puhdas kuten Putnam osoitti.

Tämän postauksen innnoitti tämä kalina.

Naisvoimistelu

Olen aina vaistonvaraisesti pitänyt naisvoimistelua hienona lajina. Erityisesti se on kaunista verrattuna aerobiciin.

Nyt kun oma tyttäreni harrastaa naisvoimistelua, mielipiteeni on vain vahvistunut. Ryhmän koordinoitu liike, muitten ryhmäläisten tukeminen, mutta tietysti myös häpeä ja syyllisyys siitä, jos oma suoritus pilaa ryhmän suorituksen, on ominaista naisvoimistelulle.

Aerobic taas on massojen narsismia. Massa liikkuu periaatteessa yhdessä, mutta jokainen on kiinnostunut vain omasta suorituksestaan. Aerobic on narsismin ja anorektisen mielen juhlaa.

Moni länsimainen ihminen tuntuu sekoittavan narsismin, hedonismin ja arvoindividualisimin (=oman edun ajamisen) toisaalta ja älyllisen kriittisyyden (=omilla aivoilla ajattelun) toisaalta. Ei ihminen, joka pitää yksilöä kaiken mittana ole älyllisesti sen kriittisempi kuin yhteisöllisempi ihminen.

Mikä yksilö lopulta on: Yksilö on geenien hetkellinen viivähdyspaikka. Yksilö häviää, mutta geenit, suvut ja yhteisöt säilyvät.

Jos joku kehittäisi ikuisen nuoruuden lähteen, narsismi ja hedonismi voittaisivat eikä elämällä olisi enää mitään arvoa.