Nykyisessä epä-älyllisessä ilmapiirissä "jutut" on julkisessa keskustelussa joko hyviä tai pahoja. Rasismi on paha ja yhteisöllisyys on hyvä. Liberalismi on hyvä ja konservatiivisuus paha.
Todellisuudessa yhteisöllisyys ei ole moraalinen ilmiö - se ei ole hyvä tai paha yleisesti. Se onko yhteisöllisyys jossain erityisessä tilanteessa hyvä vai huono asia saattaa toki olla mielekäs kysymys.
Kansanedustaja Timo Harakka totesikin aikoinaan eräässä YLE:n ohjelmassa:
Yhteisöllisyys on pehmoinen sana, josta tulee mieleen joukkohali ja yhteislaulu leirinuotiolla. Mutta evoluutiopsykologit Samuel Bowles ja Herbert Gintis muistuttavat, että historiallisesti yhteisöllisyys edellyttää yhteisen vihollisen. Väkivallasta poisoppiminen vie ihmiskunnalta tuhansia ja taas tuhansia vuosia.
Kaksi ruotsalaistoimittajaa soluttautui rokotevastaiseen liikkeeseen ja teki asiasta dokumentin. Dokumentin kolmannen osan esittelyssä todettiin.
Toimittajat Anna Nordbeck ja Malin Olofsson soluttautuivat rokotevastaiseen liikkeeseen yli puoleksitoista vuodeksi. Liikkeen lämmin ilmapiiri ja yhteisöllisyys yllättivät toimittajat, mutta mitä syvemmälle liikkeeseen he onnistuivat pääsemään, sen selvemmäksi kävi, että siihen liittyy myös menetelmiä ja tavoitteita, joista huolestuneiden vanhempien ei haluta tietävän.
Rokotekriittisyyden menestys johtuneekin osin siitä, että atomisoituneet ihmiset etsivät yhteisöä. Klassiset liberaalit vähättelevät yhteisöllisyyden merkitystä - heidän maailmankuvansa (Homo Economicus) on pitkälti harhainen. Ihminen on perimmältään metsästäjäkeräilijä - ei atominen "yksilö". Yhteisössä ihminen toki pyrkii edistämään sekä omaa että yhteisön etua, jotka kaksi etua usein joutuvat keskenään ristiriitaan. Se ristiriita on ihmisenä olemisen dilemma - ei omistusoikeudenturva tms. Teoria Homo Economicuksesta on hieno teoria - sen soveltaminen ihmiseen vaan on kyseenalaista.
Yhteisöllisyyttä voi olla esimerkiksi työpaikalla - mutta työapaikka voi olla päiväkoti tai keskitysleiri. Yhteisöllisyys merkitsee teamihenkeä, yhteisiä normeja, normien rikkojien rankaisua jne. Se onko yhteisöllisyys jossain tietyssä kontekstissa hyvä vai huono asia pitää miettiä erikseen. Jos yhteisöllisyys esimerkiksi tukee huonojen tapojen jatkuvuutta, se on tietysti huono asia. Jos yhteisö pakottaa järkevätkin ihmiset jättämään lapsensa rokottamatta, se on huono asia. Mutta yhteisöllisyyyttä voi hyvin tutkia ottamatta kantaa moraalisiin kysymyksiin. Tutkitaan mikä tekee yhteisöstä vahvan. mikä heikon. Yhteisöllisyys voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että yksi yhteisö jolla on vahva teamihenki, tuhoaa toisen yhteisön jolla on heikompi teamihenki. Bosnian sota oli ehkä esimerkki tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti