maanantaina, huhtikuuta 14, 2008

Miksi otsonikadon ratkaisu onnistui, mutta ilmaston muutoksen ratkaisu ei onnistu ?

Nykyään puhutaan paljon ilmaston lämpenemisestä ja puhun siitä paljon itsekin. Ilmaston lämpeneminen on hankala ongelma, koska se vaatii koko kansainvälisen yhteisön yhteistyötä. Ilmaston lämpeneminen on taloustieteen termein globaali yhteismaan ongelma.

Ei ole kauaa aikaa siitä kun otsonikadosta puhuttiin paljon. Otsonikato on periaatteessa samanlainen globaali yhteismaan ongelma kuin ilmaston lämpeneminen.

Otsonikadosta puhuminen on loppunut siksi, että otsonikato on jo saatu hallintaan. Sen jälkeen kun ongelma 1980-luvulla todella myönnettiin, on edistytty varsin nopeasti:

1. Montrealin sopimus solmittiin vuonna 1987. Sopimus loi puitteet ratkaista ongelma. Sopimusta on myöhemmin jonkin verran paranneltu.

2. Vuoteen 2005 mennessä ihmisperäisten otsonia tuhoavien kaasujen määrä troposfäärissä oli laskenut jo 8–9 % 1990-luvun alussa havaittuihin huippulukemiin verrattuna.

3. Otsonikato stabilisoituu (=ei enää kasva) nykyarvioiden mukaan vuonna 2020.

4. Otsonikerroksen arvellaan palautuvan ennalleen aikaisintaan vuoden 2050 tienoilla.

Ero otsonikadon ja ilmaston lämpenemisen välillä on toisaalta huutaava: Ilmaston lämpenemisestä on siitäkin puhuttu kauan - Osmo Soininvaarakin kirjoitti aiheesta
aineen ylioppilaskirjoituksissa jo 70-luvun alkupuolella. Ilmaston lämpenemiselle ei kuitenkaan ole tehty juuri mitään, vaikka ongelman dramaattisuus on tiedetty jo varsin kauan. Ilmeisesti suurin ero on siinä, että ilmaston lämpenemisen ratkaiseminen maksaa huomattavasti enemmän kuin otsonikadon ratkaiseminen: Ilmaston lämpenemisen ratkaisu vaatisi ekonomi Nicholas Sternin mukaan seuraavan 40 vuoden ajan satsauksen, jonka vaikutus maailman bruttokansantuotteeseen olisi karkeasti arvioiden -1 % joka vuosi.

Optimisti voisi väittää että ilmaston lämpeneminenkin voidaan ratkaista, jos ilmaston lämpenemisen ratkaisussa otettaan oppia otsonikadon ratkaisusta. Palaan otsonikadon ratkaisuun ja muitten yhteismaan ongelmien ratkaisuun pikapuoliin.

1 kommentti:

Jukka Aakula kirjoitti...

Joku kyseli mistä lähtien olen alkanut olla kiinnostunut rotuteorioiden sijasta luonnonsuojelusta.

Kysymys on hiukan outo. Se että olen kiinnostunut ilmaston muutoksesta, ei mitenkään sulje pois sitä että olen kiinnostunut dysgeniasta tai rodusta.

Rotua on käsitelty 5%:ssa postauksista samoin ilmaston muutosta.