Ruotsi: Uusia ja kovempia rangaistuksia, vahvempi yhteiskunta

Ruotsin uusi päääministeri Andersson vaatii vahvempaa yhteiskuntaa ja kovempia ja uudenlaisia rangaistuksia. HS kirjoittaa:

”Me otamme kontrollin takaisin”, hän kiteytti puheessaan. Hän kysyi, miten voi olla mahdollista, että yhdessä maailman rikkaimmista ja tasa-arvoisimmista maista syntyvä lapsi saattaa murhata toisen ihmisen jo ennen kuin ehtii täyttää 18 vuotta.

Jengirikollisuuden taustalla on Anderssonin mukaan segregaation ongelmia, joita aiemmat poliittiset päätökset ja puutteellinen integraatio ovat pahentaneet.

SOSIAALIDEMOKRAATIT ovat olleet hallitusvallassa seitsemän vuotta, ja Anderssonin mukaan paljon on jo tehty: uusia rangaistuksia on luotu ja vanhoja kovennettu, ja poliisien määrää on lisätty.

Jengiväkivalta on kuitenkin yhä vakava ongelma, jonka korjaamisessa kestää pitkään.

Ratkaisuksi Andersson esittää yhteiskunnan roolin vahvistamista entisestään. Kun yhteiskunta ei ole ollut riittävän vahva, rikollisjengit ovat luoneet omat sääntönsä ja omat oikeusjärjestelmänsä.

”He seisovat avoimesti koulujen ulkopuolella ja rekrytoivat lapsiamme rikolliseen elämäntyyliin, jossa räjähdykset ja ampumiset ovat arkipäivää”, Andersson kuvasi.

Anderssonin mukaan jengirikollisuutta ei voi erottaa muusta yhteiskunnasta, vaan se on ”häpeällisen hyvin integroitunut talouteemme”.

”Sitä voi miettiä jokainen, joka korjaa taloaan tai lakkauttaa kynsiään sopimattoman halvoilla hinnoilla ja jokainen, joka tilaa huumeita kotiinkuljetuksella tai ostaa seksiä....

...Anderssonin mukaan myös Ruotsiin muuttavilta on odotettava enemmän. ”Asetamme selkeitä vaatimuksia, mutta tarjoamme myös mahdollisuuksia”, hän kiteytti. Työ on kaiken perusta, Andersson sanoi. Nuorten on mentävä kouluun, vanhempien on opeteltava ruotsin kieli ja mentävä töihin tai kouluttauduttava ammattiin.

...Andersson sanoi, että puolueen tavoitteena on saada sosiaalitukiin vastikkeellisuutta. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että tukien saajalle on tarjottava vähintään muutamaksi tunniksi töitä joka viikko, minkä lisäksi hänen on opeteltava kieltä.

Sananvapaus, Valtaoja ja suvaitsevaisuus

Sananvapaus ei edellytä toisten mielipiteiden kunnioittamista, eikä pidäkään edellyttää.

Tämän sanon nyt hiukan kuin vinkkinä niille, jotka ovat pöyristyneet Valtaojan puheesta, mutta kaikille muillekin. Toisten mielipiteiden kunnioittaminen syntyy aivan muuta reittiä kuin sananvapauden kautta tai sitä kautta että muiden ihmisten mielipiteitä muka pitää kunnioittaa. Keskinäinen kunnioitus seuraa siitä, että itse keskustelee rehellisesti ja on ainakin joskus valmis kuuntelemaan eri mieltä olevia ihmisiä ja miettimään voisiko heillä olla ns. pointti. Jos ihminen joko a) keskustelemisen sijasta harrastaa propagandaa ja valikoi aina vain omaa kantaansa tukevia argumentteja tai b) jos henkilö aloittaa vääriä mielipiteitä kuullessaan emotionaalisen performanssin ja uhriksi heittäytymisen, on turha odottaa kunnioitusta.

Sana "suvaita" ei alunperin tarkoita muuta kuin että esimerkiksi koska en saa noiden vääräuskoisten toimintaa lopetettua, sovittakoot nyt sitten pitkin hampain uskonnonvapaudesta ja lopetetaan Massachusetisissa anabaptistien polttaminen (USA 1700-luvulla) tai koska hyödyn noista vääräuskoisista taloudellisesti niin annettakoot heidän nyt sitten harrastaa uskontoaan kunhan tekevät sen hattu kädessä ja pokkuroiden (Eurooppa myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa, Ottomaanivaltio 1900-luvun alkuun).

Suomalainen versio suvaitsevaisuudesta oli: Pitää yrittää suvaita muita, jotta maan sisään ei synny Venäjän viidettä kolonnaa. Minusta tämä on ihan hyvä periaate edelleen.

Preussilainen perustelu uskonnonvapaudelle oli: Kun sleesialainen tulee Berliiniin, hän näkee Unter den Lindenillä katolisen kirkon ja ajattelee että tämä on minunkin maani jonka puolusta olen valmis ehkä jopa taistelemaan.

Tietysti utilitaristisessa mielessä sananvapaus on myös hyödyllistä, koska se mahdollistaa erilaisten ideoiden kilpailun.

Ja toki on jo 1600-luvulla USA:ssa ollut alueita, joissa uskonnonvapaus määrättiin enemmän idealistisista kuin pelkistä pragmaattisista syistä. Wikipedia:

Rhode Island (1636), Connecticut (1636), New Jersey, and Pennsylvania (1682), founded by Baptist Roger Williams, Congregationalist Thomas Hooker, and Quaker William Penn, respectively, established the religious freedom in their colonies in direct opposition to the theocratic government which Separatist Congregationalists (Pilgrim Fathers) and Puritans had enforced in Plymouth Colony (1620) and Massachusetts Bay Colony (1628).

Toisaalta sietäminen voi muuttua kunnioitukseksi, kun sietäminen ensin pakottaa erimieltä olevat ihmiset toimimaan toistensa kanssa yhdessä. Yhdessä toimiminen voi johtaa siihen että huomaa että eri mieltä olevissa on joukossa ihan fiksuja ihmisiä.

Suomalainen isyys isänpäivänä 2021

HS:n mukaan isät ovat nykyään Suomessa selvästi osallistuvampia ja erotilanteessakin harvemmin haluavat jättää - tai suostuvat jättämään - lapset äidilleen vaan haluavat että lapsi on puolet ajasta heillä. Isyys on oleellinen osa miehenkin identiteettiä.

Toisaalta isät kokevat vanhemmuuden Suomessa hyvin uuvuttavana - samoin äidit. Nuorten miesten onnellisuus (päinvastoin kuin naisten tai vanhempien miesten onnellisuus) laskee oleellisesti kun he tulevat isäksi.

Tämänpäiväinen HS syyttää perheiden uupumuksesta yhteiskuntaa ja työpaikkoja. Todennäköisempi syy kuitenkin on suorituskeskeisyys perheessä tai huono verkostoituminen, kuten HS:n aiempi juttu selvästi osoitti:

Suomalaisvanhemmat ovat uupuneempia kuin useimmat muut vanhemmat.

Ties mitä pitää mukamas tehdä, että lapsesta tulee normaali”, sanoo kahden lapsen äiti Hanna.

Yhteensä 42:ta maata koskevassa vertailussa suomalaiset vanhemmat olivat seitsemänneksi uupuneimpia. Uupumukselle altistavat yksin pärjäämisen kulttuuri sekä suoritus- ja kilpailukeskeisyys... TUTKIMUKSESSA löytyi myös syy, joka altistaa vanhemmat uupumukselle. Se on kulttuurin yksilökeskeisyys, joka tarkoittaa väljiä sosiaalisia verkkoja ja oletusta siitä, että ihminen pärjää yksin ja pitää huolta itse itsestään. ”Tuloksista näkyy selvästi, että uupuneita vanhempia on keskimäärin enemmän yksilökeskeisissä maissa”

Yksilökeskeisyyttä pidetään nykyään suorastaan tieteellisenä maailmankuvana, vaikka ihminen on todellisuudessa metsästäjä-keräilijä ja hyvin yhteisöllinen eläin. Esimerkiksi taloustieteessä yksilön omistusoikeutta pidetään joskus suorastaan ihmisluonnon osana, vaikka metsästäjä-keräilijällä julkishyödykkeiden tuottaminen (riistan metsästys) on oleellisempaa kuin yksityinen omistus - tai ainakin siis miehillä. Naisillakin lasten hoito yhdessä lienee ollut aika merkittävää.

Todellisuudessa omistusoikeus on pikemmin kulttuurievoluution (institutionaalisen evoluution) luoma instituutio kuin myötäsyntyinen ihmisen ominaisuus. Maan ja sillä kasvavien kasvien ja siinä elävien eläimien omistaminen syntyi vasta maatalouden kanssa samaan aikaan.