maanantaina, kesäkuuta 13, 2022

Sotaa saamme kiittää paljosta - osa 3

Vasemmistolainen taloustieteilijä Samuel Bowles totesi yli kymmenen vuotta sitten että ihmisen biologinen evoluutio on tapahtunut ympäristössä, jota leimasi sodat. Sotien yleisyys ruokki epäitsekkyyden kehitystä ihmislajilla

Sotiminen ruokki epäitsekkyyden kehitystä

Taloustieteilijä Samuel Bowles esittää Science-lehdessä, että sotiminen on saattanut suosia sellaisten ryhmien eloonjäämistä, joiden joukossa on ollut ryhmänsä puolesta uhrivalmiita yksilöitä. Bowles käytti ihmisryhmien välisestä konfliktista teoreettista mallia, joka mittaa epäitsekkään käyttäytymisen hyötyjä ja kustannuksia yksilöille ja ryhmille.

Hän yhdisti tähän malliin kansatieteellistä ja arkeologista näyttöä esihistoriallisten ja modernien metsästäjä-keräilijöiden aikuiskuolleisuudesta. Tulosten mukaan sotiminen oli niin yleistä, että epäitsekäs käyttäytyminen saattoi kehittyä siksi että se edisti ryhmän mahdollisuuksia voittaa toisen osapuolen kuolemaan johtavia konflikteja.

Sota ei ole vaikuttanut vain biologiseen ihmisluontoon, vaan se on vaikuttanut myös kulttuurievoluutioon ja instituutioiden kehitykseen. Ihmisen kulttuurit ja insituutiot ovat kehittyneet kilpailussa ihmisyhteisöjen välillä. Kilpailussa on usein käytetty väkivaltaa uusien resurssien kuten maa-alueiden valtaamiseksi. 

Sellaiset yhteisöt, jotka ovat kehittäneet tehokkaita instituutiota yhteistyön mahdollistamiseksi ovat selvinneet voittajina. Yksi tällainen instituutio on ollut moralistiset uskonnot - siis uskonnot jotka tavalla tai toisella edistävät yhteistyötä yhteisön jäsenten välillä sanktioimalla itsekkyyttä. (Muita myöhempiä instituutioita ovat yleinen asevelvollisuus ja hyvinvointiyhteiskunta. Hyvinvointiyhteiskunta on alentanut riskiä, että osa väestöstä (köyhät) asettuvat vihollisen puolelle.)

Historiotsija ja kompleksien järjestelmien tutkija professori Peter Turchin on tutkimusryhmineen esittänyt, että kompleksisten yhteiskuntien synnyn oleellisin selittäjä on väkivaltainen kilpailu yhteisöjen välillä. (Kompleksisella yhteiskunnalla tarkoitetaan siis ihmisyhteisöä, jota leimaa suuri populaatio, hierarkkia, erikoistuminen ja muut monimutkaiset instituutiot.)     

Sota on tietysti murheen lähde kuten tänään taas näemme, mutta on oleellista kuitenkin ymmärtää, miten voimakkaasti se on vaikuttanut ihmisen sekä biologiseen että kulttuuriseen evoluutioon.  

Ei kommentteja: