lauantaina, helmikuuta 20, 2021

Professori Alex Pentland (MIT business lab): Ihminen ei ole rationaalinen aktori eikä yksilö

Behaviorismin isä B.F Skinner näki ihmisen koneen kaltaisena olentona. Vapaa tahto oli hänelle illuusio - tahto näyttää vapaalta tilanteissa tilanteissa, missä emme vielä ymmärrä sitä miten ihmiskone toimii. Vapaa tahto on Skinnerin mukaan harha. Käyttäytymisongelmat ja yhteiskunnalliset ongelmat voidaan ratkaista teknologisin keinoin. Skinner joutui epäsuosioon mm. Noam Chomsky kritiikin takia, mutta hänen ajattelutapansa on saanut tukea viime aikoina sekä käytännössä että teoriassa:

Harvardin business schoolin emeritus professori Susanna Zuhoffin mukaan Microsoft ja Google haluavat tietää meistä kaiken voidakseen käyttää profiilidataa busineksensa tekoon. Alunperin Google käytti hakuprofiilin myötä tavallaan vahingossa syntynyttä tietoa mainonnan kohdentamiseen, mutta tiedon käyttö on laajentunut koko ajan ja tiedon keräämistä on laajennettu. Zuhoffin mukaan Google luo uusia sovelluksia kuten karttapalvelut nimenomaan saadakseen tietää enemmän yksilön käyttäytymisestä. Google pyrkii myös muuttamaan ihmisen käyttäytymistä - aluksi toki vain ostokäyttäytymistä. Jatkossa halutaan, että vaikkapa auto ei käynnisty jos vakuutus on maksamatta ja että henkilön ajotyyli vaikuttaa vakuutusmaksun suuruuteen ja näin ajotyyliinkin voidaan vaikuttaa. Hyötyjänä tietysti sekä vakuutusyhtiö mutta ensi sijassa tiedon myyjä Google. 45% amerikkalisista vakuutusyhtiöistä näkeekin Googlen jatkossa kilpailijanaan. Kuluttajaa saattaa tietysti hänkin hyötyä holhouksesta, koska liikenneonnettomuuden todennäköisyys laskee.

Kiinan hallitus käyttää digitaalisia ratkaisuja (social credit system) ihmisten kontrollointiin. Yksilön ei kannata käyttäytyä huonosti, koska sosiaalipisteet laskevat etkä saa junalippua. Pamppua ei siksi tarvita. Ihmisen ei kannata verkostoitua alempien sosiaalipisteiden yksilöihin, koska heidän omatkin sosiaalipisteensä laskevat.


MIT:n business laboratorion johtaja professori Alex Pentland on visionääri joka on vaikuttanut voimakkaasti Googleen - mm. koska suuri osa Googlen työntekijöitä on Pentlandin entisiä oppilaita. Hänen ajattelunsa mukaisesti yritys voisi vaikkapa teams-keskusteluja seuraamalla selvittää helposti kaikki yrityksen epäformaalitkin verkostot ja näin optimoida työntekijöiden toimintaa. Kun teknologia seuraa ihmisten kohtaamisia, ihmisen käyttämiä äänensävyjä, mailien ja viestien tunnelatausta ja sydämen sykettä, yksilön toimintaa voidaan ennustaa ja esimerkiksi häiriökäyttäytyminen estää ennakolta.

Google kuuntelee Pentlandia, vaikkakin Google tietysti ajaa enemmän omaa taloudellista etuaan kuin Pentlandin ja Skinnerin haavetta parantaa maailmaa teknologisin keinoin. Zuhoffin mukaan Pentland oppilaineen ovat toteuttamassa Skinnerin unelmaa vapaan tahdon osoittamisesta harhaksi ja yhteiskunnan ja yksilön ongelmien ratkaisemisesta digitaaliteknologian avulla. Pentland ei tosin kiellä vapaata tahtoa ja rationaliteettia kokonaan, vaan toteaa että sen rooli yksilön päätöksenteossa on suhteellisen pieni - selvästi alle 10%. Tärkein vaikuttaminen on a) mallioppiminen eli sosialainen oppiminen, b) konformismi tai korkean statuksen yksilöiden seuraaminen ja c) sosiaalinen paine. Ihmisen käyttäytymistä voi muuttaa, jos onnistumme muuttamaan esimerkiksi normien sisältöä ja sosiaalisia rakenteita.

Pentland ja Skinner olivat molemmat aikoinaan eläinten käyttäytymisen tutkijoita. Pentland on useaan kertaan todennut että hän haluaa "Good like viewn" ihmisten sosiaalisiin suhteisiin. Pentlandin argumentaatuosta on hyvä esimerkki hänen kirjoituksensa New Scientistissa 2014. 

Instead of individual rationality, our society appears to be governed by a collective intelligence that comes from the surrounding flow of ideas and examples; we learn from others in our environment, and they learn from us. A community with members who actively engage with each other creates a group with shared, integrated habits and beliefs. What social physics shows is that, when the flow of ideas incorporates a constant stream of outside ideas as well, the individuals in the community make better decisions than they could by reasoning things out on their own.

This idea of a collective intelligence that develops within communities is an old one. Indeed, it is embedded in the English language. Consider the word “kith”– familiar to modern English speakers from the phrase “kith and kin”. Derived from old English and old German words for knowledge, kith refers to a more-or-less cohesive group with common beliefs and customs. These are also the roots for “couth”, which means possessing a high degree of sophistication, though its opposite, “uncouth”, may be more familiar. Thus, our kith is the circle of peers – not just friends – from whom we learn the “correct” habits of action. Our culture and the habits of our society are social contracts, and both depend primarily upon social learning. As a result, most of our public beliefs and habits are learned by observing the attitudes, actions and outcomes of peers, rather than by logic or argument. Learning and reinforcing this social contract is what enables a group of people to coordinate their actions effectively. 

It is time that we dropped the fiction of individuals as the unit of rationality, and recognised that our rationality is largely determined by the surrounding social fabric. Instead of being actors in markets, we are collaborators in determining the public good. Indeed, our research has demonstrated that people are much more influenced by their social networks than by individual incentives. For instance, in one experiment aimed at promoting more healthy behaviour we compared the strategy of giving participants cash when they improved their behaviour to the strategy of giving cash to the participants’ buddies. We found giving buddies the reward was more than four times as effective as giving rewards directly to the participants. Similar social network incentives have yielded even more dramatic results when used to encourage energy savings and voting."


Ajatusleikki utopiasta - tai dystopiasta

Olemme työkaverimme kanssa leikkineet ajatuksella, että ihmiskunnan tulevaisuudessa aivot yhdistetään suoraan toisiinsa netin yli. Tätähän on jo kokeiltu myös ihmisellä melko hyvin tuloksin. Lopulta ihmiskunta ehkä sulautuu yhdeksi (tai useammaksi) korkeamman tason subjektiksi - superorganismiksi. Tätä utopiaa - vaiko pikemmin dystopiaa - olemme kutsuneet Big Transformation -nimellä. Termi matkii evoluutiobiologi John Maynard Smithin termiä Major Transition, mikä kuvaa biologiassa tapahtuneita suuria muutoksia, missä pienemmät olennot kuten solut ovat yhdistyneet suuremmiksi kuten monisoluisiksi eliöiksi tai muurahaisyksilöt ovat menettäneet autonomiansa ja sulautuneet superorganismiksi (muurahaiskeko). Ihmisten sulautuminen superorganismiksi olisi vain esimerkki Smithin Major Transitionista.

Muurahaisella superorganismi mahdollistui yksilöiden erikoistumisen ja vertaisvalvonnan kautta. Vain yksi yksilö saa perillisiä - muiden yksilöiden mahdolliset poikaset hävitetään (worker policy). Työläiset ovat kuningatteren ja tämän poikasten lähisukulaisia. Ihmisellä sulautuminen voisi tapahtua ilman biologista muttaatiota teknologian avulla. Yksiköt liittyisivät superorganismeihin vapaaehtoisesti, koska saisivat siitä hyötyä.

Ei kommentteja: