Se että vapaa-ajattelu on historiallisesti osa kommunistista työväenliikettä tulee esiin, kun lukee wikipedian artikkelin vapaa-ajattelusta. Vapaa-ajattelu on käytännössä ollut osa sitä yhdistysten ekosysteemiä (anti-fasistista rintamaa), jolla Neuvostoliitto ajoi valtapyrkimyksiään.
Ko. ekosysteemiin kuuluivat mm. Rauhanpuolustajat ja Suomessa SKDL. Vaikka yhdistykset eivät avoimesti kannattaneet NL:oa ne käyttivät kaikki lähes identtistä poliittista argumentaatiota (liturgiaa). jossa sanat fasismi, rauha ja riisto toistuivat. Ko. ekosysteemin järjestöjen keskeisin tehtävä oli integroida ei-kommunistisia henkilöitä löyhästi kommunistiseen liikkeeseen. Lenin kutsui näitä ihmisiä hyödyllisiksi idiooteiksi. Se että vapaa-ajattelu syntyi ennen Neuvostoliittoa ja siinä oli alusta asiasta paljon ei-kommunistisia jäseniä oli NL:n kannalta siis vain etu.
Se kuinka suuressa määrin vapaa-ajattelu on irtautunut tästä historiallisesta taustastaan on minulle hieman epäselvää. Voi myös kysyä, miksi pitäisikään irtautua historiallisesta taustasta. Oleellista on että yhdistykset olisivat avoimia (transparentteja) taustojensa suhteen.
Oleellisempana ongelmana vapaa-ajattelussa pidänkin heidän - ja skeptikkojen - virheellisiä käsityksiä uskonnon synnystä. Vapaa-ajattelijat tuntuvat lopettaneen seuraamasta uskontotieteen kehitystä - tai seuraavat vain Richard Dawkinsin mukatieteellisiä selityksiä uskonnon synnystä.
Sivuhuomautus hyödyllisistä idiooteista
Nykypäivän hyödyllisistä idooteista kannattaa lukea seuraava Timesin artikkeli. Koluministi Anthony Browne puhuu siitä miten vasemmistoälyköt ovat muuttuneet Neuvostoliiton etua ajavista hyödyllisistä idiooteista Islamin etua ajaviksi hyödyllisiksi idiooteiksi.