Kirjoitin jo syyskuussa Ahvenanmaan turvallisuusrisvajeesta varmaan melkein ensimmäisenä. Sittemmin asiaan on puuttunut mm. Alpo Rusi.
Eilinen Iltalehti jatkaa teemaa:
Sotilasasiantuntijoiden mukaan Ahvenanmaan demilitarisointi on turvallisuusriski, kirjoittaa Hufvudstadsbladet.
Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne on saanut sotilasasiantuntijat huolestumaan Ahvenanmaasta, kertoo päivän Hufvudstadsbladet. Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan demilitarisoidulle Ahvenanmaalle hyökättäisiin ensimmäisenä, jos Itämerellä syntyisi aseellinen konflikti.
– Minä ja moni muu olemme huolissamme Ahvenanmaasta. Kriisitilanteessa sotatoimet Ahvenmaalla kieltävä sopimus ei olisi minkään arvoinen, kommentoi Uudenmaan prikaatin entinen komentaja ja merisotakoulun entinen johtaja Henrik Nystén lehdelle.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun strategian ja turvallisuuspolitiikan lehtori Tomas Ries on samalla linjalla Nysténin kanssa.
– Koska Ahvenanmaan saaret ovat demilitarisoitu, ne ovat avoimia ja haavoittuvaisia. Putin on viime aikoina näyttänyt, ettei hän kunnioita kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia ja hänen pääesikuntansa ajattelee yksinomaan sotilasoperatiivisesti. Se sopii Venäjälle mainiosti, että Ahvenanmaa on demilitarisoitu, Ries pohtii lehden haastattelussa.
Tomas Ries on tietoinen siitä, että Ahvenanmaan demilitarisoinnin kumoaminen ei olisi poliittisesti realistista. Sitä eivät hyväksyisi ahvenanmaalaiset eivätkä venäläiset. Riesin mukaan yksi ratkaisu olisi vahvistaa Ahvenanmaan rajanvartiointia ja poliisitointa.
– Suosittelen Ahvenanmaata olemaan varuillaan. Tällä hetkellä ahvenanmaalaiset elävät turvallisessa fantasiamaailmassa. Ajattelutapaa voi verrata siihen, ettei ihminen ota palovakuutusta tai jättää käymästä syöpäseulonnassa, koska ajattelee sen suojaavan syövältä, Ries vertaa.
Ahvenanmaa on viime kuukausina mainittu monessa kriisiskenaariossa. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla olevansa huolissaan siitä, että Ahvenanmaa ottaa riskin joutua osalliseksi konfliktia kiristyvässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
– Venäjällä on kyky vallata käyttöönsä naapurien alueita avoimesti, peitetysti tai välikäsien kautta. Ottamalla käyttöön vain vaikkapa pari Ahvenanmaan saarta Venäjä voisi nykyisillä asejärjestelmillä kontrolloida Itämeren ilmatilaa, Salonius-Pasternak kirjoitti.
Myös entinen suurlähettiläs Alpo Rusi ilmaisi huolensa Ahvenanmaasta kaksi viikkoa sitten Hufvudstadsbladetissa.
Eilinen Iltalehti jatkaa teemaa:
Sotilasasiantuntijoiden mukaan Ahvenanmaan demilitarisointi on turvallisuusriski, kirjoittaa Hufvudstadsbladet.
Muuttunut turvallisuuspoliittinen tilanne on saanut sotilasasiantuntijat huolestumaan Ahvenanmaasta, kertoo päivän Hufvudstadsbladet. Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan demilitarisoidulle Ahvenanmaalle hyökättäisiin ensimmäisenä, jos Itämerellä syntyisi aseellinen konflikti.
– Minä ja moni muu olemme huolissamme Ahvenanmaasta. Kriisitilanteessa sotatoimet Ahvenmaalla kieltävä sopimus ei olisi minkään arvoinen, kommentoi Uudenmaan prikaatin entinen komentaja ja merisotakoulun entinen johtaja Henrik Nystén lehdelle.
Ruotsin maanpuolustuskorkeakoulun strategian ja turvallisuuspolitiikan lehtori Tomas Ries on samalla linjalla Nysténin kanssa.
– Koska Ahvenanmaan saaret ovat demilitarisoitu, ne ovat avoimia ja haavoittuvaisia. Putin on viime aikoina näyttänyt, ettei hän kunnioita kansainvälisiä lakeja ja sopimuksia ja hänen pääesikuntansa ajattelee yksinomaan sotilasoperatiivisesti. Se sopii Venäjälle mainiosti, että Ahvenanmaa on demilitarisoitu, Ries pohtii lehden haastattelussa.
Tomas Ries on tietoinen siitä, että Ahvenanmaan demilitarisoinnin kumoaminen ei olisi poliittisesti realistista. Sitä eivät hyväksyisi ahvenanmaalaiset eivätkä venäläiset. Riesin mukaan yksi ratkaisu olisi vahvistaa Ahvenanmaan rajanvartiointia ja poliisitointa.
– Suosittelen Ahvenanmaata olemaan varuillaan. Tällä hetkellä ahvenanmaalaiset elävät turvallisessa fantasiamaailmassa. Ajattelutapaa voi verrata siihen, ettei ihminen ota palovakuutusta tai jättää käymästä syöpäseulonnassa, koska ajattelee sen suojaavan syövältä, Ries vertaa.
Ahvenanmaa on viime kuukausina mainittu monessa kriisiskenaariossa. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak kirjoitti Helsingin Sanomien Vieraskynä-palstalla olevansa huolissaan siitä, että Ahvenanmaa ottaa riskin joutua osalliseksi konfliktia kiristyvässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa.
– Venäjällä on kyky vallata käyttöönsä naapurien alueita avoimesti, peitetysti tai välikäsien kautta. Ottamalla käyttöön vain vaikkapa pari Ahvenanmaan saarta Venäjä voisi nykyisillä asejärjestelmillä kontrolloida Itämeren ilmatilaa, Salonius-Pasternak kirjoitti.
Myös entinen suurlähettiläs Alpo Rusi ilmaisi huolensa Ahvenanmaasta kaksi viikkoa sitten Hufvudstadsbladetissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti