Kunniankulttuuri osa 2

Tämä postaus on jatkoa eiliselle postaukselleni.

Puhuin aimemmin mekanismeista, jotka mahdollistavat ihmisen yhteisöllisyyden. Erityisesti puhuin moraalisuudesta yhteisöllisyyden mahdollistajana:

Moraalistisessa yhteisössä rangaistaan kaikkea poikkeamista. Hyviä esimerkkejä moraalistisesta yhteisöstä ovat ortodoksijuutalaiset, hutteriitit ja amishit. Esim. hutteriitit ja amishit ovat säilyneet moralistisina ryhminä 450 vuotta.

Kunniankulttuuria noudattava yhteisö on käsittääkseni moraalinen yhteisö siinä mielessä, että yhteisössä rangaistaan kaikkea poikkeamista moraalista. Moraali on vain tässä tapauksessa sama kuin kunnia:

1. Jos annat kunniaasi loukattavan, syyllistyt yhteisön sääntöjen rikkomiseen, ja olet kunniaton yksilö.

2. Jos seurustelet kunniattomien ihmisten kanssa, olet itsekin kunniaton.

Kunniattomuudesta rangaistaan siis äärettömiin:

Seuraus: Jokainen joka ei rankaise kunniatonta, on itse kunniaton.

Kunniankulttuuri on siis erikoistapaus moralistisesta kulttuurista. Moraaliselle kulttuurille on ominaista, että siinä pätee jokin normisto n, ja sen lisäksi kaksi erityssääntöä:

1. Jos syyllistyt yhteisön normien rikkomiseen, olet moraaliton yksilö.

2. Jos seurustelet moraalittomien ihmisten kanssa, olet itsekin moraaliton.

Moraalisessa kulttuurille on ominaista, että siitä on sääntöjen 1 ja 2 takia vaikea poiketa. Kulttuuri säilyy pitkään sen jälkeenkin kun yhteisön säännöistä on enää mitään hyötyä yhteisölle.

Vaikka arabimuslimi muuttaa pohjoismaiseen yhteiskuntaan, jossa valtio huolehtii rangaistuksista, kunniankulttuuri säilyy pitkään. Jos muslimit säilyttävät erillisen yhteisöllisyytensä pohjoismaisessa yhteiskunnassa, kunniankulttuuri voi säilyä hyvin pitkään. Varsinkin koska pohjoismaisilta "monikulttuuri"-yhteiskunnilta tuntuu puuttuvan keinot sanktioida esimerkiksi kunniankulttuurin ilmenemismuotoja.