Suosittelen uskontotieteilijöiden Kimmo Ketolan, Ilkka Pyysiäisen ja Tom Sjöblomin toimittamaa kirjaa kognitiivisesta uskontotieteestä. Kirjan nimi on Uskonto ja Ihmismieli.
Tämän blogin aiheen kannalta mielenkiintoisin kirjan osa on Kimmo Ketolan kirjoittama artikkeli Uskonto ja Yhteisöllisyys, joka kuvaa erinomaisesti eturivin tutkimusta uskonnon ja yhteisöllisyyden suhteesta:
Ketola käsittelee Robert Boydin ja Peter Richersonin kulttuurievoluution teoriaa jopa paremmin, joskin toki lyhyemmin, kuin Boydin ja Richersonin oma suomennettu kirja Ei ainoastaan geeneistä. Ketola käsittelee myös DS Wilsonin ryhmävalintaan perustuvaa uskontoteoriaa ja Wilsonin kirjaa Darwin's Cathedral. Utopististen uskonnollisten yhteisöjen - kuten hutteriittien - tutkimusta käsitellään mm. uskontotieteilijä Richard Sosiksen teoriaa ja kenttätutkimuksia referoiden.
Kaikki neljä referoitua tutkijaa näkevät uskonnon roolin oleellisesti ryhmän konsistenssia vahvistavana tekijänä:
1. Richard Sosis painottaa erityisesti rankkoihin rituaaleihin osallistumista kalliina signaalina, joka rehellisesti kertoo muille ryhmän jäsenille että tämä mies on valmis ja kykenevä sitoutumaan ryhmän yhteisiin päämääriin.
2. Boyd ja Richerson painottavat taas uskontoon usein kuuluvien normien ja rangaistusten merkitystä ryhmäkoheesion ylläpidossa - toisaalta taas uskonnon merkitystä eräänlaisena markkerina (merkkinä, symbolina) tiettyyn ryhmään kuulumisesta. Boyd ja Richerson eivät ole varsinaisia uskontotieteilijöitä vaan näkevät uskonnon yhtenä kulttuurin muotona.
3. DS Wilsonin mukaan uskonnon merkitys on siinä, että se motivoi käyttäytymismalleja, jotka ovat adaptiivisia todellisessa maailmassa. Wilson käyttää termiä praktinen tieto (=hyödyllinen tieto) vastakohtana faktuaaliselle tiedolle (=tieteellinen tieto). Jos esimerkiksi usko helvettiin panee ihmisen toimimaan moraalisesti oikein (=tavalla joka hyödyttää yhteisöä), helvetin olemassaolo on totta praktisen tiedon mielessä.
On huomattava, että Ketolan mukaan yhteisöllisyys on vain yksi uskonnon monista komponenteista. Käsittelinkin vain tätä komponenttia vain siitä syystä että se on blogin aiheen kannalta oleellisin.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Totta. Oletko huomannut seuraavaa näkyvää asiaa, jota ei kuitenkaan tule helposti ajatelleeksi. Uskonto tekee mitä kummallisimmista ja erilaisimmista asioista ja toiminnoista normaaleja. Jos esim. henkilö X taputtelee rytmikkäästi päälakeaan työpaikalla kolme kertaa päivässä, muut työntekijät pitävät häntä hulluna. Mutta jos se on erottamaton osa jotakin uskontoa, se on tietysti epätavallista, mutta silti odotettavissa ja normaalia. Uskonto antaa suojaa ympäröivän yhteiskunnan mielivallalta, koska uskonnollinen yhteisö voi tehdä tarvitsemiaan asioita osana uskontoa. Yhteiskunnan kynnys lähteä puuttumaan niihin on paljon suurempi kuin jos toimintaa perusteltaisiin maallisesti.
Valitettavasti samanlaista hyväksyntää annetaan myös diktatuurisille ja imperialistisille uskonnoille. Jokainen valtaa laajentava imperialistinen toiminta ja siihen liittyvä yhteistyö voidaan naamioida uskonnolliseen ja siten "hyväksyttävään" kaapuun.
Jos imperialistisen uskonnon edustaja saadaan kiinni tekemästä jotain pahaa oman ja/tai yhteisönsä etua edistääkseen, uskonnollinen yhteisö voi neutraloida hänen syyllisyyttään väittämällä, että se kohdistuu häneen siksi, että hän on uskonnollisen yhteisö Z jäsen. Siten syyttäminen kohdistuu koko yhteisöön, joka reagoi aggressiivisesti ja vastustaen. Siitä tulee niin vaikea asia, että paine syyttämättä jättämiseen on kova. Lisähyötynä Z kääntää asian päälaelleen, eli luo kuvan siitä, että Z yhteisö on uskonnollisen vainon kohteena ja tarvitsee hyvitystä, korvauksia ja erityissuojelua erioikeuksien muodossa. Imperialistinen uskonto pystyy siis saamaan "legitiimisti" hyvää pahan tekemisestä.
Tämä imperialistisen uskonnon vaikutus näkyy kaikkialla, myös maahanmuutossa. Sallittaisiinko laaja maahanmuutto sellaiselta maalliselta ryhmältä, joka pyrkii suhteellisen avoimesti vallankaappaukseen ja diktatuuriin? Uskonnon ollessa kyseessä nyky-yhteiskunnat ovat haluttomia edes harkitsemaan asiaa.
Lähetä kommentti