Ennustin vuosi sitten Satastus-lehdessä näin:
"Aluksi suomalainen turvallisuuspoliittinen kriisi ei tietenkään konkretisoidu ihmisten elämään millään tavalla, mutta hiljalleen tilanne alkaa muuttua. Kehityskulku saattaa olla vaikkapa seuraavanlainen:
1. Lännen Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden takia idänkauppa alkaa laskea heti. Mutta lisänä tulee suurempi haitta: Suomi ei tavallaan ole enää lähellä mitään markkinoita. Tähän mennessä on puhuttu, että Suomi on ulkomaisille sijoituksille mielenkiintoinen, koska Helsinki on lähellä Pietaria. Tämä etu menetetään. Ulkomaiset yritykset, joilla on jo toimintaa Suomessa, saattavat vetää toimintansa pois Suomesta. Samoin suomalaiset yritykset saattavat siirtää pääkonttorinsa Suomesta. Palkat laskevat ja asuntojen ja muun varallisuuden arvo samoin.
2. Venäjän aggressiivisen ulkopolitiiikan takia kaikki Venäjän naapurit koetaan markkinoilla epästabiileiksi valtioiksi. Erityisen epästabiileiksi koetaan Natoon kuulumattomat Venäjän naapurit. Markkinoilla Suomea ei nähdä vain epäattraktiivisena vaan suorastaan riskaabelina sijoutuskohteena. Suomeen liittyy maariski. Yritykset alkavat paeta Suomesta ja taloustilanne heikkenee edelleen. Ihmisten elintaso laskee ja tyytymättömyys kasvaa.
3. Suomi joutuu vahvan painostuksen kohteeksi Venäjän taholta. Kriisi ei silloin enää materialisoidu vain taloudellisena romahduksena, vaan itsenäisyyden ja sananvapauden selkeänä supistumisena. Lopulta Suomi saattaa äärimmäisessä tapauksessa ajautua kokonaan Venäjän sfääriin."
Kohta 1 on tietysti idänkaupan romahtamisen osalta jo toteutunut. Kohta 2 ja 3 on koettu jossain alarmiksiksi. Suomessahan kaikki spekulointi koetaan usein veneen heiluttamiseksi. Sen sijaan, kun Suomen johto on pannut pään pensaaseen, se koetaan valtiomiesmäisyydeksi.
Tänään HS kuitenkin spekuloi jo maariskillä.
"Seuraava uhkakuva talouden puolella on se, että Venäjän maariski kasvattaa myös Suomen maariskiä kansainvälisten sijoittajien silmissä. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että Suomeen ei enää haluta investoida Venäjän läheisyyden takia.
"En näe tästä vielä merkkejä. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos Venäjä alkaa sekaantua Viron tai muiden Baltian maiden asioihin. Silloin Suomi jää tilanteessa välikäteen", lontoolaisen Chatham House -ajatuspajan maariskeihin perehtynyt tutkija, tohtori Mina Toksoz sanoo.
Toistaiseksi kansainväliset sijoittajat seuraavat ennen kaikkea luottoluokittajien raportteja. Niissä Suomen kohdalla toistuvat vanhat tutut ongelmat kuten kilpailukyvyn puute, pohjoismaisittain heikko työllisyysaste ja epäsuotuisa ikärakenne."
Vaikka vielä ei ole selvää näyttöä siitä, että Venäjän toiminta ja Nato-jäsenyyden puuttuminen alentavat Suomen BKT:n kasvua ja köyhdyttävät tätä kautta suomalaisia, ei ole myöskään näyttöä siitä, etteikö BKT:n heikko kehitys johtuisi osin näistä syistä. On joka tapauksessa todennäköisesti vain ajan kysymys, kun Venäjän toiminta ja Nato-jäsenyyden puuttuminen alkavat voimakkaasti heikentää Suomen BKT:n kasvua.
"Aluksi suomalainen turvallisuuspoliittinen kriisi ei tietenkään konkretisoidu ihmisten elämään millään tavalla, mutta hiljalleen tilanne alkaa muuttua. Kehityskulku saattaa olla vaikkapa seuraavanlainen:
1. Lännen Venäjään kohdistuvien talouspakotteiden takia idänkauppa alkaa laskea heti. Mutta lisänä tulee suurempi haitta: Suomi ei tavallaan ole enää lähellä mitään markkinoita. Tähän mennessä on puhuttu, että Suomi on ulkomaisille sijoituksille mielenkiintoinen, koska Helsinki on lähellä Pietaria. Tämä etu menetetään. Ulkomaiset yritykset, joilla on jo toimintaa Suomessa, saattavat vetää toimintansa pois Suomesta. Samoin suomalaiset yritykset saattavat siirtää pääkonttorinsa Suomesta. Palkat laskevat ja asuntojen ja muun varallisuuden arvo samoin.
2. Venäjän aggressiivisen ulkopolitiiikan takia kaikki Venäjän naapurit koetaan markkinoilla epästabiileiksi valtioiksi. Erityisen epästabiileiksi koetaan Natoon kuulumattomat Venäjän naapurit. Markkinoilla Suomea ei nähdä vain epäattraktiivisena vaan suorastaan riskaabelina sijoutuskohteena. Suomeen liittyy maariski. Yritykset alkavat paeta Suomesta ja taloustilanne heikkenee edelleen. Ihmisten elintaso laskee ja tyytymättömyys kasvaa.
3. Suomi joutuu vahvan painostuksen kohteeksi Venäjän taholta. Kriisi ei silloin enää materialisoidu vain taloudellisena romahduksena, vaan itsenäisyyden ja sananvapauden selkeänä supistumisena. Lopulta Suomi saattaa äärimmäisessä tapauksessa ajautua kokonaan Venäjän sfääriin."
Kohta 1 on tietysti idänkaupan romahtamisen osalta jo toteutunut. Kohta 2 ja 3 on koettu jossain alarmiksiksi. Suomessahan kaikki spekulointi koetaan usein veneen heiluttamiseksi. Sen sijaan, kun Suomen johto on pannut pään pensaaseen, se koetaan valtiomiesmäisyydeksi.
Tänään HS kuitenkin spekuloi jo maariskillä.
"Seuraava uhkakuva talouden puolella on se, että Venäjän maariski kasvattaa myös Suomen maariskiä kansainvälisten sijoittajien silmissä. Käytännössä tämä tarkoittaisi muun muassa sitä, että Suomeen ei enää haluta investoida Venäjän läheisyyden takia.
"En näe tästä vielä merkkejä. Tilanne saattaa kuitenkin muuttua, jos Venäjä alkaa sekaantua Viron tai muiden Baltian maiden asioihin. Silloin Suomi jää tilanteessa välikäteen", lontoolaisen Chatham House -ajatuspajan maariskeihin perehtynyt tutkija, tohtori Mina Toksoz sanoo.
Toistaiseksi kansainväliset sijoittajat seuraavat ennen kaikkea luottoluokittajien raportteja. Niissä Suomen kohdalla toistuvat vanhat tutut ongelmat kuten kilpailukyvyn puute, pohjoismaisittain heikko työllisyysaste ja epäsuotuisa ikärakenne."
Vaikka vielä ei ole selvää näyttöä siitä, että Venäjän toiminta ja Nato-jäsenyyden puuttuminen alentavat Suomen BKT:n kasvua ja köyhdyttävät tätä kautta suomalaisia, ei ole myöskään näyttöä siitä, etteikö BKT:n heikko kehitys johtuisi osin näistä syistä. On joka tapauksessa todennäköisesti vain ajan kysymys, kun Venäjän toiminta ja Nato-jäsenyyden puuttuminen alkavat voimakkaasti heikentää Suomen BKT:n kasvua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti