sunnuntaina, tammikuuta 31, 2010

Maahanmuutto ja tehokkuus - osa 1

Olen aiemmin Putnamin kokeelliseen tutkimukseen vedoten todennut että maahanmuutto saattaa alentaa ihmisten välistä luottamusta.

Luottamuksen taso vaikuttaa siihen, miten ihmiset toimivat tilanteissa, joissa on kaksi mahdollistaa strategiaa, joista toinen edellyttää suurempaa luottamusta, mutta johtaa tehokkaampaan tulokseen kuin toinen, joka ei edellytä luottamusta.

Matemaattisesti asian voi ilmaista niin, että maahanmuutto saattaa johtaa siirtymiseen Pareto-tehokkaasta Nash-tasapainotilasta tehottomampaan Nash-tasapainotilaan, kun pelataan esimerkiksi peliä Stag Hunt.

Stag Hunt

Wikipedia määrittelee Stag huntin seuraavasti:

In game theory, the stag hunt is a game which describes a conflict between safety and social cooperation. Other names for it or its variants include "assurance game", "coordination game", and "trust dilemma".

Jean-Jacques Rousseau described a situation in which two individuals go out on a hunt. Each can individually choose to hunt a stag or hunt a hare. Each player must choose an action without knowing the choice of the other. If an individual hunts a stag, he must have the cooperation of his partner in order to succeed. An individual can get a hare by himself, but a hare is worth less than a stag. This is taken to be an important analogy for social cooperation.

The stag hunt differs from the Prisoner's Dilemma in that there are two Nash equilibria: when both players cooperate and both players defect.

In the Prisoners Dilemma, however, despite the fact that both players cooperating is Pareto efficient, the only Nash equilibrium is when both players choose to defect


Maahanmuuton matemaattinen mallinnus

Antropologit Boyd ja Richerson mallintavat maahanmuuttoa uudessa paperissaan. Tai oikeastaan he mallintavat migraatiota yhteisöstä toiseen, eivätkä välttämättä palkästään alueelta tai maasta toiseen.

Kuten kaikissa matemaattisissa malleissa, tässäkin tehdään tietysti suuri joukko yksinkertaistavia oletuksia. Oletukset määrittelevät siis ne tilanteet, joissa johtopäätökset pätevät.

Huomattakoon että Boydin ja Richersonin tutkimus keskittyy ensi sijaisesti siihen, miten maahanmuutto vaikuttaa tehokkuuteen globaalisti.

Oletukset

Populaatiossa pelataan peliä Stag Hunt. Pelissä on siis kaksi Nash-tasapainotilaa (instituutiota) joista toinen (A) on Pareto-optimaalinen ja toinen (B) ei. Eli tehokkuus A:ssa W(A) on suurempi kuin B:ssä W(B):

W(A) > W(B)

Populaatio on jakaantunut n:ään osapopulaatioon. m:ssä osapopulaatiossa vallitsee Pareto-optimaalinen tasapainotila (m < n).

Lisätään malliin maahanmuutto. Maahanmuuttoa tapahtuu populaatiosta B populaatioon A suhteessa populaation B kokoon ja suhteessa populaatioiden A ja B tehokkuuden eroon W(A) - W(B).

Mallin ennustus

Jos oletetaan että peliä pelataan useita kertoja ja maahanmuuttajat oppivat HILJALLEEN pelaamaan peliä optimaalisesti uudessa osapopulaatiossaan esimerkiksi matkimalla enemmistöä, johtopäätös on, että maahanmuutto johtaa pitkällä tähtäimellä globaalin tehokkuuden kasvuun edelyttäen että maahanmuutto on tarpeeksi pientä.

Kasvu seuraa siitä ja vain siitä, että niiden populaatioiden, joissa vallitsee tehokas tasapainotila, yksilömäärä kasvaa. Minkään osapopulaation yksilökohtainen tehokkuus ei sen sijaan muutu. (Lyhyellä tähtäimellä vastaanottavan populaation yksilökohtainen tehokkuus tietysti jopa laskee.)

Mikäli maahanmuutto on suhteessa oppimiseen nopeaa, maahanmuutto ei välttämättä kasvata globaalia tehokkuutta vaan saattaa yhtä hyvin laskea sitä. Se laskeeko tehokkuus vai kasvaa, riippuu monista tekijöistä.

Lisäksi isot populaatiot onnistuvat ylensä "jyräämään" pienemmät vaikka pienempien populaatioiden kokonaistehokkuus olisi suurempi:

In the case of very large societies impinging upon very small societies the model suggests indeed that a large society with alow payoff equilibrium can overwhelm a small society with a higher payoffequilibrium.

Toisaalta näin ei todellisessa elämässä aina ole - eräät ryhmät kieltäytyvät assimiloitumusta valtavirtaan:

At least some small societies do not assimilate, such as the Anabaptist groups in the US and Canada. Those with high payoff equilibria are more likely to evolve such boundaries than ones with low payoff equilibria.

Anabaptistit merkitsee siis amisheja, hutteriitteja ja mennoniitteja.

Oma varaukseni

Ylläoleva malli on minusta toimiva ja johtopäätös pätee niillä oletuksilla jotka on tehty.

Luulen kuitenkin, että ainakin kun mallinnetaan pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, Stag Hunt ei kuvaa hyvin tilannetta. Parempi malli saattaisi olla Public Goods Game with Punishment.

Palaan tähän aiheeseen osassa 2.

23 kommenttia:

Valkea kirjoitti...

Eli esimerkkejä joita mallista puuttuu:

- Ryhmä a ja b kilpailevat eri tekijöillä, esim: a kilpailee halvalla työn hinnalla, lakien ja sääntöjen noudattamatta jättämisellä (standardit, verot, eläkemaksut jne), ja siten kaappaamalla nichejä lähes monopolin omaisesti; b kilpailee suuremmalla osaamisella, vähemmillä rikkomuksilla ja kalliimmalla hinnalla.

- Ryhmä a ei noudata epäsuoraa valikoivuutta suhteessa suuremman hyödyn b ryhmään, koska se ei pysty kopioimaan sen käyttäytymismalleja; se ei pidä niistä; ne ovat sen kulttuurin, uskonnon ja/tai vakiintuneiden tapojen vastaisia; jne.

- Ryhmä a:n jäsenet kyllä kopioivat joitain asioita ryhmä b:ltä, mutta soveltavat ja yhdistelevät niitä tavoilla, jotka ovat yhteensopimattomia ryhmä b:n kanssa. Ryhmä a suojelee näin ryhmäänsä ja nichejään.

Sama kuin edellä, mutta se tapahtuu itsestään a:n ja b:n kulttuurin hybridisoituessa ja muodostaessa kolmannen kulttuurin.

- Ryhmä a:n yleisenä ja erilaisten rangaistusten, palkintojen, käytäntöjen, instituutioiden jne. avulla säädeltynä tavoitteena on toimia mahdollisimman yhtenäisenä ryhmänä ja vallata alaa vastaanottavasta yhteiskunta b:stä.

- Ryhmä a:n taipumukset ovat niin erilaisia, että ne tuottavat joka tapauksessa erilaisen ja yhteensopimattoman kulttuurin suhteessa ryhmä b:hen.

jne.

Valkea kirjoitti...

Off-topic. Melbourne, tuo hyvänä asuinpaikkana tunnettu kaupunki on muuttunut:

http://www.theage.com.au/national/the-mean-streets-where-the-locals-fear-to-tread-20100109-m00l.html

Valkea kirjoitti...

Off-topic; Varastettu aboriginaalisukupolvi paljastui liberaalien valheeksi:

http://www.theaustralian.com.au/news/features/flawed-history-keeps-myth-alive-about-the-stolen-generations/story-e6frg6z6-1225824632357

Jukka kirjoitti...

Tässä mallissa ryhmät kilpailevat siis niin että ryhmät menettävät jäseniään sitä enemmän mitä tehottomampi yhteiskunta on. Jos immigraatio on liian suurta, tehoton ryhmä voi jyrätä tehokkaamman.

Muita ryhmäkilpailun / ryhmävalinnan kaksi muuta muotoa - konflikti ja tehokkaamman ryhmän käytäntöjen siirtyminen tehottomampaan ryhmään on tämän mallin ulkopuolella. Niitä on käsitelty muissa Boydin ja Richersonin yms. malleissa.

Mallien luonteeseen kuuluu että ne ottavat yhden tai pari todellisuuden aspektia ja unohtavat muut. Mallintaminen ei ole ainoa tapa hankkia tietoa vaan yksi muiden joukossa.

Mallintamisen tarkoituksena on torjua "just so stories" eli selitykset tyyliin "varikset parveilevat jotta saisivat tietoa laiumansa koosta ja voisivat harjoittaa syntyvyydensääntelyä", jotka eivät kestä tarkempaa analyysiä.

Tästä mallista puuttuu tietysti myös kaikki en tyyppiset asiat kuin halu elää samankaltaisten ihmisten seurassa ja väesön laadulliset asiat (=maahanmuuton laatu vaihtelee voimakkaasti).

Jukka kirjoitti...

Koska tämä on referaatti, en alkanut tulkita.

Yksi tulkinta on ainakin se, että nopea maahanmuutto nykymaailmassa, joka jaakantuu selkeästi alhaisen luottamuksen kulttuureihin ja muihin, saattaa tämän mallin mukaan olla epävakautta tekevä.

Jos tässä mallissa otetaan 50% ja 50% ihmisiä alhaisen ja korkean luottamuksen yhteiksunnasta, ja ihmiset sulautuvat täysin yhteen, Stag huntissa syntyy alhaisen luottamuksen yhteiskunta, jossa 100% ihmisistä pelaa strategiaa jänis. (Stag huntin määritelmän mukaan jänis on riskidominantti eli se kannattaa valita jos väestö jakaantuu puolet ja puolet.)

Harvoin tietysti maahanmuutto johtaa näin dramaattiseen tulokseen.

Jos maahanmuutto ei johda sulautumiseen, vaan segregaatio säilyy, luottamuksen taso tietysti pysyy korkeammalla. Voi sanoa että segregaatio on tehokasta, mikäli maahanmuutto alhaisen luottamuksen yhteiskunnista on hyvin korkeaa.

Jukka kirjoitti...

Toinen tulkinta taas on että maahanmuutto voi olla joskus hyvinkin tehokasta.

Valkea kirjoitti...

Se onko Boydin ja Richersonin tutkimus hyödyllinen riippuu nähtävästi käyttäjistä. Ne, kuten sinä, jotka pystyvät tarvittaessa suhteuttamaan sen todellisuuteen, hyötyvät siitä; mielestäni enemmän sen konsepteista ja kvalitatiivisuudesta kuin kvantitatiivisuudesta. Boyd ja Richerson näyttävät tekevän liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä oman pelkistetyn matemaattisen mallinsa pohjalta. Koska puhutaan niin monimutkaisesta asiasta, johon liittyy paljon sumeaa matematiikkaa, voisi olla parempi ensin käsitellä (rajattu osa-alue) aihe tyhjentävästi sanallisesti ja sen jälkeen täydentää sitä matematiikalla.

Kiinnostava aihe toki. Kysyisin miten riski-hyöty uroshirven metsästysmalleissa on yleensä määritelty (stag hunt). Liittyykö riskiin ainoastaan saaliin menetyksen todennäköisyys vai myös mahdollinen hirven hyökkäys metsästystilanteessa (vapaamatkustus kummassakin tilanteissa). Jäniksen metsästykseenhän ei liity hyökkäys riskiä. Malli on tietysti enemmänkin vertauskuvallinen.

*****

Aikooko Ranska jossain vaiheessa tehdä seka-avioliitot pakollisiksi?:

http://www.brusselsjournal.com/node/3764

Jukka kirjoitti...

Jos referoisin pelkästään sellaisia tutkimuksia jotka tukevat 100%:sti sitä poliittista linjaa jota tämä blogi edustaa, minuun ei kannattaisi oikeastaan luottaa.

Harvoin näkee tutkimusta immigraation vaikutuksesta yhteiskunnan tehokkuuteen, joka ei ole ole selkeästi poliittinen.
Tämä on sellainen ja Boyd ja Richerson ovat tämän hetken merkittävimmät antropologit.

Jos ajattelee USA:n 1700- ja 1800-luvun immigraatiota, immigraatio Euroopasta USA:han paransi ihmisten onnellisuutta varmasti, koska monet ihmiset pääsivät USA:han sortoa pakoon.

Ainoa jotka eivät hyötyneet olivat intiaanit.

Tiedemies kirjoitti...

Stag hunt on esimerkki koordinaatio-ongelmasta: Jos pelaajat valitsevat samoin, kumpikin hyötyy. Tämä on tasapainotila, josta ei kannata luopua. Sensijaan, jos ei tiedä, miten toinen valitsee, "hyvän" siirron pelaamiseen liittyy riski.

Stag hunt-pelit, toisin kuin vangin dilemmat (tai yhteismaan ongelma), tuppaavat ratkaisemaan itsensä ennenpitkää, kun satunnaiset yhteistyötilanteet vahvistavat toisiaan.

Hyvin korkealla abstraktiotasolla voidaan esittää, että riita siitä, onko etninen monimuotoisuus tms vahingollista, voidaan redusoida mielipiteeksi siitä, ovatko sen muodostamat yhteiskunnalliset haasteet enemmän vangin dilemman kuin stag hunt- pelien kaltaisia.

Liberaali - ja tässä siinä inhottavassa muodossaan, jota saa vähän haukkuakin - painottaa tätä stag hunt- näkökulmaa. Erikoistuminen, vaihdanta, jne tehokkuutta ja hyvinvointia lisäävät mekanismit dominoivat ja kulttuurierojen aiheuttamat konfliktit muuttuvat ajan oloon merkityksettömiksi.

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa silloin, kun joko vastaanottavassa yhteiskunnassa tai maahanmuuttajien joukossa vallitsee voimakas ekskluusio tai on jokin rakenne, jolla toiselta ryhmältä pyritään ottamaan jokin arvokkaksi koettu resurssi pois.

Yksi analyyseista islamilaisen maailman maahanmuuttoa vastaan voidaan siis esittää niin, että muslimien endogamia (pl muukalaisten naiset) ja ekskluusio sekä mainitun uskonnon doktriiniin kuuluva ylivaltapyrkimys aiheuttavat epäluottamusta. Liberaalimpi näkemys korostaa näiden rakenteiden transienttia luonnetta ja maahanmuuttajien kyvyttömyyttä uusintaa rakenteita. Todellinen tilanne on sekasotku kumpaakin.

Seka-avioliitot ovat hyödyllisiä hyvin laajassa kontekstissa, etenkin sellaisissa tilanteissa, joissa perhe on merkittävä yhteisöllinen voimavara kummallekin osapuolelle. Niihin pakottaminen on tietenkin järjetöntä, mutta toisaalta sellaisiin laittomiin käytänteisiin puuttuminen, jolla niitä aktiivisesti estetään, on tarpeellista.

Seka-avioliitot levittävät luottamusta hyvin laajalle, jos valmiutta on. Erittäin konservatiivinen asenne estää tosin sellaisen luottamuksen syntymisen. Tämä on merkittävä syy siihen, miksi pidän konservatismia erittäin vahingollisena.

Tiedän jo, mitä Valkea toteaa tässä yhteydessä valkoisten liberaalien "endogamiasta" ja "likaisesta salaisuudesta". Jätän sellaiset jutut myös jatkossa kommentoimatta.

Jukka kirjoitti...

Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa silloin, kun joko vastaanottavassa yhteiskunnassa tai maahanmuuttajien joukossa vallitsee voimakas ekskluusio tai on jokin rakenne, jolla toiselta ryhmältä pyritään ottamaan jokin arvokkaksi koettu resurssi pois.

Eksluusio säilyttää jaon osapopulaatioihin valtion sisällä, jolloin Boydin ja Richersonin mallissa itse maahanmuutto ei muuta mitään.

Maahanmuuttajat ovat ennen ja jälkeen maahanmuuton eri osapopulaatioita kuin kohdemaan asukkkaat.

Ellei mitään interaktiota osapopulaatioiden välissä olisi mitään ongelmaa ei olisikaan alkuperäiseen nähden. Mutta koska molemmat osapopulaation maan sisällä käyttävät varmasti samoja resurseja niin varmasti ongelmia on.

Hyvin korkealla abstraktiotasolla voidaan esittää, että riita siitä, onko etninen monimuotoisuus tms vahingollista, voidaan redusoida mielipiteeksi siitä, ovatko sen muodostamat yhteiskunnalliset haasteet enemmän vangin dilemman kuin stag hunt- pelien kaltaisia.

Liberaali - ja tässä siinä inhottavassa muodossaan, jota saa vähän haukkuakin - painottaa tätä stag hunt- näkökulmaa.


Näemmä minun varaukseni oli siis melko lailla linjassa tuon kanssa:

Ylläoleva malli on minusta toimiva ja johtopäätös pätee niillä oletuksilla jotka on tehty.

Luulen kuitenkin, että ainakin kun mallinnetaan pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa, Stag Hunt ei kuvaa hyvin tilannetta. Parempi malli saattaisi olla Public Goods Game with Punishment.


Se pelataanko

a) Stag Hunt vai
b) Prisoners Dilemma vai
c) Prisoners Dilemman with Punishment, mikä siis rangaistuksen tason ollessa korkea palautuu Stag huntiin

riippuu minusta enemmän vastaanottavasta yhteiskunnasta kuin maahanmuuttajista.

Jukka kirjoitti...

Tuolla viimeisellä huomautuksella tarkoitin konkreetttisesti että jos esimerkiksi ei ole valtion ylläpitämää hyvinvointiyhteiskuntaa, ei ole resurssia minkä ympärillä voisi pelasta Prisoners Dilemmaa.

Kysynkin:

Eikö suomalainen tai ruotsalainen yhteiskunta ole heikompi ottamaan vastaan maahanmuuttajia vaikkapa Somaliasta kuin USA ?

Eikö suomalainen tai ruotsalainen yhteiskunta pelaa enemmän prisoners dilemma / public goods peliä kuin amerikkalainen ?

Tiedemies kirjoitti...

Eikö suomalainen tai ruotsalainen yhteiskunta ole heikompi ottamaan vastaan maahanmuuttajia vaikkapa Somaliasta kuin USA ?

Eikö suomalainen tai ruotsalainen yhteiskunta pelaa enemmän prisoners dilemma / public goods peliä kuin amerikkalainen
?

Kyllä, ja siihen on jo alettu reagoida, toimeentulotukia laskettiin tietääkseni jo.

Jukka kirjoitti...

Metsästäjä-keräilijöitä ja muita alkukantaisia heimoja tutkittaessa on havaittu että mitä vahvemmin ihmiset ovat mukana tuote- ja työmarkkinoilla sen sijaan että tuottaisivat kaiken itse, sitä kärkkäämmin he tekevät yhteistyötä.
Siis alkeellinenkin markkinatalous lisää yhteistyökykyä.

Vaihtoehtoinen malli korkean yhteistyön synnylle on perinteinen porukalla metsästys (suurriistan metsästys) ja siihen liittyvä ruuan jako.

Kun ihmiset sen sijaan ovat puhtaasti saamapuolella he eivät opi toimimaan yhteistyössä kenenkään kanssa. Tällaista porukkaa Suomessa on liikaa. Sosiaaliturvaa tarvitaan mutta se ei saisi olla kokonaan passivoittavaa. Tästä syystä en usko myöskään kansalaispalkkaan.
Rikkaat ja sosiaalihuollon varassa elävät ovat suhteellisen usein luonnevikaisia.

Valkea kirjoitti...

Nim T.: "... toisaalta sellaisiin laittomiin käytänteisiin puuttuminen, jolla niitä aktiivisesti estetään, on tarpeellista."

- Liberaalit puhuvat eräänlaista kaksoiskieltä. "Yksilö saa tehdä niin, mutta kaikki yhteinen pitää kieltää". Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että yksilöä kielletään tekemästä, yksilö ei saa tehdä. Ne jotka kuuluvat yhteisöihin noudattavat niiden sääntöjä ja niihin kuuluu usein erilaisia seka-avioliittojen kieltoja. Heillä on siihen oikeus, sikäli kuin liberaalit diktatuurimme eivät ala määräämään kenen kanssa ihmisten pitää mennä naimisiin ja kenen kanssa ei (kts. aiempi Brussels Journal -linkkini tässä ketjussa). Jos yhteisön säännöt eivät kelpaa, yhteisöstä voi lähteä pois. Se poikkeus, että muslimit ovat uskontonsa perusteella velvoitettuja tappamaan islamista luopujat, on liberaalin "eliitin" ongelma, ei minun.

Stag hunt tarkoittaa esim. liiketoiminta transaktioita, jotka voivat toistuessaan johtaa ainakin alkeellisiin taloudellista vaihtoa sääteleviin instituutioihin.

Yhteismaa kuvaa vakiintuneen instituution/ yhteisresurssin syntyä/syntymättömyyttä ja sen toimintaa/ toimimattomuutta.

Vangin dilemma kuvaa instituution kestävyyttä; sitä kuinka lujasti yhteisön jäsenet ovat sisäistäneet instituution tai eivät ole sisäistäneet instituutiota.

(Valmiin) yhteiskunnan toiminnassa ei ole mahdollista erotella näitä kolmea, jos sen halutaan toimivan. Ei ole järkevää painottaa stag huntia, aivan kuin meillä ei olisi instituutioita. Meillä on jo instituutiot lähes kaikkeen yhteiskunnalliseen laajan tason toimintaan, esim. liiketoimintaan. Kyse on vain siitä, kuinka hyvin tai huonosti maahanmuuttajat sisäistävät meidän instituutiomme ja kuinka hyvin yhteisresursseja voidaan ylläpitää. Laajaan käytännön kokemukseen ja tietoon perustuen vastaan kumpaankin kysymykseen: Huonosti.

Jatkuu ...

Valkea kirjoitti...

Nim T., esim. Usassa nimenomaan liberaalien yhteisöt ovat rotupuhtaimpia; niissä valkoisten osuus vaihtelee usein 92-100% välillä. Sikäli kuin niissä on ei-valkoisia, he ovat enimmäkseen aasialaisia ja muita helpompia ei-valkoisia. Valkoiset liberaalit ovat sosiaalisessa elämässään eksklusiivisiä ja vähemmistöillä on lähinnä ns. "token minority" rooli liberaarien yhteisöissä. Koska liberaalit puhuvat toista kuin mitä he tekevät, ja syyttävät ja syyllistävät muita valkoisia siitä mitä he itse tekevät, tämä synnyttää skitsofreniaa muistuttavan tilanteen.

Koska liberaalien täytyy perustella tämä ahdistava valhe itselleen ja muuttaa identiteettiään vahvemman määräävän tekijän perusteella, heidän täytyy muuttaa tunteensa vastaamaan tekojaan (Cialdini, 2007). Heidän täytyy alkaa inhoamaan ja vihaamaan niitä, joita he syyttävät ja jotka ovat riittävän tyhmiä tekemään sen mitä he vaativat. Tästä syntyy suurelta osin heidän kommunikoinnissaan havaittava eurooppalaisiin (yhdessä tai erikseen) kohdistuva viha.

Nim. T., kirjoitit jossain vaiheessa, että joku sukulaisistasi on mennyt naimisiin muslimin kanssa. Liberaalit tuttusi eivät välttämättä ajattele siitä siten kuin sanovat.

Re: Jukka

Noudatan vain normaalia tieteen tapaa; kritiikkiä. Eihän kritiikkikään olisi mahdollista ellei olisi kritisoitavaa. Arvostetuimmat ja sinänsä älykkäät antropologit puhuvat maahanmuuton hyödyistä viittaamalla ketsupin laajan suosion vaihtumiseen salsa-kastikkeen laajaan suosioon. Heidän näkökannassaan on siis kaikesta ymmärryksestä huolimatta kyse taloudellisesta reduktionismista, joka on liberaalin ortodoksian mukaista. Tästä huolimatta tutkimuksesta saa hyödyllisiä välineitä ajatteluun.

Ps., nim. T., sanon sen sävelin:

Ei sillä, että haluaisin sinun muuttuvan:

http://www.youtube.com/watch?v=hjCoBTzrN9E

Mutta sinun täytyy kulkea omaa tietäsi, ja minä kuljen omaani:

http://www.youtube.com/watch?v=cpfj_pmv3W8

Tähän attraktoriin kaikki liberaalien toiminta tiivistyy:

http://www.youtube.com/watch?v=faNA2ZmZtlA&feature=related

Ehkä liberaalien olisi itsensäkin takia syytä luopua imperiumistaan:

http://www.youtube.com/watch?v=SmVAWKfJ4Go

Ja valita parempaa:

http://www.youtube.com/watch?v=6wpPk8qk3uQ

Jukka kirjoitti...

Valkea,

Kaksi suomalaista ministeriä adoptoi lapsen. Tietysti Aasiasta.

Kyllä tuon tason ihmiset vaistonvaraisesti tietävät että rotututkimus on relevanttia tiedettä, eivätkä valitse adoptiolapseksi afrikkalaista. Mutta ääneen nämä eivät sitä sano - heiluttelevat korkeintaan natsikorttia jos joku sanoo asian niin kuin se on. No tämä nyt meni osittain asian vierestä.

Valkea kirjoitti...

"Kyllä tuon tason ihmiset vaistonvaraisesti tietävät että rotututkimus on relevanttia tiedettä, eivätkä valitse adoptiolapseksi afrikkalaista."

- Juuri näin.

Tiedemies kirjoitti...

En voi puhua liberaalien puolesta mitään, en myönnä sellainen olevani muuten kuin hyvin rajoitetussa merkityksessä. Ainakaan Valkean karakterisointi ei juuri millään tavalla kosketa minun näkemyksiäni.

En ymmärrä, miten "samanrotuisen" kanssa avioituminen olisi jotenkin ristiriidassa sen kanssa, että vastustaa rotuerottelua ja endogamiaa valvovia lakeja. Vrt. Loving vs. Virginia.

Minusta tunnut jotenkin sekoittavan sen, että jollakin on oikeus siihen, että haluaa itse toimia samoin. Ei homoseksuaalien oikeuksien puolustaminenkaan tee kenestäkään homoseksuaalia, vaikka monet niin tietysti yrittävät väittää. Ei sekään ole mitenkään skitsofreenistä, että mies kannattaa homoseksuaalien oikeutta solmia avioliitto ja on naimisissa naisen kanssa. Miksi saman pitäisi päteä ihonvärin suhteen? Mitä "valheellista" siinä on?

Kuinka monta prosenttia ylemmän keskiluokan liberaaleista edes on mustaihoista USA:ssa? Kuinka moni menee naimisiin ylipäätään sosioekonomisten rajojen yli?

Valkea kirjoitti...

Re: Nim. Tiedemies

- Vastauksesi vyyhdin purkaminen järjestyksessä:

a)Ongelma ei ole itsessään se, että liberaalit ovat etnisesti eksklusiivisia ja syrjiviä. Ongelma on liberaalien etninen kaksinaismoraali; "suvaitsevuuteen" liittyvä muiden kansanosien manipulointi, propaganda ja pakottaminen, ja monietnisyyden ongelmien sysääminen ja pakottaminen eksklusiivisesti muiden kansalaisten niskoille.

b) Avioliitto on instituutio, joka antaa julkisen, sosiaalisen ja virallisen tunnustuksen ja aseman joillekin parisuhteille. Tämä instituutio on syntynyt ja tarkoitettu suojelemaan äidin ja lasten asemaa ja turvallisuutta, ja aviomiehen eksklusiivista suhdetta naiseen ja lapsiin, sekä ylentämään tämän suhteen sosiaalista arvostusta ja mahdollisesti antamaan erilaisia ylimääräisiä resursseja perheelle. Lapset ovat tärkeintä mitä meillä on ja yhteiskunnallisen jatkuvuuden perusta, joten perheen ja avioliiton institutionaalinen asema on luonnollinen seuraus siitä. Ei ole mitään syytä antaa samaa institutionaalista asemaa kahden homoseksuaalin hedonismiin perustuvalle ja jatkumattomuutta edustavalle suhteelle; päinvastoin, monet syyt puhuvat sitä vastaan. Homoseksuaalit voivat elää yhdessä elämäntapansa mukaisesti, mutta sillä ei ole mitään tekemistä avioliiton kanssa.

c) Usassa on sosioekonomisesti esim. keskiluokan, ylemmän keskiluokan ja yläluokan mustia niin paljon, että heitä riittäisi ja siirtyisi runsaasti valkoisten liberaalien alueille ja todennäköisesti pyrkisi usein avioitumaan heidän kanssaan, elleivät valkoiset liberaalit syrjisi heitä aktiivisesti.

Valkoiset liberaalit kiertävät asumiseen liittyviä, itsensä kannattamia ja luomia syrjinnän kieltäviä lakeja esim. muodostamalla asunnoista trustin, joka on asuinalueen asukkaiden yhteisen neuvoston hallussa. Asukas ostaa asunnon trustilta ja jos hän muuttaa pois, hän joutuu myymään asunnon trustille. Asukas ei saa myydä asuntoa ulkopuolisille vapailla markkinoilla, jossa se olisi alttiina syrjintälainsäädännölle. Trustineuvosto päättää salaisesti keskenään kenelle vapaa asunto myydään vai myydäänkö sitä ollenkaan. Liberaalit käyttävät myös muita monimutkaisia lakiteknisiä metodeja syrjintälakien kiertämiseen.

Jukka kirjoitti...

Kommentoipas Valkea tuota hyvinvointiyhteiskuntakirjoitustani, jos ehdit.

Arvaan miten se sinusta pitää hoitaa mutta käsittelepä asiaa hiukan laajemminn ennen kuin heität oman mielipiteesi.

Tiedemies kirjoitti...

Ei ole mitään syytä antaa samaa institutionaalista asemaa kahden homoseksuaalin hedonismiin perustuvalle ja jatkumattomuutta edustavalle suhteelle; päinvastoin, monet syyt puhuvat sitä vastaan. Homoseksuaalit voivat elää yhdessä elämäntapansa mukaisesti, mutta sillä ei ole mitään tekemistä avioliiton kanssa.

Homoseksuaalien parisuhteet eivät edusta hedonismia sen enempää kuin heteroseksuaalien suhteetkaan. Parisuhde on luonteva keino toteuttaa työn- ja resurssien jakoa mikrotasolla. Laki ottaa kantaa tähän monella tasolla. Minulla ei sinänsä ole mitään sitä vastaan, että tällaista järjestelyä ei kutsuta "avioliitoksi", mutta sen laillisen aseman oikeuksineen jne. pitäisi olla rinnasteinen. Yhteiskunta koostuu ihmisistä.

En ole eri mieltä siitä, että homoseksuaalien parisuhde ei ole samanlainen, eikä esimerkiksi lasten kannalta yhtä keskeinen, mutta monilla homoseksuaalisissa suhteissa elävillä on omia lapsia aiemmista suhteistaan tai avioliitoistaan.

Mainitsemasi trustimuotoiset asuinalueet eivät ole tyypillisesti demokraattien vahvaa aluetta, vaan konservatiiveiksi itsensä poliittisesti asemoivien linnakkeita. Se, että käytät uuskieltä ja varaat "liberaalin" kaikille niille ilmiöille, joista et pidä, ei lisää kenenkään ymmärrystä, eikä edistä keskustelua mitenkään.

Sinulla on järkeviä näkemyksiä monessa suhteessa, mutta venytät käsitteitä aina siten, että rajaat ikävät ilmiöt pois "hyvien" käsitteiden piiristä ja positiiviset ilmiöt pois "pahojen" käsitteiden piiristä. Lisäksi pyrit näihin "pahoihin" käsitteisiin liittämään kaikenlaisia ilmiöitä niiden ulkopuolelta.

Esimerkkinä hyvästä "yhteisö" tai pahasta "liberaali" Tekstistä tulee suoraan sanoen välillä hullun näköistä, koska sanojen merkitykset eroavat siitä, miten niitä yleensä käytetään.

Maailma ei ole mustavalkoinen, siististi lokeroitava ja tarkkarajainen.

Valkea kirjoitti...

Re: Trusteja ja muita vastaavia asuinaluejärjestelyjä käyttävät Usassa pääsääntöisesti suurten kaupunkien hyvätuloiset tai rikkaat liberaalit (mutta vähemmässä määrin myös ns. konservatiivit) Konservatiivien asuminen painottuu enemmän sellaisille desentraalisille alueille, joissa diversiteettiä on vähemmän, joten lakiteknisille järjestelyille on vähemmän tarvetta. Suurin osa Usan konservatiiveista on liberaaleja. He hyväksyvät pääperiaatteikseen saman liberalismin perusideologian; atomisoitujen yksilöiden halut ja tarpeet ovat (periaatteessa) transsendentaalinen perusperiaate, jonka hallitsemiseen käytetään mekaanista tasa-arvoperiaatetta. Ne jotka säätelevät tasa-arvon toteutumista ovat muiden yläpuolella dominoivassa asemassa. Jos nämä periaatteet joutuvat ristiriitaan konservatiivisten periaatteiden kanssa, ns. konservatiivit joustavat konservatiivisista periaatteista, eivät liberaaleista. Konservatiivisuus on heille lähinnä pintakiiltoa. Liberaalit pyrkivät edistämään omia periaatteitaan ja kumoamaan konservatiivien lainvoiman saaneita periaatteita. Ns. konservatiivit eivät koskaan kumoa liberaalien säätämiä lakeja ja ajavat omia periaatteitaan enintään puolella sydämellä. Suunta on siis hellittämättömästi kohti suurempaa liberalismia. Ns. konservatiivit ovat puolue, jolla pyritään neutraloimaan väistämättömät konservatiiviset impulssit ja keräämään ne tukemaan de facto liberaalia politiikkaa. Ehkä suurin ero puolueiden välillä on se, että liberaalien kaksinaismoralismi on äärimmäisempää.

Jukka kirjoitti...

Richerson lähetti minulle mailin:

My first thought is that immigrants that come with few skills and a very different culture will be handicapped in the early part of their assimilation process. In the US immigrants from Mexico are handicapped for a couple of generations. Our Mexican immigrants come from poor rural backgrounds, have few advanced skills and are not tigers for education. But my the third generation or so they are mostly well integrated. Our Chinese immigrants achieve higher incomes more rapidly partly because many come from urban areas with advanced skills and because they are very avid consumers of education. Somalis are probably analogous to Mexican immigrants in the US. I think the point is to see assimilation as a cultural process that takes at least a couple of generations to complete. Even then, in the US we can see traces immigrant culture that persist for many generations, such as the greater participation of people of Irish Catholics descent in politics compared to Southern Italians.



The assimilation process can also be limited if caste like boundaries prevent it. African Americans were long denied the possibility of assimilating because racial prejudice. It is said that Roma (Gyspies) actively resist assimilation. These groups may well correspond with the stag hunt model. If Somali society provides enough internal rewards and if Somalis are punished enough for violating them, then certain Somali practices can be stable even if the overall payoffs to behaving in the Swedish manner is a superior equilibrium. In the case I know best, the American Amish Anabaptists, Amish who adopt ordinary American ways are shunned and denied all the benefits of Amish society. You may remember the discussion of this case in Rob’s and my 2005 book. In detail, the assimilation process is very complex. Our voting with feet paper investigated only one dimension of the process.