keskiviikkona, helmikuuta 24, 2010

Maahanmuutto ja tehokkuus - osa 2

Edellisessä osassa kuvasin matemaattista mallia, jossa ihmiskunta jakautui m:ään osapopulaatioon, jotka kukin pelasivat sisällään peliä Stag Hunt.

Tietyin oletuksin maahanmuutto nostaa ihmiskunnan keskimääräistä tehokkuutta. Oletukset olivat seuraavat:

1. Maahanmuutto tapahtuu ensi sijassa alhaisen luottamuksen maista korkean luottamuksen maihin - eli matemaattisesti ilmaistuna maista joissa vallitseva Nash tasapainotila on Pareto-tehoton maihin joissa vallitseva Nash-tasapainotila on Pareto-tehokas.

2. Maahanmuuton määrä on alle tietyn kriittisen tason.

3. Maahanmuuttaja sopeutuu - eli alkaa pelata Stag Huntia uudessa maassa niin, että hän maksimoi omaa utiliteettiaan viimeistään tietyn oppimisjakson jälkeen. Koska maahanmuuton kohdemaassa vallitsee aina korkea luottamus - eli vallitseva tasapainotila on Pareto-tehokas - maahanmuuttaja alkaa luottaa kanssaihmisiinsä - eli pelata peliä saman strategian ("Hunt Deer") mukaan kuin pääväestö.

Esimerkkejä siitä, miten maahanmuutto nostaa globaalia tehokkuutta, on eurooppalaisten muuttaminen alhaisten kansalaisvapauksien maista suhteellisesti vapaampaan Pohjois-Amerikkaan 1600-1900-luvuilla. Tai joukkopako DDR:stä vuoden 1989 elokuusta alkaen, kun Unkari lopetti Rautaesiripun vartioinnin. Joukkopako johti osaltaan DDR:n tuhoutumiseen.

Väestön kasvu ja maahanmuutto

Hyvin toisenlaisen näkökulman maahanmuuttoon luo väestöräjähdys. Voinee sanoa, että on olemassa suuri riski, että maahanmuutto korkean väestönkasvun maista alhaisen väestönkasvun maihin on omiaan viemään pohjan pois koko ongelman ratkaisulta.

Lainaan jäleen ekologi Garret Hardinia:

The moral is surely obvious: never globalize a problem if it can possibly be solved locally. It may be chic but it is not wise to tack the adjective global onto the names of problems that are merely widespread -- for example, "global hunger," "global poverty," and the global population problem."

We will make no progress with population problems, which are a root cause of both hunger and poverty, until we deglobalize them. Populations, like potholes, are produced locally, and, unlike atmospheric pollution, remain local unless some people are so unwise as to globalize them by permitting population excesses to migrate into the better-endowed countries. Marx's formula, "to each according to his needs" is a recipe for national suicide.


Hardinin mukaan siis globaali väestö-ongelma ratkeaa, kunhan se lokalisoidaan moneksi pieneksi väestöongelmaksi. Nerokas ajatus, joka toimii monessa muussakin kysymyksessä !

Suomen Kuvalehti käsittelee edelleen liian suurta väestön kasvua, mikä vaivaa erityisesti sellaisia maita kuin Afganistania, Sudania, Somaliaa ja Jemeniä. Mainittua listaa miettiessä huomaa, että jos maahanmuutto noista maista voitaisiin estää, moni muukin ongelma lokalisoituisi ja ratkeaisi helpommin.

Globalisaation hehkuttaminen ratkaisuna kaikkeen on yhtä lailla älyllisesti epärehellistä kuin lokalisoinnin ja ekskluusion esittäminen ratkaisuna kaikkkeen.

4 kommenttia:

Juho kirjoitti...

Hardinin mukaan siis globaali väestö-ongelma ratkeaa, kunhan se lokalisoidaan moneksi pieneksi väestöongelmaksi. Nerokas ajatus, joka toimii monessa muussakin kysymyksessä!

Nimenomaan. Se kun ei yksinkertaisesti toimi, lyhytnäköisestä humanismistaan huolimatta, että avataan venttiilit ja odotetaan ylikansoitettujen alueiden lapsiluvun laskevan itsekseen, vailla minkäänlaisia pakotteita tai ohjausta. Humanisti-hipit ovat kroonisesti allergisia sanoille "pakote", "ohjaus" ja "raja", riippumatta mitä niillä saavutetaan.

Jukka kirjoitti...

Kaikki keskustelu siitä, että "olemme velkaa Afrikalle" ampuu ohi.

Vaikka olisimmekin velkaa Afrikalle - se on moraalinen kysymys - rajojen avaaminen on huono ratkaisu:

Elinor Ostromia lainaan taas:

Yhteisresurssin käytön organisoimisen ensimmäinen askel on määritellä resurssin käytön rajat eli se kuka saa käyttää resurssia. Niin kauan kuin itse resurssin rajat ja resurssien käyttöön oikeutettujen henkilöiden joukko on tuntematon, kukaan ei tiedä mitä [yhteisresurssia] ollaan manageroimassa.

Ellei määritellä ketkä ovat ulkopuolisia, paikallisilla yhteisresurssin käyttäjillä on riski, että kaikki panostus minkä he kohdistavat resurssiin, riistetään heiltä sellaisten ihmisten toimesta jotka eivät ole panostaneet resurssin ylläpitoon millään lailla.

Pahimmassa tapauksessa ulkopuolisten toimet tuhoavat yhteisresurssin kokonaan.

Yhteisresurssin käyttäjien pitää voida sulkea ulkopuoliset käyttämästä yhteisresurssia.

Tiedemies kirjoitti...

Onko itseasiassa kukaan esittänyt globalisaatiota väestöräjähdyksen ratkaisuksi?

Siis tarkoitan, onko edes relevanttia kytkeä lokalisoitavaa ongelmaa globalisaation kysymykseen yleisellä tasolla?

Oikeastaan ainoa kysymys, johon globalisaatiota on tarjottu ratkaisuksi, on ollut fundamentalismin tms. takapajuisuuden aiheuttama köyhyys ja sorto. Ideana siis on, että kun kansalta puuttuu "voice", niin sillä pitää olla "exit". (Oletan, että käsitepari exit/voice on sinulle tuttu).

Teoriassa voi olla heikkous, mutta joihinkin käytännön tilanteisiin se on tehonnut, kuten esimerkin DDR. Minä luulen, että exit-mahdollisuuksien parantamista tarjotaan ratkaisuksi nimenomaan köyhyyteen, sotiin, sortoon jne, ei niinkään ylikansoitukseen.

Jukka kirjoitti...

Onko itseasiassa kukaan esittänyt globalisaatiota väestöräjähdyksen ratkaisuksi?

Siis tarkoitan, onko edes relevanttia kytkeä lokalisoitavaa ongelmaa globalisaation kysymykseen yleisellä tasolla?

Oikeastaan ainoa kysymys, johon globalisaatiota on tarjottu ratkaisuksi, on ollut fundamentalismin tms. takapajuisuuden aiheuttama köyhyys ja sorto. Ideana siis on, että kun kansalta puuttuu "voice", niin sillä pitää olla "exit". (Oletan, että käsitepari exit/voice on sinulle tuttu).


Olet ilmeisesti oikeassa.

Aihe on minulle ehkä kuitenkin vielä hiukan uusi, että ihastun joihinkin havaintoihini jotka ovat monelle muulle tuttuja jo vuosien takaa. Niin kuin 14-vuotias joka keksii seksin ja luulee että kukaan muu ei ole sitä ennen keksinyt.

Mutta, Kovin muodikasta ei ainakaan nykyään ole sanoa että Hardinin ehdottama deglobalisaatio on ratkaisu maailman ongelmiin ?

Ainakaan jos se tarkoittaa väestön lokalisoimista sen sijaan että se tarkoittaisi lähituottajien tuotteiden ostamista ja kuljetusten minimoimista yms.

Termit "exit" ja "voice" eivät olleet minulle tuttuja mutta googlasin ja nyt ovat ainakin jollain tasolla.