Steve Sailer tutki segregaatiota USA:ssa ja UK:ssa ja havaitsi mustien ja valkoisten segregaation olevan paljon voimakkaampaa USA:ssa kuin UK:ssa. Myös Gene expression raportoi asiasta.
Britannia on tavallaan onnistunut maahanmuttopolitiikassaan paremmin kuin esimerkiksi Ranska, jossa mustat ja arabit elävät erillisissä ghetoissa.
Sailerin mukaan USA:n - tai Ranskan - korkea segregaatio ei ehkä kuitenkaan ole pelkästään negatiivinen asia:
Sailerin mukaan valkoisen alaluokan rikollisuus on USA:ssa vähenemään päin, kun taas UK:ssa valkoisen alaluokan rikollisuus on kasvussa - valkoisen alaluokan rikollisuus lähenee mustien rikollisuuden tasoa.
Syynä lienee Sailerin mukaan se, että USA:ssa valkoinen alaluokka elää täysin erillään mustasta alaluokasta. Valkoinen alaluokka haluaa USA:ssa tehdä pesäeron kaikkeen mikä on "neekerintouhua" - erityisesti siis mustia leimaavaan rikollisuuteen.
UK:ssa valkoinen alaluokka taas on paljon enemmän tekemisissä mustien kanssa ja siksi usein imitoi afrikkalaisperäisten tapoja - esimerkiksi korkeaa rikollisuutta ja alhaista koulutusta.
En väitä, että asia näin varmasti on. Sailerin teoriaa on tässä vaiheessa pidettävä hypoteesina. Toisaalta Sailerin ajatus on kuitenkin täysin linjassa kulttuurievoluution kanssa: Ihmiset imitoivat nimenomaan oman ryhmänsä jäseniä. Mitä suurempi ero kahden kulttuurisen ryhmän A ja B välillä on, sitä vähemmän ryhmän A jäsenet imitoivat ryhmän B jäseniä. Koska UK:ssa musta ja valkoinen alaluokka elävät useammin samoila alueilla ja seurustelevat keskenään, valkoinen alaluokka imitoi mustan alaluokan tapoja.
Sääli vain, että imitointi ainakin ulkopuolisen tarkkailijan silmissä tuntuu nimenomaan kohdistuvan mustiin, eikä niinkään intialaisiin tai kiinalaisiin !
Segregaatio saattaa siis olla positiivinen asia ryhmän A kannalta, jos:
1. segregaatio luo ryhmälle A identiteetin "emme ole samanlaisia kuin ryhmä B"
2. ryhmä B on rikollisuuteen taipuvainen ryhmä.
Segregaatiosta on toki muutakin hyötyä - toki myös paljon haittaa:
1. Jos ulkopuoliset käsittelevät ryhmän A jäseniä ensi sijassa ryhmän A jäseninä eikä yksilöinä, ryhmän A kannattaa huolehtia siitä, että yksittäinen ryhmän A jäsen ei pilaa ryhmän A mainetta ryhmän C silmissä. Jolloin ryhmä ratkaisee sisäiset ongelmansa itse.
Kääntöpuoli on se, että vaikka haluaisitkin nousta oman (alhaisen statuksen) ryhmäsi yläpuolelle - esimerkkinä mustalainen joka haluaa opiskella - sinua käsitellään edelleen vain ryhmäsi jäsenenä.
2. Luottamustaso lähiön sisällä on suurempi kun lähiö on etnisesti puhdas kuten Putnam osoitti.
Tämän postauksen innnoitti tämä kalina.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
14 kommenttia:
Gene expression (Melting pot -ideologinen palsta, vaikka myöntääkin rotuerot) -artikkelissahan mainittiin ongelmista kys. sosiologin tutkimuksessa. Se, että paremmille alueille muuttamaan kykenevät maahanmuuttajat tekevät niin, ei kerro vielä mitään integraatiosta. Se ei kerro edes alueellisesta integraatiosta, koska maahanmuuttajat saattavat keskittyä paremmilla alueilla omiin aluelokeroihinsa. Lisäksi maahanmuuttajien integroituminen kantaväestöön on itsessään ongelma, koska se uhkaa kantaväestön integriteettiä ja etnisyyttä, ja lopulta aluetta, resursseja sekä valta-asemaa. Tutkimuksesta haiskahtaa jälleen kerran PC läpi.
Enemmän kiinnitti huomiota sosiologin väite jonka mukaan maahanmuuttajien määrän kasvu johtuu eniten demografisista syistä, ei maahanmuutosta. Maahanmuutto Britanniaan on ollut erittäin runsasta. Mutta maahanmuuttajien suurempi syntyvyys ja vähäisempi kuolleisuus vastaavat silti suuremmasta suhteellisen osuuden kasvusta.
Sivukommentti David Wilsonin ja Edward Wilsonin ryhmäevoluutio artikkeliin, jonka linkitit aiemmin. Katkelma:
"In addition to termites, numerous other diploid eusocial clades in insects and other taxa have been discovered since the 1960s, enough to render the association of haplodiploidy and eusociality statistically insignificant (E.O. Wilson and Hölldobler 2005). Moreover, many haplodiploid colonies D. S. Wilson and E. O. Wilson 34 are founded by multiple females and/or females that mated with multiple males, lowering genetic relatedness to unexceptional levels."
Olen yleisesti samaa mieltä artikkelin kanssa ryhmäevoluutiosta, mutta on virheellistä vähätellä geneettisen yhteenkuuluvuuden periaatetta (inclusive fittness) sillä perusteella, että eusosiaalisen hyönteisyhteisön perustaa useampi naaras tai naaras, joka parittelee useamman koiraan kanssa. Kaikki pesän jäsenet ovat joka tapauksessa geneettisesti hyvin läheistä laajennettua sukua. Lisäksi täytyy muistaa, laajennettu suku sisältää/varastoi suuremman määränsä avulla suuremman määrän sukulaisuutta (sukulaisuus geenejä), kuin oma perhe ja lähisuku (Salter).
Wilsonin ja Wiilsonin logiikka menee siis niin, että koska samassa pesässä on monta kuningatarta ja/tai kungattarilla on monta "miestä", altruismi ei selity geneettisellä sukulaisuudella vaan geneettisellä ryhmävalinnalla.
Kun muurhaiskekoja (tai ihmisryhmää) tarkastelee superorganismina, sukulaisuus on pikemmin keino (muitten joukossa) parntaa ryhmän konsistenssia kuin perimmäinen selitys.
Ihmisilläkin yhteisöt, jotka keksivät tapoja nostaa sukulaisuutta, pärjäävät paremmin kuin ryhmät jotka eivät keksi. Serkkuavioliittot ja juutalaisten enon ja sisaren tytön väliset avoliitot voi nähdä kulttuurisena innovaationa joka parentaa ryhmän konsistenssia vaikka heikentää terveyttä.
"Serkkuavioliittot ja juutalaisten enon ja sisaren tytön väliset avoliitot voi nähdä kulttuurisena innovaationa joka parentaa ryhmän konsistenssia vaikka heikentää terveyttä."
Mikä herättääkin yhden kysymyksen: tuottaako yhteen hiileen puhaltavien hörökorva-vesipäiden yhteisö resessiivisine geenipooleineen suhteessa enemmän, kuin individualististen mutta terveiden yksilöiden löyhä klaani?
"Mikä herättääkin yhden kysymyksen: tuottaako yhteen hiileen puhaltavien hörökorva-vesipäiden yhteisö resessiivisine geenipooleineen suhteessa enemmän, kuin individualististen mutta terveiden yksilöiden löyhä klaani?"
Riippuu varmaan siitä miten tuotto määritellään. Evolutiivisesti kyse kai on yhteisön eloonjäämisestä, leviämisestä ja turvatusta asemasta.
Aika selvää, että jos tuollainen sitouttaminen ampuu yli niin se tuottaa hörökorva-vesipäitä, jotka taas eivät tuota mitään. Toisaalta sellainen yhteisö, joka on onnistunut säilyttämään perinteisen elämäntavan ja vahvan sitoutumisen siihen saattaa selvitä sellaisten mullistusten yli joihin löyhempi, mutta nyt menestyvä yhteisö tuhoutuu.
Eivät tuollaisen ryhmän geenit välttämättä olisi päävoittoisesti resessiivisiä, vaan sen mukaan valikoituneet millaiset geenit perustajajoukolla on ollut. Kaikki resessiiviset geenit eivät myöskään ole 'huonoja' mutta 'huonot' resessiiviset geenit pääsevät yleensä helpommin leviämään kuin 'huonot' dominoivat geenit. 'Huonon' dominoivan geenin perinyt henkilö ei yleensä pääse jatkamaan sukua joten suurin osa esim vaikeita vammaisuuksia aiheuttavista dominoivien geenien mutaatioista on itsenäisiä tapauksia ja siten hyvin harvinaisia. Yhden resessiivisen 'huonon' geenin omaava henkilö taas pääsee vaivatta jatkamaan sukua ja siten suurin osa vaikeista periytyvistä sairaustapauksista on resessiivisten geenien aiheuttamia. Resessiivisen geenin on vaikeampi saada jalansijaa populaation fenotyypissä, mutta toisaalta sitä on myös vaikeampi kokonaan poistaa populaatiosta kuin dominoivaa geeniä.
Sukulaisavioliittoja yms suosivissa ryhmissäkin valtaosa ihmisistä on ilman mitään vakavaa geneettistä häiriötä, koska niiden muuttuminen normiksi edellyttäisi, että ne olisivat seksuaalisesti suositumpia kuin geenien terveet muodot.
Jukka: "Wilsonin ja Wiilsonin logiikka menee siis niin, että koska samassa pesässä on monta kuningatarta ja/tai kungattarilla on monta "miestä", altruismi ei selity geneettisellä sukulaisuudella vaan geneettisellä ryhmävalinnalla.
Kun muurhaiskekoja (tai ihmisryhmää) tarkastelee superorganismina, sukulaisuus on pikemmin keino (muitten joukossa) parntaa ryhmän konsistenssia kuin perimmäinen selitys."
- Näkisin, että kyseessä on Wilsonien osalta melko tyypillinen ilmiö tieteessä. Oman tieteenalan pääpainotus korostuu liikaa mielessä. Sukulaisuus ei ole riittävä tekijä selittämään ryhmän toimintaa, mutta välttämätön. Jos sukulaisuus otettaisiin pois mehiläisten ryhmäyhtälöstä, ei ole vaikea ennustaa ryhmän hajoavan tai jakaantuvan ennemmin tai myöhemmin. Ihmisten kohdalla voidaan käyttää vaikkapa Neuvostoliittoa esimerkkinä. Neuvostoliitto oli tukahduttavalta ääripolitiikaltaan roduton, kansaton ja heimoton. Siitä huolimatta Stalinia myöten kaikki kynnelle kykenevät ajoivat omien kansojensa asiaa. Stalinin aika oli Gruusiassa yltäkylläisyyden ja onnellisuuden aikaa, ja Gruusian omaa poikaa Stalinia muistetaan siellä vieläkin erityisellä lämmöllä.
Jukka: "Serkkuavioliittot ja juutalaisten enon ja sisaren tytön väliset avoliitot voi nähdä kulttuurisena innovaationa joka parentaa ryhmän konsistenssia vaikka heikentää terveyttä."
Tässä se perimmäinen ongelma juuri on. Jos esim. juutalaisten keskuudessa voi nähdä sukulaisuutta tai "riittävää" sukulaisuutta vain niissä tapauksissa, joissa on muodostettu lähisukulaisten välinen avioliitto, tulkinta ei ole pelkästään väärä, vaan siinä on jotain enemmän vialla. Juutalaisilla itsellään ei ole koskaan ollut vaikeuksia nähdä laajennetun suvun eli heimon ja kansan merkitystä nimenomaan laajennettuna sukuna. Esim. ashkenasien laajennettu suku ei ole koskaan rajoittunut pelkästään omaan seurakuntaan, jota ääritulkinta lähisukulaisavioliitoista merkitsee. Toisaalta täytyy muistaa että lähisukulaisavioliitot eivät suinkaan olleet ainoa avioliiton muoto juutalaisten keskuudessa.
"Sukulaisuus ei ole riittävä tekijä selittämään ryhmän toimintaa, mutta välttämätön"
Sitähän ne juuri sanovatkin, että pelkästään sukulaisuus ei riitä selittämään yhteistoimintaa ja altruismia. Sukulaisuus kai oletetaan ilman muuta yhdeksi selittäväksi tekijäksi.
Valkea: "Tässä se perimmäinen ongelma juuri on. Jos esim. juutalaisten keskuudessa voi nähdä sukulaisuutta tai "riittävää" sukulaisuutta vain niissä tapauksissa, joissa on muodostettu lähisukulaisten välinen avioliitto, tulkinta ei ole pelkästään väärä, vaan siinä on jotain enemmän vialla. Juutalaisilla itsellään ei ole koskaan ollut"
En tarkoittanut sitä. Tarkoitin että lähisukulaisten avioliitot vahvistavat yhteistyötä omalta osaltaan.
Kekke, en tietenkään tarkoittanut että lähisukulaisten väliset avioliitot ovat hyvä asia, yritän ymmärtää syitä miten tuollaiset tavat lisääntyvät vaikka ne ovat yksilön kannalta haitallisia.
Vastaus on nimenomaan ryhmäkonsistenssin kasvatus.
Mutta kuten olen aiemminkin sanonut yhteisöllisyyden ja yksilöllisyyden välillä on aina ristiriitoja. On tasapainoiltava. Kukin kulttuuri tekee sen omalla tavallaan.
Länsi tekee sen tyypillisesti kieltämällä yhteisöllisyyden melkein kokonaan.
Ida: "Sitähän ne juuri sanovatkin, että pelkästään sukulaisuus ei riitä selittämään yhteistoimintaa ja altruismia. Sukulaisuus kai oletetaan ilman muuta yhdeksi selittäväksi tekijäksi."
- Ei, vaan he menivät yhdestä virheellisestä äärimmäisyydestä toiseen. Ensimmäisessä nähtiin vain täsmälleen samaan sukulinjaan kuuluvat sukulaisuussuhteet merkittävinä. Jälkimmäisessä nähtiin lähinnä vain yhteisön organisointimalli, "kulttuuri", merkittävänä tekijänä.
valkea:
Itse en kyllä ymmärtänyt noin.
Kyse oli hyönteisistä. Jos on sukulaisuudesta riippumatonta yhteistyötä, niin se pitää myös selittää. Kaikki tietysti vaikuttaa kaikkeen, mutta noin mekanistisesti asiaa voi tarkastella sukulaisuudesta riippumatta ja sukulaisuuden pois sulkien. Se ei tarkoita, että he hylkäisivät sukulaisuuden yhteistyön selittäjänä.
Ida: "Kyse oli hyönteisistä. Jos on sukulaisuudesta riippumatonta yhteistyötä, niin se pitää myös selittää."
- Selvitettäköön sellaista ihan rauhassa, mutta tässä oli kyse useamman naaraan ja naaraan, joka parittelee useamman uroksen kanssa, eusosiaalisesta yhteisöstä. Silloin kyseessä ei ole sukulaisuudesta riippumaton yhteistyö.
"Kaikki tietysti vaikuttaa kaikkeen, mutta noin mekanistisesti asiaa voi tarkastella sukulaisuudesta riippumatta ja sukulaisuuden pois sulkien. Se ei tarkoita, että he hylkäisivät sukulaisuuden yhteistyön selittäjänä."
- Koko tämän paperin lähtökohtana oli siirtymä saman linjan lähisukulaisuusselityksestä ryhmäevoluution organisointimallin kulttuuriselitykseen. Laajennetulle suvulle ei joko annettu mitään osaa tai niin vähäinen, että se käytännössä jätettiin huomiotta. Sillä ei ole mitään tekemistä johonkin tiettyyn osaan keskittyvän osa-analyysin kanssa. Ja juuri em. virhettä kritisoin.
Eihän Wilson ja Wilson puhuneet kulttuurista mitään. Tässä on nimenomaan kyse geneettisestä ryhmävalinnasta.
Jukka: "Eihän Wilson ja Wilson puhuneet kulttuurista mitään. Tässä on nimenomaan kyse geneettisestä ryhmävalinnasta."
- Wilsonit kirjoittivat: "The paradigm of major transitions offers a more comprehensive framework for understanding the evolution of eusociality. The reason that eusocial insect colonies are so FUNCTIONALLY ORGANIZED is because group (between-colony) selection has become the dominant evolutionary force. Shifting the balance between levels of selection was a rare event, as for other major transitions. Of the approximately 2,600 living taxonomic families of insects and other arthropods, only 15 are known to contain eusocial species
(40). The advantages of group-level FUNCTIONAL ORGANIZATION are so great, however, that these rare origination events gave rise to many eusocial species that comprise approximately half the biomass of all insects."
Toiminnallinen organisoituminen on nimenomaan hyönteisten kulttuuria, tarkemmin sanoen sen perusta. Se, että kulttuuri on hyönteisillä ihmisiä enemmän geenien määräämää, ei muuta tätä asiaa. Se, että hyönteiset ovat ryhmäevoluution seurauksena muuttuneet geenien määräämältä fenotyypiltään toiminnallista organisoitumistaan vastaaviksi, ja ovat fysiologisesti kyvyttömiä toimimaan toisin, ei muuta tätä asiaa.
Hyönteisten toiminnallinen organisoituminen ei mainituissa esimerkeissä poista laajennetun suvun merkitystä perimmäisenä motiivina.
Lähetä kommentti