Rangaistus vapaamatkustajille, jotka kieltäytyvät tuottamasta julkishyödykettä yhteiskunnan avoimuus - ei julkishyödykettä laumasuoja koska koronarokote ei tarjoa laumasuojaa

Ruotsi ja Tanska ottavat siis käyttöön rokotepassin, jolla rokotteen ottanut pääsee kulkemaan vaikkapa ulkomailla ja osallistumaan kesätapahtumiin. Tarkoitus ei ehkä ole eksplisiittisesti toimia insentiivinä rokottaa, mutta sellaisena rokotepassi kuitenkin toimii. 

Toisin sanoen: 

// Lisäys 5.2 Seuraavan tekstin osalta sain yhden hyvä huomautuksen, 

// joka saattaa murentaa tämän osuuden argumentaatiosta. 

// Havainto on lopussa. Insentiiviosuus pätee kuitenkin

// Merkitsen kyseenalaistetun osuuden siniseksi.

// Kritiikkiteksti lopussa on punainen. Kiitos faktan tarkastuksesta.

//

// Laumasuoja ei ole siis koronan tapauksessa julkishyödyke, mutta yhteiskunnan 

// avoimuus on julkishyödyke. Näin ollen vapaamatkustajan ongelma on

// olemassa.

Laumasuoja on taloustieteen termein julkishyödyke ja sen saavuttammiseen tarvitaan tässä tapauksessa, että noin 70-90% ihmisistä rokottautuu eli kontribuoi julkishyödykkeen tuottamiseen. Ne jotka eivät rokottaudu vapaamatkustavat muiden luomalla laumasuojalla. Kuten kaikkiin julkishyödykkeisiin laumasuojaankin liittyy siis vapaamatkustajan ongelma:

Ne jotka eivät rokota itseään hyötyvät muiden luomasta laumasuojasta ilman että kontribuoivat itse laumasuojaan. He siis hyötyvät muiden kustannuksella eli vapaamatkustavat. Jotta vapaamatkustamiseen ei syntyisi positiivista taloudellista insentiiviä, vapaamatkustamisen hyötyä pitää alentaa. Rokotepassi on aivan mainio keino alentaa vapaamatkustamisesta saatava hyöty negatiiviseksi. Vapaamatkustaja ei pääse liikkumaan, hän ei voi osallistua kesätapahtumiin eikä ehkä vierailla naapurienkaan luona.

Rokotepassin olemassaolo tarjoaa siis mahdolliseen rangaista vapaamatkustajaa.

PS. Toki ne jota muutenkin elävät vain kotona peräkammarissa eivät kärsi siitä, että eivät saa rokotepassia. Tästä seuraa että rokotepassi ei toimi hyvin insentiivinä heidän osaltaan. Toisaalta, kun vain peräkammarin pojat ja tytöt pojat jättävät itsensä rokottamatta, rokottamatta jättämisestä muodostuu signaali: "olen luuseri". Jotta välttyisi luuserin maineesta kannattaa rokottautua. Syntyy siis toinen insentiivi.

PPS. Jos asiaa miettii vielä tarkemmin kyse ei oikeastaan ole puhtaasti taloudellisesta insentiivistä vaan myös moraalisesta insentiivistä, koska liiikkumisen estämisen voi tulkita myös moraaliseksi rankaisuksi moraalittomasta teosta. 

Näin ollen Atlantic-lehden huoli ei oteudu: 

we should hesitate to put everything up for sale is more difficult to describe. It is not about inequality and fairness but about the corrosive tendency of markets. Putting a price on the good things in life can corrupt them. That’s because markets don’t only allocate goods; they express and promote certain attitudes toward the goods being exchanged. Paying kids to read books might get them to read more, but might also teach them to regard reading as a chore rather than a source of intrinsic satisfaction. Hiring foreign mercenaries to fight our wars might spare the lives of our citizens, but might also corrupt the meaning of citizenship.

Economists often assume that markets are inert, that they do not affect the goods being exchanged. But this is untrue. Markets leave their mark. Sometimes, market values crowd out nonmarket values worth caring about.

When we decide that certain goods may be bought and sold, we decide, at least implicitly, that it is appropriate to treat them as commodities, as instruments of profit and use. But not all goods are properly valued in this way. The most obvious example is human beings. Slavery was appalling because it treated human beings as a commodity, to be bought and sold at auction. Such treatment fails to value human beings as persons, worthy of dignity and respect; it sees them as instruments of gain and objects of use.

Lisäys 5.2.2021 kello 15

Tuomo Koriseva Oikeistofoorumilla totesi: .. viimeks kun kuuntelin Harvardin yliopiston professorin puhetta, niin osasi sanoa että koronaviruksille ei ole mahdollista saavuttaa laumasuojaa. ... Mielestäni kukaan ei ole väittänyt rokotteen tuovan laumasuojaa, vaan idea on "herättää" kroppa sillä proteiinilla, jotta koronan iskiessä, se osaa jo kamppailla sitä vastaan, ja ainakin teoriassa tauti iskee sinuun hillitymmin. 

Jos näin on, argumentaationi kaatuu laumasuojan osalta Koronan tapauksessa, mutta ei insentiivin osalta. 

Julkishyödyke-argumentaationi pätee yhteiskunnan avoimuuden suhteen, tästä Koriseva oli myös samaa mieltä:

Yhteiskunnan avautuminen kyllä on julkishyödyke, se on selvä. Nykyinen ilmapiiri etsii lähinnä lisää rajoitettavaa, vaikka korona ei ole kuormittanut sairaaloita. Mielestäni negatiivinen testi on hyvä keino määrittää liikkuvuus(ulkomaat), ei rokotepakko. Tästä passikeskustelusta unohtuu sekin seikka, että rokotteiden tehot vaihtelee valmistajittain, eivätkä ne tehoa kovin pitkään(muutamia kuukauksia) ja virus muuntuu vieläpä kokoajan. Pitäiskö rokotepassia käydä päivittämässä uudella rokotteella joka neljäs kuukausi? Tässä kokonaisuudessa haisee kyllä valtioiden, sijoittajien ja lääketehtaiden jättipanostukset saada rokotteet liikkumaan. Riskiryhmäläisten rokottaminen on perusteltu, mutta sekin pitää olla vapaaehtoista. Painottaisin d-vitamiinin tärkeyttä pitää yli 70nmol/l arvot, se on kuitenkin se sun luontainen puolustus viruksia ja hengitystieinfektioita vastaan. Korona ei ole mikään musta surma.