Teknologiamurros, DNA vallankumous ja väestönlaatu

Työurani aikana sattuneista tapauksista yksi on jäänyt minulle erityisesti mieleen. Noin vuonna 1994 Web alkoi tulla ryminällä työpaikoille. Tiedonhaku oli siihen saakka ollut informaatikkojen hommia. Nyt ihmiset alkoivat hakea itse tietoa ja huvia Webin hakumenetelmillä. Webin käyttö räjähti Nokiallakin ja infrastruktuurista vastaavat olivat ihmeissään, kun verkkokapasiteetti ei yhtäkkiä riittänytkään.  (Samaan aikaan elettiin Itä-Euroopan vapautumisen euforiassa. Kommunismi oli kaatunut Euroopassa ja vapaus voittanut vaikkakin osin vain hetkellisesti.) 

Nokialla sattui olemaan IT-päällikkönä mies, jonka sukunimi oli West. West kutsui työntekijät keskustelemaan netin ylimuormittumisesta ja Webin käytöstä isoon luentosaliin. Väst lausui klassiseksi jääneen lauseen:

"Vaikka osaat ajaa autoa, niin ei pidä mennä Formulan rattiin. Jätetään myös ne Web-haut ammattilaisille."

Miestä alettiin tämän jälkeen kutsua Östiksi. No ihminen on erehtyväinen. Arvostan sitä, että mies ymmärsi, että on kyseessä sen luokan asia, että se vaati avointa keskustelua.

Vuosia myöhemmin ehkä 2017 olin terveysmessuilla Messukeskuksessa kuuntelemassa paneelikeskustelua DNA screenauksesta. Keskustelemassa oli ihmisiä keskussairaaloista ja laboratorioista yms. Joku lääketieteen asiantuntija sanoi tähän tapaan:

"DNA screenauksen pitää perustua lääketieteelliseen syyhyn ja se pitäisi päättää lääketieteellisin perustein ammattilaisten toimesta."

Eetikot olivat samaan aikaan huolestuneita design vauvoista. Entä jos koeputkissa hedelmöitetään 20 munasolua ja vanhemmat haluavat valita niistä parhaan?

Aluksi teknologia ei kuitenkaan ollut riittävää, jotta eetikoiden ja yksityisyys-panikoijien painajaiset olisivat toteutuneet. Mutta teknologia alkaa nyt olla sillä tasolla että älykkyydenkin takana oleva geenipatteri on pian merkittävältä osin tiedossa. 

On kestänyt todella kauan ennen kuin henkisten ja fyysisten ominaisuuksien takana olevat geenit ovat alkaneet selvitä. Ongelma on johtunut suurelta osin siitä että useimpien ominaisuuksien takana on satoja jopa tuhansia geenejä, joiden kunkin vaikutus on yleensä hyvin pieni. Tilanne on muuttunut 2010-luvulla dramaattisesti.

Kauan on mm. tiedetty että koulumenestys on 50%:sti geneettisesti periytyvää. Mutta nyt jo neljännes periytyvyyden takana olevista geeneistä on selvitetty. (Lähde: Robert Plomin, Blueprint - How DNA makes us what we are.)

Tutkimus etenee valtavaa vauhtia. On olemassa suuret tietopankit, joissa ihmisten DNA-tiedot ja esim. sairaustiedot ja koulutustiedot ovat rinnakkain ja suhteellisen yksinkertaisella teknologialla (Genome-wide association, GWAS) voidaan selvittää tietyn henkisen tai fyysisen ominaisuuden takana olevat geenit. Suomikin on luomassa miljoonan ihmisen DNA-tietopankkia tätä tutkimusta varten.

Professori Plomin ehdottaa kirjassaan, että saavutettua uutta tietoa käytetään terveydenhuollon tehokkuuden parantamiseen. Voidaan jo lapsen syntymän yhteydessä tietää vaikkapa että hänellä on taipumus sydänvikaan, depressioon tai skitsofreniaan ja sitten keskittyä nimenomaan riskien minimointiin eli tautien ehkäisyyn tautien hoidon sijasta. Plomin vaatii eettisistä ja tehokkuussyistä, että koko väestö - tai ainakin ne jotka haluavat - screenataan.

Väestönlaadun näkökulmasta näen tietysti toisenlaisenkin käyttötavan - Plominkin toki spekuloi sillä. Kun lapsen hankinnan aika on, hedelmöitetään maksimaalinen määrä äidin munasoluja. Valitaan se sikiö, jolla on parhaat edellytykset täysipainoiseen elämään. Tämä on tietysti kansankokonaisuudenkin etu.

Eetikon kauhisteluun vastaan näin:

Rikkaat tekevät screenauksen ja valinnan joka tapauksessa. Kyse on siitä, haluavatko eetikot tehdä tästä uuden epätasa-arvoisuuden lähteen vai annetaanko koko väestölle mahdollisuus parantaa lastensa laatua ja positiivisena ulkovaikutuksena koko väestön laatua.

Steve Sailer totesikin, että 2000-luvusta tulee eugeniikan vuosisata. Eurooppa voi valita, lähteäkö mukaan väestönlaadun parantamiseen uuden eugeniikan keinoin, vai antaako Kiinan voittaa tämäkin taistelu.

Romahtaako terveydenhuoltojärjestelmä: korjauksia edelliseen

Edellisen kirjoitukseni jälkeen on syntynyt uutta ymmärrystä siitä miten terveydenhotojärjestelmän romahtaminen voidaan estää. Kirjoitukseni perustui ns. mitigaatiomalliin ("flattening the curve"), jota on sittemmin kritisoitu voimakkaasti (katso lähteet 1, 2 ja 3). Soininvaarakin, joka Suomessa mallia mainosti, on kirjoittanut asiasta nyt kriittisemmin (lähde 4). THL tuntuisi vieläkin mallia kannattavan ainakin puolella sydämellä.

Mitigaatio-mallissa R-luku (=yhden kantajan keskimäärin tartuttamien ihmisten määrä) pysyy suurempana kuin 1 eli tartuntojen määrä lisääntyy:

- tartuntoja pyritään kuitenkin hidastaamaan niin paljon, että terveydenhoidon kantokykyä ei ylitetä.
- riskiryhmät eristetään.
- samaan aikaan pyritään saavuttamaan laumaimmuniteetti sitä kautta, että tauti edelleen leviää väestössä, mutta riskiryhmät säästyvät tartunnoilta.
- kun laumaimmuniteetti on saavutettu, riskiryhmien eristäminen voidaan lopettaa

Mitigaatio-malli ei kuitenkaan koronan tapauksessa toimi, koska tehohoitopaikkoja on kertakaikkiaan niin vähän, että kuolleita tulee paljon. Riskiryhmien lisäksi muissakin rymissä tehohoidon tarve on osoittautunut yllättävän suureksi. (Jonkun toisen epidemian osalta mitigaatio-malli on toimiva.)

Korea ja Kiina ovat sen sijaan päättäväisin toimin pysäyttäneet leviämisen kokonaan - Korea nopeammin ja Kiina kompastelujen jälkeen. R-luku on ajettu alle 1:n. Kiinassa se merkitsi totaalista eristämistä Wuhanin kaupungissa. Koreassa ja Singaporessa se merkitsi pehmeämpää mutta taitoa vaativaa ja päättäväistä toimintaa.

Länsimaissa esim. Wuhanin malli on herättänyt epäilyä. Mitä sitten kun eristäminen lopetetaan? Alkaako epidemia uudelleen, koska laumaimmuniteettia ei ole? Kysymys on tietysti aiheellinen, mutta Kiinan, Singaporen ja Korean hallinnot ovat kyeneet ratkaisemaan ongelman.

Pahimmissa tapauksissa kuten Wuhanissa on siis käytetty ensin totaalista eristämistä. Talous on pitkälti pysähtynyt, mutta tartunnat on saatu pysähtymään kokonaan. Niissä tapauksissa missä tilanne ei ole ehtinyt näin pahaksi on toimittu pehmeämmin, mutta taitoa ja resursseja on tarvittu paljon enemmän kuin eurooppalaisilla näyttäisi olevan:

Singaporessa ja Etelä-Koreassa on panostettu merkittävästi tartuntojen tunnistamiseen ja altistuneiden eristämiseen. Ihmisiä on testattu massiivisesti. Lisäksi tarunnan saajien koko tartunnan aikainen sosiaalinen historia ja liikkuminen selvitetään GPS:n ja haastattelujen avulla, jotta tartunnan kantajiin altistuneet voidaan identifioida ja testaukset voidaan kohdentaa ensimmäiseksi altistuneisiin. Tartunnan antajien tiedot ja liikkeet on saatavilla webbisovelluksen katta, joten kansalaiset voivat tunnistaa itse altistumisensa. Tartunnan kantajan nimi on poistettu, mutta käytännössä identiteetti on selvitettävissä helposti. Yksityisyys on uhrattu suurempien asioiden vuoksi. 

Koska tartunnan saaneet on onistuttu eristämään, muun yhteiskunnan toiminta voi jatkua ja taloudellinen haitta on melko pieni. Malli vaatii rajojen valvontaa, kunnes tapausmäärät muualla maailmalla laskevat esimerkiksi laumaimmuniteetin syntymisen kautta tai kun rokote saadaan kehitettyä. 

Euroopan maista Ranska ja Espanja ainakin pyrkivät oppimaan Koreasta, Kiinasta ja Singaporesta - muut maat näyttäisivät valinneen mitigaatiomallin - tai pikemmin toimivat päättämättömästi.

"[Suomessa] annetaan taudin levitä ja hidastetaan sitä sen verran, kun talous yhtäältä ja terveydenhuolto toisaalta kestää. R0-luku määrää tartunnansaajien määrän. Tieteellisiin lähteisiin perustuva kuolleisuus koko väestöstä tällä strategialla on 2,5 tuhatta - 25 tuhatta, ellei terveydenhuolto ylikuormitu ja viisinkertainen määrä vakavasti sairastuneita. Tämä on raskas reitti ja pysäyttää yhteiskunnan vuorovaikutuksen puoleksi-puoleksitoista vuodeksi. Strategia johtaa vapaassa tilanteessa laumasuojaan vasta, kun noin 60-70% väestöstä on sairastunut." (Lähde 2.)

Toisin sanoen kuolleita tulee 20 000 - 100 000, mikäli vakavasti sairastuneita ei saada tehohoitoon. THL on väittänyt worst case scenarion olevan 3000 kuollutta.
PS. Jokainen voi katsoa ikkunasta ulos, toimiiko sosiaalinen eristäminen kuinka hyvin. Tai mennä lähikauppaan perjantaina töiden jälkeen.

Lähteitä:

1. Coronavirus: The Hammer and the Dance 

2. Tulevaisuuden tutkija Risto Linturin Facebook päivitys.

3. Väestäliiton tutkimusprofessori Anna Rotkirch et al, Ensin hillintä, sitten hallinta-ehdotuksia COVID-19 epidemian hallinnasta Suomessa

4. Osmo Soinivaara, Mitä tehdään kuukauden lopulla?

Tasainen sukupuolijakautuma on julkishyödyke: Ylen "Aasian poikamiespommi"

Kirjoitin Sarastuksessa vuonna 2106 artikkelissa Väestonlaatu on julkishyödyke:

Korkean nuorten miesten ylimäärän katsotaan yleensä olevan melkoinen yhteiskunnan labiliteetin lähde. Professori Valerie Hudson toteaa: 

"Yhteiskunnat, joissa vallitsee jyrkkä sukupuolijakauman epätasapaino, ovat epästabiileja ilman keskuudessamme toimivia jihadistejakin. Lukuisat tutkimukset osoittavat, että sukupuolijakauman epätasapaino korreloi väkivalta- ja omaisuusrikosten kanssa – mitä suurempi miesten ylimäärä, sitä suurempi määrä rikoksia. Tutkimuksemme osoitti myös linkin epätasaisen sukupuolijakauman ja rikollisjengien määrän ja hallitusten vastaisten liikkeiden voimakkuuden välillä… kun nuoret aikuiset miehet epäonnistuvat perheen perustamisessa – erityisesti ne joilla on ennestään taipumusta sosiopaattiseen käyttäytymiseen marginalisoitumisen takia – heidän tunteensa väärin kohdelluksi tulemisesta kasvaa.

Miesten [määrällisesti] dominoimissa yhteiskunnissa (…) on enemmän raiskauksia ja muita naisiin kohdistuvia rikoksia. Naisten mahdollisuus liikkua vapaasti ja ilman pelkoa vaarantuu. Prostituutio lisääntyy."

Ongelmaa käsitellään myös Ylen Areenan monipuolisessa raportissa Ulkolinja: Aasian poikamiespommi. Ongelma on suuri erityisesti Etelä-Koreassa, Intiassa ja Kiinassa, missä tyttösikiöitä on abortoitu yksipuolisesti. Hyvä tarkoitus saada väestönkasvu hallintaan johti abortteihin, mutta valitettavasti abortit painottuivat tyttösikiöiden abortointiin. Sukupuolijakautuma muuttui erittäin epäedulliseksi. Professori Hudsonia haastatellaan myös Ylen ohjelmassa. 

Ruotsissa poikien ylimäärä on taas syntymässä holtittoman pakolaispolitiikan perusteella. Kirjoitin 2016:

Vuoden 2015 yhdeksän ensimmäisen kuukauden aikana EU-maat vastaanottivat 812 705 turvapaikkahakemusta. ... Ruotsalainen professori Hans Rosling tarttui yhteen erityiseen maahanmuuton vaikutukseen – sukupuolijakautuman (sex ratio) muuttumiseen maahanmuuton seurauksena. Rosling arveli, että Ruotsin sukupuolijakauma on kehittymässä samaan suuntaan kuin Kiinassa, missä tyttösikiöiden valikoiva abortointi on johtanut sukupuolijakauman vinoutumiseen.

Ruotsiin tulevista alaikäisistä – jotka lähes järjestään saavat turvapaikan – yli 90% on poikia. Ruotsin sukupuolijakautuma ikäluokassa 1998 – 2002 syntyneet on Rosingin mukaan vaarassa muuttua hyvin epätasaiseksi. Lokakuussa Rosling esitti, että vuoden 2015 loppuun mennessä suhde voisi olla jopa 120 poikaa 100:aa tyttöä kohti. Mikäli maahanmuutto jatkuisi edelleen samanlaisena, vinoutunut suhdeluku vahvistuisi ja leviäisi uusiin ikäluokkiin.

...Antropologian professori Barbara Millerin mukaan tasainen sukupuolijakauma on julkishyödyke. Koko yhteisö hyötyy tasaisesta sukupuolijakautumasta. Kuten muihinkin julkishyödykkeisiin, tähänkin liittyy tuottamisen ongelma. Tarvitaan toimia, jotta sukupuolijakauma kyetään pitämään luonnollisella tasolla.

...Professori Hudsonin mukaan Kanada pyrkii maahanmuuttopolitiikallaan tuottamaan tasaista sukupuolijakaumaa. Kanada ottaa vastaan vain yksinäisiä naisia ja perheitä ja näiden mukana tulevia lapsia. Ei esimerkiksi ollenkaan yksin saapuvia alaikäisiä, jotka ovat käytännössä aina miehiä.

Suomen Koronavirustilanne reaaliajassa

Tästä löytyy Suomen Koronavirustilanne reaaliajassa.

13.3. näyttää että yleinen kriisitietoisuus on jo korkea. Valmiuslain käyttöönotosta vallitsee tällä hetkellä erimielisyys. Kokoomus ja PS haluaisivat ottaa valmiuslain heti käyttöön. Vielä ainakin minulla on sellainen olo, että päättäjät vielä luulevat että pehmennetty puhe herättää luottamusta, vaikka se pikemmin herättää pelkoa että päättäjät eivät ole ajan tasalla. Hamstrausta esiintyy jonkun verran. Tämän hetken arvioni on, että jos 25 000:lla kuolonuhrilla selvitetään, Suomi on hoitanut asiat hyvin. Perustan tämän siihen että jos puolet sairastuu niin 25 000 tarkoittaisi 1% kuolleisuutta, mikä olisi hyvä tulos.

Romahtaako terveydenhuoltojärjestelmä?

Italiassa raporttien mukaan terveydenhuoltojärjestelmä on romahduspisteessä - Kiinassa ja Singaporessa ei niinkään. HS:n tämän päiväisen jutun perusteella on hyvin oleellista jarruttaa kasvuvauhtia, jotta terveydenhuollon kantokyky ei romahtaisi. Jarrutus pitää aloittaa heti alkuvaiheessa.

Jos kasvu on nopeaa, tapausten lukumäärän maksimipiste tulee pian ja on hyvin korkea. Terveydenhoidon kantokyky ylitetään ja suuri osa ihmisistä jätetään hoitamatta.


Jos kasvu onnistutaan hidastamaan, tapausten maksimipiste saavutetaan myöhemmin ja  tapauksia on maksimpisteessä vähemmän. Terveydenhuollon kantokykyä ei välttämättä ylitetä.


Keinoja lienee olemassa, koska Kiinakin onnistui hidastamaan kasvua voimakkaasti, mutta onko Suomen järjestelmä tarpeeksi tehokas niihin tarttumaan. Siis THL ja hallitus. Aika näyttää.

Terveydenhuoltojärjestelmä pandemian oloissa on tietysti mitä suurimmassa määrin yhteismaa. Onneksi kaikilla terveillä on kuitenkin insentiivi välttää tartuntaa ja siiinä mielessä ylikuluttaa yhteismaata.

Voisi sanoa, että jos on pakko saada tartunta niin mieluiten ainakin vasta maksimisteen jälkeen.
Siihen kannattaa pyrkiä. Se lienee kaikkien etu, että itsekkäistä syistä sinäkin pyrit siihen.