Väestönlaatu on yhteismaan ongelma - osa 2

Wikipedia kuvaa Yhteismaan ongelmaa esimerkin avulla:

Garrett Hardin kuvasi vuoden 1968 esseessään tilannetta, jossa karjanomistajat voivat laiduntaa karjaansa kylän yhteisesti omistamalla laidunmaalla eli yhteismaalla. Karjanomistajat omistavat karjansa ja saavat kaiken tuoton karjasta, kun taas karjan laiduntamisesta yhteismaan kulumisen muodossa syntyvät kulut ovat kaikkien maanomistajien yhteisesti maksamia.

Yksittäisen karjanomistajan rajahyöty, eli yhden uuden eläimen laiduntamisesta aiheutuva hyöty, vastaa eläimen arvoa. Sen sijaan eläimen laiduntamisesta aiheutuvat kustannukset yksittäiselle karjankasvattajalle ovat eläimestä yhteismaalle aiheutuvat kustannukset jaettuna yhteismaan omistajien määrällä.

Koska yhden uuden eläimen laiduntamisesta karjanomistajalle aiheutuva hyöty on itsestään selvästi korkeampi kuin siitä aiheutuva kustannus, kaikki rationaalisesti toimivat oman hyötynsä maksimointiin pyrkivät karjankasvattajat pyrkivät kasvattamaan oman karjalaumansa koon mahdollisimman suureksi mahdollisimman nopeasti. Tästä on seurauksena yhteismaan nopea täyttyminen ja kuluminen käyttökelvottomaksi.

Maahanmuutto on myös yhteismaan ongelma, jos maahanmuuton laatu on alhainen.

Kehitysaluekunta, joka perustaa vastaanottokeskuksen, saa valtiolta merkittävän tukiaisen vastaanottokeskuksen perustamiseen tai laajentamiseen. Kustannus jakaantuu koko maan kesken, koska vastaanottokeskus rakennetaan ja sitä pyöritetään verovaroin.

Osa heikkolaatuisesta maahanmuutosta tulevasta haitasta tulee toki kunnan maksettavaksi, mutta koska vastaanottokeskuksen asukas muuttaa todennäköisesti ennemmin tai myöhemmin Helsinkiin tai johonkin muuhun suureen kaupunkiin, suuri osa haitasta tulee nimenomaan suurkaupungin (ja valtion) kannettavaksi.

Saksassa Berliinin entinen rahaministeri on todennut, että maahanmuutto eräistä maista on suurkaupungin taloudelle hyvin raskasta. Lisäksi koulujärjestelmä rapautuu. Ministeri totesi myös väestönlaadun (koululaisten laadun) laskevan.

Näin ollen kehitysaluekunnan yhdestä uudesta maahanmuuttajasta saama hyöty ylittää maahanmuuttajasta tulevan haitan, koska maahanmuutajasta tuleva haitta jakaantuu suurelta osin koko maalle. Perustamiskustannusten osalta haitta jakaantuu varmasti koko maahan, mutta myös muu haitta jakaantuu paljon tasaisemmin kuin hyöty.

Maahanmuutto on siis yhteismaan ongelma.

Joensuulainen vapaamatkustaja kirjoittaa siitä. miten vastaanottokeskuksen perustaminen on "rationaalista" siinä mielessä kuin rationaalisuus uusklassisessa taloustieteessä nähdään:

Pitäisikö Lieksaan perustaa tuo kaavailtu vastaanottokeskus? Lyhyesti: pitäisi. Onhan se nyt surullista, jos valtio tarjoaa työpaikkoja Lieksan kaltaiseen kaupunkiin oikein kultalautasella, eikä niitä oteta vastaan käytännössä pelkän ennakkoluuloisuuden vuoksi. Tässä asiassa ei taida lopulta olla kyse rahasta, vaan rakkaudesta.

Vapaamatkustaminen esitetään tässä tapauksessa vielä positiiviseksi asiaksi. Mainitsin aikaisemmin vastaavanlaisen esimerkin, jossa vapaamatkustaja esitää itsensä moraalisesti paremmaksi ihmiseksi kuin se, joka kantaa korkensa kekoon.